Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Lama

Perussuomalaiset Naiset epäilee, etteivät hallituksen kaavailemat Kelan sähkötuki ja verotuksessa vähennettävä sähkövähennys monenkaan osalla riitä avuksi huikeiksi kasvaviin sähkölaskuihin. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan verovähennyksen omavastuu olisi 400-500 euroa ja ylimenevältä osalta 60-70 prosenttia.

&#8211; Tämä tarkoittaa, että tonnin laskusta jäisi edelleen itselle maksettavaksi noin 700 euroa. Miten se yhtälö toimii, jos tulot ovat esimerkiksi työeläkkeellä 1 500 euroa? Siinä ei paljon verovähennys lohduta.
&#8211; Toisekseen verovähennys ei näy heti, vaan sitä haetaan laskuja vastaan. Tilillä ei ole yhtään enempää rahaa siinä vaiheessa, kun lasku tulee, PS-Naisista huomautetaan.
Verotuki suoraan laskuun
Perussuomalaiset Naiset esittääkin verovähennysmallia, jossa jo sähköyhtiö perii osan laskusta tilapäisesti sähkökriisin ajan. Näin toimitaan muun muassa Norjassa, jossa yli 7,2 senttiä kilowattitunnilta maksavasta osuudesta valtio korvaa jopa 90 prosenttia.
&#8211; Emme tiedä, mikä tällaisessa mallissa olisi Suomessa niin vaikeaa. Tuet on saatava joka tapauksessa suoraan laskuun, koska apua tarvitaan nyt eikä ensi vuonna. Toki tuet maksavat valtiolle, mutta vielä enemmän yhteiskunnalle maksaa se, että pieni- ja keskituloisten talous romahtaa täysin.
Kodit tulilinjalla
Kylminä kuukausina suurin kustannus tulee lämmityksestä. PS-Naiset pelkääkin, että monelle voi tulla lähtö omasta kodista, kun varat eivät riitä lämmitykseen.
&#8211; Heillä ei ole vielä hätää, joilla on talven yli vanhempi määräaikainen sähkösopimus, mutta moni joutuu vaihtamaan sopimusta talveksi. Tällöin kyyti on kirjaimellisesti kylmää. yli kymmenen tuhannen euron lämmitysratkaisumuutokset eivät ole kaikille mahdollisia.
PS-Naiset huomauttaa, että jo nyt sähkölämmitteisiä taloja tulee paljon markkinoille, mutta ostajat saattavat olla hyvin varovaisia.
&#8211; Siinä voi jäädä monelle luu käteen, kun joutuu myymään omaa sähkölämmitteistä taloaan, mutta ostajia ei löydy. Miten hallitus auttaa näitä ihmisiä?
Kierre kohti lamaa estettävä
Energiakriisi johtaa hyvin todennäköisesti taantumaan tai jopa lamaan, sanovat asiantuntijat. PS-Naiset vaativat, että tätä estetään kaikin keinoin parantamalla ostovoimaa laskemalla energiahintoja.
&#8211; Paras tapa on laskea energiahintoja. Energiahinnat vaikuttavat kaikkeen ostovoimaan, kun hinnat siirtyvät aina ruokakaupan hyllyille asti. Jos ihmisillä ei ole varaa kuluttaa, yritykset ovat pulassa ja kierre on valmis.
&#8211; Inflaation kiihtyessä suuret tukien ja palkkojen korotukset voivat tutkitusti vain ruokkia inflaatiota lisää. Tärkeintä on siis vaikuttaa siihen, mitä asiat maksavat.

PS-Naiset: Pienituloiselle voi tulla lähtö kodista

Kriisien uhka leijuu yllämme kuin joukko ukkospilviä: korkea inflaatio, työttömyys, korkojen nousu ja lama. Siinäkö Euroopan kohtalo? PS-meppi Laura Huhtasaari puntaroi ”Peruslinjalla”-haastattelussa, mitä meillä oikein on edessämme. 

Kun kaaos tulee, ei kukaan enää puhu ilmastonmuutoksesta. Ovelle kolkuttavat pankki-, energia- ja ruokakriisi, – kaikki yhtä aikaa.
– Anarkia on vain kolmen lämpimän ateria päässä, pohdiskelee Laura Huhtasaari.
Katso Peruslinjalla-haastattelu (juttu jatkuu videoikkunan alla):
<iframe loading="lazy" title="Laura Huhtasaari: Anarkia on vain kolmen lämpimän aterian päässä" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/EU-saFk-WSs?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Toimittaja Maria Asunnan haastattelussa europarlamentaarikko Laura Huhtasaari. Kuvattu sunnuntaina 29.5. Youtube, 25 min 25 sek. 
<h4>Laittaako EU meidät pakkoremontoimaan kotimme?</h4>
Vihreä siirtymä on kaikessa kunnianhimossaan tiputtamassa monta pommia suomalaisten niskaan. On puhuttu <a href="https://stage.sudev.fi/puisto-eun-sosiaalinen-ilmastorahasto-on-torjuttava-emme-voi-lahtea-mukaan-eurooppalaisen-sosiaaliturvan-maksamiseen/">sosiaalisesta ilmastorahastosta</a> ja kättä väännetään <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/valiokuntien-julkiset-kuulemiset-ja-avoimet-kokoukset/19112021_suv">hiilitullirajamekanismista</a>. EU-valiokunnan mukaan <a href="https://www.mtk.fi/-/metsaenergia">metsäenergia ei olisikaan uusiutuvaa</a> ja tämä tulisi huomioida maankäytön ilmastotavoitteissa.
EU:n suurenmoinen visio on myös <a href="https://stage.sudev.fi/eun-energiatehokkuusdirektiivi-ajaa-suomalaiset-kotitaloudet-taloudelliseen-ahdinkoon-tata-on-eun-niin-sanottu-vihrea-siirtyma/">energiatehokkuusdirektiivi</a>. Se tarkoittaisi, että suomalaisten olisi pakko remontoida jopa arvottomia kiinteistöjä. Moinen älyttömyys tulisi erittäin kalliiksi suomalaisille ja velkaantuneille kunnille. Lue: se ajaisi maamme kiihtyvällä nopeudella kohti katastrofia.
– Rakennusten peruskorjauksiinkaan ei aina saa lainaa, miten tähän sitten, Huhtasaari kysyy ja pitää pakkoremonttiprojektia toistaiseksi varsin epäselvänä ja mielivaltaisena ideana.
<h4>Kokoomus on komission taskussa</h4>
Laura Huhtasaari on nuuhkinut EU-tunnelmia meppinä kolmisen vuotta, vuodesta 2019.
– Me ei enää kumarreta itään, onneksi, mutta me kumarramme länteen. Toki yhteistyötä tulee tehdä, mutta yhteistyö ei ole sanelua, Huhtasaari sanoo ja harmittelee sitä, että Suomen etua lähestytään toistuvasti jonkun muun edun kautta, mutta ei ikiomista lähtökohdista.
Vuosi sitten perussuomalaiset <a href="https://www.youtube.com/watch?v=53LQkWiuMTo">varoittivat</a> miljardien Eu-elvytyspaketista, ja siinä he olivat <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d35de296-5f2a-41cd-b5fa-15352cee2775">kaukaa viisaita</a>. Suomen oikeistopuolueita kuitenkin määritteli epäyhtenäisyys asiassa. Miksi esimerkiksi Kokoomus ei ottanut vaaria perussuomalaisten varoituksista?
– Kokoomus on komission taskussa, Huhtasaari sanoo ja miettii, johtuuko moinen ideologisesta halusta vahvistaa liittovaltiokehitystä vai jopa painostuksesta.
<h4>Tyynenä hulluuden keskellä</h4>
Koti-Suomeen pian palaava, eduskuntavaaliehdokkaaksi pyrkivä Laura Huhtasaari on kuvannut Euroopan Unionia ”hulluuden katedraaliksi”.
Miten ihmeessä hän on kestänyt sellaisen todellisuuden keskellä, edelleen iloisena ja tyynenä? Huhtasaari korostaa kristinuskon ja Jumala-suhteen merkitystä itselleen.
– Rauhasta käsin tulee tehdä päätöksiä, hän sanoo ja toivottaa kaikkien elämään paitsi rauhaa myös iloa.

