Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

lasten ja nuorten pahoinvointi

Aittakumpu: Perhepolitiikka ratkaisee Suomen tulevaisuuden

Koponen: Rajat ovat rakkautta – ruutuaika ei tee poikkeusta

Vaikka olemme halunneet hyvää, ympärillä tapahtuu paljon pahaa. Lasten ja nuorten pahoinvointi ja oirehtiminen kertovat siitä, että me aikuiset olemme epäonnistuneet kasvatustyössä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.

&#8211; Ei riitä, että lasten väkivaltainen käyttäytyminen on kolminkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan mielenterveyden haasteet koettelevat yhä useampia nuoria ja lapsia lääkitään yhä enenevässä määrin erilaisten diagnoosien perusteella. Tilastot ovat karuja, vaikka moni lapsi ja nuori voi myös hyvin. Korona ei selitä pitkään jatkunutta kehityssuuntaa, Mira Nieminen toteaa.
Kiusaamisesta väkivallaksi
Niemisen mukaan huolestuttavaa tilannetta ei voi selittää yhdellä, kaikenkattavalla syyllä.
&#8211; Oma ikäryhmäni vietti vielä 1990-luvullakin suhteellisen huoletonta aikaa, vaikka jokaiseen aikakauteen mahtuu omat ongelmansa. En kuitenkaan muista, että olisimme puhuneet masentuneisuudesta tai varautuneet kouluissa väkivaltaisiin iskuihin. Myöskään älylaitteet eivät sotkeneet sosiaalisia suhteita tai itsetuntoa.
&#8211; Koulukiusaamista oli kyllä, mikä on muuttanut muotoaan ja puhummekin sen fyysisen ja henkisen raaistumisen myötä yhä enemmän kouluväkivallasta, Nieminen sanoo.
Vanhemmuus kateissa
Mitä tapahtui kodeissa ja yhteiskunnassa? Entä lapsissa, nuorissa tai heidän vanhemmissaan? Ympäristö on muuttunut, aika on muuttunut.
&#8211; Yhteisöllisyyden vähentyessä, vanhemmuuden, rajojen ja rakkauden kadotessa tilalle on tuotu kaverivanhemmuutta, vapaata kasvatusta, individualismia, jossa korostetaan itsemääräämisoikeutta ja yksilöllistä maailmankatsomusta. Vapautta elää ilman rajoituksia tai yhteiskunnallisia määräyksiä. Lapsia on pyritty suojaamaan liiaksi vastoinkäymisiltä tai asioilta, jotka tuottavat pettymyksiä, jotka kasvattavat sietämään myös epäonnistumisia, Nieminen uskoo.
&#8211; Samaan aikaan päiväkodeista ja kouluista on rakennettu itsepärjäävien lasten laitoksia. Mittareita ja lomakkeita oikeanlaatuisesta kasvusta ja kehittymisestä riittää. Yhä aikaisemmin pitää osata käyttäytyä, olla rohkea ja sosiaalinen. Olla onnistuja, joka pärjätä maailmassa, jossa lapsen tulisi saada olla vielä lapsi. Leikkiä, päästä syliin ja olla turvassa.
Liian paljon liian varhain
Nieminen sanoo monien aikuisten &#8221;rakastuneen omaan laatuaikaan&#8221; ja lähteneen sähköisen ja digitalisaation innoittamaan maailmaan unohtaen lapset ja heidän tarpeensa turvallisuuteen, kohtaamiseen ja läheisyyteen.
&#8211; Kun älylaite pysyy kädessä, se annetaan viihdykkeeksi lapselle ja yhä nuoremmat löytävätkin itsensä tuijottamassa erilaisia välkkyviä ruutuja, ilman kommunikaatiota, mitä epärealistisemmissa maailmoista sosiaalisen median, väkivaltaelokuvien tai sotapelien parissa. Lapset altistetaan ottamaan vastuuta asioista, joita he eivät ymmärrä. He näkevät ja kokevat liian paljon liian varhain. Sitten tämä ristiriitainen kehittyminen ja käyttäytyminen siirretään aikuisten maailmaan ikävin seurauksin.
&#8211; Nyt on aika yrittää muuttaa sitä, mitä olemme vahingoittaneet. Voimme tehdä monia muutoksia lainsäädännön kautta, rajata ja rajoittaa, laittaa rahaa kohteisiin, jotka auttavat selviytymään, mutta vanhemmuudesta jokainen päättää itse. Vanhemmuuden vastuu tulee palauttaa. Mallit keskusteluun, kohtaamiseen, kuuntelemiseen, aikaan yhdessä tulevat meiltä aikuisilta. Meidän tehtävämme on olla suojeleva ja rajoittava aikuinen, muita syyllisiä emme voi etsiä, Nieminen muistuttaa.

Poliisikansanedustaja Mira Nieminen: Olemme epäonnistuneet kasvatustyössä – ”Vanhemmuuden vastuu palautettava”

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari on tänään jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa hän ehdottaa hallitusta selvittämään, voitaisiinko jatkossa lyhytterapiaa hyödyntää tehokkaammin psykoterapiajonojen purkamisessa ulottamalla lyhytterapian hoitomuoto Kelan korvauksen piiriin.

