Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

lannoitteiden hinnat

Keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin opposition hallitukselle esittämää välikysymystä suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen toi puheessaan esiin huolen siitä, että suomalainen maatalous on ajautunut kriisiin EU:n epäonnistuneiden toimien, huonojen kansallisten päätösten sekä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.

&#8211; Polttoaineiden, lannoitteiden, sähkön ja muiden maatalouden peruselementtien hinnat ovat nousseet voimakkaasti, ja inflaatio on jo yli kahdeksan prosenttia. Alkutuottajien kustannukset nousevat kovaa vauhtia, ja heidän saamansa yrittäjätulo per tila on laskenut dramaattisesti, Olli Immonen avasi.
&#8211; Alkutuottajien keskeisin haaste on kannattavuusongelma: kun tuottaa jotain, viivan alle ei jää kuin pelkkä miinus. Läheskään kaikilla tiloilla ei ole puskurivaroja, ja monet ovat jo vakavissa maksuvaikeuksissa. Paine ja velat ovat kovia, ensi kevään kylvöt ovat edessä, ja eläimet odottavat navetassa rehua. Lannoitteiden hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet muutaman edellisen vuoden aikana.
Immonen muistutti, että kasvihuoneviljelijät ovat suurissa vaikeuksissa merkittävästi kohonneiden sähkölaskujen kanssa, ja kotimaiset kasvikset uhkaavat loppua kaupoista.
&#8211; Tilanne on viljelijöiden osalta jo niin vakava ja kriisi niin pitkällä, että kotimainen ruoantuotanto ja huoltovarmuus ovat vaarassa. Omavaraisuuden vahvistaminen on olennainen osa huoltovarmuutta ja isänmaamme kokonaismaanpuolustusta.
Maatalouden kriisiytyessä myös hallitus on kriisiytynyt
Immosen mukaan maatalouden kriisiytyessä hallitus ei ole kyennyt toimimaan tilanteen korjaamiseksi, vaan sen sijaan hallitus on itse kriisiytynyt.
&#8211; Hallitus riitelee, eikä se ole saanut sopua aikaan maatalouden riittäväksi tukemiseksi. Kärsijän asemassa tässä näytelmässä on valitettavasti koko maatalouselinkeino. Keväällä annettu tukipaketti maataloudelle ei ollut riittävä. Se annettiin myös aivan liian myöhään ja kohdistettiin väärin. Ruoantuotantoa olisi pitänyt tukea enemmän, mutta sen sijaan tukea meni kaikkeen muuhun, esimerkiksi näennäisviljelyyn.
&#8211; Lisäksi maatalouteen kohdistuva byrokraattinen taakka on tällä hetkellä aivan liian suuri, kuten myös vaatimukset ilmasto- ja ympäristötoimista, jotka aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia. Näin vakavassa kriisitilanteessa näistä vaatimuksista tulisi joustaa välittömästi. Ilmasto- ja ympäristötoimet eivät saa kaatua maanviljelijän maksettavaksi.
Tuottajien mustamaalaamisen on loputtava
Immonen painotti, että nyt on aika palauttaa pikaisesti suomalainen ruoantuotanto sille kuuluvaan arvoonsa.
&#8211; Maatalouden tuottajat ovat epäoikeudenmukaisesti kärsineet vuosikausia ilmastosyyllistämisestä ja syytöksistä ympäristön turmelemisesta. Tällaisen mustamaalaamisen on nyt kerta kaikkiaan loputtava.
&#8211; Suomalaiset haluavat syödä puhdasta kotimaista ruokaa. On kaikkien etu, että viljelijät ja tuottajat voivat jatkaa elinkeinoaan. Jos hallitus kuitenkin edelleen jatkaa maatalouden laiminlyöntiä, ei ruokaa ole pian kukaan tuottamassa. Kun ala, tuotantomäärät ja osaaminen ajetaan kerran alas, on niitä vaikea enää nostaa ylös.
Maatalouden hätää ei ole otettu vakavasti
Immosen mukaan on myös syytä puuttua siihen epäkohtaan, että omilla markkinoillamme kotimainen ruoka ei ole samalla viivalla tuontiruoan kanssa.
&#8211; Esimerkiksi Suomessa vaadittavat korkeammat tuotantoeläinten hyvinvoinnin standardit eivät ole voimassa monissa muissa maissa, joista Suomeen ruokaa tuodaan. Tämä näkyy hinnassa. Tuontiruoalta on edellytettävä samoja korkeita standardeja esimerkiksi eläinten hyvinvointiin liittyen kuin meillä kotimaassakin.
Perussuomalaiset kritisoivat laajasti hallitusta siitä, ettei hallitus ole ottanut maatalouden hätää vakavasti.
&#8211; Maatalouden on annettu vajota pahimpaan kriisiin pitkään aikaan, vaikka hallituksella on ollut tilaisuuksia reagoida maatilojen ahdinkoon. Perussuomalaiset ovat odottaneet hallitukselta pikaisia lisätoimia, mutta valitettavasti esityksiä ei ole näkynyt. Maatalouden kannattavuutta tulee parantaa lukuisin erilaisin toimenpitein, Immonen vaati.
&#8211; Toimiva kotimainen maa- ja metsätalous on hyvinvoivan ja turvallisen yhteiskuntamme keskeinen peruspilari. Hallituksen on nyt viimein aika ryhtyä tekoihin.
&nbsp;