Laura Huhtasaari videohaastattelussa: ”Kun kaaos tulee, ei kukaan enää puhu ilmastonmuutoksesta”

Ison-Britannian pääministerin tapaaminen Suomen tasavallan presidentin kanssa merkitsi suurta murrosta Suomen turvallisuuspoliittisessa asemassa. Pakon edessä Suomi astui merkittävän askeleen länteen. Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen kirjoittaa <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoluukkanen/tosiasioiden-tunnustaminen-on-suomen-turvallisuuden-perusta-hotto-pois/">Uuden Suomen blogissaan</a>, että presidentti Sauli Niinistön sanoin Venäjällä on nyt peiliin katsomisen paikka.

Pääministeri Boris Johnsonin vierailun aikana sovittiin siitä, että Iso-Britannia tukee Suomea Nato-prosessin aikana myös sotilaallisesti. Periaatteessa Suomi siis ei ole yksin.
&#8211; Nyt on kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki sopimukset ovat vain paperia. Se todellinen poliittinen halu auttaa meitä ulkoapäin perustuu siihen, että me itse kykenemme itse puolustamaan itseämme, ja siihen, että meidän puoluejärjestelmämme on ”terve”. Että ymmärrämme muuttuneet tosiasiat, kirjoittaa perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen.
Yksimielisyys on tärkeää kriisin aikana
Sanalla ”terve” Luukkanen viittaa entisen sodanaikaisen pääministerin Edwin Linkomiehen muistelmiin ”Vaikea aika. Suomen pääministerinä sotavuosina 1943-1944”.
Muistelmissaan Linkomies kertoi siitä, kun hän kävi 4.6.1942 marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän iltana keskustelun silloisen ulkoministeri Wittingin ja kenraali Paavo Talvelan kanssa suomalaisesta puoluejärjestelmästä. Keskusteltiin siitä, palaisivatko puolueriitaisuudet, kun sota on saatu onnellisesti hoidettua. Sallittaisiinko puolueriitaisuuksia?
&#8211; Linkomiehen käsitys oli, että suuren vaaran uhatessa puolueriidat olivat vaimentuneet, ja se oli todiste meikäläisen poliittisen järjestelmän ”terveydestä”. Vuosien 1943-1944 pääministeri kuitenkin torjui kaikki yritykset luopua demokratiasta ja puoluejärjestelmästä, ”koska ei kaikilla kansalaisilla koskaan voi olla sama mielipide tiettyjen ratkaisujen suunnasta”. Ajatus on syvällinen ja viisas.
Todellisuuden merkitys kriisitietoisuudessa
Kriisissä kansallinen yksimielisyys on tärkeintä. Yhtä tärkeää on se, että tosiasiat ymmärretään niin kuin ne ovat. Edwin Linkomiehen pääministerikauden eräs tärkeimmistä näkökohdista oli antaa ulkomaailmalle kuva täysin yksimielisestä Suomen kansasta. Tässä häntä auttoi se, että silloinen kriisitietoisuus oli korkea. Kansakunta katsoi ulkoista uhkaa silmästä silmään.
Vuoden 1943 tilannetietoisuuden vertaaminen vuoden 2022 poliittiseen tilanteeseen tuottaa kuitenkin hämmentävän kokemuksen. Miltei kaikki puolueet tukevat kansallista turvallisuutta, ja meillä vallitsee tässä asiassa ns. linnarauha. Isänmaa on tärkein.
&#8211; Ongelmana on vain valitettavasti se, että on puolueita, jotka eivät näe todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on. Selkosuomeksi: omat höntsö-pakkoajatukset sanelevat joillain tahoilla todellisuuden ymmärtämisen rajat. On puolueita, jotka eivät kykene näkemään tämän kriisin syvyyttä ja sen merkitystä meille.
Normaalisti oppositio haastaisi hallituksen suuressa salissa. Nyt on kuitenkin kriisi. Luukkanen pitää selvänä, että niitä todellisuuden kultaisia hitusia on alettava imeytymään koko hallituksen sisälle. On muistutettava ja nostettava ääntä. On ymmärrettävä tosiasiat.
Toukokuun lopulla Suomi on energiakriisissä
Luukkanen uskoo Suomen törmäävän hyvin pian karuun todellisuuteen:
&#8211; Kun Venäjän kaasun tulo lakkaa 24. toukokuuta, merkitsee se sellaista taloudellista myllerrystä, joka täristää koko valtakuntaa ylhäältä alas saakka. Sen ja Ukrainan sodan seurauksena Suomessa tulee joukkoirtisanomisia, konkursseja ja taloudellista hätää. Irtisanotut eivät voi maksaa asuntolainojaan ja maahan syntyy ennennäkemätön lama, jonka rinnalla 1990-luvun lama oli pikkujuttu.
&#8211; Samaan aikaan ja valitettavasti – hallitus ei oikein kykene näkemään, miten valtava muutos on tulossa. Se sulkee silmänsä. Se ei esimerkiksi ymmärrä, että polttonesteiden hintojen on oltava sellaisia, että ihmiset pääsevät töihin. Se ei näytä tajuavan ihan aikuisten oikeesti sitä, että ihmisten ostovoima on nyt laskenut niin, että rahaa ei jää käteen. Se unelmoi ja hybernoi.
Hallituksen on herättävä
Luukkanen pitää tilanteen kriittisyyden tunnustamista kansallisen yksimielisyyden ehdottomana edellytyksenä. Tavallisten kansalaisten ostovoimaa ja kykyä käydä töissä on varjeltava kaikin keinoin. Samoin on priorisoitava valtion menot niin, että keskitytään selviämiseen, sillä siltarummut eivät tuota uusia ihmisiä, mutta ihmiset tekevät niin.
&#8211; On huolehdittava kansalaisten jokapäiväisestä elämästä. Kehitysapuun voidaan antaa rahaa mutta vasta sitten kun on ylijäämäinen budjetti – <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1162687340583837696">ei nyt</a>.
Ideologia estää todellisuuden ymmärtämisen
Luukkanen on pohtinut kovasti, miten on mahdollista, että muuten rationaalisesti toimivilla ihmisillä on joissain asioissa vaikeuksia harkita asioita tyynesti ja faktojen kautta.
Puoluesihteeri uskoo, että ulkomailta tulleet henkiset vaikutteet ja ideologiat estävät kriisitietoisuuden ymmärtämistä. Juuri se woke, identiteettipolitiikka ja punavihreä höyrypäisyys estävät ajattelun. Kyse on kummallisesta poliittisesta kognitiivisesta dissonanssista, joka jäytää nyt hallitusta ja sen yksimielisyyttä.
&#8211; Hallituksella on nyt vakava ajatusjähmä. Ajatellahan voi mitä tahansa, mutta näyttää ikävästi siltä, että viisikkohallituksen kriisitietoisuuden vähäisyys vaikeuttaa järjellistä politiikan tekoa.
&#8211; Siirtymä hötöstä realiteettien maailmaan on valitettavasti hidas. Vaikka kriisi lähestyy kuin valtava tsunami, niin hallitus jatkaa fantastisilla vaatimuksilla ”vihreästä siirtymästä”, polttoaineiden hintojen ideologisesta korottamisesta, omakotitalojen ”pakkoremonteista” ja kannattaa innokkaasti sitä, että EU tekisi lisää ”elvytyspaketteja”.
&#8211; Rajalla tapahtuviin pikakäännytyksiin on kyllä poliittista valmiutta valiokuntatasolla, mutta kun kriisi lähenee, niin ei pystytä toimimaan. Ei kertakaikkiaan pystytä. Poliittinen rohkeus puuttuu.
Miten rohkaista pelkäävää?
Luukkasen mukaan Suomi on nyt sillä viimeisellä rannalla, jossa on uskallettava ajatella ja toimia. Kosmeettiset muutokset eivät toimi, kun oma valtiollinen tervahöyrymme kohtaa myrskyn. Luukkanen penää hallitukselta kriisijohtamista.
&#8211; Rohkaisen nyt teitä: Sanna, Annika, Petteri ynnäs muut: olkaa rohkeita ja katsokaa tosiasioita sellaisina kuin ne ovat! Tai vähän kuin lapsia uimakoulussa: kyllä se vesi kantaa!
&nbsp;

