Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

lakisääteiset tehtävät

Yli 50 000 suomalaista haluaa kansalaisaloitteella kuria Yleisradiolle – ”Ylen rahoitus ei voi olla kiveen hakattu”

Perussuomalaiset Yleisradion hallintoneuvoston jäsenet ja kansanedustajat Jari Ronkainen, Leena Meri, Olli Immonen ja Jussi Wihonen vaativat Ylen rahankäytön julkisuuden lisäämistä, jotta keskustelu lakisääteisten ydintehtävien kannalta välttämättömästä rahoitustasosta olisi mahdollista.

&#8211; Yle on osakeyhtiö, joten julkisuuslakia ei sovelleta siihen. Pääsääntöisesti verorahojen käyttö saadaan selvitettyä kuittien ja asiakirjojen pohjalta eurolleen, mutta Ylen ja muiden julkisomisteisten osakeyhtiöiden kohdalla tämä ei päde, Jari Ronkainen toteaa.
Tiedot veronmaksajien saataville
Leena Meri huomauttaa, että koska tiedot eivät ole julkisia, keskustelua rahankäytöstä käydään ennen kaikkea tilinpäätöstietojen pohjalta ikään kuin otsikkotasolla.
&#8211; Tiedetään, paljonko esimerkiksi kulttuuriin ja viihteeseen tai henkilöstökuluihin käytetään yhteensä rahaa, mutta yksityiskohtaisten tietojen puuttuessa on konkreettista keskustelua hankala käydä. Palkkatiedoista vain ylimmän johdon palkat ja palkkiot ovat julkisia, ja ne ovat kasvaneet lähes 30 prosenttia vuodesta 2015.
Olli Immonen linjaa, että lähtökohtaisesti jokaisesta verovaroin tehdystä ostosta tulisi olla kuitti toimittajien ja muiden asiasta kiinnostuneiden saatavilla, jotta tiedettäisiin eurolleen, mihin rahat hupenevat.
Loppu tehottomalle rahankäytölle 
Julkisessa keskustelussa Ylen puolustajat pitävät yli 500 miljoonan euron rahoitusta välttämättömänä, ja leikkausehdotuksia kritisoidaan hyökkäyksenä vapaata tiedonvälitystä kohtaan. Näitä väitteitä hallintoneuvoston jäsenet pitävät täysin yliampuvina.
&#8211; On järjetöntä väittää, että kulukuurin seurauksena Yle ei voisi hoitaa lakisääteisiä ydintehtäviään eli ennen kaikkea uutis- ja ajankohtaisohjelmatuotantoaan. Valtio velkaantuu järkyttävää tahtia, eikä tehotonta rahankäyttöä tule sallia, Jussi Wihonen toteaa.
&#8211; Olisi tärkeä keskustella myös siitä, mitkä nämä Ylen ydintehtävät lopulta ovat. Nykyisin Yle käyttää miljoonia euroja esimerkiksi ulkomaisten viihdesarjojen esitysoikeuksiin, urheilutapahtumiin sekä ideologisiin ohjelmatuotantoihin, ja kaikkien osalta voidaan kysyä, onko perusteltua pakottaa suomalaiset näitä maksamaan. Suomalaiset joutuvat kiristävät vöitään &#8211; ja Ylen tulee osallistua talkoisiin, hallintoneuvoston jäsenet esittävät.

Yleisradion hallintoneuvoston PS-edustajat: Ylen rahoitus läpinäkyväksi – johdon palkat ja palkkiot kasvaneet lähes 30 prosenttia

Energian mielipuolisen kallistumisen, koronnostojen sekä inflaation yhteisvaikutusten hahmottaminen on useimmille hankalaa myös kansankodissa. Kun korotukset liikkuvat sadoissa tai kymmenissä prosenteissa ja kansalaisten tulot junnaavat paikallaan, lopputulos selkenee aikanaan kaikille.

