Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

lapsen etu

Oleskelulupaa ei enää myönnetä ilman passia – poikkeuksia voidaan tehdä esimerkiksi ihmiskaupan uhreille

Eduskunta kokoontui tiistaina ensimmäiseen täysistuntoonsa kesätauon jälkeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti lähetekeskustelussa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_85+2022+7+8+8.aspx">kantaa</a> muun muassa hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta, jonka hän uskoo löysentävän Suomen maahanmuuttolainsäädäntöä entisestään.

Esityksessä ehdotettiin muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenjäsenen ja muun omaisen osalta poistetaan turvattua toimeentuloa koskeva edellytys perheenjäsenen tai muun omaisen oleskeluluvan saamiseksi. Siinä esitettiin muutettavaksi myös lapsen alaikäisyyden määrittämistä perheenkokoamista koskevissa tilanteissa koskevaa säännöstä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun johdosta.
&#8211; Kauniita sanoja, mutta tarkastellaanpa hetki esitystä ihan järjellä, kansanedustaja Juha Mäenpää <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-85-2022?start=9692&amp;end=10118&amp;speaker=1437">lisäsi</a> luettuaan edellisen.
Löysentää entisestään maahanmuuttolainsäädäntöä
Mäenpää huomautti, että hallituksen esitys toteutuessaan löysentäisi Suomen ennestäänkin löysää maahanmuuttolainsäädäntöä.
&#8211; Muutos lisää Suomen houkuttelevuutta elintasosiirtolaisuudelle kohdemaana edelleen. Lainsäädännöllä ja sitä seuraavalla päätöskäytännöllä voidaan vaikuttaa siihen, miten perheet kaukana lähtömaissa arvioivat mahdollisuuksiaan saada oleskelulupa vieraasta valtiosta.
&#8211; Jos se on helpointa lapsen kautta, niin lapsia lähetetään jatkossakin yksin matkaan ja he joutuvat olosuhteisiin, joissa lapsen etu ja oikeudet vaarantuvat. Toimeentuloedellytysten poistaminen todennäköisesti lisää niin sanottua ankkurilapsi-ilmiötä, ja yhä useampi lähettää oman oleskelulupansa toivossa lapsensa salakuljettajien kautta vaaralliselle matkalle tietäen, että alaikäinen saa oleskeluluvan huomattavasti helpommin ja palauttaminen on käytännössä mahdotonta, selvensi hän vielä toiminnan logiikkaa.
Vaarallinen matkako lapsen etu?
Mäenpää kyseenalaisti voimakkaasti niin sanotun lapsen etu -retoriikan käyttöä lain puoltamisessa, sillä kyse on riskialttiista matkasta lapselle.
&#8211; Millä tavalla tämä on lapsen etu?
&#8211; Sellaiset vanhemmat, jotka lähettävät lapsensa tälle matkalle, eivät ansaitse täältä turvapaikkaa, linjasi Mäenpää.
Lopuksi hän vielä ihmetteli esitetyn lainsäädännön vastuuttomuutta Euroopan ja Suomen kärsiessä taloudellisesti hyvin epävarmoista ja vaikeista ajoista.
&#8211; Millä tavalla tällainen muutenkin vaikeassa Euroopan tilanteessa tarpeettomia kustannuksia aiheuttava epämääräinen toiminta on Suomen ja suomalaisten kannalta reilua?
&nbsp;

Mäenpää ulkomaalaislain muutoksesta: ”Millä tavalla tämä on lapsen etu?”

Velvoittavatko kansainväliset sopimukset muka Suomen pitämään rajan avoinna kaikille tulijoille, ja onko kenellä tahansa oikeus ylittää Suomen raja sillä perusteella, että hän saapuu hakemaan turvapaikkaa? 