Luukkanen: Tosiasioiden tunnustaminen on Suomen turvallisuuden perusta

Kansanedustaja Ano Turtiainen ilmaisee huolensa Suomen varautumisesta eurokriisiin. Euron romahtaessa Turtiainen pitää tärkeimpänä valmistautumisena omaan kansalliseen valuuttaan siirtymistä.
 
&#8211; Suomen pitää olla varautunut erilaisiin kriiseihin, myös tai etenkin talouskriisiin. Jos euro romahtaa, se romahtaa rytinällä ja nopeasti. Minua huolestuttaa, ettei tähänkään tilanteeseen ole varauduttu tarpeeksi, Ano Turtiainen sanoo.
&#8211; Varsinkin omaan kansalliseen valuuttaan siirtyminen pitäisi olla suunniteltu huolella. Vaikka hallituspuolueet eivät haluakaan luopua eurounelmistaan, pitää olla realisti. Emme voi roikkua muiden armoilla.
Italiaa pidetty pystyssä muiden rahoilla
Koronan aiheuttama lama tulee olemaan maailmanlaajuinen ja kestänee useita vuosia.
&#8211; Euro voi hajota myös edessä olevan valtavan suuren laman johdosta. Euron hajoaminen realisoisi Suomelle huomattavan suuret vastuut ja on mahdollista, ettemme pystyisi niistä selviytymään, Turtiainen sanoo.
Turtiaisen mukaan erityisesti Italia on avainasemassa kriisin syvenemisessä.
&#8211; Italiaa on pidetty vuosikaudet pystyssä muiden rahoilla. Nyt Italia on ennestäänkin huonon talouden päälle kärsinyt koronasta. Asiantuntijatkin pitävät todennäköisenä, että jos Italia romahtaa, euro romahtaa. Italia lepää siis taas muiden hyväntekeväisyyden varassa, Turtiainen perustelee.
Omaan valuuttaan nopealla aikataululla
Turtiainen jätti asiasta kirjallisen kysymyksen.
&#8211; Miten Suomi on varautunut mahdolliseen euron romahdukseen ja tilanteeseen, jossa Suomen pitää siirtyä nopeallakin aikataululla omaan valuuttaan? Entä kuinka suuret Suomen maksettaviksi tulevat sitoumukset ovat euron hajotessa? Turtiainen kysyy ministeriltä.

Turtiainen: Suomen varauduttava euron hajoamiseen

Perussuomalaisten kansanedustaja Ano Turtiainen povaa vappupuheessaan, että maapalloa odottaa suuri lama, joka tulee koskettamaan myös suomalaisia rajusti.

&#8211; Edessämme on todennäköisesti maailmanlaajuinen suuri lama, josta emme voi syyttää pelkästään koronaa. Korona puhkaisee talouskuplan, jossa olemme eläneet yli varojemme ja velkasi jo vuosikaudet maailmaa halaten, Ano Turtiainen toteaa.
&#8211; Jälleenrakentamisessa nettomaksajia kurittava maa joutuu pakon edessä ikään kuin lakki kädessä myöntämään kuinka tärkeitä ovat yritykset ja yrittäjät. Ilman heitä ja heidän luomia työpaikkoja, ei ole julkisia työpaikkoja, ei julkisia palveluita, eikä minkäänlaista hyvinvointia.
Omavaraisuutta ja maalaisjärkeä
Turtiainen muistuttaa, että mitä paremmin menee yrittäjällä ja heidän työvoimallaan, sen paremmin menee kaikilla.
&#8211; Mitä huonommin näillä nettomaksajilla menee, sen lähempänä on totaalinen konkurssi.
Hän löytää koronaviruksen aiheuttamasta epidemiasta jotain hyvääkin.
&#8211; Korona ja sen puhkaisema lama pakottaa ihmisiä ottamaan jo kauan unohduksissa olleen maalaisjärjen käyttöön. Viimeisiä vuosia katsellessa voidaan todeta, että se ei olisi tapahtunut demokratian kautta. Korona toi muutoksen.
&#8211; Nyt lähes jokainen ajattelee kaikkia asioita omavaraisuus edellä. Tästä ajatuksesta on hyvä lähteä rakentamaan uutta Suomea, Turtiainen jatkaa.
Koulujen avaaminen suuri virhe
Turtiainen muistuttaa kuitenkin koronaviruksen olevan vaarallinen ja tiettyjen yhteiskunnallisten ehkäisytoimenpiteiden olevan välttämättömiä väestön suojaamiseksi.
&#8211; Tämän viikon yksi vastuuttomin päätös oli avata koulut kahdeksi viikoksi ennen kesälomia. Kyllä tässä asiassa olisi pitänyt kuunnella alan ammattilaisia eli opettajia. Etäkoulut ovat lähteneet toimimaan oletettua paremmin ja kyllä sen avulla nuo kaksi viikkoa oltaisiin pärjätty.
&#8211; Pahinta tässäkin asiassa on se, että päätöksellä viestitään ihmisille, että ikään kuin korona olisi jo selätetty. Miettikää, nuorisolle esitetään pokkana, että vappuna on vaarallista kokoontua yhteen, mutta turvallista kokoontua kouluun jo 14. toukokuuta, Turtiainen ihmettelee.