Tukholman <a href="https://boende.stockholm/vatten-avlopp/">kaupunki</a> nostaa vesi- ja jätemaksuja 25 prosenttia. Korotukset johtuvat kaupungin mukaan yleisestä kustannusten noususta sekä tulevaisuuden investointitarpeista. Lähtötaso on alhainen mutta inflaatio saa taas vauhtia.
-Omakotiasujalle tulee lisää maksettavaa kaikkiaan noin 100 kruunua (9,2 euroa) kuussa ja kerrostaloasuntoa kohti hinnannousu on noin 50 kruunua, <a href="https://www.dn.se/ekonomi/kraftig-hojning-av-priset-pa-vatten/">laskee</a> Tukholman vesi- ja jätehuollon talousjohtaja Karolina Roos.
&#8211; Emme veloita mitään ylimääräistä emmekä tee korotuksia korotusten vuoksi, hän vakuuttaa.
Investointitarve lisää kustannuspainetta
Vesihuolto sekä jäteveden käsittely ovat Ruotsissa kuntien kontolla ja niitä säätelee laki. Palvelut tulee toimittaa omakustannushintaan mutta eri <a href="https://www.nvaa.se/vatten-och-avlopp/avgifter-for-vatten-och-avlopp/brukningsavgift-for-vatten-och-avlopp">kuntien</a> välillä hinnoissa on suuria <a href="https://fastighetstidningen.se/%EF%BF%BCprisskillnaden-pa-vatten-och-avlopp-fortsatt-stor/">eroja</a>. Alan katto-organisaatiosta arvellaan, että hinnankorotukset ovat edessä koko maassa.
&#8211; Sähkö on kallista ja sekin vaikuttaa kunnallisen vesihuollon toimintaan. Ala on myös kovin pääomavaltainen ja investointeihin tarvitaan rahaa. Siksi korkojen nousu tietää sekin laitoksille kustannusten nousua, toteaa Svensk Vatten -järjestön strateginen suunnittelija Erik Karlsson.
Suunniteltuja suuremmillekin korotuksille olisi Karlssonin mukaan tarvetta, sillä putkilinjat ovat monin paikoin vanhoja ja uusiakin pitäisi väestön kasvaessa ja asutuksen levitessä rakentaa kaiken aikaa lisää.

Perustarpeet kallistuvat vauhdilla Ruotsissakin – sähköshokin ja bensarallin perään jättikorotus veden hintaan

Suomen kunnilla on jo reilusti yli 500 lakisääteistä tehtävää, ja tehtäväkenttä on entisestään laajentunut viime vuosina. Lisäksi kunnat hoitavat useita ei-lakisääteisiä tehtäviä. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja ja monella kunnalla on jo taloudellisia vaikeuksia suoriutua tehtävistään. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjaa, että jatkossa kuntien tulee keskittyä perustehtävien hoitamiseen.