Valko-Venäjän Puolaan kohdistama hybridioperaatio uhkaa levitä laajemmin EU-alueelle. Toiminnassa käytetään hyväksi siirtolaisvirtoja, joita houkuttavat Euroopan valtioiden avokätinen sosiaaliturva ja lähtömaihin verrattuna runsas ja avokätinen tulonsiirtopolitiikka.
Saksalaislehti Weltin EU-komission asiakirjatietoon perustuvan artikkelin mukaan Suomi on tällä hetkellä toinen rajalla olevien laittomien <a href="https://stage.sudev.fi/eu-asiakirjan-mukaan-suomi-on-laittomien-siirtolaisten-paakohde-purra-lainsaadannollisilla-muutoksilla-ja-rajatoimilla-on-nyt-todella-kiire/">siirtolaisten pääkohteista</a>.
Perussuomalaiset ovat toistuvasti vaatineet saada tietää, onko Suomen hallitus kartalla tilanteesta, ja mitä hallitus aikoo tehdä siirtolaisvyöryn estämiseksi ja maamme turvaamiseksi. Tähän mennessä selkeitä vastauksia ei ole saatu.
Perussuomalaiset jätti tällä viikolla <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaisilta-valikysymys-hallituksen-maahanmuuttopolitiikasta-on-saadettava-hatatilapykala-jonka-nojalla-turvapaikkahakemuksia-ei-vastaanoteta-poikkeustilanteessa-hybridihyokkayksen-iskiessa/">välikysymyksen</a>, jossa hallitukselta vaaditaan konkreettisia vastauksia siihen, miten Suomi aikoo turvata rajansa.
Vihreille rajojen suojelu on epämiellyttävää
Etenkin sisäministeri Maria Ohisalolle (vihr) on ollut vaikeaa ja epämiellyttävää esittää linjausta, jonka mukaan Suomi suojaa omat rajansa. Usein kuultu selitys on, että kansainvälisistä sopimuksista johtuvien velvoitteiden vuoksi Suomi ei voi sulkea rajojaan, ja että oikeus hakea Suomesta turvapaikkaa tulisi pysyä kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Vihreät tunnetusti ovat valmiita laskemaan kaikki tulijat rajan yli. Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela esitti aiemmin tällä viikolla MTV:n Uutisaamussa <a href="https://stage.sudev.fi/vihreat-laskisi-kaikki-tulijat-rajan-yli-purra-kun-suomeen-kohdistuu-hybridioperaatio-tulee-kyeta-puolustautumaan-siina-tilanteessa-kansainvaliset-ihmisoikeussopimukset-jaavat-k/">näkemyksenään</a>, että maahanmuuttoa ei voi pysäyttää jolloin tilanteen hallintaan riittää se, että ”ihmiset tunnistetaan rajalla”. Suomela esitti ympäripyöreää ja löysää retoriikkaa ihmisoikeuksista, ja päästeli runsaasti kuplivaa tunnepuhetta, kuten ”Me ei voida räjäyttää globaalia ihmisoikeusjärjestelmää tämän takia”.
Myös Ohisalo vetoaa usein kansainvälisiin sopimuksiin. Viimeksi lokakuussa hän esitti, että maahanmuuttopolitiikan kiristäminen jopa edellyttäisi Suomen irtautumista kansainvälisistä sopimuksista.
Onko asia todella näin? Velvoittavatko kansainväliset sopimukset muka Suomen pitämään rajan avoinna kaikille tulijoille ja onko kenellä tahansa oikeus ylittää Suomen raja sillä perusteella, että hän saapuu hakemaan turvapaikkaa?
Valtiolla velvollisuuksia omia kansalaisia kohtaan
Ensinnä on syytä tarkastella, kenellä on oikeus saapua Suomeen. Vastausta voidaan hakea Suomen perustuslaista. Sen mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää johonkin toiseen maahan. Edelleen Suomen perustuslain mukaan ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla.
Perustuslaki siis osoittaa yleisen ohjeen, jonka mukaan valtiolla on velvollisuus päästää maahan omia kansalaisiaan – vieraan valtion kansalaisilla ei tällaista suoraa oikeutta ole, vaan heidän oikeudestaan saapua maahan säädetään laissa erikseen.
Suomen perustuslaissa ihmisyksilöiden suojaksi ja turvaksi säädetyt perusoikeudet palautuvat Suomen solmimiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Suomi on mukana useissa sopimuksissa, jotka turvaavat kenelle tahansa ihmiselle oikeuksia suhteessa siihen valtioon, jonka kansalainen ihminen on sekä myös siihen valtioon, jonka alueella ihminen oleskelee.
Kansainvälisen oikeuden lähtökohta on sama kuin Suomen perustuslaissa: jokaisella valtiolla on suvereeni toimivalta päättää muiden valtioiden kansalaisten maahan tulosta ja maassa oleskelusta. Toisin sanoen yhdelläkään valtiolla ei ole kansainvälisistä sopimuksista seuraavaa velvollisuutta ottaa vastaan valtion alueelle muiden valtioiden kansalaisia, vain oman maan kansalaiselle on jätettävä mahdollisuus saapua omaan kotimaahansa.
Vapaa liikkumisoikeus vain laillisesti oleskelevilla
Seuraavaksi tarkastellaan lyhyesti maahantulon edellytyksiä eräiden merkittävimpien Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten näkökulmasta.
Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (KP-sopimus) on YK:n piirissä hyväksytty sopimus, joka turvaa vapausoikeuksia sekä oikeuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Sopimus on tullut Suomessa voimaan vuonna 1976.
KP-sopimus ei sisällä määräyksiä yksilön oikeudesta saapua toiseen valtioon. Sopimuksen 12 artiklasta on luettavissa, että vapaa oikeus liikkua valtion alueella kuuluu vain niille, jotka oleskelevat valtion alueella laillisesti. KP-sopimus lisäksi turvaa jokaiselle oikeuden, että keneltäkään ei saa mielivaltaisesti kieltää oikeutta tulla omaan maahansa.
Euroopan neuvoston piirissä laadittu Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) on tullut Suomessa voimaan vuonna 1990. KP-sopimuksen tapaan myöskään EIS ei sisällä sopimusartiklaa yleisestä oikeudesta muuttaa toiseen maahan. Vastaavasti sopimus ei turvaa maahanmuuttajalle oikeutta perheenyhdistämiseen.
EIS tosin sisältää kidutuksen kieltoa koskevan lainkohdan. Sopimusta valvova Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) onkin kidutuskiellosta johtanut palautuskieltoa koskevan säännön, joka kieltää henkilön palautuksen maahan, jossa vaarana olisi joutua kidutetuksi tai muuten epäinhimillisen kohtelun uhriksi.
Valtiolla ei ole velvollisuutta myöntää turvapaikkaa
EIT:n vahvistama palauttamiskielto, eli niin sanottu non-refoulement-periaate, on sisällytetty myös Geneven pakolaissopimukseen ja vastaava kielto on Suomen ulkomaalaislaissa.
YK:n piirissä 1950-luvun alussa laadittu Suomea velvoittava Geneven pakolaissopimus sisältää määräyksiä pakolaisena toiseen maahan saapuneen henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimus myös määrittelee, kuka henkilö katsotaan pakolaiseksi.
Palauttamiskielto toisaalta antaa selkänojaa turvapaikanhakijalle, toisaalta Geneven sopimuskaan ei sisällä nimenomaista artiklaa, jonka mukaan turvapaikanhakija tulisi päästää valtion alueelle.
On tärkeää huomata, että vaikka Geneven pakolaissopimus antaa oikeuden hakea turvapaikkaa, sopimus ei turvaa kenellekään subjektiivista oikeutta turvapaikan saamiseen, vaan turvapaikan myöntäminen jää jokaisen valtion harkintaan. Edelleen pakolaissopimus ei turvaa subjektiivista oikeutta saada suojelua itse valitsemastaan valtiosta.
Lapsen etu ei ole valttikortti
Suomen vasemmiston poliittisessa retoriikassa nostetaan usein esille käsite nimeltä &#8221;lapsen etu&#8221; perusteeksi maahanmuuttopolitiikan löysentämiselle sekä perheenyhdistämisen helpottamiselle.
Tyypillistä on, että poliittisissa puheissa lapsen etua heitellään epämääräisesti ja jäsentymättömästi siten, että epäselväksi jää, miksi lapsen etu velvoittaisi ryhtymään toimenpiteisiin. Lapsen etuun kytkeytyvää puhehöttöä kuultiin paljon edellisessä eduskunnan välikysymyskeskustelussa lokakuussa.
Lapsen etu on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (LOS) kulmakivi ja tulkinnallisesti avoin oikeussääntö. Tiivistetysti lapsen etu viittaa perustellusti arvioituun, lapsen kannalta parhaaseen ratkaisuun jossain tietyssä tilanteessa. Lapsen etu on viranomaisia, tuomioistuimia sekä myös lasten vanhempia velvoittava oikeusohje, joka samalla velvoittaa ottamaan lapsen edun ensisijaisesti huomioon päätöksenteossa.
Lapsen edun, kuten minkä tahansa ihmisoikeusvelvoitteen, voi poliittisessa retoriikassa valjastaa perusteeksi maahanmuuttopolitiikan löysentämiselle. Kuitenkin esimerkiksi EIT:n oleskeluluvan myöntämistä koskevassa kysymyksessä I.A.A. ym. v. Yhdistynyt kuningaskunta EIT lausui, että lapsen etu ei ole näkökohta, joka edellyttää kaikkien niiden lasten maahantulon sallimista, joiden olot olisivat parempia sopimusvaltiossa. Lapsen etu ei siten ole valttikortti, jolla muut näkökohdat päätöksenteossa sivuutettaisiin.
LOS sisältää kirjauksen, jonka mukaan sopimusvaltioilla on velvollisuus edistää ja myötävaikuttaa perheenyhdistämiseen. Sen sijaan LOS ei velvoita kunnioittamaan oikeutta saapua toiseen valtioon.
Oikeuskirjallisuuden mukaan lapsen edun huomioiminen ei myöskään suoraan tarkoita sitä, että lapsen perheenjäsenelle tulisi myöntää oleskelulupa siinäkin tapauksessa, ettei lupaa voida normaalin käytännön mukaisesti myöntää.
Sopimuksia ei tarvitse noudattaa kaikissa tilanteissa
Tarkastellaan vielä lyhyesti kansainvälisten sopimusten velvoittavuutta. Sopimusten voimaansaattamisen perusteista säädetään Suomen perustuslaissa, jonka mukaan valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla.
Kansainvälisistä sopimuksista, kuten mistään sopimuksista, ei silti voi johtaa sääntöä, että sopimuksia tulisi kirjaimellisesti noudattaa kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Yleisen sopimusoikeudellisen periaatteen mukaan sopimuksia voidaan kohtuullistaa jättämällä sopimus tai osa siitä kokonaisuudessaan tai osin vaikutuksetta.
Myös kansainvälisten sopimusten soveltaminen voi loppua tilanteessa, jossa sopimuksen velvoitteiden seuraaminen muodostaisi uhkaa valtion itsemääräämisoikeudelle tai vakaudelle. Esimerkiksi EIS sisältää artiklan, joka mahdollistaa sopimusvelvoitteista poikkeamisen kansallisen hätätilan aikana.
Kansainvälinen sopimusjärjestelmä ei siten estä suvereenia valtiota rajoittamasta ulkomaalaisten maahantuloa varmistaakseen esimerkiksi valtion sisäisen turvallisuuden.
&nbsp;

Yksikään kansainvälinen sopimus ei velvoita Suomea avaamaan rajojaan laittomille maahantulijoille – hallitus valikoi sopimuksista vain ne kohdat, jotka sopivat sen omaan agendaan