Turtiainen: Vaikeat ajat eivät ole vielä takana

Ruotsin maahanmuuttovirasto on näinä aikoina kysymystulvan kohteena. Koronaviruksen alkuunsaattamat talousvaikeudet pakottavat yritykset säästökuurille ja ensimmäisenä katoavat maahanmuuttajille tyypilliset palvelualojen työpaikat. Ruotsin radio raportoi.
Oleskeluluvan saaminen ja perheenyhdistäminen <a href="https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&amp;artikel=7441776">edellyttävät</a> sitä, että hakija pystyy taloudellisessti huolehtimaan itsestään ja läheisistään.
Työpaikoilla ovi käy nyt ulospäin ja ensimmäisenä irtisanomiset iskevät Ruotsin työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaisesti taloon viimeksi tulleisiin työntekijöihin.
Maahanmuuttajan työ katoamassa
Ruotsin radion Ekot-ohjelmassa syyrialainen parturiyrittäjä ja osa-aikainen äidinkielenopettaja Kawa Muhamed purkaa tuntojaan.
&#8211; Olen anonut oleskelulupaa ja yritän saada myös perheeni tänne. Olen todellakin hiukan huolestunut siitä, katoaako minulta työ alta koronakriisin seurauksena. Se vaikuttaa asioideni käsittelyyn Maahanmuuttovirastossa.
Oleskeluluvan ehtoja ei muuteta
Maahanmuuttovirasto on saanut viljalti kyselyitä viruspandemian mahdollisista vaikutuksista oleskeluluvan myöntämiseen ja perheenyhdistämisiin. Viraston edustajan mukaan ehtoja ei ole muutettu mutta tilannetta seurataan jatkuvasti.
Oikeus- ja maahanmuuttoministeri Morgan Johansson kieltäytyi yleisradion haastattelusta mutta ilmoitti, että säännöksiä ei olla muuttamassa.

Talouden mahalasku herättää huolta Ruotsin turvapaikanhakijoissa – oleskeluluvan ehtoja ei olla höllentämässä

Hallitus on, presidentin ja opposition kannustuksesta, viimein ryhtynyt tarpeellisiin toimiin koronaepidemian hillitsemiseksi. Rajoitustoimilla on kuitenkin taloudelliset vaikutuksensa, ja riskinä konkursseja, massatyöttömyyttä ja syvä lama juuri nyt, varoittavat perussuomalaisten kansanedustajat Lulu Ranne ja Sakari Puisto.
&#8211; Näiden seurausten torjuminen vaatisi merkittäviä ja kiireellisiä toimia. Hallitus on luvannut yrityksille maksulykkäyksiä, Finnveran takauksia sekä Business Finlandin ja ely-keskusten avustuksia. Nämä toimet ovat välttämättömiä, mutta yksin riittämättömiä, Lulu Ranne ja Sakari Puisto toteavat.
Myyntiä ei voi korvata velalla
Kaksikon mielestä hallituksen pitäisi nyt ymmärtää kaksi perusasiaa yritystaloudesta. Ensiksi menetettyä myyntiä ei voi korvata maksulykkäyksillä tai velalla. Pienillä katteilla toimivien pk-yritysten pakollisten maksujen lykkääminen siirtää ongelmat muutaman kuukauden päähän.
&#8211; Sama koskee velan ottamista kassakriisin välttämiseksi, jos tulovirta ei normaalistikaan riittäisi lisävelan hoitoon. Moni yrittäjä ei voi ottaa lisävelkaa tilanteessa, jossa kassavirta on pysähtynyt kuin seinään ja näkyvyys tulevaisuuden tilanteeseen on heikkoa.
&#8211; Toiseksi menetettyä myyntiä ei voi korvata avustuksella, jos avustus pitää käyttää muuhun kuin yrityksen perustoimintaan ja -tarpeisiin. Esimerkiksi Business Finlandin ja ely-keskusten uudet kehittämisavustukset kattavat 80 % yrityksen uusista kehittämismenoista – saadakseen 100 euroa pitää käyttää 125 euroa. Yhtään rästiä ei näillä avustuksilla makseta, perussuomalaisten kansanedustajat muistuttavat.
Yritysten velat kaatuvat pankeille
Markkinatalouteen kuuluu yrittäjäriski. Hallituksen koronatoimien viedessä asiakkaat ja myynnin, kyse ei kuitenkaan ole markkinavoimista, vaan poikkeustoimien aiheuttamasta tilanteesta. Siksi tarvitaan yhteiskunnan suoraa tukea juuri nyt vaikeaan väliaikaiseen tilanteeseen.
&#8211; Julkisuudessa lentää ehdotuksia eri yksittäisten kuluerien kuten sivukulujen tai vuokrien helpotuksista tai lykkäyksistä. Nämä ovat ansiokkaita ehdotuksia, mutta kuitenkin loppujen lopuksi näpertelyä, kun yritysten myynnistä on kadonnut valtaosa tai kaikki.
&#8211; Yritysten ja yrittäjien velat kaatuvat pankeille, jotka sitten kyllä pelastetaan suurella rahalla, kun yrittäjät ja talous ovat jo nurin. 1990-luvun laman tapaan valtava joukko yrittäjiä hylättäisiin yhteiskunnan ulkopuolelle. Tätä virhettä ei saa tehdä toista kertaa, Ranne ja Puisto painottavat.
Menetyksiä paikattava selvällä rahalla
Perussuomalaisten mielestä näin ei saa käydä hallituksen kokemattomuuden tai minkään ideologisuuden vuoksi. Tuki vain pitää saada kohdistettua mahdollisimman tehokkaasti normaaleille, toimintakykyisille yrityksille ja lomautusten uhan alla oleville työntekijöille.
&#8211; Pk-yrityksille tulee kompensoida hallituksen rajoitustoimien aikaista myynnin menetystä selvällä rahalla. Yritykset ja lomautettavat työntekijät ovat pitkälti samassa veneessä. Jos firmat lähtee alta, menee työpaikatkin ja lopulta merkittävä siivu julkisen talouden rahoituspohjasta.
&#8211; Lisäksi kaatuneet yrittäjät pitää saada takaisin riviin, muuten yhteiskunnan toipuminen on vaikeaa. Henkilökohtainen, loppuveloista vapauttava konkurssi on vihdoinkin toteutettava! Ilman näitä toimia on riski, että koronan torjumisen seurauksena on poikkeuksellisen vakava ja syvä lama, Ranne ja Puisto varoittavat.

PS-kansanedustajat Puisto ja Ranne: Nopeita tukitoimia yritysten ja lomautettavien työntekijöiden tilanteeseen

Kaiken muun huolen ja murheen ohella, edessämme on valtava taloudellinen kriisi, joka joidenkin arvioiden mukaan tulee ylittämään niin 90-luvun kuin 30-luvunkin lamat, totesi perussuomalaisten Riikka Purra eduskunnan lisätalousarviokeskustelussa.
&#8211; Viimeiset reilu 10 vuotta käytössämme olevat finanssikriisin jälkitoimet eivät sovellu koronakriisiin. Nyt sekä osa viennistämme että yksityinen kulutus on jäissä. Tuotanto putoaa monilla aloilla hetkessä puoleen. Monet sektorit ovat käytännössä pysähtyneet, Riikka Purra huomautti.
Voimavaroja laman syvyyden torjumiseen
Kasvua on ollut ainoastaan päivittäistavarakaupoissa, apteekeissa ja hengityssuojien myynnissä.
&#8211; Ne työvoimavaltaiset pk-yritykset, joiden liikevaihto on alle viisi miljoonaa euroa, ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Ne tarvitsevat välittömästi suoraa tukea kassa- ja rahoituskriisiin ja toiminnan jatkamiseksi. Samaten ne tarvitsevat tukea jälleenrakentamiseen, kun akuutit ja nopeat keinot ovat päättyneet.
&#8211; Hallitus tekee hyviä toimia, mutta niitä tarvitaan lisää. Voimavaroja on kohdistettava laman syvyyden torjumiseen ja jälleenrakentamiseen, Purra painotti.
Taloudenkin tärkein suure on tällä hetkellä virus ja se, miten sen aiheuttama epidemia saadaan pysäytettyä.
&#8211; Seuraavaksi tärkein on raha, ja se on rajallista, edelleen – vaikka ei näin suuressa kriisissä ehkä niin rajallista kuin yleensä.
Omavaraisuus on hyve, vaikka se maksaisi
Purran mielestä budjettivaroja on siirrettävä merkittävästi pk-yrityksille ja ennen kaikkea talouden jälleenrakentamiseen. Yhtä tärkeää on, että valtion menoihin vaaditaan realistinen, pragmaattinen ja kansallismielinen läpivalaisu.
&#8211; Kaikkien toimien pitää hyödyttää Suomea ja suomalaisia ja viedä maatamme kohti parempia aikoja, turvallisuutta, terveyttä ja uutta hyvinvointia.
&#8211; Huoltovarmuus ja omavaraisuus nousevat nyt merkittävään arvoon. Teollisuuden ja rakentamisen huoltovarmuutta on syytä merkittävästi parantaa, mutta erityisesti sitä tarvitaan kriittisiin tuotteisiin terveydenhuoltoalalle. Kriittisiä tuotteita ei voi enää kilpailuttaa koko unionin alueelle. Varmuusvarastoja tulee merkittävästi nostaa. Omavaraisuus on hyve, vaikka se maksaisi enemmän, Purra muistutti.