Suomi on täynnä kuntia, joissa koreat kasvustrategiat ja investoinnit eivät tuota kasvua, vaan päinvastoin: ne tuottavat velkaa ja moni kunta on raskaasti velkaantunut, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Ylimääräiset rönsyt pois
Kuntien välillä on niin suuria taloudellisia eroja, että tavallaan voidaan jo puhua ”kahden kerroksen” kunnista.
&#8211; On useita kuntia, jotka ovat aivan tiukilla, ne eivät pysty enää tehostamaan toimintaansa, koska kaikki raha menee eikä edes riitä. Tässä tilanteessa kuntien valtavaa tehtäväkenttää on pakko alkaa karsia. Kunnilla on jo yli 500 lakisääteistä tehtävää ja siihen päälle muut tehtävät, Purra sanoo.
Hän puhui tänään Kuntaliiton järjestämässä eduskuntapuolueiden puheenjohtajapaneelissa.
Purran mukaan kuntien tulee jatkossa keskittyä hoitamaan perustehtäviä mahdollisimman hyvin, kun ylimääräiset rönsyt on karsittu pois.
&#8211; Meidän pitää nyt alkaa miettiä, mikä on oikeasti tärkeää.
PS vahvistaisi kuntademokratiaa
Purra kehottaa kiinnittämään katseen naapurimaihin, joissa kunnille on annettu enemmän itsenäistä liikkumatilaa.
&#8211; Suomen naapurimaissa on kyetty jo mahdollistamaan kunnille enemmän vapautta katsoa, minkälaisia palveluita tarjotaan ja missä laajuudessa. Tämä on hyvä suunta. Se ei tarkoita sitä, että meillä olisi esimerkiksi hyviä ja huonoja kouluja, vaan sitä, että esimerkiksi demokratiaperusteella kunnat voivat tarjota täsmällisempiä palveluja.
Kunnilla ei kuitenkaan voi olla vapauksia ilman rahaa. Purra huomauttaa, että pääministeri Sanna Marinin hallitus on entisestään lisännyt kuntien vastuulle kuuluvia tehtäviä.
&#8211; Paljon helpompaa kuin puhua velvollisuuksien vähentämisestä, näyttää olevan jatkuvasti uusien tehtävien esittäminen, samalla kuitenkaan huomioimatta realiteetteja ja vakavaa taloudellista tilannetta.
Vihervasemmistolle ei kelpaa
Keskustan Annika Saarikko myötäili perussuomalaisten linjaa siinä, että Saarikon mukaan kunnissa tarvitaan yrittäjyyden lisäksi enemmän vapauksia ja omia toimintamahdollisuuksia. Saarikko myönsi, että valtion ohjaus on osittain kangistanut kuntien toimintaedellytyksiä. Saarikon mukaan kunnilta ei saa vaatia ”mahdottomia”.
Vasemmistoliiton Li Andersson ja pääministeri Sanna Marin (sd) eivät kuitenkaan haluaisi karsia kuntien tehtäviä tai keventää sääntelyä. Marin antoi ymmärtää, että kuntien tehtävien karsiminen osuisi sosiaalisiin peruspalveluihin.
&#8211; Kun uutisista saamme lukea, kuinka vanhuksia kohdellaan huonosti ja kuinka lapsille ei ole riittävää hoitoa, ja kuinka kansan näkökulmasta asiat ovat huonolla tolalla, yleensä huudetaan apuun valtiota ja sääntelyä, että voidaan tuottaa laadukkaita ja hyviä sotepalveluja.
Rahastakin pitäisi puhua
Vasemmiston Andersson hehkutti ”maailman parasta peruskoulua”, joka tarjoaa vahvaa koulutusta. Tosiasiassa kuitenkin oppimistaitoja mittaavan tuoreen <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198410.html">Pisa-tutkimuksen</a> valossa Suomen koululaisten osaamistaito on suorastaan romahtanut ja peruskouluista pääsee ulos jatkuvasti lähes <a href="https://stage.sudev.fi/koululaisten-osaamistaso-laskee-purra-syyta-palata-joissakin-asioissa-taaksepain/">luku- ja laskutaidottomia</a> nuoria, joilla ei ole elämänhallintaa.
Anderssonin yksi lempihankkeista on oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen opintojen maksuttomuus opiskelijoille. Perussuomalaiset, kuten myös useat asiantuntijatahot, ovat kritisoineet erittäin kallista hanketta, josta ei ole edes tutkittua tietoa. Myös ammattikouluopettajien yhdistys on <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-n-ja-ammattikoulutuksen-kyselyssa-kylmaa-kyytia-oppivelvollisuuden-laajentamiselle-pakko-ei-lisaa-motivaatiota-eika-tee-opiskelijoista-terveita/8218302">kritisoinut</a> hanketta nuorten pakolla opiskelusta ja toivoneet lisäpanostuksia varhemmin – jo peruskouluvaiheessa.
Purra huomauttaa sosiaalisen median kanavillaan, että koreiden tavoitepuheiden lisäksi hankkeiden rahoituksesta pitäisi myös puhua – etenkin tilanteessa, jossa monilla kunnilla on jo nyt vaikeuksia suoriutua tehtävistään:
”Talous, talous, talous. Kunpa julkisen talouden paisuttajapuolueilta vaadittaisiin vastauksia siihen, MILLÄ he aikovat julistuksensa ja hankkeensa rahoittaa. Merkillepantavaa paneelissa oli myös se, että on oikeastaan opposition vika, että hallituksen sote on kriisissä.”
&nbsp;