Suomalainen ruoantuotanto on pelastettava – Immonen: ”Hallituksen on nyt viimein aika ryhtyä tekoihin”

Perussuomalaiset on tänään julkaissut maaseutupoliittisen ohjelman, jossa esitetään kattavasti erilaisia toimia maaseutuelinkeinojen tukemiseksi. Ohjelma kattaa kuusi aihealuetta: maatalous, metsät ja metsätalous, maaseutuelinkeinot, metsästys, huoltovarmuus ja maaseudun kehittäminen. &#8211; Suomalaisen maaseudun ja maaseutumaisten alueiden pärjääminen on elinehto Suomelle, perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula sanoo.

Suomalainen maatalous on 2020-luvulla suistunut vakavaan kriisiin. Energian ja lannoitteiden hintojen nousun myötä maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet ennennäkemättömällä vauhdilla, ja moni tila on joutunut lopettamaan toimintansa.
Perussuomalaisten mielestä maaseutupoliittinen ajattelu tarvitsee suunnanmuutoksen.
Perussuomalaisten tänään julkaistussa maaseutupoliittisessa ohjelmassa esitetään kattavasti erilaisia toimia maaseutuelinkeinojen tukemiseksi, huoltovarmuuden turvaamiseksi ja maaseudun pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti - maaseutupoliittinen ohjelma" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/hibbOTCqgzI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula muistuttaa, että suomalainen maaseutu koskettaa meistä ihan jokaista.
&#8211; Maaseudulla asutaan ja eletään ja tuotetaan puhdasta suomalaista ruokaa jokaisen lautaselle. Maaseutu on samalla synnyinsijoja, perinne- ja kansallismaisema ja monille myös paikka virkistyä ja rauhoittua, Simula sanoo. Hän puhui tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten maaseutupoliittisen ohjelman julkaisutilaisuudessa.
Maaseutu ja kaupungit täydentävät toisiaan
Simula huomauttaa, että Suomi tarvitsee sekä maaseutua että kaupunkeja.
&#8211; Ne täydentävät toisiaan eivätkä suinkaan ole toistensa vastakohtia. On huomioitava kummankin erityistarpeet.
Suomalaisten menestystarina on kuitenkin rakentunut erityisesti metsien ja maanviljelyn ympärille.
&#8211; Samat asiat ovat edelleen merkityksellisiä, ja me perussuomalaiset haluamme korostaa tätä: suomalaisen maaseudun ja maaseutumaisten alueiden pärjääminen on elinehto Suomelle. Ei ole yhdentekevää, miten ja missä ruoka tuotetaan. Ei ole yhdentekevää, mistä teollisuus saa raaka-aineita. Ei ole yhdentekevää, millaiset palvelut ja saavutettavuus maaseudulla on.
Koko Suomi pidettävä asumiskelpoisena
Simula korostaa, että perussuomalaiset haluavat pitää koko Suomen asumiskelpoisena.
&#8211; Maaseutu ansaitsee sellaiset poliittiset päätökset, joilla pidetään koko maaseutu elinvoimaisena ja joilla niin maaseutu kuin maaseudun ihmisetkin saavat ansaitsemansa arvostuksen, erityisesti nykyaikana, kun pitkään on parjattu maataloustuottajia ja poliittisin toimin suorastaan ajettu suomalaista kaupunkeihin, kauas juuristaan, kauas suvustaan ja turvaverkoista, sieltä missä suomalaiset olisivat onnellisimmillaan.
Perussuomalaisten tänään julkaistu <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/11/MaaseutuohjelmaIsoWeb.pdf">maatalouspoliittinen ohjelma</a> kattaa kuusi aihealuetta: maatalous, metsät ja metsätalous, maaseutuelinkeinot, metsästys, huoltovarmuus ja maaseudun kehittäminen. Ohjelma ei jää vain periaateohjelman tasolle, vaan sisältää sata konkreettista toimenpidettä maaseudun puolesta.
&nbsp;

Suomalaisten menestystarina on rakentunut metsien ja maanviljelyn ympärille – perussuomalaiset esittää 100 toimenpidettä maaseudun puolesta

Maatalous on syvässä kriisissä. Tuottajat ovat vaikeuksissa, lannoitteiden hinnat ovat nousseet, ja energian hinta nousee rytinällä. Polttoaineiden hinta on kohonnut, ja tiloja lopettaa koko ajan. Kansanedustaja Minna Reijosen mukaan käynnissä on hätätila kotimaisessa ruoantuotannossa. Reijonen ihmettelee, miksi edes keskusta ei enää tunnu puolustavan maaseutua.

