Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

lämmitysenergia

Energian hinnan oli tarkoitus nousta Britanniassa 80 prosenttia lokakuun alusta. Toisin kävi, sillä maan konservatiivihallitus avasi tukilompsan ja pelätyt mielenilmaisut jäivät ainakin toistaiseksi suutareiksi. Edessä on silti ankara talvi Englannin eristämättömissä taloissa.

Viikonloppuna Britanniassa järjestettiin useita mielenosoituksia energian riistohintoja vastaan. Lauantaina <a href="https://wesayenough.co.uk/">Enough is Enough</a> (Nyt riittää) protestoi 50 paikkakunnalla ympäri Englantia. Myös <a href="https://dontpay.uk/">Don’t Pay UK</a> järjesti omia mielenilmaisujaan eri puolilla saarivaltakuntaa.
Enough is enough perustettiin kesällä 2022. Liikkeen taustalla on ammattiyhdistyksiä sekä yhteiskunnallisia järjestöjä, käytännössä pääministeri Liz Trussin konservatiivihallituksen opposition edustajia. Järjestö ”vastustaa päättäväisesti kurjuutta, johon miljoonat ihmiset ovat suistuneet kasvavien laskujen, alhaisten palkkojen, ruokaköyhyyden ja surkeiden asuntojen takia”.
Don’t pay UK puolestaan aikoo saada yhteen miljoona ihmistä, jotka kaikki jättäisivät energialaskunsa maksamatta. Tällä hetkellä koossa on vajaat 195 000 allekirjoittanutta, joten matkaa tavoitteeseen on reippaasti.
Hintakatto turvaa yhteiskuntarauhan
Citizen&#8217;s advice -vapaaehtoisorganisaatio on laskenut, että kaksi kolmesta kotitaloudesta joutuu vaikeuksiin laskujensa kanssa viimeistään vuodenvaihteessa. Ensi vuoden alussa <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/britter-demonstrerar-mot-elrakningar">saattaa</a> olla edessä ”avuntarpeen tsunami”, kun ihmiset hakevat apua taloudelliseen ahdinkoonsa kaiken kallistuessa.
Brittikodeista 85 prosenttia lämpiää kaasulla, joten markkinakaaos osuu pahasti saarivaltakunnan kehnosti eristetyissä taloissa asuviin pienituloisiin kansalaisiin.
Konservatiivihallitus on jo päättänyt energian <a href="https://www.bbc.com/news/business-58090533">hintakatosta</a>, joka on 2 500 puntaa kotitaloutta kohti vuodessa alkaen 1. lokakuuta. Alun perin katon piti nousta 3 500 puntaan eli hinnat olisivat nousseet 80 prosenttia. Nyt nousu oli ”vain” 27 prosenttia.

Enough is enough – brittihallitus heräsi yhteiskuntarauhaa uhkaavaan energian hintapommiin

Euroopassa maakaasun hinnat nousivat jälleen uuteen ennätykseensä, <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-09-28/european-energy-prices-surge-to-records-as-supply-crisis-worsen">Bloomberg</a> kirjoittaa. Maakaasun ohella myös muu energia on kallistunut <a href="https://www.ft.com/content/14d4980b-8163-4359-bc4a-fb2b7f7d2c27">raakaöljystä</a> kivihiileen. Norjalainen sähköverkkoyhtiö Statnett kertoi maan eteläosien alentuneista vesivarannoista, mikä voi nostaa energian hintaa myös Suomessa.

Suuri osa Eurooppaa on aloittamassa lämmityskautensa keskellä energiakriisiä. Energiapulaan ei ole nähtävissä helpotusta juuri millään saralla. Euroopan energiahuolia lisäsi Statnettin ilmoitus, jonka mukaan vesivarannot ovat vähissä vuodenaikaan nähden.
Uutistoimisto Bloombergin analyytikot arvelevat energian hinnan vain nousevan talvikauden alettua. Pienet energiayhtiöt ovat joko kaatuneet tai kaatumassa toimitusvaikeuksiensa vuoksi niin Yhdistyneissä kuningaskunnissa kuin Ranskassa.
Haittaa komission päästötavoitteita
Vähäpäästöisen energian saatavuusvaikeudet heijastuvat Euroopan komission päästötavotteisiin. Suora vaikutus on kivihiilen käyttäminen varavoimanlähteenä. Globaali taistelu ilmastonmuutosta vastaan vaikeutuu myös eurooppalaisten yritysten sähkölaskun kallistuttua.
Belgialainen sinkkiyhtiö Nyrstar <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-09-24/metals-giants-warn-power-crisis-could-derail-europe-s-green-push">kirjoitti komissiolle</a>, että yhtiön on rajattava tuotantoaan sähkölaskujen vuoksi. Alumiinien tuottajat kertovat sähkölaskun haukkaavan peräti 80 prosenttia lopputuotteen hinnasta.
Yhtiöiden kilpailukyky on koetuksella ja ne varoittavat joutuvansa siirtämään tuotantoaan muualle kestämättömän tilanteen vuoksi.
Espanja huomautti komissiolle, ettei vihreä siirtymä saa näyttäytyä pysyvinä hinnankorotuksina.
Lämmitys voi olla yleellisyyttä
Tulevan talven ankaruutta on vaikea ennustaa. Eurooppalaisilla päättäjillä on sen sijaan harras toive leudosta talvesta.
– Kylmän talven aiheuttama huoleni on, ettei maakaasua riitä kaikkialle Eurooppaan lämmitystä varten, Yhdysvaltain ulkoministeriön vanhempi neuvonantaja Amos Hochstein <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-09-27/europe-s-energy-crisis-is-about-to-go-global-as-gas-prices-soar?srnd=premium-europe">sanoo</a>.
Kaupan oleva maakaasu voi vähentyä siksi, että tuottajamaat haluavat varmistaa kotimaansa energiavarojen riittävyyden. Venäläinen energiajätti Gazprom on ohjannut kaasuvirtojaan kotimarkkinoille. Samalla Euroopan vienti on vähentynyt.
Yhdysvalloissa energiaministeriötä vaaditaan rajaamaan nesteytetyn maakaasun vientiä, kunnes maan omat varastot ovat huollettu.