Purra: On tullut aika alkaa karsia kuntien tehtäviä – ”Pitää alkaa miettiä, mikä on oikeasti tärkeää”

Rahat uupuvat sotehenkilöstön palkkaharmonisoinnista eikä sovittuihin palkankorotuksiin ole osoitettu varoja, selvitti Lännen Media. Sotesta on tulossa sotku heti alkumetreillä. &#8211; Perussuomalaiset kertoi tämän jo ennen aluevaaleja, muistuttaa puheenjohtaja Riikka Purra.

Polttoaineiden hinnat jatkavat nousuaan, sähkön hinta on pian taas katossa ja tavallinen kansalainen saa purra kynsiään, koska rahat eivät riitä sekä ruokaan, että kasvaviin asumismenoihin. Ja kaiken päälle jysähtää yhä enemmän katastrofilta vaikuttava soteuudistus.
”Ensi vuoden alussa aloittavat hyvinvointialueet ovat vielä eri vaiheissa valmistelussaan. Yhteistä kaikille niille on edessä odottava miljardilasku, kun rahoituspohja ei riitä suunniteltuun työhön lähimainkaan.
Hyvinvointialueiden johtajien selvä enemmistö on jo sitä mieltä, etteivät valtion jyvittämät rahat riitä pakolliseen palkkaharmonisointiin ja muiden lakisääteisten tehtävien hoitoon”, <a href="https://www.kaleva.fi/rahat-eivat-riita-edes-pakollisiin-sote-palkkojen-/4676957">kirjoittaa</a> Lännen Media yhteisartikkelissaan.
Harmonisointi tarkoittaa, että samasta työtehtävästä ei voida maksaa eri palkkoja hyvinvointialueen sisällä ja palkat tasataan korkeamman palkan mukaisiksi.
Palkankoroukset harmonisaation lisäksi
Oman tuikean mausteensa sotesoppaan tuovat äskettäin neuvotellut kunta-alan palkankorotukset, jotka nostavat tulevan soteväen palkkakuluja lähes miljardilla eurolla vuonna 2024. Sopimuksen vaikutuksia palkkaharmonisointiin ei ole arvioitu.
Eikä hoitajien mahdollisesti suuremmista palkankorotuksista ole vielä edes sovittu.
Kunta-alalle on neuvoteltu myös viisivuotinen palkkaohjelma, joka nostaa palkkoja ylimääräisellä paikallisella erällä viiden vuoden ajan vuoden 2027 loppuun asti.
”Seuraava hallitus saa taikoa”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi artikkelia <a style="font-weight: 400;" href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1536295506254635009">Twitterissä</a> ja muistuttaa puolueen varoittaneen soten valuvioista jo hyvissä ajoin:
&#8211; Perussuomalaiset kertoi tämän jo ennen aluevaaleja &#8211; rahat eivät riitä edes pa­kollisiin palkan nos­toi­hin. Massiivista lainsäädäntöä ja erilaista häkkyrää hallitukselta syntyy, mutta mikään ei parane. Rahaa ei ole. Seuraava hallitus saa taikoa.

Sote vaikeuksissa jo alkumetreillä – rahat eivät riitä edes sovittuihin palkankorotuksiin

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että uuden veron kehittäminen tarkoittaa käytännössä aina sitä, että kokonaisveroaste nousee. &#8211; Suomalainen veronmaksaja sen maksaa aina, Purra sanoi tänään Kuntaliiton puheenjohtajatentissä.