Eduskunnassa jätettiin useiden oppositiopuolueiden yhteinen välikysymys, ja hallitus joutuu vastaamaan opposition kysymyksiin maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruoantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa.
Kansanedustaja Minna Reijonen on ihmeissään varsinkin keskustan toiminnasta, koska entinen maaseudun puolue ei tunnu enää puolustavan maaseutua. Reijonen pohtii, riittikö keskustalle tosiaan tällä hallituskaudella tavoittelemansa soten läpirunnominen, ja maaseutu sai unohtua.
&#8211; Keskusta on ajanut sote-uudistusta pitkän aikaa. Sote näyttää lisäävän byrokratiaa. Pahinta on, ettei soten rahoitusta edes ollut riittävästi mietitty ennen kuin uudistus runnottiin läpi. Nyt etsitään hirveällä kiireellä säästöjä, jotka tulevat kalliiksi. Vaikka tämä uusi aluehallinto valittiin, jäivät siinä ohella maakuntahallinto ja kuntien hallitukset sekä kuntien valtuustot edelleenkin olemaan, Reijonen kertoo.
Tekikö keskusta lehmänkaupat jo hallitusneuvotteluissa?
Reijosen mielestä on harmi, ettei hallitus kuunnellut perussuomalaisten lukuisia vaihtoehtoisia sote-ehdotuksia. Jopa lähipalvelutakuu jäi tekemättä. Nyt nämä ongelmat räjähtävät käsiin.
Reijosta harmittaa myös se, että maaseutua ennen puolustanut keskusta ei nyt edes lisätalousarviossakaan huomioi maatalouden tuskaa.
&#8211; Vai joko hallitusneuvotteluissa vuosia sitten sovittiin, että keskustalle riittää sote-uudistus ja se ei ole sitten muuta vaatimassa? Tekikö keskusta jo hallitusneuvotteluissa lehmänkauppoja? kysyy Reijonen.
&nbsp;

Reijonen huolissaan maatalouden kriisistä: Unohtiko keskusta maatalouden, koska se sai himoitsemansa sote-uudistuksen?

Oppositiopuolueet jättävät yhdessä välikysymyksen maatalouden kriisistä ja huoltovarmuuden heikosta tilasta, jota hallitus on toimillaan – tai toimimattomuudellaan – pahentanut perussuomalaisten mukaan entisestään. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi, että hallitus on saatava vastuuseen ruokaturvan laiminlyönnistä.

&#8211; Maataloudessa on hätä. Energian, polttoaineiden, rehun, lannoitteiden ja siementen kustannukset koettelevat alkutuottajia. Tässä on kyse ruokaturvasta. Siitä, että Suomessa tuotetaan kotimaista, turvallista, hyvää ruokaa tulevaisuudessakin, Riikka Purra sanoo.
Perussuomalaisilta maaseutuohjelma
Purra korostaa, että perussuomalaiset on esittänyt pitkään lukuisia toimia muun muassa alkutuottajien energiakustannusten madaltamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Hallitus ei ole kuitenkaan kuunnellut. Nyt perussuomalaisilta on tulossa uusi maaseutuohjelma.
&#8211; Perussuomalaiset julkaisee uuden maaseutupoliittisen ohjelmansa ensi viikolla. Siinä kerromme näkemyksemme siitä, mitä meidän mielestämme maatalouden pelastamiseksi tulee tehdä, Purra kertoo.
Ruuan hinta kasvaa räjähdysmäisesti
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio huomauttaa, että maatalouden kustannuskasvun ja inflaation vaikutukset näkyvät dramaattisesti ruokakassin hinnassa.
&#8211; Siksi tarvitaan pikaisesti toimia, että suomalaisilla on varaa käydä kaupassa jatkossakin. Lihan, maitotuotteiden sekä juuston ja kananmunien hinnat nousevat lähikuukausina jopa yli 20 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna! Tavio toteaa.
&#8211; Kohtuuhintaista kotimaista ruokaa on oltava saatavilla. Kuluttajat kamppailevat monien nousseiden kustannusten kanssa, ja nyt ollaan hälyttävässä tilanteessa, jossa ihmiset joutuvat tinkimään ruokatarvikkeista.
&nbsp;

Oppositiolta välikysymys maatalouden kriisistä: Hallitus on laiminlyönyt huoltovarmuuden, ruuan hinta valtavassa kasvussa

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-kansalaisten-elinkustannusten-nousun-kriisista">kirjallisen kysymyksen</a> kansalaisten elinkustannusten nousun kriisistä.

Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan inflaatio on piinannut suomalaistalouksia erityisesti kuluvana vuonna, ja tulevana talvena odotetaan kylmää kyytiä muutenkin kuin säiden osalta. Polttoaineen hinnat ovat pahimmasta huipusta laskeneet, mutta ovat edelleen korkealla. Alkutuotannon kustannukset ovat kasvaneet, kun esimerkiksi lannoitteiden hinnat ovat kasvaneet merkittävästi jo ennen Ukrainan sotaa.
&#8211; Kuluttajalle inflaation todellisuus iskee viimeistään ruokakaupassa, kun ostoskorin hinta jatkaa kasvamistaan. Lisäksi päälle lyödään sähkön hirvittävät hinnannousut, jotka lisäävät menoja entisestään. Inflaatio iskee moneen kertaan, Wihonen kuvaa tilannetta.
Moni talous pian ahdingossa
Kuluttajaliiton tuoreen <a href="https://www.kuluttajaliitto.fi/blog/2022/10/07/joka-viidennella-kotitaloudella-ei-lainkaan-varaa-elinkustannusten-nousuun/">kyselytutkimuksen</a> mukaan lähes puolella kotitalouksista ei ole varaa elinkustannusten nousuun yli sadalla eurolla kuukaudessa ilman, että kotitalous joutuu ahdinkoon. Viidennes kotitalouksista ei kestäisi minkäänlaisia elinkustannusten, kuten asumisen, elintarvikkeiden tai energian, hinnannousuja.
Vain noin 15 prosenttia kyselyyn vastanneista kotitalouksista kestäisi yli 500 euron elinkustannusten nousun kuukaudessa. Haasteet korostuvat erityisesti yksinhuoltajien talouksissa, joista noin 30 prosenttia ilmoitti, että maksuvaraa kustannusten nousuun ei ole lainkaan ilman taloudellisen ahdingon vaaraa.
&#8211; Kyselyn tulokset luovat synkkää kuvaa tulevasta talvesta. Kotitaloudet ovat hätää kärsimässä. Apua tarvittaisiin nyt eikä pahimman hädän hetkellä. Tällä viikolla <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/22b5b105-9c0b-4667-a4c3-2b675736851c?ref=ampparit:179a">uutisoitiin</a>, että jo 4 000 on saanut maksuhäiriömerkinnän maksamattomien sähkölaskujen takia. Ja pahin hinnannousu on vasta edessä, Wihonen kuvaa synkkää tilannetta.
Kansalaiset tarvitsevat turvaa
Wihosen mukaan tulevan talven haasteet ovat ankarat ja kansalaiset tarvitsevat turvaa. Selvää on, että esimerkiksi sosiaalitoimen asiakkaiden ja tukihakemusten määrä tulee kasvamaan hurjasti.
&#8211; Kansalaiset tarvitsevat apua kuitenkin nopeasti, eikä kellään ole varaa jäädä odottamaan tukipäätöksiä tai suunnitelmia montaa kuukautta.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten kuluttajia aiotaan tukea elinkustannusten nousun kriisissä ja miten kuluttajien arvellaan selviävän kriisistä. Lisäksi Wihonen tiedustelee, miten eri virastoissa on varauduttu ruuhkiin, kun tukihakemusten määrä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti. Hän kysyy, mitä nopeita tukitoimenpiteitä hallitus aikoo vielä tehdä.
&nbsp;

Ei olla edes talvessa ja maksuvaikeudet lisääntyvät – ”Miten kuluttajia aiotaan tukea?”

Vaikka maatalouden tuotantohinnat ovat nousseet, nousu ei kata tuotantokustannusten kasvua, varsinkaan lihantuotannossa. Kotimaisen sian- ja naudanlihan tuotanto vähenee, kun vuosittain 6-10 % kotieläintiloista lopettaa tuotantonsa. Myös kasvihuonetuotanto supistuu tänä talvena sähkön ja lämmityksen hintojen noustua. Kuluttajat saavat varautua siihen, että kaikkia kotimaisia vihanneksia ei talvella saa kaupasta.