Maahanmuuttovirasto Migri on lausunnossaan löytänyt useita vakavia puutteita hallituksen esitysluonnoksesta, joka koskee kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenyhdistämisten helpottamista. Migrin mukaan laki saattaisi johtaa maahantulosäännösten kiertämiseen ns. ankkurilapsien käytön kautta eikä kaikin osin vastaisi lapsen etua. Sisäministeri Ohisalo sen sijaan ei halua edes puhua ankkurilapsista, ainoastaan ihmisoikeuksista. 
Hallitus valmistelee <a href="https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM023:00/2020">ulkomaalaislain muutosta</a>, jonka on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2022. Kyseessä on hanke perheenyhdistämisen edistämiseksi ja helpottamiseksi. Hankkeen päätavoitteena on kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä oleva toimeentuloedellytyksen poistaminen kokonaan, mikäli perhe on muodostettu jo ennen perheenkokoajan Suomeen saapumista.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjauksen taustalla on muun muassa se, että Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on raportissaan suositellut, että pakolaisten ja toissijaista suojaa saavien perheenyhdistämistä koskevaa ansiotasovaatimusta tarkastellaan uudelleen. Hallituksen esityksen mukaan &#8221;perheenyhdistämisellä on sosiaalisia ja terveysvaikutuksia Suomessa oleviin perheenkokoajiin sekä ulkomailla oleviin perheenjäseniin&#8221;.
<h4>&#8221;Perhe on voimavara&#8221;</h4>
Hallituksen esityksessä käytetään vihreiden klassista perustelua maahanmuuttosäännösten lieventämiselle: &#8221;Perheenyhdistäminen muodostaa myös merkittävän laillisen maahantulon väylän, joita on hyvin tärkeä edistää myös siksi, että se vähentää laittomien maahantulokeinojen tarvetta.&#8221;
Hallituksen esityksen mukaan perheestään erossa asuvilla pakolaisilla on yleisemmin psyykkisiä häiriöitä ja oireilua kuin perheensä kanssa asuvilla pakolaisilla. Myös rahan lähettäminen kotimaahan jääneille läheisille on yleistä, mikä voi johtaa maahanmuuttajan omien tarpeiden laiminlyöntiin ja vaikeuttaa sopeutumista Suomeen.
<h4>Perhe Suomeen suoraan Kelan elätettäväksi</h4>
Tähänkään asti toimeentuloedellytystä ei ole vaadittu, jos turvapaikan saaneen tai kiintiöpakolaisen perheenjäsenen oleskelulupahakemus on jätetty kolmen kuukauden määräajassa ja perhe on muodostettu jo ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa.
Toimeentuloedellytyksen poistaminen kokonaan tarkoittaisi käytännössä sitä, että jos henkilölle myönnetään turvapaikka, hän saisi tuoda &#8221;vanhan&#8221; perheensä Suomeen suoraan Kelan elätettäviksi. Perheenkokoajalta tai perheenjäseniltä ei siis edellytettäisi mitään valmiuksia elättää itsensä Suomessa omalla työllään.
Hallituksen esityksessäkin myönnetään, että &#8221;on mahdollista, että ehdotettujen muutosten seurauksena kannustin työllistyä saattaa joissain tapauksissa heikentyä, kun perheenyhdistäminen ei edellytä turvattua toimeentuloa&#8221;.
<h4>Risikko: Euroopan liberaalein perheenyhdistämismalli</h4>
Monet asiantuntijat ovat kritisoineet hallituksen esittämää ulkomaalaislain muutosta. Esimerkiksi Sipilän hallituksen sisäministerinä toiminut Paula Risikko kirjoitti asiasta Twitterissä.
&#8211; Suomeen ollaan tekemässä Euroopan liberaaleinta perheenyhdistämismallia. Toimeentulovaatimus poistuisi kokonaan. Nyt ei taida koko hallitus olla hereillä, Risikko <a href="https://twitter.com/paularisikko/status/1441351510500130824">kirjoitti</a>.
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkönä ja Maahanmuuttoviraston ylijohtajana aiemmin toiminut Jorma Vuorio vahvistaa Risikon tulkinnan. Eri maiden perheenyhdistämisvaatimuksia on vertailtu <a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/d55702a4-62f4-4fb9-ad5b-10fada025e8e/2eb16709-94b2-41d8-8f96-6d6a1504ac6f/LIITE_20210813085918.pdf">hallituksen esityksessä</a>. Suomen uusi laki tulisi olemaan EU:n löyhin.
&#8211; Lisäksi alaikäinen yksin tullut turvapaikanhakija saisi aina vanhempansa Suomeen ellei selvästi vastoin lapsen etua. Eli myös yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavat henkilöt, Vuorio muistuttaa.
Vuorio tivaa <a href="https://twitter.com/vuoriojorma/status/1442418937002553353">Twitterissä</a> erityisesti keskustan Mikko Kärnän näkemystä asiaan. Rajavartiostossakin aiemmin palvellut Kärnä ei näytä kuitenkaan kommentoineen yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavien henkilöiden päästämistä Suomeen perheenyhdistämisen varjolla.
<h4>Migriltä tiukkaa kritiikkiä</h4>
Maahanmuuttoviraston <a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/d55702a4-62f4-4fb9-ad5b-10fada025e8e/7c8d7601-3085-4d27-aca7-7ac960e9ccee/LAUSUNTO_20210928134707.PDF">lausunnossa</a> esitetään hyvin yksityiskohtaista ja yllättävänkin tiukkaa kritiikkiä hallituksen esitysluonnosta kohtaan. Lausunnossa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota maahantulosäännösten kiertämistä koskevaan kokonaisuuteen sekä lapsen edun toteutumisen varmistamiseen laajemmin.
Maahantulosäännösten kiertämisen osalta Migri kritisoi lakiin ehdotettua lisäystä, jota hallitus perustelee lapsen edun toteutumisella:
”Jos perheenkokoaja on kansainvälistä suojelua saava alaikäinen, voidaan oleskelulupa perhesiteen perusteella jättää myöntämättä vain, jos perheenyhdistäminen Suomessa olisi lapsen edun vastaista.”
Myös turvallisuutta vaarantavat perheenjäsenet olisi pakko päästää Suomeen
Migri kritisoi sitä, että lisäys on laadittu ehdottomaan muotoon ilman lainsoveltajalle jäävää harkintavaltaa. Nyt jää epäselväksi, miten ehdotettua muutosta tulee soveltaa silloin, kun asiassa on viitteitä yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantamisesta tai silloin, jos asianosainen esittää väärennettyjä asiakirjoja. Perheenyhdistämistä hakevalla perheenjäsenellä voi myös olla voimassa oleva maahantulokielto.
Ehdotetun lisäyksen myötä perheenyhdistämisasiassa ei voisi enää tehdä kielteistä päätöstä silloin, jos perheenkokoajana toimivan kansainvälistä suojelua saaneen alaikäisen katsotaan saaneen oman oleskelulupansa antamalla vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai perhesuhteistaan.
<h4>Ankkurilapsi takaisi rikolliselle pääsyn Suomeen</h4>
Nyt ehdotetussa ehdottomassa muotoilussa on Migrin mukaan se riski, että esimerkiksi erittäin vakavista rikoksista syytetyt tai suojelupoliisin arvion mukaan kansallisen turvallisuuden kannalta vaaralliseksi katsotut henkilöt lähettävät lapsensa edeltä maahan ja saavat näin oleskeluluvan itselleen.
Oleskeluluvan saamisen &#8221;automatisointi&#8221; tekee myös mahdolliseksi sen, että vanhemmat sivuuttavat turvapaikkaprosessin kokonaan omalta osaltaan lähettämällä lapsensa edeltä Suomeen turvapaikanhakijaksi ja tulevat itse perheenyhdistämisellä perässä. Jos oleskeluluvan saanti on helpointa lapsen kautta, niin lapsia lähetetään jatkossakin yksin matkaan ja he joutuvat olosuhteisiin, joissa lapsen etu ja oikeudet vaarantuvat.
Kuten Suomen Uutiset jo aiemmin <a href="https://stage.sudev.fi/lakihanke-alaikaisen-turvapaikanhakijan-perheenyhdistamisen-helpottamisesta-etenee-tuleeko-ankkurilapsista-uusi-keino-saada-turvapaikka-suomesta/">ennusti</a>, ankkurilapsien käyttö tulee lainmuutoksen myötä lisääntymään entisestään. Hallituksen esityksessä jopa todetaan suorin sanoin, että &#8221;yleinen intressi suojella lasta mm. ankkurilapsi-ilmiöltä ei olisi riittävä peruste kielteiselle päätökselle asiassa, jossa alaikäiselle perheenkokoajalle on myönnetty kansainvälistä suojelua&#8221;.
<h4>Lapsen etu ei aina ole elää vanhempiensa kanssa</h4>
Migrin mukaan esitysluonnoksessa ei ole huomioitu sitä, että lapsen etu ei aina ole elää yhdessä vanhempiensa kanssa, eikä lapsen oikeuksia voida toteuttaa arvioimatta vanhempien toimintaa. Lapsi voi tarvita suojelua nimenomaan vanhemmiltaan.
Migri korostaa, että lapsen suojeluntarve on voinut syntyä myös vanhempien toimien seurauksena. Vanhemmat voivat olla lasta vainoava taho. Lapselle voidaan myöntää turvapaikka esimerkiksi hänen perheensä taholta tulevan ympärileikkauksen uhan perusteella.
Maahanmuuttovirasto arvioi myös, että hakemusmäärien kasvu tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin hallituksen arvioima noin 200 lisähakemusta vuodessa.
<h4>Ohisalo ei halua edes puhua ankkurilapsista</h4>
<a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=125056545">Alfa-TV:n ohjelmassa</a> haastatteltu sisäministeri Maria Ohisalo ei haluaisi puhua lainkaan ankkurilapsista, koska hän pitää koko sanaa ihmisoikeuksia loukkaavana.
Ohisalon mukaan maahanmuutossa ei saisi keskustella pelkästään Suomen vetovoimatekijöistä vaan myös työntötekijöistä, joiden takia ihmiset päättävät lähteä omasta maastaan. Ohisalo korostaa hallitusohjelmaankin kirjattuja periaatteita ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

Migri tyrmää lakiesityksen perheenyhdistämisen helpottamiseksi – Ohisalo ei halua edes puhua ankkurilapsista

Kansanedustaja Minna Reijonen teki eduskunnalle toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta alaikäisten lasten vieminen terroristiseen tai väkivaltaiseen ympäristöön tai yhteisöön muutetaan rangaistavaksi.