Euroopan energiahinnat uuteen ennätykseen – Norja varoittaa alhaisista vesivarannoista

Marinin hallitusohjelmassa on tavoitteena luopua fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä 10 vuoden aikana. Nykyaikaisin ja ympäristöystävällisin tapa tähän olisi panostaa markkinoilla olevan uusiutuvan lämmitysöljyn käytön yleistymiseen, mutta hallituksen koko fokus on öljylämmitysteknologiasta eroon pyrkimisessä, harmittelee urakoitsijajärjestö Lämmitysenergia Yhdistys ry.

Suomen hallitus tulkitsee omaa hallitusohjelmaansa epätarkasti. Lämmitysenergian osalta koko panostus on öljylämmittämisen lopettamisessa, vaikka hallitusohjelma linjaa tavoitteeksi fossiilisesta öljystä luopumisen.
– Hallituksen toiminta öljylämmittämisen suhteen on piperryspolitiikkaa, josta puuttuu näkemys ja ymmärrys kokonaiskuvasta. Tässä tuntuu nyt olevan tärkeintä se, että heidän toimintansa näyttäisi vihreältä ja vastuulliselta. Ei se, mikä olisi eniten eduksi suomalaisille ja ympäristölle, Lämmitysenergia Yhdistyksen erityisasiantuntija Eero Otronen toteaa.
Hallitusohjelman fokus ei suojele ympäristöä
Hallitusohjelmassa lukee: ”Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. &#8212; Kannustetaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla”.
– Fossiilisen öljyn kuluttajakäytöstä luopuminen on oikein terve ja nykyaikainen tavoite. Se on myös aivan mahdollinen toteuttaa, sillä markkinoilla on jo 100-prosenttisesti uusiutuvaa lämmitysöljyä, joka toimii täysin vastaavasti kuin fossiilinen polttoöljy. Mutta hallituksen fokus ei ole polttoaineessa, vaan koko öljylämmitysteknologiasta eroon pyrkimisessä. Se ei ole ympäristön suojelemista, vaan sekä lompakkoa että ympäristöä kuormittavien kalliiden remonttien edistämistä, Otronen sanoo yhdistyksen tiedotteessa.
Marginaalinen ryhmä ja huonosti kohdennettu
Lämmitysmuodonvaihdosremontti maksaa öljylämmitteisessä omakotitalossa 10 000–20 000 euroa. Avustusta lämmitysmuodonvaihdosremontteihin saa enintään 4 000 euroa. Enemmistö nykyisistä öljylämmittäjistä on eläkeiässä. 31 prosenttia on 60–69-vuotiaita ja 42 prosenttia yli 70-vuotiaita. Iso osa heistä asuu haja-asutusalueella keskimääräistä suomalaista taloa vanhemmassa talossa.
– Ei tämä ole vanhassa talossa asuvalle ikäihmiselle suunnattu avustus. Tuollaista avustusta hakevat ensimmäisinä he, jotka olisivat tehneet vastaavan remontin muutoinkin, ja sitten he, joilla ei ole taloudellista estettä remontille. Se on toki iloinen asia, että valtio tukee verovaroin öljylämmittäjiä heidän remonteissaan. Mutta kysymyksiä nousee hallituksen rahankäytöstä ja sen epäsuhdasta tavoitteen sekä käytännön suhteen, Otronen kommentoi.
Öljylämmitys on ensisijaisena lämmitysjärjestelmänä noin 130 000 suomalaiskodissa. Osuus Suomen kaikista asuntokunnista on noin 4,7 prosenttia. Öljylämmittäjien osuus suomalaisista on marginaalinen, lukumäärä on pienentynyt vuosikausia, ja pienentymistahti vain kiihtyy vapaa- ja markkinaehtoisestikin. Nykyvauhdilla viimeinen öljykattila sammuu vuonna 2045.
Hallituksen arvio meni jo metsään
Ympäristöministeriö kertoi helmikuun lopussa, että lämmitysmuodonvaihdosremontteihin viime vuodelle budjetoitu 28 miljoonaa euroa jaettiin kokonaan. Hallitus oli arvioinut summan riittävän 10 000 asunnon lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen. Todellisuudessa 28 miljoonaa euroa riittää noin 7 000 asunnolle.
– Hienoa, että öljylämmittäjät ovat tarttuneet mahdollisuuteen, mutta se ei ole myönteistä, että hallituksen arvio on noin kaukana realismista. Käytännössä hallitus ja ympäristöministeriö ovat haihatelleet siitä, millaisiin lämmitysmuodonvaihdosremontteihin suomalaiset todennäköisimmin päätyvät ja mitä ne maksavat.
&nbsp;
&nbsp;

Urakoitsijajärjestö: ”Hallitus tekee energia-alalla piperryspolitiikkaa, josta puuttuu ymmärrys kokonaiskuvasta”

lämmitysenergia

Enough is enough – brittihallitus heräsi yhteiskuntarauhaa uhkaavaan energian hintapommiin

Euroopan energiahinnat uuteen ennätykseen – Norja varoittaa alhaisista vesivarannoista

Urakoitsijajärjestö: ”Hallitus tekee energia-alalla piperryspolitiikkaa, josta puuttuu ymmärrys kokonaiskuvasta”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025