Tänä vuonna tilojen ahdinkoa helpottivat vuosi sitten ostetut edullisemmat tuotantopanokset. Ensi vuonna kaikkien kulujen nousu iskee tiloihin kunnolla. Lannoitteiden ja sähkön saatavuus ja hinta huolettavat. Kotieläintilat eivät juuri pysty sähköä säästämään.
Tuottajahinnat eivät kata tuotantokustannuksia
Tuottajahinnat ovat nousseet, mutta eivät kustannusnousua vastaavasti.
&#8211; Katetuotot ovat kaikissa kotieläintuotantosuunnissa edelleen merkittävästi heikommat kuin vuoden 2021 alkupuolella. Vaikeinta on lihan ja kanamunan tuotannossa. Sian- ja naudanlihan osalta tuottajahinnat eivät edelleenkään kata tuotannon muuttuvia kustannuksia, kertoo Suomen Uutisille MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen.
Maitotiloilla tilanne on kaksijakoinen.
&#8211; Osa maidonjalostajista on pystynyt nostamaan tuottajahintoja, ja huomattava osa kustannusnoususta on siten saatu vietyä hintoihin. Osalla maidonjalostajista tuottajahinta ei ole juuri muuttunut, joten hajonta tuottajahinnassa on poikkeuksellisen suuri.
Maatalouden muuttuvat kustannukset nousevat tänä vuonna noin miljardilla eurolla vuoteen 2020 verrattuna. Jos viljasato on ennusteiden mukainen ja viljan hinta säilyy nykyisellään, niin tuottajahintojen nousu kattaa hieman yli puolet kustannusnoususta.
Viljat saatava talteen
Viime vuonna helteet ja kuivuus pienensivät satoa. Viljatiloilla on koko maan tasolla ennusteiden mukaan tulossa pitkästä aikaa normaali viljasato.
&#8211; Tosin se pitää saada vielä kunnialla pellolta pois. Satonäkymien osalta tänäkin vuonna tilanne vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Kaakossa on taas kerran ollut liian kuivaa, kun Pohjanmaan alueella on monin paikoin satanut selvästi liikaa tarpeeseen nähden. Lounais-Suomen tilanne on huomattavasti viime vuotta parempi, arvioi Lappalainen.
Ne viljatilat, jotka ehtivät ostaa tuotantopanokset vuosi sitten ennen kustannusnousua, tekevät MTK:n mukaan taloudellisesti ihan hyvän tuloksen. Jos tuotantopanosten ostaminen jäi kevääseen, niin sitten taloudellinen tuloskin on ihan toinen.
Tilojen koko on kasvanut
&#8211; Tilakoon kasvaessa on maataloudessakin saatavissa mittakaavaetua, eli keskimäärin suurempi tila on kannattavampi kuin pienempi. Mutta yleensä nämä suuret tilat ovat investoineita tiloja, joilla on huomattava määrä velkaa. Viimeisen vuoden aikana tapahtuneissa hintasuhteiden muutoksissa nämä investoineet tilat ovat joutuneet kaikkein vaikeimpaan asemaan, koska maksuvalmius on heikentynyt voimakkaasti.
Hyvällä kannattavuudella ei ole mitään merkitystä, jos tila ei lyhyellä aikavälillä pysty maksamaan laskujaan ja lyhentämään lainojaan.
&#8211; Nyt pärjäävät tilat, joilla on hyvä maksuvalmius ja vähän velkaa ja jotka ovat onnistuneet tuotantopanosten hankinnan ajoituksessa ja pystyvät sopeuttamaan tuotantoaan hintatilanteiden mukaan, sanoo Lappalainen.
Omavaraisuus uhattuna
Kotieläintuotannossa omavaraisuus on haaste.
&#8211; Uudesta investoinnista on näillä hintasuhteilla todella vaikea saada kannattavaa. Kotieläintiloista kuitenkin 6-10 prosenttia lopettaa tuotannon joka vuosi, ja näitä korvaamaan tarvittaisiin investointeja jatkavilta tiloilta.
Kotimainen ruoantuotanto luo työtä ja hyvinvointia Suomeen.
&#8211; Lisäksi kotimainen ruuantuotanto on jokaisen kansakunnan itsenäisyyden kulmakiviä kriisitilanteissa, painottaa Juha Lappalainen.
&nbsp;

Maatilojen ahdinko jatkuu – tuottajahintojen nousu ei kata kuluja

Viime vuoden huono sato sekä polttoaineiden, sähkön, lannoitteiden ja rehujen hintojen jatkuva nousu kurittavat nyt sikatiloja olan takaa. Moni tila on valmis laittamaan kintaat naulaan. Sikatilojen tilanne näyttää toivottomalta. Tuotantopanokset nousevat joka viikko, mutta tuottajahinnoille ei tapahtu mitään.