Suomesta on lähtenyt useita naisia lastensa kanssa Irakin ja Syyrian alueella olleeseen äärimmäisen julmaan ja väkivaltaiseen Isis-kalifaattiin. Kalifaatin tarkoitus oli alistaa kaikki kansat valtaansa. Isis noudattaa islamin sunnalaista tulkintaa, joten kaikkien muiden uskontokuntien edustajien lisäksi sen vihollisia ovat myös shiiamuslimit.
&#8211; Monet terrorismin asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei kukaan Isisin riveihin länsimaista lähtenyt ole voinut olla tietämätön järjestön rikoksista, toteaa Minna Reijonen.
Isis-naisten vaarallisuutta aliarvioitu
Supon mukaan naiset ovat yleisesti ottaen osallistuneet erilaisiin värväykseen, propagandan tuottamiseen ja rahoitukseen liittyviin tehtäviin. Myös aseellinen toiminta on ollut mahdollista.
YK:n alainen Counter-Terrorism -komitean toiminnanjohtaja varoitti syksyllä 2020, että terroristijärjestö Isisissä mukana olevien naisten vaarallisuutta on aliarvioitu sukupuolirooleihin liittyvien stereotypioiden vuoksi. CTED:n raportissa muistutettiin, että Isis-naiset ovat tukeneet sotarikoksia ja terrori-iskuja.
Raportissa sanotaan myös, että Isis-naisten roolia ei aina oteta tarpeeksi vakavasti siksi, että perinteisiin sukupuolirooleihin kuuluu ajatus naisesta esimerkiksi uhrina. CTED vetosikin kaikkiin maihin ja toivoi näiden ottavan vakavasti naisten roolin Isisin riveissä.
Lapset mukana teloituksissa
Naisten rooli on myös ollut kasvattaa lapsia järjestön ideaalin mukaisiksi tuottaen tulevaisuuden johtajia, taistelijoita ja kannattajia Isisille. Aseellinen koulutus on saattanut alkaa jo taaperoikäisenä.
&#8211; Isis on julkaissut videoita, joissa 3-vuotias ampuu lähietäisyydeltä miehen kuoliaaksi päähän ampumalla ja sen jälkeen ylistää jumalaa. Isis on julkaissut videoita, joissa 9- ja 13-vuotiaat teloittavat miehen katkaisemalla kaulan veitsellä, sanoo Reijonen.
Supon arvion mukaan naisilla on ollut keskeinen rooli jesidivähemmistöön kuuluvien naisten ja lasten orjuuttamisessa. Jesidinaiset ovat useaan otteeseen kertoneet, että heidän täysin järjestelmälliseen orjuuttamiseen, kiduttamiseen ja raiskaamiseensa eivät syyllistyneet pelkästään miehet vaan myös Isisin toiminnassa mukana olleet naiset.
&#8211; Voidaan aiheellisesti kysyä, miksi he eivät ole pyytäneet apua kotimaansa viranomaisilta aikaisemmin. Kaikkihan ovat olleet alueella jo vuosia. Heidän halunsa pysyä Isisin kalifaatissa on tämän perusteella mennyt heidän lastensa edun edelle, huomauttaa Reijonen.
Rangaistus ja huoltajuus pois
Brittiläisen ajatushautomo Quilliamin raportin mukaan Isisin kalifaatissa olleilla lapsisotilailla on hyvin vähän toivoa saada takaisin normaali elämä. He kärsivät vakavista psyykkisistä ja henkisistä traumoista ja päätyvät jopa itsemurhiin.
&#8211; Huoltaja, joka vie tarkoituksella huollettavansa tällaiseen ympäristöön ei voi olla kykenevä toimimaan huoltajana. Alaikäisten lasten vieminen terroristiseen tarkoitukseen perustettuun ympäristöön tai yhteisöön osoittaa huoltajalta täydellistä piittaamattomuutta lapsen henkisestä tai fyysisestä hyvinvoinnista. Mikäli huoltaja palaa tai tuodaan Suomeen, tulee hänelle määrätä tuntuva rangaistus. Lapsi tulee ottaa huostaan tällaiselta huoltajalta, Reijonen vaatii.
&nbsp;

Reijonen: Alaikäisten lasten vieminen terroristiseen tai väkivaltaiseen ympäristöön tai yhteisöön muutettava rangaistavaksi

Eduskunnassa käydään tänään lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä erillislailla. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen vaatii myös poikien rituaalisten ympärileikkausten kieltämistä lailla.

Eduskunnan lakivaliokunta osoitti hiljattain mietinnössään tukensa kansalaisaloitteelle. Valiokunnan mukaan myös poikien ei-lääketieteellisin perustein suoritettaviin ympärileikkauksiin liittyy sääntelytarpeita, joita on selvitettävä ja arvioitava tarkemmin.
Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mukaan poikien asemaa Suomessa on tässä suhteessa parannettava, sillä ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset ovat systemaattista väkivaltaa poikia kohtaan ja toimenpiteet loukkaavat heidän oikeuksiaan.
&#8211; Kyseiset toimenpiteet voivat aiheuttaa lukuisia fyysisiä, psyykkisiä ja emotionaalisia terveyshaittoja, Immonen sanoo.
Ympärileikkausperinne loukkaa lasten oikeuksia
Rituaaliset ympärileikkaukset ovat nousseet Suomessa ajankohtaiseksi aiheeksi erityisesti kasvavan maahanmuuttajaväestön seurauksena.
&#8211; Aihe on nähty tietyissä poliittisissa piireissä arkana, koska sen on koettu loukkaavan maahanmuuttajia. Ongelmasta ei saa kuitenkaan vaieta. Maahanmuuttajien kulttuurin on muututtava &#8211; vahingollista vieraan kulttuurin perinteiden ylläpitoa ei tule sallia Suomessa, Immonen toteaa.
Immosen mukaan ympärileikkausperinne loukkaa oikeutta elämään ja fyysiseen koskemattomuuteen, oikeutta vapauteen väkivallasta sekä oikeutta terveyteen ja elämään ilman syrjintää.
&#8211; Perinne loukkaa monia lasten oikeuksia. Rituaalisissa ympärileikkauksissa on kyse vanhasta perinteestä, jonka taustalla on usein sosiaalisia, kulttuurisia tai esteettisiä syitä ja tekoa perustellaan usein myös uskonnollisilla syillä.
Ympärileikkausten kieltäminen on ihmisoikeuskysymys
Immonen näkee poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset ihmisoikeuskysymyksenä, jonka hoitamisessa Suomella on vastuu. Hän on ollut ajamassa asiaa eduskunnassa muun muassa osallistumalla vuosina 2011 ja 2015 tehtyihin lakialoitteisiin, joissa ehdotettiin poikalasten ympärileikkausten kieltämistä ilman lääketieteellistä perustetta.
&#8211; Valitettavasti aloitteet eivät tuolloin edenneet eduskunnassa lähetekeskusteluja pidemmälle. Toivon, että ilmapiiri on muuttunut noista ajoista ja että lasten oikeuksille osattaisiin antaa enemmän arvoa.
Perustuslaki takaa oikeuden ruumiilliseen koskemattomuuteen
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä. Sopimuksen noudattamista valvovan YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan valtion tulee ryhtyä kaikkiin tehokkaisiin ja tarkoituksenmukaisiin toimiin, että lasten terveydelle vahingollisia perinteisiä tapoja poistetaan.
&#8211; Kansainvälisten sopimusten lisäksi juridisessa arvioinnissa on annettava painoarvoa perustuslain takaamalle oikeudelle ruumiilliseen koskemattomuuteen sekä perustuslaissa ja uskonnonvapauslaissa taatulle uskonnonvapaudelle, Immonen sanoo.
&#8211; Pienten poikien kohdalla on otettava huomioon, että kyseessä ei ole heidän tahtoonsa perustuva uskonnonvapaus, vaan heidän vanhempiensa vapaus uskonnon harjoittamiseen. Ympärileikkauskysymyksen juridisessa arvioinnissa on tehtävä valinta, painotetaanko uskonnon ja kulttuurin traditiosta nousevaa käytäntöä ympärileikkauksessa vai lääketieteen etiikasta, ihmisoikeuksista ja perustuslaista nousevaa yksilön oikeutta ruumiilliseen koskemattomuuteen.
Poikien ruumiillisen koskemattomuuden suoja ei voi olla heikonpi kuin tyttöjen
Immosen mukaan henkilökohtaisen koskemattomuuden suoja on perusoikeus, jolla on läheinen yhteys myös perustuslaissa turvattuun yksityiselämän suojaan. Tämän piiriin kuuluu oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan.
&#8211; Perustuslain yhdenvertaisuusvaatimus koskee itsestään selvästi myös rikosoikeudellista lainsäädäntöä. Sukuelinten silpomista koskevasta erillissääntelystä keskusteltaessa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että Suomen rikoslaki noudattaa sukupuolen suhteen neutraliteettiperiaatetta.
&#8211; Yhdenvertaisuusvelvoitteen mukaan poikien ruumiillisen koskemattomuuden suoja ei voi olla heikompi kuin tyttöjen. Puuttumista ruumiilliseen koskemattomuuteen ei voida pitää vähäisenä. Kyseessä on pysyvään muutokseen johtava kirurginen toimenpide, jota ei voi perua, Immonen painottaa.
Lasten vahingoittaminen ei kuulu länsimaiseen arvokulttuuriin
Nykyisessä tilanteessa pojille tehtävät ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset ovat laillisia huolimatta siitä, että tunnusmerkistöltään teko rikkoo Suomen perustuslakia, rikoslakia ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa henkilökohtaisesta koskemattomuudesta.
&#8211; On käsittämätöntä, että lainsäätäjämme ovat antaneet hyväksyntänsä rituaalisille ympärileikkauksille. Nykypäivän länsimaiseen arvokulttuuriin lasten vahingoittaminen ei kuulu, Immonen sanoo.
Rituaalinen ympärileikkaus suoritetaan yleensä vauvalle, joka ei ole kykenevä antamaan suostumustaan.
&#8211; Suostumukseen kykenemättömien pienten poikalasten ympärileikkaukset ilman lääketieteellistä perustetta ovat oikeudelliselta kannalta erittäin kyseenalaisia. Toimenpidettä ei tulisi tehdä, ennen kuin henkilö itse pystyy antamaan tietoon perustuvan suostumuksensa, Immonen sanoo.
On aika asettaa lapsen etu etusijalle
Immonen painottaa, että Suomessa tulee pikimmiten turvata lailla myös poikien koskemattomuus kulttuurisia ja uskonnollisia väkivaltaperinteitä vastaan.
&#8211; On välttämätöntä nostaa etusijalle lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen. Hallituksen on ryhdyttävä nopeasti toimenpiteisiin poikien ei-lääketieteellisten ympärileikkausten kieltämiseksi. Poikien ympärileikkaus on säädettävä rikoslaissa rangaistavaksi, ja hallituksen on annettava tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana.
&#8211; Suomen on näytettävä asiassa mallia muille maille ja oltava kerrankin edelläkävijä ihmisoikeuksien puolustamisessa väkivaltaperinteitä vastaan. On aika asettaa lapsen etu etusijalle, Immonen toteaa.
&nbsp;

Immonen: Poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset kiellettävä lailla

Ylellä kerrottiin eilen, kuinka Suomeen on tänä vuonna onnistuttu adoptoimaan vain 16 lasta ulkomailta. Ulkoministeriön tiedon mukaan lähtömaiden pandemiarajoitukset ovat hidastaneet adoptioprosesseja. Samaan aikaan kuitenkin al-Holin Isis-leiriltä Syyriasta on Suomeen saapunut kokonaisia perheitä.