Purra: Huoltovarmuus ja omavaraisuus nousevat nyt merkittävään arvoon – ”Kaikkien toimien pitää hyödyttää suomalaisia”

Investointipankkiiri Sami Miettisen isännöimällä <a href="https://anchor.fm/neuvottelija/episodes/neuvottelija-9--Korona-Black-Swan-Tuomas-Malinen-ebfmm0">verkkokuuntelukanava Neuvottelijalla</a> vieraana ollut taloustieteen dosentti Tuomas Malinen kertoi koronaviruksen vaikutuksista maailmantalouteen. Pandemia iskee arkaan aikaan keskuspankkien elvytettyä taloutta kymmenen vuotta hauraaseen ja kestämättömään tilaan. Lähivuodet tulevat olemaan perin synkkiä.
Tuomas Malinen kertoi virusepidemian olleen talousmaailman musta joutsen. Se tarkoittaa hyvin merkittävää tapahtumaa, jota on mahdotonta ennustaa ja mikä on äärimmäisen harvinainen. Pandemia on myllertänyt osakemarkkinoita kovalla kouralla. Kuukauden aikana osakekurssit ovat pudonneet hyvin rajusti.
Malinen ei syyttäisi virusepidemiaa talouden pilaajaksi. Hänen mukaansa taustalla on muhinut jo vuosien ajan suuri arvopaperien markkinakupla, joka nyt näyttää puhjenneen pandemian vuoksi. Talous olisi ollut altis monelle muullekin iskulle.
Virus on iskenyt arkoihin kohtiin
Virusepidemia iski ensin Kiinaan vuodenvaihteen tienoilla. Kiinan talous alkoi piiputtaa jo ennen koronavirusta mittavan ja pitkäkestoisen velkaelvytyksen vuoksi. Viruksen isku Kiinaan vain vauhditti alamäkeä. Maassa on tärkeitä tuotantoketjujen lenkkejä, joiden häiriöt näkyvät muutaman kuukauden sisällä myös Suomessa.
Euroopassa epidemia levisi Italiaan, jonka julkinen talous on jo valmiiksi huonossa kunnossa. Kaiken lisäksi suurin ja kohtalokkain epidemiakeskus oli Pohjois-Italiassa, jonka panos koko maan talouteen on merkittävän suuri.
Pandemian vuoksi eri maat ovat ilmoittaneet päivittäin uusista rajoituksista, joiden toivotaan hillitsevän viruksen etenemistä.
Malisen mukaan epidemia iskee nyt reaalitalouteen, mihin keskuspankkien on jopa mahdotonta puuttua. Finanssikriisi syttyi pankkien ja muiden finanssijättien kriisistä.
Euroopan pankkijärjestelmä luhistumassa
Malisen mielestä maailmalla on nyt kaikki samat ainekset kuin 1920-luvulla syttyneellä suurella lamalla. Ainoastaan ongelmat ovat sijoittuneet maantieteellisesti nyt eri paikkoihin.
Euroopassa pankkijärjestelmä on valmis luhistumaan, Kiinassa on paljon suurempi velkakupla kuin Yhdysvalloissa finanssikriisin syttyessä. Yhdysvaltojen pääomamarkkinat ovat vaikeuksissa.
Malisen mukaan mikään ei voi pelastaa tulevalta iskulta. Lama kestäisi kahdesta kolmeen vuotta ennen kuin pohja saavutetaan. Suomen bruttokansantuote supistuisi laman aikana 30 prosentilla.
Pääomamarkkinoille romahdusvaroitus
Myös analyysiyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtajana toimiva Malinen kertoi, että yhtiö oli ensi kertaa koskaan lähettänyt asiakkailleen pääomamarkkinoiden romahdusvaroituksen.
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve joutui tekemään täyskäännöksen elvytyksensä kanssa. Keskuspankki kutisti hiljalleen tasettaan finanssikriisin elvytystoimien jälkeen. Maan yrityslainamarkkinat olivat romahtaa. Fed on joutunut kääntämään kelkkansa ja se on tällä viikolla pyrkinyt estämään rahoitusmarkkinoiden romahduksen <a href="https://stage.sudev.fi/yhdysvaltojen-velkakirjamarkkinat-umpijaassa-fed-puskee-tuhansia-miljardeja-rahoituskanaviin/">tuhansien miljardien dollareiden</a> rahoitustuella.
Malinen tulkitsee Fedin pääjohtaja Jerome Powellin lipsauttaneen huolimattomuuttaan syyskuussa, ettei pankit ole suostuneet tarjoamaan lyhytaikaista rahoitusta sijoittajille. Sittemmin ilmaisu oli muuttunut muotoon, ettei pankeilla ollut reservejä tarjota tätä rahoitusta. Malinen arvelee rahoitusjärjestelmän luottamuksen olevan vaarassa.
Malinen kertoo Fedin ja muiden keskuspankkien lainakorkojen ohjaamista kohti nollaa prosenttia johtaneen siihen, että sijoittajat joutuvat hakeutumaan yhä riskipitoisempiin korkotuottoihin. Toinen vaihtoehto on käyttää rutkasti luottorahaa moninkertaistaakseen alhaisten lainakorkojen tuomia tuottoja.
Koronavirus voi iskeä juuri korkeatuottoisiin kohteisiin kaatamalla nämä yritykset. Raskaasti luottorahalla pelaavat toimijat aiheuttavat nekin luottotappioriskit. Esimerkiksi islantilaispankit kaatuivat juuri hirmuisen velkavivun käyttöön markkinatuulten käännyttyä.
Helikopteriraha johtaa sen rahatalouden loppuun
Miettinen esitti Maliselle kysymyksen helikopterirahoituksesta. Ajatus on, että keskuspankkiirit lentävät helikoptereillaan kaupunkien yllä ja pudottavat rahasäkkejä kansalaisten käytettäväksi.
Malisen mukaan tämä ei toimi ainakaan Euroopassa. Saksa vastustaa tällaista lähestulkoon neuroottisesti noin sata vuotta sitten koetun hyperinflaatioajan vuoksi. Toiseksi EKP ei voisi vain pyyhkiä näitä pois taseestaan eräänlaisina lahjoituksina.
Hänen mukaansa poliitikkojen tai kansalaisten saatua vallan päättää rahan määrästä kyseinen rahatalous lakkaa olemasta. Malinen arveleekin, ettei EKP:ta enää ole olemassa viiden vuoden kuluttua.
THL saa sapiskaa
Malinen ihmettelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) varovaista suhtautumista pandemian torjuntaan. Hänen mukaansa Kiinasta jyrisevä taloushäiriö on joka tapauksessa niin suuri, ettei suomalaisten parin viikon kotikaranteeni näy talousluvuissa.
Suurempi paha on toimia liian myöhään, jolloin terveys on uhattuna – ja eristystoimet on joka tapauksessa suoritettava. Vitkuttelu todennäköisesti kasvattaa eristystarpeen kestoa.