Kansanedustaja Kristian Sheikki Laakso vieraili hiljattain kouvolalaisella sikatilalla.
&#8211; Kun katselee heidän tuotantokustannustensa nousua, nousee jopa minulla tukka pystyyn. On selvää, että jollei kohta jotain konkreettista tehdä, niin kotimaisen sianlihan syönti loppuu. Voihan olla, että se on parin hallituspuolueen tarkoituskin. Tosin unohtavat sen, että vähemmän puhdasta ja vähemmän eettistä lihaa tuodaan sitten maailmalta, Laakso sanoo.
Hintojen nousu on jäätävää
Tilan sähkölasku on noussut edellisvuoteen verrattuna 26 %, polttoöljy 71 %, lannoitteet 128 %, nestekaasu 71 %. Yhteensä nousu tarkoittaa yli 66 000 euron lisämenoa. Lisäksi sikojen rehut ovat kallistuneet 107 %, ja niihin tarvittaisiin edellisvuoteen verrattuna yli 200 000 euroa ylimääräistä rahaa.
&#8211; Jäätävää. Kaupan moraalia ja hinnoittelua on muutettava! Tuottajahintoihin on saatava lisää niin, että sikatilalliset pystyisivät elämään ja rahalla ei olisi muita ottajia välissä, vaatii Laakso ja paheksuu sitä, että hintojen noustessa teollisuus käyttää tilaisuutta hyväkseen ja ottaa osan hinnannoususta itselleen.
&#8211; Lannoitevalmistaja Yara teki miljardituloksen. On helppo pistää omaa siivua lisää, kun hinnat nousevat. Samaa on tapahtunut polttoainepuolella.
&#8211; Tämä ongelma ratkeaa ainoastaan sillä, että hintoja on nostettava niin, että nousu menee isolta osin tuottajille. Hintojen nosto on ainoa tapa. Kaikki muu, kuten tuet ja muut, ovat pelkkää puuhastelua, eikä niillä tiloja pelasta, painottaa Laakso.
Tuottajat haluavat maksun työstään
Samaa mieltä on kurikkalainen porsastuottaja ja Kurikan MTK:n puheenjohtaja Marko Kriikkula.
&#8211; Näistä tukipaketeista ei tiedä, koska tulee ja kuka hyötyy. Toiveet olivat korkealla. Eivät ole enää. Pitää olla oikeudenmukainen tuottajahinta. Hinnan pitäisi elää tuotantopanosten kanssa, hän tuumaa.
Tukien perään hän ei ole, vaan reilun tuottajahinnan.
&#8211; Jos tulee joku tuhannen euron kriisituki, sillä ei ole juuri merkitystä, ja muut huutaa, että taas maatalouteen annetaan rahaa. Valtiovallan vakauttamislainat lisäävät tilojen velkataakkaa. Sen, mitä me myydään, pitäisi olla oikeanhintaista. Lihan hinnan täytyy nousta. Ei kukaan jätä ostamatta sitä, vaikka hinta pikkuisen nousisi.
Tuottajille tarkoitettu hyöty valuu takaisin teollisuuteen
Sikojen kilohinnasta vietiin taannoin 9 euroa kilolta, nyt takaisin tuli niistä 4 euroa.
&#8211; Aika ahtaalla on porsastuotanto tällä hetkellä.
Kauppa kertoo muuttaneensa hintaa, mutta ainakaan Kriikkulalle ei sieltä ole valunut mitään.
Jos lisää hintaa saadaan, teollisuus tai kauppa syö sen saman tien rehun tai muun korotuksena. Tuottajille tarkoitettu hyöty valuu takaisin teollisuuteen.
Kotimaisen lihan osto tärkeää
Kuluttajat voivat omalta osaltaan tukea suomalaista tuotantoa.
&#8211; Kuluttajat voivat auttaa ostamalla puhtaasti kotimaista lihaa. Pitää katsoa paketista, onko liha kotimaista vai EU:sta.
Kriikkula toivoo, että teollisuuden pienet toimijat tekisivät kauppoja suomalaisten teurastamoiden kanssa eivätkä ostaisi lihaa halvalla ulkomailta.
&#8211; Ulkolainen liha voi olla kuukausia, jopa vuodenkin, vanhaa. Se ei ole mennyt kaupaksi, sitten myydään halvalla jonnekin.
Kotimaisen lihan laadusta kertovat antibioottivapaa tuotanto, hännälliset porsaat ja emakkotilojen siirtyminen vapaaporsitukseen. Eläinten hyvinvointia ja lajityypillistä käyttäytymistä edistetään Suomessa monin tavoin.
Tiloilla voidaan huonosti
Kriikkula kaipaa pankeilta myötämielisyyttä ja pitkäjänteisyyttä sekä toimia valtiovallalta, teollisuudelta ja kaupalta.
&#8211; Nyt pitää ymmärtää, että tänne pitää tulla rahaa. Tämä ei ole tuottajien itseaiheuttama tilanne. Viime kesän säille, koronalle ja Venäjän hyökkäykselle me ei voida mitään.
Hän on huolissaan suomalaisesta lihantuotannosta.
&#8211; Tuotannon lopettamisia on nyt paljon ja tulee lisää. Ymmärrän kyllä, minkä takia. Mihin tämä johtaa? Kohta painitaan suuressa lihapulassa. Emakot ovat vähentyneet ja koko ajan vähentyvät. Se tulee näkymään jo loppuvuonna tuotetuissa kiloissa.
Tilojen ahdinko heijastuu perheisiin.
&#8211; Kun pipo kiristää ja laskupino kasvaa, ei siinä jää rakkaudelle tilaa. Loppuunpalamisia ja parisuhdeongelmia tulee. Tuottajien elämäntilanne ja jaksaminen huolestuttaa, sanoo sikatilallinen Marko Kriikkula.
&nbsp;

Sikatilojen ahdinko pahenee – Sheikki Laakso vaatii kaupalta tekoja

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on laatinut toimenpidealoitteen ruoantuottajien työhyvinvoinnin ja henkisen kestokyvyn tukemisesta. Hän pitää äärimmäisen tärkeänä, että tuottajat saisivat apua jaksamiseensa suurten haasteiden edessä. Elomaa kerää tällä hetkellä toimenpidealoitteeseen allekirjoituksia kaikilta kansanedustajilta yli puoluerajojen.