&#8211; Kreikan Morian leirin tuhopolton jälkeenkin Suomi pystyi ottamaan 11 turvapaikanhakijaa välittömästi. Herää kysymys, tekeekö ulkoministeriö kaikkensa myös ulkomaisten adoptioiden puolesta? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen.
Nuoret miehet otetaan avosylin vastaan
Ronkaisen mielestä haliintuksen arvot tuntuvat olevan täysin nurinkurin.
&#8211; Adoptiopäätöksellä perheisiin tulevat, kaivatut ja odotetut lapset, jotka pienestä pitäen kasvavat uuteen kieleen ja kulttuurin tuntuvat olevan toissijaisia. Sen sijaan aikuisikää lähestyvät nuoret miehet uusine iPhoneineen, joilla on suuria haasteita sisäistää länsimaista arvomaailmaa, otetaan avosylin vastaan tai lennätetään jopa charter-lennoilla Suomeen.
Adoption lykkääntyminen raskasta
Ronkainen painottaa, että adoptioprosessi on adoptiovanhemmille erittäin raskas.
&#8211; Tällaisessa tilanteessa valtion ei pitäisi seistä prosessin tiellä, vaan tehdä kaikkensa auttaakseen niin, että koronasta olisi mahdollisimman vähän haittaa. Ei ole lapsen eikä kenenkään etu, jos adoption toteutuminen lykkääntyy, Ronkainen kirjoittaa blogissaan.