Puoluejohtajista maakuntaveroa ilmaisivat vastustavansa suurimpien oppositiopuolueiden puheenjohtajat eli kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Riikka Purra.
Purra huomautti, että uuden veron kehittäminen tarkoittaa käytännössä aina sitä, että kokonaisveroaste nousee. Purra nosti esille myös kuntien laajalle levinneet lakisääteiset tehtävät, joihin uppoaa rahaa.
&#8211; Keskusteluissa ei ole tuotu ratkaisuja siihen, minkälaisia kuntien tai uuden hallinnon tason lakisääteisiä tehtäviä olisi mahdollista purkaa. Päinvastoin: koko ajan menot tulevat lisääntymään, samalla verotustarve lisääntyy.
&#8211; Perusongelma on se, että kokonaisveroasteemme on jo nyt tapissa &#8211; ja se on itsessään kasvun este. Vaikka kunnista teknisesti otettaisiin mekaaninen osuus pois, mutta menopuolta ei mikään rajoita, tosiasia on, että suomalainen veronmaksaja vain maksaa yhä enemmän, Purra sanoi.
Keskusta yritti kiemurrella
Yllättäen maakuntaveroasiassa hallitusrintama repesi keskustan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Petri Honkosen nostettua punaisen lapun maakuntaverolle. Honkosen mukaan keskusta olisi toistaiseksi sitoutunut vain maakuntaveron valmisteluun kokonaisuuden osana, mutta ei siihen, että vero otettaisiin käyttöön.
Muut paikalla olleet hallituspuolueiden johtajat näyttivät vihreää maakuntaverolle. Pääministeri Sanna Marin (sd) näytti Honkoselle ”kaapin paikkaa” vahvistaen samalla, että hallituksen esitys maakuntaverosta on tulossa.
Marin lausui, että hänen käsityksensä mukaan kaikki hallituspuolueet, myös keskusta ovat sitoutuneet siihen, että kokonaisuutta valmistellaan, samoin kuin tehtäviä, joita hyvinvointialueet voisivat tulevaisuudessa hoitaa.
Vasemmiston mielestä kokonaisveroaste ei nouse
Mielellään himoverottavien vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajat Maria Ohisalo ja Li Andersson olivat molemmat sitä mieltä, että maakuntaveroa tarvitaan. Anderssonin mukaan luomalla maakuntavero voidaan samalla &#8221;huolehtia vastuusta&#8221;.
Andersson myös väitti, että kokonaisveroaste ei muka nouse maakuntaveron myötä. Uskoo ken tahtoo.
Suomen verokiila on jo nyt Pohjoismaiden <a href="https://kauppakamari.fi/tiedote/suomen-verokiila-on-pohjoismaiden-korkeimpia/">korkeimpia</a> ja Suomen kokonaisveroaste on yksi korkeimmista <a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Veroaste/#b6930fea">koko maailmassa</a>.
&nbsp;

lakisääteiset tehtävät

Yli 50 000 suomalaista haluaa kansalaisaloitteella kuria Yleisradiolle – ”Ylen rahoitus ei voi olla kiveen hakattu”

Yleisradion hallintoneuvoston PS-edustajat: Ylen rahoitus läpinäkyväksi – johdon palkat ja palkkiot kasvaneet lähes 30 prosenttia

Perustarpeet kallistuvat vauhdilla Ruotsissakin – sähköshokin ja bensarallin perään jättikorotus veden hintaan

Purra: On tullut aika alkaa karsia kuntien tehtäviä – ”Pitää alkaa miettiä, mikä on oikeasti tärkeää”

Sote vaikeuksissa jo alkumetreillä – rahat eivät riitä edes sovittuihin palkankorotuksiin

Hallitus riitelee maakuntaverosta, Marin ojensi keskustaa – Purra: ”Kokonaisveroaste on jo tapissa”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025