&#8211; Suomen maatalous on ollut vaikeuksissa jo pidemmän aikaa. Ongelman ydin on alhaiset tuottajahinnat, joiden seurauksena tuottajien kannattavuus on ollut koetuksella, sanoo Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Venäjän hyökkäyksen seurauksena esimerkiksi rehujen, lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat ovat olleet rajussa nousussa ja voidaan puhua äärimmäisen vakavasta maataloutta koettelevasta kustannuskriisistä. Monilla tiloilla harkitaan jo lopettamista.
&#8211; Maatalous tarvitsee nyt laajamittaista tukea, jotta kotimainen ruoantuotanto ei kompastuisi mittavaan konkurssiaaltoon. Esimerkiksi tuottajahintoihin on saatava tuntuvia korotuksia, verotukseen helpotusta ja toiminnan sujuvuutta on parannettava keventämällä sääntelyä, hän toteaa.
Viime kädessä kyse on ihmisistä
Elomaan mukaan maatalousyrittäjien kannattavuuden parantaminen on elinehto kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle, muttei sovi unohtaa, että viime kädessä on kyse ihmisistä ja heidän jaksamisestaan.
&#8211; Voimme kaikki vain kuvitella, kuinka kuormittavaa on tehdä töitä yrittäjänä, kun ulkoisista syistä johtuen tulos romahtaa eikä tehdystä työstä saa aina edes palkkaa. Kun tähän yhtälöön lisätään epävarmat tulevaisuudennäkymät, niin on päivänselvää, että työhyvinvointi ja jaksaminen ovat kovalla koetuksella, Elomaa kuvailee.
Monen jaksaminen äärirajoilla
Välitä viljelijästä -projektin tarkoitus on tarjota maatalousyrittäjille maksutonta ja luottamuksellista apua matalalla kynnyksellä silloin, kun henkiset voimavarat tai taloudelliset resurssit ovat koetuksella.
&#8211; Laajempien maatalousyrittäjiä tukevien poliittisten linjausten lisäksi tarvitaan nimenomaan työhyvinvointia ja henkistä jaksamista tukevia täsmätoimia. Välitä viljelijästä -projekti on hyvä esimerkki onnistuneesta hankkeesta, joka vastaa näihin haasteisiin. Sen jatkuvuus tulisi varmistaa rahoituksen kautta. Myös muiden vastaavien hankkeiden toteuttamista tulisi edistää jatkossa aktiivisesti, Elomaa pohtii.
&#8211; Monen ruoantuottajan jaksaminen on äärirajoilla, mistä on jo seurannut surullisia kohtaloita tiloilla. Ihmisten pahoinvointi heijastuu usein myös eläinten oloihin. Nyt tarvitaan nopeita ja tuntuvia toimia monella rintamalla ruoantuottajien tukemiseksi, jotta varmistamme kotimaisen ruoan saatavuuden tulevaisuudessa. Kyse on myös huoltovarmuudesta. Pelissä on valtavat panokset, hän kertoo.
&nbsp;

Ruoantuottajien jaksamista on tuettava – Elomaa: ”Pelissä on valtavat panokset”

Suomen maatalous on kriisissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaan mukaan tilanne on nyt kärjistynyt siihen pisteeseen, että maataloustuottajat tarvitsevat tukea välittömästi, tai tiloja alkaa kaatumaan kuin dominonappuloita.