Ronkainen: Korona estää adoption, mutta ei turvapaikanhakua

Äiti, täällä on poliisi! Aivan tavallinen perheenäiti havahtuu päiväuniltaan yötöiden jälkeen alakouluikäisen lapsensa sanoihin. Eteisessä seisoo joukko virkapukuisia. Sosiaalityöntekijät ilmoittavat äidille, että he ovat tulleet sijoittamaan lapset kiireellisesti. Perheen muut lapset on jo haettu kesken koulu- ja tarhapäivän.
Äidillä ei ole aavistustakaan, mistä on kyse. Hänen lapsensa eivät ole lastensuojelun asiakkaita eikä minkäänlaista huostaanoton uhkaa ole aiemmin ollut.
– Teistä on tehty lastensuojeluilmoituksia, kertoo sosiaalityöntekijä.
Kauhistuneella äidillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pakata lapselleen reppuun välttämättömiä tavaroita: vaatteet ja hammasharja.
Kiista ilmastoahdistuksesta käynnisti prosessin
Tähän juttuun ei haastatella sosiaaliviranomaisia, koska he eivät salassapidon takia voi kommentoida. Juttuun ei haastatella perheen äitiäkään.
Tässä jutussa äänen saavat perheen asioita hoitanut juristi ja sijoitusprosessin ulkopuolinen sosiaalityöntekijä, joka auttoi äitiä vapaa-ajallaan. Molemmat ovat lukeneet perheen salassa pidettäviä lastensuojeluasiakirjoja, joihin mykän viranomaisen kanta on kirjattu. Myös toimittaja on lukenut kiireellisen sijoituksen päätöksen. Sijoituksen syyksi mainitaan huoli siitä, että äiti huutaa ja puhuu rumasti lapsille. Myös äidin jaksamisesta on herännyt huoli.
Taustalla oli äidin riitaantuminen läheisensä kanssa. Läheinen oli puhunut äidin pienelle lapselle ilmastotietoisuuteen liittyvistä asioista, mihin äiti oli puuttunut ja rajannut lapsen kannalta ahdistavaa keskustelua. Aiheesta oli tullut riitaa ja kiistakumppani oli suutuksissaan ilmoittanut asiasta lastensuojeluun. Samassa yhteydessä nimetön taho teki samansisältöisen ilmoituksen, jossa korostui huoli vanhemman jaksamisesta ja psyykkisestä voinnista.
Lastensuojelu ryhtyi toimeen aikailematta ja asiaa selvittämättä: sosiaalityöntekijät tulivat poliisin kanssa kotikäynnille ja veivät lapset. Vanhemmalta ei kysytty tätä ennen, pitävätkö syytökset paikkansa.
Juristi: ”Lapsilla ei ollut välitöntä vaaraa”
Lain mukaan lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti vain, jos hän on välittömässä vaarassa. Perheen asian ajaakseen ottaneen juristi Selina Holmas-Rasilan mukaan vaaran käsitettä oli venytetty yli normaalimerkityksen.
– Vaaran pitää olla paitsi välitöntä myös vakavaa. Kun kyse on vuorovaikutuksen ongelmista, siitä miten vanhempi kommunikoi lapsen kanssa, tällaisen näkeminen akuuttina vaaratilanteena on kyllä kaukaa haettua.
Holmas-Rasila luonnehtii lasten sijoittamista <a href="https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi">hätiköidyksi</a> ratkaisuksi, joka tehtiin yksipuolisen ja erittäin vähäisen selvityksen perusteella ilman todellista kokonaiskuvaa perheen tilanteesta.
– Kyse oli ainoastaan ilmoituksissa esitetyistä subjektiivisista näkemyksistä koskien vanhemman tapaa viestiä asioita lapsille. Väitteitä fyysisestä väkivallasta tai kaltoin kohtelusta ei edes esitetty.
Vertaisarvioija: ”Päätös on täynnä tyhjiä lauseita”
Samaan johtopäätökseen päätyi myös kokenut lastensuojelun sosiaalityöntekijä, joka sai tapauksesta vihiä prosessin alkupuolella. Hän ei tuntenut perhettä tai juristia ennestään.
– Välitöntä vaaraa ei ollut edes teoriassa, sillä ilmoitukset eivät tulleet samana päivänä kuin sijoitus tehtiin. Eilispäivän vaara ei ole riittävä sijoitusperuste.
Sosiaalityöntekijän ”vertaisarvioidessa” kollegojensa sijoituspäätöstä hän toteaa perusteluiden olleen ”täysin tyhjiä lauseita”.
– Paljon puhuttiin huolesta, mutta tuo huoli ei perustunut mihinkään perusteluun, paitsi muutamaan ilmoitukseen, joissa kerrottiin, että on huoli.
Sosiaalityöntekijä pitää erikoisena sitä, ettei lastensuojelu arvioinut ilmoittajan motiivia tilanteessa, jossa lapsista tai äidistä ei ollut lastensuojelullista huolta esimerkiksi tarhassa, koulussa tai terveydenhuollossa.
Poliisin käyttö ”näyttönä vaarasta” on resurssien väärinkäyttöä
Lastensuojelun tulee noudattaa ”lievimmän riittävän keinon periaatetta”, ”hienovaraisuusperiaatetta” ja ”suhteellisuusperiaatetta”, jonka mukaan viranomaisten toimenpiteiden tulee olla oikein mitoitettuja tavoiteltuun päämäärään nähden.
Kuitenkin kotiin tultiin yhtäkkiä poliisien voimin. Epämääräisten sijoitusperusteiden valossa virka-avun pyytäminen poliisilta pakottaa kysymään: miksi?
– En saanut koskaan selitystä sille, miksi poliisien paikallaoloa pidettiin tarpeellisena, ihmettelee Holmas-Rasila.
– Ilmeisesti ajatuksena oli näyttävyyden lisääminen, jotta tämä toimisi jälkikäteen näyttönä tilanteen vakavuudesta, mikä on tietysti täysin absurdia. Mielestäni kyse oli poliisiresurssien väärinkäytöstä. Hienovaraista se ei ollut millään mittarilla mitattuna ja laki kuitenkin edellyttää tätä. 
Perhettä auttaneen sosiaalityöntekijän mukaan virka-apu on joskus paikallaan, mutta sitä käytetään nykyään myös rutiinitoimena ”kaiken varalta”. Motiivit voivat olla erittäin arveluttavat silloin, kun yhteistyön poliisien kanssa halutaan vahvistavan huostaanottohakemuksen painoarvoa.
– Kyse ei niinkään ole hätävarjelun liioittelusta, vaan siitä, että luodaan itse omalla toiminnalla rinnakkaistodellisuutta, uhkakuvia joita ei oikeasti ole olemassa. Seurauksesta tehdään siis syy, sosiaalityöntekijä sanoo.
Tiedossa ei ole, kuinka moni lähes 4 400:sta vuosittaisesta kiireellisestä sijoituksesta toteutetaan poliisien avustuksella.
Lastensuojelu voi murentaa lapsen perusluottamuksen
Tässä prosessissa on helpompi listata laittomuudet kuin lain mukaan menneet vaiheet, joita oli edellisiä vähemmän. Kiireellisen sijoituksen päätöksen toimittaminen äidille kesti kohtuuttoman kauan, eikä äidille kerrottu selvästi, miten siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Äiti jäi yksin epätietoisuuteen eikä ollut selvillä oikeuksistaan.
Holmas-Rasila nostaa yhtenä isoimmista epäkohdista esiin lasten kuulemisen laiminlyönnin, sen, ettei heitä koko kiireellisen sijoituksen aikana varsinaisesti kuultu. Tämäkin on vastoin lakia ja YK:n lasten oikeuksien sopimusta.
– Lapsille kuuluu myös tiedonsaantioikeus omasta asemastaan, mutta lasten kanssa ei käyty läpi heidän oikeuksiaan ja eri toimintavaihtoehtoja. Lapset jätettiin pimentoon.
Juuri se on juristin mielestä huolestuttavinta lastensuojelun toiminnassa: lapselle syntyvä kokemus vääryyden ja epäoikeudenmukaisuuden kohteeksi joutumisesta voi olla musertava.
– Lapsi ihmetteli äidilleen, miten tällainen voi olla mahdollista ja eikö heidän mielipiteillään ole mitään väliä, Holmas-Rasila kertoo.
– Perusluottamus yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin saa ison kolauksen. Aikuinen pystyy suhteuttamaan asioita, mutta lapselle tällaisesta traumaattisesta kokemuksesta voi muodostua loppuelämää määrittävä.
Lastensuojelijoiden asenne: ”Kyllä sinä olet uupunut!”
Sosiaalityöntekijät eivät selvittäneet läheisverkostoa ja sijoittaneet lapsia sukulaisille, vaan erilleen toisistaan ventovieraiden luo. Vanhemman, lähipiirin ja lasten välistä yhteydenpitoa rajoitettiin, ilman että siitä tehtiin valituskelpoisia päätöksiä.
Sijoituspaikoissaan lapset oireilivat. Lapsi kertoi sijaisäidistä, joka kohteli lapsia epäinhimillisesti, mutta lastensuojelu ei antanut painoarvoa lapsen kertomukselle. Selina Holmas-Rasilan mukaan myös äitiin suhtauduttiin ylimielisesti.
– Äiti sanoi, ettei hän koe olevansa uupunut. Johtava lastensuojelun sosiaalityöntekijä totesi tähän ykskantaan – en tiedä millä ammatillisella pätevyydellä – että kyllä sinä olet. Missä muualla aikuisen ihmisen oma arvio itsestään mitätöidään näin?
Holmas-Rasilan mukaan vanhemman näkemykset sivuutettiin ja hänet positioitiin eräänlaiseen nurkka-asemaan, jossa hänen näkemyksilleen ei annettu merkitystä. Vanhempaa syyllistettiin jopa siitä, ettei lapsi asettunut sijaishuoltopaikkaan vaan kapinoi.
– Äitiä vaadittiin venyttämään voimavaransa ja tukemaan sijaishuoltopaikkaa lapsen sinne asettumisessa, mikä on erittäin nurinkurista. Eikö lastensuojelun olisi pitänyt olla tukena sille, että lapsi olisi voinut palata omaan kotiinsa, oman vanhempansa luo?
Laki edellyttää, että lastensuojelu pyrkii kaikessa toiminnassaan perheen jälleenyhdistämiseen. Tämä ei valitettavasti näkynyt lastensuojelun toiminnassa juurikaan.
Kaiken ytimessä oli juristin mielestä luottamuksen puuttuminen. Hän kysyykin, kuinka moni pystyisi suhtautumaan lastensuojeluun rakentavassa hengessä, jos omat rakkaimmat on juuri viety pois poliisisaattueessa ilman ennakkovaroitusta.
– Lastensuojelu ei millään tavalla pyrkinyt rakentamaan luottamusta vanhempaan, vaikka se on viranomaisen velvollisuus. Lastensuojelun lakisääteinen tarkoitus on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, ei rikkoa perheitä ja kyykyttää.
Lapset saatiin taisteltua kotiin
Lain mukaan lapsen sijoittaminen on viimesijainen toimenpide ja tavoitteena on aina perheen jälleenyhdistäminen. Lastensuojelulla on velvollisuus tukea perhettä ja tarjota avohuollon tukitoimia kuten kotiapua, perheneuvontaa ja taloudellista tukea. Tämän perheen kohdalla näin ei menetelty.
– Vaikutelma oli lähinnä se, että lastensuojelu saneli, mitä tehdään, sanoo lastensuojelun kokouksiin perheen kanssa osallistunut Holmas-Rasila. 
Yhteistä tahtotilaa ei siis ollut, ja se heijastui asiakassuunnitelmaan, joka oli kaikkea muuta kuin ratkaisukeskeinen.
– Kirjaukset perustuivat oletuksiin ja lastensuojelun tuntemuksiin sekä huoliin, joita ei perusteltu mitenkään. Ainoa ”tukitoimi” mitä vanhemmalle ehdotettiin, oli psykiatrian konsultointi. 
Noin kuukauden sijoituksen jälkeen juristi sai taisteltua lapset takaisin kotiin, vaikka lastensuojelu olikin aikeissa jatkaa sijoitusta toisella kuukaudella. Mitä ilmeisimmin viranomaiset olivat kaavailleet huostaanottohakemusten lähettämistä hallinto-oikeuteen. Juristi näkee keskeisenä syynä tilanteen laukeamiseen ja sijoituksen purkuun sen, että äiti alkoi aktiivisesti pyytää perheelleen avohuollon tukia.
– Vanhempi suostui tukitoimiin siitäkin huolimatta, että hän koki lastensuojelun työntekijöiden kohdelleen perhettään alentuvasti ja luottamus koko <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/varhainen-avoin-yhteistoiminta/huolen-puheeksi-ottaminen/huolen-vyohykkeet">järjestelmään</a> oli erittäin lujilla. Se oli lähes yli-ihmismäinen suoritus.
Perhe-elämän suojaa rikotaan kevyin perustein
Holmas-Rasila kertoo olevansa ”erittäin huolissaan” Suomen lastensuojelun toimintatavoista ja -kulttuurista. Hän pitää tärkeänä, että tietoisuus epäkohdista lisääntyy, ja hän onkin jo raportoinut havainnoistaan lapsiasiavaltuutetulle.
– Perhe-elämän suojan todellista merkitystä ei näytetä ymmärrettävän. Kyse on keskeisestä perus- ja ihmisoikeudesta, jonka loukkauksesta Suomi on saanut useita langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Silti meillä rikotaan perheitä ilmeisen kevyin perustein, Holmas-Rasila summaa.
– Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että lastensuojelu toimii lastensuojelun, ei perheen tai lasten tarpeista käsin.
Hänestä lastensuojelussa vallitseva erehtymättömyyden kulttuuri saa aikaan sen, ettei virheitä myönnetä eikä omia oletuksia kyseenalaisteta.
– Ylimpänä perusteena kaikelle on viranomaisten ”huoli”, jonka nojalla vaikuttaa voitavan tehdä lähes mitä vaan.
Kuka tahansa voi joutua ilmoituksen kohteeksi
Perhettä auttaneelle sosiaalityöntekijälle tämä tarina ”ei opettanut mitään uutta”.
– Mielivaltaa on todella paljon, vaikka lastensuojelu varmasti prosentuaalisesti tekee enemmän hyvää kuin pahaa, sosiaalityöntekijä kertoo.
Hänestä laittomien virkatoimien perusteeksi ei riitä se, että paljon hyvääkin tehdään, sillä onnistumiset lastensuojelussa ovat itsestäänselvyys.
– Eiväthän lääkäritkään iloitse, että tänään en tappanut ketään, tai oikeuslaitos siksi, että kukaan ei saanut elinkautista syyttä.
Sosiaalityöntekijä on työskennellyt vuosikaudet lastensuojelun kaikilla osa-alueilla ja nähnyt, miten toimintakulttuurit vaihtelevat eri kunnissa. Ydinongelma on se, ettei alalla ymmärretä, millaista inhimillistä vahinkoa omalla toiminnalla voidaan saada aikaan.
– Esimiehissä on paljon eroja. Onneksi on myös niitä, jotka ovat tarkkoja lain noudattamisesta.
Lastensuojelun kriisiä on pahentanut viranomaisille asetettu velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus, jos vähänkin epäilee tai huolestuu. Kuka tahansa voi joutua ilmoituksen kohteeksi.
– Ne perheet, jotka tarvitsevat apua ja jopa rankinta puuttumista, eivät tule sen enempää noteeratuksi kuin aiemminkaan. Samaan aikaan on ylisuojelemista eli sitä, että perheiden elämään puututaan varmuuden vuoksi ja jopa täysin turhaan.
Aiemmin sosiaalityöntekijä uskoi, että työntekijöiden lisääminen olisi ratkaisu lastensuojelun kriisiin.
– Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että resursseja annetaan vain varhaiseen puuttumiseen, eikä varhaiseen tukeen.
Lastensuojelun nykytila on selvitettävä
Tämän ja muiden hieman vastaavien kohtaamiensa tapausten jälkeen Holmas-Rasila näkisi aivan välttämättömänä, että lastensuojelun toiminnan kohteeksi joutuvien perheiden ja lasten tilannetta selvitetään valtion teettämällä laajalla haastattelututkimuksella.
– Sijaishuollon nykytilaselvitys on välttämätön, koska kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen noin 15 vuoden aikana. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on jo yli 18 000. Mitkä syyt tässä ovat taustalla ja minkälaisilla perusteilla lapset on erotettu vanhemmistaan, Holmas-Rasila kysyy.
Hän on huolissaan siitä, pääseekö näiden lasten ja heidän perheidensä ääni kuuluviin, ovatko he saaneet lain edellyttämää tukea ja onko perheen arvoa kunnioitettu pyrkimällä yhdistämään se. Tilastojen valossa tältä ei vaikuta, koska perheiden jälleenyhdistäminen on harvinaista.
Täysin merkityksetöntä ei ole sekään, että lastensuojelusta on tullut tuottoisaa bisnestä yksityisille palveluntarjoajille.
– Niiden asiakkaaksi usein vastentahtoisesti päätyvien näkemykset on tärkeää selvittää, jotta voidaan varmistaa, etteivät nämä lapset päädy vain bisneksenteon välineiksi.
Juristin ja sosiaalityöntekijän haastatteluihin, salassa pidettävien asiakirjojen tarkasteluun ja artikkelin julkaisuun on saatu äidin lupa. Yksityiskohtaisia tietoja ei kerrota, koska lapset eivät halua tulla tunnistetuiksi. Puoluelehti julkaisijana ei määrittele haastateltavien puoluekantoja. Kaikkien mielestä asia on poliittisesti yhteinen.