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”

Järkevä taloudellinen ajattelu nojaa aina tosiasioihin. 
Jokainen tietää sen omissa menoissaan, tai kuten suomalainen sananlasku sanoo: ”Suu säkkiä myöten”, painottaa perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.

&#8211; Samoin tulevaisuuden oletusten on perustuttava realismille – ei toiveille tai harhaiselle ajattelulle. Merikapteeni ei voi aina olettaa purjehtivansa aurinkoisessa säässä. Jos merikapteeni ei välitä merenkäynnistä tai tuulista, niin on edessä haaksirikko. 
Sama pätee tähän meidän uuteen hallitukseemme. Laiva ajaa karille, Jussi Wihonen varoittaa.
Talous jäähtyy, hallitus toivoo parasta
Wihonen mieleistä uusi hallitusohjelma perustuu hurskaille toiveille siitä, että talouskasvu säilyy parissa prosentissa ja että työllisyysaste saavuttaa 75 prosentin tason ”normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen” oloissa.
&#8211; Kaikki ennusteet näyttävät päinvastaista, talous jäähtyy. Tänään tulleet Suomen Pankin ennusteet vahvistavat tämän.
&#8211; Merkillisintä hallitusohjelmassa on se, että keinoja työllisyyden parantamiseksi etsitään kolmikantaisesti yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, Wihonen ihmettelee.
Suomella luvassa kylmää kyytiä
Esitetty hallitusohjelma nojaa talouskasvuodotuksissaan villiin optimismiin ja tosiasioiden päättäväiseen kieltämiseen.
&#8211; Katsokaa mitä tapahtuu maailmalla. Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa kehittyville talouksille 1,8 prosentin kasvua, mutta EU itse ennustaa suuria ongelma tulevaisuudessa – Brexit ja kauppasodat tulevat laskemaan tätä ennustetta.
&#8211; Suomelle tämä tulee olemaan tuhoisaa, sillä me elämme viennistä. Hallituksen usko tulopuolen jatkuvuuteen ja keinot sen rahoittamiseen ovat sanalla sanoen vastuuttomia, Wihonen toteaa.
Eikö Caruna-kauppa opettanut mitään?
Se, että lainanottoa vältellään valtionomaisuuden myymisellä, on Wihosen mielestä kauniisti sanottuna järjetöntä.
&#8211; Luulisi, että esimerkiksi ulkoministeri Pekka Haavisto muistaisi sen, miten Carunan myynti toi vain hitusen rahaa ja kansalaisille loputtoman sähkönsiirtomaksut.
&#8211; Valtion omaisuuden myynti halvalla ja sitten se, että kansalaiset joutuvat maksamaan maltaita ”luonnollisista monopoleista” on kaikkien järjellisten periaatteiden vastaista.
Omaisuus myyntiin, kiristetään verotusta
Wihonen sanoo pelkäävänsä, että ”viiden sentin hallitus” törmäämää arkielämän faktoihin. Aluksi edessä on todellisuuden kieltäminen – aivan kuten 2008, jolloin edellinen suuri lama iski Suomeen.
&#8211; Silloin sdp kykeni jopa pari kertaa varoittamaan hallitusta tulevasta lamasta, mutta nähtävästi demarien talouspoliittiset ajatukset ovat muuttuneet niistä päivistä &#8211; epärealistiseen suuntaan.
&#8211; Tosiasioiden kieltämisen jälkeen hallitus joutuu kuromaan umpeen tulo puolen vajetta. On luonnollista, että se alkaa a) myymään lisää valtion omaisuutta b) verottamaan lisää. Vihreät osoittautuu suureksi avuksi hallitukselle, Wihonen arvelee.
Häviäjien Suomi maksaa viulut
Vihreät ovat Wihosen mukaan mukana, koska ilmastoverotuksen epämääräiset periaatteet tarjoavat valtavat mahdollisuudet nostaa autoilevan ja omakotitalossa asuvan tavallisen suomalaiset verotusta.
&#8211; Hallitusohjelmassa esitellyt verotusratkaisut ovat epäoikeudenmukaisia ja järjettömiä. Ne iskevät eniten eläkeläisiin, jotka asuvat omakotitalossa ja jotka autoilevat. Näitä ihmisiä on noin parisataa tuhatta. Heidän elämisen edellytykset kuristetaan tehokkaasti ja armotta. Se voidaan tehdä, sillä harvat heistä äänestävät vihreitä tai edes sosiaalidemokraatteja.
&#8211; Se, mihin tämä iskee, on ns. ”häviäjien Suomi” elo Kehä III:n ulkopuolella oleva Suomi, joka tätä ennen äänesti Kepua. Tämän seurauksena normaalissa tilanteessa hallitus hajoaisi. Epäilen, että näin ei heti käy.
Vihervasemmistokokeilusta hallitusten linnunpelätin
Wihosen mielestä näyttää siltä, että tästä vihervasemmisto kokeilusta tulee jonkinlainen ”hallitusten linnunpelätin”, johon historioitsijat tulevat viittaamaan pelolla ja vavistuksella.
&#8211; Silloin kysytään: miten tämä oli mahdollista tehdä Kansalaisten mieleen jää tästä ajanjaksosta painajaisia: se oli se aika, kun duunarien rahat loppuivat. Se oli se aika, kun autolla ajava oli vihollinen omassa maassaan. Se oli se aika, kun kepu romahti.
&#8211; Minne unohtui vientiteollisuus ja tuleva hyvinvointi? Miksi tavallinen kansa joutuu maksumieheksi? Wihonen kysyy.

Wihonen: Kansa pannaan hallituksen holtittomuuden maksajaksi

Perussuomalaisten europarlamenttiehdokas ja kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ei halua, että hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet hankaloittavat yrittäjien ja teollisuuden toimintaa.

Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että hallitusneuvotteluissa suunnitellaan vähintään 700 miljoonan euron veronkorotuksia. Lehden mukaan veronkiristykset eivät kohdistuisi palkka- tai eläketuloihin vaan ainakin osaan yrityksistä.
– Siinä otetaan ensiaskeleet, että Suomeen tulee kansallinen lama. Yritykset tulevat varovaiseksi, investoinnit pysähtyvät ja kukaan ei työllisty. Se on seurauksena tuommoisesta politiikasta, kansanedustaja Teuvo Hakkarainen jyrähtää.
Yliverottaminen järjetöntä
Sdp:n hallitustunnustelija Antti Rinne yrittää neuvotella hallituksen muodostamisesta keskustan, vihreiden, vasemmiston ja rkp:n kanssa. Sdp käyttäisi velkarahaa muun muassa ratahankkeisiin ja koulutukseen.
– Syömävelan ottaminen olisi älytöntä hommaa, koska silloin meillä on Kreikan tie edessä. Yliverottaminen on kansantaloudellisesti järjetöntä. Sen sijaan tarvitaan veronalennuksia, jotka todellisuudessa lisäisivät verotuloja kun rahaa olisi käytettävissä kuluttamiseen ja investoimiseen. Raha tulisi ostovoiman kautta takaisin valtion kassaan, Hakkarainen sanoo.
”Kaikki ei ole jaossa”
Hakkarainen kannustaa suomalaisia äänestämään europarlamenttivaaleissa, jotta kansallismielisille saadaan vaalivoitto.
– Jos liberaalit pääsevät päättämään asioista, niin siinä käy huonosti. Silloin tänne tulevat kaiken maailman vuohipaimenet ja niitä hyysätään veronmaksajien rahoilla. On tärkeä näyttää, että suomalaiset ovat sitä mieltä, että kaikki ei ole jaossa, Hakkarainen muistuttaa.
Hakkaraisesta on tärkeää, että verorahat käytetään suomalaisten hyväksi. Nyt haittamaahanmuuttoon menee vuodessa 3,2 miljardia euroa, kun esimerkiksi puolustusmenoihin käytetään 2,3 miljardia euroa.
Ammattityöttömiä Lähi-idästä
Iltalehden perjantaina julkaiseman selvityksen mukaan Kelan työttömyysturvan menot olivat viime vuonna yhteensä noin 1 964 miljoonaa euroa, josta maahanmuuttajien osuus oli yli 20 prosenttia.
– Maahanmuuttajille menee merkittävän suuri määrä rahaa, vaikka heidän osuus Suomessa asuvista ihmisistä on hieman alle viisi prosenttia. Tarvitaanko me lisää työttömiä? Nyt ikään kuin palkataan suomalaisten työttömien sekaan veronmaksajien rahalla maailmaa kiertäviä ammattityöttömiä Lähi-idästä, Hakkarainen toteaa.

Hakkarainen mahdollisista veronkiristyksistä: ”Siinä otetaan ensiaskeleet, että Suomeen tulee kansallinen lama”

Keskuspankkien kepeistä rahapoliittisista toimista johtuen saatoimme välttää todella suuren pudotuksen kymmenisen vuotta sitten. Toisaalta arvopapereihin puhkuttu tekohengitys voikin vetää maailman uudelleen syvään taantumaan ja kenties jopa lamaan.

Viralliset ennustelaitokset eivät lupaa ensi vuodeksi suuria ryppyjä talousrintamalla. Usein näillä ennusteilla on tarkoituksena olla keikuttamatta venettä liikaa. Talousrintamalla on kuitenkin nähty pörssikurssien syviä laskuja. Onko finanssimaailma täydessä tikissä vai horjummeko kohti uutta lamaa?
Keskuspankeilla ennennäkemättömät taseet
Maailman suurimmat keskuspankit ovat ostaneet taseisiinsa jos jonkinlaista arvopaperia. Ostojen vuoksi taseisiin on eksynyt pääosin valtioiden velkakirjoja, mutta taseissa on myös yrityslainoja ja yritysten osakkeita.
Melko hälyttävistä talousennusteista varoittanut <a href="https://gnseconomics.com/en_US/2018/12/06/the-end-of-the-most-manipulated-business-cycle-ever/">GnS Economics</a> kertoo seikkaperäisesti sen, millaisiin arvopaperiostoihin suuret keskuspankit ovat äityneet talouskriisin aikana.
Näihin taseiden paisutuksiin kuuluvat muun muassa Euroopan keskuspankki EKP:n lähes 3 000 miljardin euron arvopaperiostot, jotka pitäisi nyt lopettaa. Tämän osto-ohjelman lisäksi niin EKP kuin muutkin maailman keskuspankit ovat ostaneet markkinoilta pois kaikenlaisia arvopapereja.
Talouden kasvu vaarassa kääntyä
Alkuvuodesta kurssikäyrät osoittivat vielä pohjoiseen. GnS Economics muistuttaa talouden kasvujaksojen käyttäytyvän kuin lapset. Jokaisella kasvupyrähdyksellä on oma &#8221;genetiikkansa&#8221; ja niiden yhdistelmistä ja huoltamisesta riippuu se, millaisia aikuisia näistä aikanaan kasvaa.
Nykyinen lapsi on suoraan sanottuna &#8221;äpärä&#8221;. Huono kasvatus juontaa juurensa monesta eri epäkohdasta. Soppaa hämmentää moraalikato, vivuttaminen, valvonnan pettäminen ja massiivinen spekulointi.
Talouden kasvu onkin vaarassa kääntyä taantumaan. Kymmenien tuhansien miljardien elvytykset ovat johtuneet siitä, että jokaiseen pieneen töyssyyn on vastattu punnertamalla lisää uunituoretta keskuspankkirahaa markkinoille.
Mahdollisuudet jopa maailmanlaajuiseen lamaan
GnS:n mielestä jokaisen tukioston jälkeen alta paljastuvat yhä suuremmat velat. Keskuspankkien kaavailtujen tukiostojen lopettaminen johtaa inhaan kierteeseen.
Ensin iskee taantuma. Sen jälkeen seuraavat arvopaperien myynnit, jolloin osakekurssit ja velkakirjojen arvot putoavat. Myyntipaniikki yhdistettynä vahvaan vipuun muodostaa maailmanlaajuisen laman.
Keskuspankit voivat toki yrittää viivyttää lopputulemaa uusilla osto-ohjelmillaan, mutta ne eivät voi enää peitellä luomaansa &#8221;finanssihirviötä&#8221;.

Uusi kupla puhkeamassa – päätepisteenä maailman laajuinen lama?

Riippumattoman analyysiyhtiö GnS Economicsin uunituore suhdannekatsaus ennustaa maailman talouden olevan käännepisteessä. Kiinan talous on ollut likimain ainoa kasvuveturi viimeisten vuosien aikana, mutta maan talouskasvu on vaarassa yskiä. Ennusteen mukaan Suomen talous hiipuu inauksen pakkaselle kahtena seuraavana vuonna – jos kaikki käy parhain päin. Mutta maailman talous voi tippua myös kuiluun ja tuolloin Suomen taloudesta katoaisi yli kymmenesosa ensi vuonna ja vielä lähes kahdeksan prosenttia vuonna 2019. Tällainen pudotus olisi todellinen painajainen.