Energian, lannoitteiden ja rehujen hinnat ovat nousukiidossa, ja se lisää suoraan tuottajien kustannuksia. Suomessa ollaan pakkoratkaisujen edessä, ja aikapaine on valtava. Avainasemassa neuvottelupöydässä ovat elintarviketeollisuus ja kauppa. Hallituksella on nyt ottelupallo käsissään ja samalla kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus.
&#8211; Kuinka kauan luullaan, että maataloustuottajat jaksavat tehdä kovaa työtä nollatuloksella tai jopa tappiolla? Lähtisitkö sinä töihin, jos et saisi palkkaa? Kestävin ratkaisu ongelmiin on tuottajahintojen tuntuvat korotukset. Paremmalla katteella tuottajat voisivat taas nousta pinnan yläpuolelle, ja Suomen maataloudella olisi taas tulevaisuus, uskoo Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Suomella ei ole varaa näin nopeaan vihreään siirtymään
Suomessa on paljon tiloja, jotka ovat kamppailleet kannattavuuden kanssa jo kauan ennen energiakriisiä tai Ukrainan sotaa. Kustannusten nousu yli kipurajan tarkoittaa toiminnan loppua. Suomessa on tehty jo pitkään ympäristöpolitiikkaa maataloustuottajista piittaamatta.
&#8211; Tämä on niin ikään nostanut kuluja ja hankaloittanut toimintaa. Ukrainan sota on viimeistään nostanut maatalouden ahdingon tapetille. Tästä huolimatta Sanna Marinin hallitus ei ole valmis joustamaan ympäristötavoitteiden tavoiteaikatauluista, vaan hiilineutraali Suomi vuonna 2035 komeilee edelleen maalitaulun keskellä.
&#8211; Mainittakoon samaan hengenvetoon, että EU:n hiilineutraaliustavoitteen deadline on vuonna 2050. Suomi on siis ottanut vapaaehtoisesti etumatkaa ja maksaa siitä kovan hinnan talouden, teollisuuden ja tietysti maatalouden toimialoilla. Mielestäni vallitsevassa tilanteessa kiivasta tahtia velkaantuvalla Suomella ei ole varaa näin nopeaan vihreään siirtymään, Elomaa toteaa.
Energiakriisi sysää Suomen tilat alas jyrkänteeltä
Hallitus kohdensi 300 miljoonaa euroa maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Rahojen käyttöä on kritisoitu. Elomaa kysyy, kuinka paljon investoinnit esimerkiksi biotalouden kehittämiseen auttavat juuri tässä hetkessä Suomen viljelijöitä. Näistä miljoonista vain murto-osa päätyy sinne, missä tarve on suurin, eli ahdingossa oleville tiloille.
&#8211; Suomessa oli vielä vuonna 2010 lähes 60 000 maatilaa. Vuonna 2021 tämä luku oli enää alle 45 000, ja lopettamistahti on noin 1 000 tilaa vuodessa. Jos haluamme pitää kiinni kotimaisesta ruoantuotannosta, tälle asialle on tehtävä jotain, emmekä voi jäädä kädet taskussa odottelemaan, miten vallitseva energiakriisi ja Ukrainan sodan myötä solmuun menneet raaka-ainemarkkinat sysäävät Suomen tilat alas jyrkänteeltä, Elomaa sanoo.
Ratkaisun on synnyttävä viipymättä
Elomaan mukaan on kylmä tosiasia, että Suomen tiloista isolla osalla jää viime vuoden tulos pakkasen puolelle. Tulevan vuoden näkymät ovat entistä kehnommat. Viljelijät tarvitsevat tässä ja nyt tiedon siitä, että siemenet kannattaa ylipäätään kylvää tänä keväänä. Tarvitaan hyviä uutisia elintarviketeollisuuden ja kaupan neuvotteluista tai sitten valtion tuntuvia tukitoimia.
&#8211; Ratkaisun on synnyttävä viipymättä, jos haluamme nauttia laadukkaasta, puhtaasta ja antibioottivapaasta sekä eettisesti tuotetusta kotimaisesta ruoasta jatkossakin. Ei ole järin vihreää tuoda piiput savuten kaikin mittarein vähemmän kestävästi tuotettua ruokaa maailmalta.
&#8211; Ruoantuotanto on lisäksi huoltovarmuuden peruspilari, eivätkä armeijatkaan marssi tyhjin vatsoin. Jos nopeaa ratkaisua ei löydy ruokaketjun toimijoiden välisissä neuvotteluissa, niin mitä tekee hallitus? Elomaa kysyy.
&nbsp;

lannoitteiden hinnat

Suomalainen ruoantuotanto on pelastettava – Immonen: ”Hallituksen on nyt viimein aika ryhtyä tekoihin”

Suomalaisten menestystarina on rakentunut metsien ja maanviljelyn ympärille – perussuomalaiset esittää 100 toimenpidettä maaseudun puolesta

Reijonen huolissaan maatalouden kriisistä: Unohtiko keskusta maatalouden, koska se sai himoitsemansa sote-uudistuksen?

Oppositiolta välikysymys maatalouden kriisistä: Hallitus on laiminlyönyt huoltovarmuuden, ruuan hinta valtavassa kasvussa

Ei olla edes talvessa ja maksuvaikeudet lisääntyvät – ”Miten kuluttajia aiotaan tukea?”

Maatilojen ahdinko jatkuu – tuottajahintojen nousu ei kata kuluja

Sikatilojen ahdinko pahenee – Sheikki Laakso vaatii kaupalta tekoja

Ruoantuottajien jaksamista on tuettava – Elomaa: ”Pelissä on valtavat panokset”

Maatalouden kriisi on kärjistynyt siihen pisteeseen, että tukea tarvitaan välittömästi – ”Suomen maatalouden tulevaisuudesta päätetään nyt”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025