Lastensuojelu vei lapset ilman järkisyytä

Niukan tiedotuslinjan valinnut ulkoministeriö valottanee jossain vaiheessa, kuinka monta Isis-äitiä on mahdollisesti tuotu al-Holin leiriltä Suomeen lapsen etuun vedoten.

Valtioneuvoston maanantaina julkaiseman periaatepäätöksen mukaan suomalaislapsia pyritään kotiuttamaan al-Holin leiriltä Syyriasta.
Ulkoministeriö tiedotti torstaina, että viranomaiset jo nyt valmistelevat kahden lapsen tuomista Suomeen.
Evakuoinneista päätetään yksilökohtaisesti
Ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän vt. yksikön päällikkö Pekka Shemeikka kertoo Suomen Uutisille, että kotiuttaminen tarkoittaa evakuointia kriisitilanteesta.
&#8211; Evakuoinnit tehdään normaalin virkamiestoiminnan puitteissa, yksilökohtaisen arvion perusteella. Kaiken lähtökohtana on lapsen etu, eli ensisijaisesti lapset pyritään kotiuttamaan.
&#8211; Se, mitä tämä tarkoittaa mahdollisesti kunkin lapsen mahdollisen huoltajan osalta, jää vielä avoimeksi, Shemeikka sanoo.
Hallitus ei sulkenut pois aikuisten tuontia
Hallituksen periaatepäätöksessä lähtökohta on auttaa lapsia. Velvoitetta vapaaehtoisesti alueelle menneiden aikuisten avustamiseen ei ole. Toisaalta hallitus ei ole poissulkenut mahdollisuutta tuoda al-Holista myös lasten vanhempia.
Suojelupoliisin mukaan al-Holista palaavat naiset olisivat kuitenkin konkreettinen turvallisuusuhka, koska he todennäköisesti jatkaisivat terroristista toimintaa Suomessa sekä verkostoituisivat täällä jo toimiviin jihadistisiin verkostoihin.
Viranomaiset määrittelevät lapsen edun
Avoimeksi on jäänyt kysymys, millä perusteella lapsen äiti voitaisiin kotiuttaa lapsen mukana al-Holista Suomeen ja kuka määrittelisi lapsen edun tällaisessa tilanteessa.
&#8211; Viranomaiset määrittelevät lapsen edun paikan päällä. Nyt ei ole mahdollista avata enempää, miten se käytännössä tulee tapahtumaan. Ei ole mahdollista mennä asioiden edelle eikä arvioida, mikä voisi olla peruste sille, että mahdollisesti kotiutettavan lapsen äiti tuotaisiin lapsen mukana Suomeen.
&#8211; Olennaista on vain se, että lapsi saadaan Suomeen, Shemeikka sanoo.
Tietoa tulossa myöhemmin
Ulkoministeriö ei ole toistaiseksi vahvistanut, että suomalaisviranomaisten hallussa olisi lapsia al-Holin leiriltä. Shemeikan mukaan asiasta tiedotetaan myöhemmin lisää.
&#8211; Tiedotamme varmasti, kunhan prosessi etenee. Mitään yksittäisiä henkilöitä koskevia tietoja emme kuitenkaan voi antaa.

Isis-naisia jouluksi kotiin? Ulkoministeriö ei suostu kertomaan, missä tapauksessa lapsen etu edellyttää myös äidin tuomista al-Holin leiriltä Suomeen

Perussuomalaisten kansanedustajan Leena Meren mukaan al-Holin suomalaisia koskevassa päätöksenteossa pitää huomioida myös Suomen turvallisuus ja suomalaisten lasten etu. &#8211; Missään tapauksessa ei saa käydä niin, että al-Holin leiriltä mahdollisesti tuotavat lapset olisivat ankkureita, joiden avulla myös äidit pitäisi kuljettaa Suomeen.