GnS:n <a href="http://gnseconomics.com/">suhdannekatsaus</a> pureutuu Kiinan talouden ongelmiin, suurten keskuspankkien toimiin ja mahdollisiin reaktioihin ja yritysten elinvoimaisuuteen nollakorkoisessa ympäristössä. Suomen talous on herkkä maailman talouden tilaan niin hyvässä kuin pahassakin.
Katsauksessa todetaan, että lähestymme globaalia lamaa. Keskuspankit voivat yrittää viivyttää laman alkamisajankohtaa, mutta hyinen talousviima voi alkaa puhaltaa jo vuodenvaihteen ja ensi kesän välisenä ajankohtana.
<h4>Kokonaistuottavuus on ollut laskussa jo pitkään</h4>
Katsauksen kulmakivenä ja lähtökohtana on maailman kokonaistuottavuuden pitkäaikainen lasku. Tuottavuus ei ole kasvanut ilman tuotantopanosten – pääomien ja työn määrää – lisäystä. Tuottavuus kasvoi vuosien 1995-2008 välisenä aikana ja on sen jälkeen hiipunut lähes poikkeuksetta vuoden 2008 jälkeen.
Maailman talous on ollut lähes yksinomaan Kiinan varassa. Kiina on myös velkaantunut ripeään tahtiin. Velkaraha on kanavoitunut liiaksi tuottamattomiin investointeihin. GnS:n mukaan Kiinan talous on matkalla väistämättömään kriisiin.
Kokonaistuottavuuden lasku ja talouskasvu eivät mahdu samaan yhtälöön. GnS pohtiikin syitä siihen, miksi talouden on todettu kasvavan. Tuottavuuden lasku on estetty suurten keskuspankkien massiivisella elvytyksellä, mutta hinta on ollut kova. Arvopaperimarkkinat ovat nauttineet arvon noususta. Nousu saattaa olla vain silmänlumetta ja kyseessä saattaa olla silkka kupla.
Markkinoiden reaktioita on lähes mahdotonta ennakoida aukottoman tarkasti. GnS:n mukaan edessä on peräti 80 prosentin todennäköisyydellä huomattava arvopaperimarkkinoiden korjausliike tai vielä pahempaa: uusi globaalinen finanssikriisi. Korjausliike merkitsee noin kymmenen prosentin laskua arvopaperimarkkinoilla.
<h4>Globaali finanssikriisi olisi myrkkyä Suomelle</h4>
GnS Economics arvioi, että mikäli keskuspankit epäonnistuvat vakauttamaan edessä häämöttävää markkinoiden korjausliikettä niin globaali finanssikriisi alkaa seuraavien 12 kuukauden aikana. Suomen bruttokansantuotteesta nirhautuisi pois peräti 10,7 prosenttia ja koko euroalueen lama johtaisi 6,3 prosentin syöksyyn.
GnS:n ennusteessa keskuspankkien mahdollisuus estää korjausliikkeestä aiheutuva suoranainen romahdus on varsin vähäinen. Korjausliike johtaa finanssikriisiin 70 prosentin todennäköisyydellä.
Mikäli todennäköisyyksiä pyöritetään täysin matemaattisesti niin finanssikriisiin päädymme seuraavan 12 kuukauden aikana 56 prosentin todennäköisyydellä. GnS:n toimitusjohtaja VTT Tuomas Malinen kuitenkin korostaa, että ennustetarkkuus hämärtyy todennäköisyyksien ketjutuksessa.
<h4>Keskuspankit valokeilassa kriisien kesytyksissä</h4>
Keskuspankit ovat vastanneet talouden taantumiin pudottamalla ohjauskorkoaan. Tuolloin huokeamman velkarahan on arveltu johtavan huokeampiin investointeinhin ja sitä kautta talouden uuden kasvu-uran alkuun. Finanssikriisi oli kuitenkin niin raju, ettei edes keskuspankkien nollakorot auttaneet. Keskuspankit aloittivat määrällisen kevennyksen, eli ostivat markkinoilta pois arvopapereita tukeakseen niiden hintoja.
GnS huomioi, etteivät keskuspankit voi ostaa joka ainoaa arvopaperia. Edessä on pikemminkin keskuspankkien taseiden kevennys. Se tarkoittaa joko jo ostettujen arvopaperien myyntiä tai ainakin velkakirjojen erääntymistä ilman aikeita uusia erääntyneitä luottoja.
<h4>Uusi, häijympi eurokriisi saattaa jo olla ovella</h4>
Euroopan keskuspankki EKP on puun ja kuoren välissä. EKP on linjannut, että sen arvopaperien ostokatto on kolmasosa kunkin euromaan liikkeelle laskemista joukkovelkakirjoista. Tällä haavaa keskuspankki on käyttänyt pelivarastaan kaksi kolmasosaa. EKP ei välttämättä edes pääse kaikkien euromaiden ostokattoon johtuen yksinkertaisesti siitä syystä, ettei markkinoilta löydy arvopaperien myyjiä EKP:lle.
Arvopaperien ostojen loppu altistaisi erityisesti eurokriisimaat uuteen rahoituskriisiin. Malinen kertoo, että tuolloin EKP:n on nostettava osto-ohjelmansa kattoa tai euromaiden on tasattava rahoituskustannuksia yhteisvastuulla esimerkiksi eurobondien muodossa. Ongelmana on EU:n perussopimuksen artikla 125, mikä kieltää euromaiden budjettiaukkojen täyttämistä toisten euromaiden avulla.
Malinen toteaa, ettei keskuspankkien osto-ohjelmien kattoa voi määritellä tarkasti kahdesta syystä.
– Kukaan ei tarkkaan tiedä, milloin sijoittajat lopettavat arvopaperien ostamisen tai myymisen. Velkakirjatarjonta on osin endogeeninen. Valtiot ja yritykset voivat halutessaan lisätä velkakirjojen määrää markkinoilla, Malinen kertoo.
Jälkimmäinen ei tosin onnistu euromailta, koska talouskurisopimus rajoittaa euromaiden velkaantumista. Sopimus voidaan toki heittää romukoppaan, sillä se on euromaiden valtiovarainministerien kesken tehty sopimus, jota Euroopan komissio valvoo. Komissio on myöntänyt velkajarruihin erivapauksia useaankin otteeseen.
Eurokriisi voisi toistua uuden taloussokin iskiessä, jos EKP ei veny osto-ohjelmassaan tai euromaat kieltäytyvät yhteisvastuusta. Eurokriisin toinen kierros olisi vain aiempaa viheliäisempi. Euromaiden julkinen talous on heikommalla tolalla kuin aiemman kriisikierroksen alettua.
GnS:n ennusteen mukainen romahdus tietäisi melko varmasti euroalueen pankkikriisiä. Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurrin <a href="http://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005370210.html">analyysissä</a> 40 prosentin arvonlasku johtaisi euroalueen pankkien kymmenien miljardien eurojen pääomavajeisiin. Pankkiunionin kriisirahasto kävisi armotta liian pieneksi. Eikä pankkiunionin kriisirahastokaan ole vielä valmis.
Jokainen voi itse miettiä, mihin vajaaksi jääneen pankkikriisirahaston varat kanavoitaisiin euroalueen pankkikriisissä.

Lama

PS-Naiset: Pienituloiselle voi tulla lähtö kodista

Laura Huhtasaari videohaastattelussa: ”Kun kaaos tulee, ei kukaan enää puhu ilmastonmuutoksesta”

Luukkanen: Tosiasioiden tunnustaminen on Suomen turvallisuuden perusta

Turtiainen: Suomen varauduttava euron hajoamiseen

Turtiainen: Vaikeat ajat eivät ole vielä takana

Talouden mahalasku herättää huolta Ruotsin turvapaikanhakijoissa – oleskeluluvan ehtoja ei olla höllentämässä

PS-kansanedustajat Puisto ja Ranne: Nopeita tukitoimia yritysten ja lomautettavien työntekijöiden tilanteeseen

Purra: Huoltovarmuus ja omavaraisuus nousevat nyt merkittävään arvoon – ”Kaikkien toimien pitää hyödyttää suomalaisia”

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”

Wihonen: Kansa pannaan hallituksen holtittomuuden maksajaksi

Hakkarainen mahdollisista veronkiristyksistä: ”Siinä otetaan ensiaskeleet, että Suomeen tulee kansallinen lama”

Uusi kupla puhkeamassa – päätepisteenä maailman laajuinen lama?

Hyytävä suhdanne-ennuste: maailmantalous kuilun partaalla

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025