Hallitus antaa huomenna tiistaina vastauksen välikysymykseen, jonka jälkeen odotetaan tarkempaa tietoa hallituksen linjasta koskien al-Holin leirillä Syyriassa olevia naisia ja lapsia.
Oppositiopuolueet, ensi sijassa perussuomalaiset ovat jo ainakin puoli vuotta pyrkineet puristamaan vastausta, mitä hallitus aikoo tehdä al-Holissa oleville suomalaisille. Antti Rinteen jo kaatuneen hallituksen linjaa ei saatu selville, eikä juuri aloittaneen Sanna Marinin hallituksen aikeista ole toistaiseksi varmaa tietoa.
Vihreät esittävät linjauksiaan lapsen oikeuksilla
Hallituksen ministerit ja useat hallituspuolueiden kansanedustajat ovat syksyn ajan hokeneet sitkeästi ja toistuvasti siitä, kuinka al-Hol-ratkaisu – mikä se sitten onkaan – tulisi tehdä lapsen etu ja lapsen oikeudet edellä. Ratkaisun konkreettinen sisältö on jäänyt hämärän peittoon.
Viime viikkojen aikana lapsen etua ja lapsen oikeuksia on poliittisessa keskustelussa ryhdytty käyttämään huolettomasti siten, että sillä on voitu perustella lähes mitä tahansa näkemyksiä. Vihreät, jotka haluaisivat tuoda al-Holista Suomeen sekä leirillä olevat lapset että heidän vanhempansa, mielellään esittävät linjauksiaan lapsen oikeuksiin vedoten.
&#8211; Äiteihin liittyvä turvallisuusuhka pitää ottaa vakavasti, mutta lapsen etu menee oikeusvaltiossa sen edelle, kuului vihreiden vastaus Iltalehden kyselyyn, jossa kysyttiin tulisiko Suomen auttaa al-Holin leiriltä Suomeen vain orpolapset, lapset, lapset ja heidän äitinsä vai ei ketään.
Haavistolta ja Marinilta tyhjiä itsestäänselvyyksiä
Sdp:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen heitti MTV:n haastattelussa, että ”kansainväliset sopimukset ja lapsen oikeudet menevät tässä edelle” vastauksena kysymykseen valmisteleeko valtioneuvosto ihmisten kotiuttamista al-Holista.
Ulkoministerinä jatkava Pekka Haavisto (vihr.) puhuu mielellään lapsen edusta sen kummemmin perustelematta, mitä hän tarkoittaa.
&#8211; Leiriä hallinnoivat kurdiviranomaiset eivät kuitenkaan suostu erottamaan lapsia äideistään. Jos tämä ei ole mahdollista, lähtökohta on, että lapsen etu on ratkaiseva, Haavisto lausui monimerkityksellisesti viime viikolla.
Pääministeri Marin puolestaan totesi viime viikolla Brysselissä sen itsestäänselvyyden, että ”Meidän pitää tietenkin noudattaa niin Suomen omaa lainsäädäntöä, perustuslakia, kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja lasten oikeuksien sopimusta.” Mitään konkreettista sisältöä ei Marininkaan puheesta saatu.
Hallituspuolueilta ja ministereiltä odotetaan erityisesti vastausta kysymykseen mitä tehdään, jos al-Holin leirillä olevia lapsia ei voida erottaa äideistään.
Lapsen etu velvoittaa viranomaisia ja vanhempia
Lapsen etu ja lapsen oikeudet kietoutuvat poliittisessa keskustelussa yhteen. Lapsen etu on hankalasti määrittyvä käsite, joka kuitenkin tosiasiassa viittaa kattavasti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa kaikille lapsille turvattuihin oikeuksiin.
Sopimuksen mukaan kaikessa lapseen kohdistuvassa päätöksenteossa tulisi ensisijaisesti huomioida lapsen etu. Määräys on kohdistettu ensisijaisesti viranomaisille ja muille julkisen vallan toimijoille, mutta lapsen edun ensisijaisuuden voidaan sopimuksen mukaan katsoa velvoittavan myös lapsen vanhempia.
YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen etua määritettäessä tulisi huomioida lapsen oikeuksien sisältö kokonaisuudessaan. Tällöin tulisi vertailla erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen myönteisiä ja kielteisiä seurauksia lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta. Lapsen etu siten viittaa harkittuun ratkaisuun, joka on yksittäisen lapsen kannalta paras vaihtoehto tietyssä tilanteessa.
Lapsen etu on julkiselle vallalle osoitettu, velvoittava oikeusohje jonka sisältö siis määrittyy tapauskohtaisesti. Siksi lapsen edun arvioinnissa on aina huomioitava kunkin tapauksen erityispiirteet sekä myös lapsen persoona, ikä ja kehitystaso.
Lyhyesti todettuna lapsen etu viittaa harkitusti ja perustellusti tehtyyn, yksittäisen lapsen kannalta parhaaseen ratkaisuun tietyssä tilanteessa. Lapsella on aina oikeus siihen, että hänen etunsa arvioidaan päätöksenteossa.
Lapsen oma näkemys tulee myös huomioida
Jotta viranomaisen tekemä ratkaisu olisi lapsen edun mukainen, tärkeä periaate on se, että myös lapsen oma näkemys pitäisi ottaa päätöksenteossa huomioon. Mitä varttuneemmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän painoarvoa lapsen näkemykselle tulisi antaa. Kysymys on lapsen osallistumisoikeudesta, jota ei yleensä voida päätöksenteossa sivuuttaa. Osallistumisoikeuteen kuuluu, että lapselle tarjotaan riittävästi tietoa oman näkemyksensä muodostamiseksi.
Lapsen oman näkemyksen huomioiminen on perusteltua laajemminkin oikeusvaltion periaatteiden näkökulmasta – jokaisellahan on oikeus tulla kuulluksi oman asiansa käsittelyssä. Tämä oikeus kuuluu myös lapselle, jos hän haluaa tulla kuulluksi.
Lapsen edun mukaisen ratkaisun tulisi aina perustua huolelliseen harkintaan, jossa lapsen yksilöllinen tilanne ja lapsen oma näkemys otetaan huomioon. Lapsen edun arvioiminen siten edellyttää taustatietoa ja yleensä lapsen oman näkemyksen huomioimista ennen kuin tehdään lasta koskevia päätöksiä.
Meri: Selvitykset puuttuvat taustalta
Perussuomalaisten juristikansanedustaja Leena Meri tuntee lapsen edun, lapsen oikeudet sekä niiden sisällön suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Meri kuitenkin moittii, että al-Holin leirillä oleviin suomalaisiin liittyvässä poliittisessa keskustelussa lapsen oikeuksia ja erityisesti lapsen edun käsitettä on ryhdytty käyttämään huolimattomasti.
&#8211; Ennen kuin edes keskustelemme lapsen edusta, pitäisi tässä tapauksessa kunnolla selvittää ”pohjat” eli hankkia tietoa taustalle. Jos al-Holin leiriläisiin on tarkoitus kohdistaa viranomaistoimenpiteitä, olisi ensi alkuun syytä selvittää leirillä olevien ihmisten henkilöllisyys: ketä leirillä olevat suomalaisiksi väitetyt ihmiset edes ovat, ovatko he ylipäätään Suomen kansalaisia, vai ovatko he ehkä olleet Suomessa oleskeluluvalla. Hallituksen tähänastisista lausunnoista ei ole saatu selvyyttä näihin kysymyksiin.
Meri huomauttaa, että myös lasten sukulaisuussuhteet pitää selvittää, samoin kuin se, minkä maan kansalaisiksi leirillä olevia lapsia voidaan luokitella.
&#8211; Emme ole saaneet selvitystä, miten lapsen kansalaisuus tai siteet Suomeen määräytyvät ja millä perusteella ylipäätään ketään ollaan tuomassa Suomeen. Kaikki on auki.
&#8211; Näiden asioiden suhteen olemme olleet hyvin pitkälle vain median tietojen varassa. Käsillä on muitakin sellaisia kysymyksiä, joiden ratkaiseminen tuskin onnistuu Suomesta käsin, Meri huomauttaa.
Turvallisuusuhat huomioitava päätöksenteossa
Al-Holin leirillä olevat, Isis-alueille aiemmin hakeutuneet naiset todennäköisesti lisäävät Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Perussuomalaisten kanta on, että lähtökohtaisesti al-Holista voitaisiin mahdollisuuksien mukaan tuoda Suomeen vain orpolapsia, mutta ei lasten äitejä.
Meri huomauttaa, että myös muut leirillä olijat kuin suomalaisäidiksi väitetyt henkilöt saattavat olla turvallisuusuhka ja tämä tulisi myös huomioida päätöksenteossa.
&#8211; On selvää, että hyvin nuori orpolapsi on erilaisessa tilanteessa kuin jo vanhempi henkilö, jolle on esimerkiksi jo annettu jihadistista koulutusta, Meri sanoo ja viittaa isis-organisaation toimintatapaan, jossa nuoria henkilöitä järjestelmällisesti totutetaan väkivaltaan ja jihadistiseen ideologiaan.
&#8211; Päätöksenteossa pitää huomioida myös Suomen turvallisuus ja suomalaisten lasten etu. Missään tapauksessa ei saa käydä niin, että al-Holin leiriltä mahdollisesti tuotavat lapset olisivat ikään kuin ankkureita, joiden avulla myös äidit pitäisi kuljettaa Suomeen. Jos pohjakysymykset saadaan selvitettyä, pienen lapsen etu saattaa olla se, että kyseinen lapsi tulee tänne. Se ei voi kuitenkaan oikeuttaa siihen, että samalla otettaisiin terroristeja Suomeen, Meri painottaa.

Ministerit hokevat toistuvasti lapsen oikeuksista ja lapsen edun tärkeydestä – Meri: Lapsen etu ei voi oikeuttaa siihen, että samalla kuljetettaisiin terroristeja Suomeen

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt kirjallisen kysymyksen adoptoitavan lapsen edun toteutumisesta ja kysyy hallitukselta, toteutuuko adoptoitavan lapsen etu parhaalla mahdollisella tavalla nykyisen lainsäädännön puitteissa.

&#8211; Olen saanut huolestuneita viestejä kansalaisilta, jotka seuraavat läheltä adoptioon otettavien lasten traumatisoitumista, Ari Koponen kertoo.
Lapset jäävät sijaisperheiden ja sosiaalitoimen käsiin
Adoptiolain mukaan kaikissa alaikäisen lapsen adoptiota koskevissa päätöksissä ja muissa toimenpiteissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, miten voidaan parhaiten turvata pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, joka ei voi kasvaa omassa perheessään.
Lakiin on kirjattu lapsen vanhemman harkinta-aika, jolla tarkoitetaan kahdeksaa viikkoa lapsen syntymästä. Vasta harkinta-ajan jälkeen vanhemman suostumuksen adoptioon saa ottaa vastaan. Harkinta-ajaksi alaikäinen lapsi sijoitetaan yleensä sijaisperheeseen.
Mikäli lapsen vanhempia ei kuitenkaan löydetä kahdeksan viikon jälkeen, lapsi ei pääse adoptioon vaan jatkaa sijaisperheessä jääden sosiaalitoimen asiakkaaksi. Tällöin lapselle aletaan etsiä pitkäaikaista sijoituspaikkaa.
&#8211; Mitä vanhemmaksi lapsi ehtii kasvaa ennen muuttoa pitkäaikaisperheeseen tai adoptioperheeseen, sitä enemmän hän kiintyy sijaisperheeseensä ja sitä suuremman trauman hän joutuu muutossa kokemaan. Lapsen etu olisi päästä mahdollisimman aikaisin siihen perheeseen mihin hän tulee jäämään, jotta turvattaisiin pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, Koponen kertoo huolestuneena.
&#8211; Samaan aikaan adoptiolasta jonottavien perheiden odotusaika on vuosia.
Koponen vaatii muutoksia lainsäädäntöön
Adoptiotapausten käsittelyä selkeyttäisi ja lapsen etua selkeästi parantaisi, mikäli adoptiolaki mahdollistaisi vanhemman adoptiota varten antaman suostumuksen vastaanottamisen jo ennen kuin lapsen syntymästä on kulunut kahdeksan viikkoa.
&#8211; Suostumus adoptioon voitaisiin tällöin antaa esimerkiksi jo synnytyksen yhteydessä, Koponen ehdottaa.
&#8211; Kirjalliseen suostumukseen voitaisiinkin lisätä esimerkiksi seuraavanlainen kohta: ”Tämä suostumus astuu voimaan kahdeksan viikon kuluttua lapsen syntymästä, jollei suostumusta sitä ennen peruta.”

lapsen etu

Oleskelulupaa ei enää myönnetä ilman passia – poikkeuksia voidaan tehdä esimerkiksi ihmiskaupan uhreille

Mäenpää ulkomaalaislain muutoksesta: ”Millä tavalla tämä on lapsen etu?”

Yksikään kansainvälinen sopimus ei velvoita Suomea avaamaan rajojaan laittomille maahantulijoille – hallitus valikoi sopimuksista vain ne kohdat, jotka sopivat sen omaan agendaan

Migri tyrmää lakiesityksen perheenyhdistämisen helpottamiseksi – Ohisalo ei halua edes puhua ankkurilapsista

Reijonen: Alaikäisten lasten vieminen terroristiseen tai väkivaltaiseen ympäristöön tai yhteisöön muutettava rangaistavaksi

Immonen: Poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset kiellettävä lailla

Ronkainen: Korona estää adoption, mutta ei turvapaikanhakua

Lastensuojelu vei lapset ilman järkisyytä

Isis-naisia jouluksi kotiin? Ulkoministeriö ei suostu kertomaan, missä tapauksessa lapsen etu edellyttää myös äidin tuomista al-Holin leiriltä Suomeen

Ministerit hokevat toistuvasti lapsen oikeuksista ja lapsen edun tärkeydestä – Meri: Lapsen etu ei voi oikeuttaa siihen, että samalla kuljetettaisiin terroristeja Suomeen

Koponen: Adoptoitavan lapsen etu ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025