Kansanedustaja Laura Huhtasaaren mukaan lyhytterapeuttikoulutuksen suosio on kasvanut Suomessa ja kasvaa edelleen. Kysynnän kasvaessa eri kouluttajat ovat lisänneet koulutettavien ryhmien määrää. Koulutusta on saatavilla jo useilla paikkakunnilla. Lyhytterapeutin koulutus kestää keskimäärin noin kaksi vuotta.
&#8211; Alan kouluttajat ovat kertoneet, että suosio johtuu muun muassa siitä, että mielenterveyspalveluiden kysyntä on ollut jo vuosia kasvussa. Myös kynnys avuntarpeen myöntämiseen on madaltunut. Lisäksi psykoterapeuteista on tällä hetkellä suuri pula, mikä usein hidastaa avunsaantia.
Tehokas keino käsitellä mielenterveysongelmia
Lyhytterapeuttisten menetelmien hyötyä alettiin pohtia Suomessa 1970-luvulla. Menetelmä oli silloin vastatuulessa, mutta nykyään tutkimustieto tukee terapian hyötyjä. Lyhytterapia on nimensä mukaisesti keskimäärin lyhyempää kuin pidempi terapia ja sisältää yleensä noin 7–20 käyntikertaa.
&#8211; Lyhytterapian pääasiallinen ero verrattuna pitkäkestoisempaan terapiaan on se, että se on luonteeltaan ratkaisukeskeisempää keskittyen menneisyyden läpikäymisen sijaan tulevaisuudennäkymiin. Lyhytterapialla hoidetaan lievempiä mielenterveysongelmia, eikä sitä käytetä vakavien mielenterveyshäiriöiden hoitoon, Huhtasaari muistuttaa.
&#8211; Lyhytterapia on osoittautunut monissa tapauksissa tehokkaaksi keinoksi käsitellä mielenterveysongelmia ja sosiaalisia haasteita erityisesti lievemmissä mielenterveysongelmissa. Lyhytterapialla voidaan myös ennaltaehkäistä ongelmien pahenemista.
Hallitus ottaa mielenterveysongelmat vakavasti
Huhtasaaren mielestä lyhytterapia olisi yksi tie psykoterapiajonojen purkamiseen. Nykyisin lyhytterapian koulutusta on saatavilla paljon, eikä terapia-ajan saamista lyhytterapeutille tarvitse odottaa kauan.
&#8211; Ongelmaksi voi kuitenkin koitua se, ettei lyhytterapiaan ole mahdollista saada Kelan korvausta. Kaksivuotisen koulutuksen käyneiden lyhytterapeuttien osaamista voisi hyödyntää tehokkaammin korvaamalla Kelan kautta osan käynneistä, kuten jo kuntouttavan psykoterapian kohdalla tehdään. Lyhytterapian tarjoaminen vähentää pitkäaikaisten hoitojen tarvetta ja siten säästää kustannuksia terveydenhuollolle pitkällä aikavälillä.
&#8211; Hallitus on selkeästi ottanut kasvaneet mielenterveysongelmat vakavasti. Sen tavoitteena on muun muassa vahvistaa ja kehittää lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvää tukea. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan lakimuutoksia, joiden myötä lapset ja nuoret saisivat helpommin ja laadukkaampaa tukea mielenterveyden ongelmiin. Olisi hyvä, että myös lyhytterapian tehokkaampaa hyödyntämistä kehitettäisiin, Huhtasaari sanoo.
&nbsp;

Huhtasaarelta ehdotus psykoterapiajonojen purkamiseksi: Lyhytterapiaa tulisi hyödyntää tehokkaammin

Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva ”Kike ” Elomaa ja Ari Koponen ovat tyytyväisiä hallitusohjelman kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopoliittisiin kirjauksiin. Näiden alojen tilannekuvasta ja tärkeydestä vallitsi hallituspuolueiden kesken laaja yksimielisyys, ja ohjelmakirjaukset mahdollistavat monien perussuomalaisten pitkään ajamien tavoitteiden toteuttamisen.

Suomalainen kulttuuri nähdään hallitusohjelmassa itseisarvona ja yhtenä sivistysvaltion tunnusmerkkinä. Ohjelma tunnustaa myös kulttuurin arvon kansallisen yhteenkuuluvuudentunteen muodostajana sekä osana kokonaisturvallisuutta.
&#8211; Luovien alojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta laahaa selvästi jäljessä muita Pohjoismaita ja EU-maiden keskiarvoa. Tässä Suomella on suuri kasvupotentiaali. Alkavalla hallituskaudella toteutetaankin poikkihallinnollinen luovien alojen kasvustrategia. Uskon, että perussuomalainen elinkeinoministeri tarttuu tähän työhön ja Suomen luovat alat saadaan vakaalle kasvu-uralle, toteaa kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa, joka toimi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioista neuvotelleen jaoston puheenjohtajana.
Ohjelmassa huomioidaan myös kulttuurin vaikutus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta.
&#8211; Hallitusohjelmaan on kirjattu vahvasti lukutaidon edistäminen. Kirjastopalveluiden saavutettavuudesta huolehditaan ja lasten sekä nuorten lukuharrastusta vahvistetaan. Hyviä tuloksia tuottanut Lukulahja lapsille -kampanja vakiinnutetaan, edustaja Ari Koponen sanoo.
Liikkumattomuus uhkaa koko kansakuntaa
Liikkumattomuus on kaikkia länsimaita vaivaava ongelma, joka aiheuttaa yhteiskunnalle useiden miljardien kustannukset vuosittain. Liian vähäinen liikkuminen on yhteydessä niin fyysisiin kuin pyykkisiinkin häiriöihin ja liikkeen lisääminen on aivan olennaista kansakunnan tulevaisuuden kannalta.
Hallituskaudella luodaan poikkihallinnollinen liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ohjelma, jonka seurantaan perustetaan ministerityöryhmä. Ohjelma toteutetaan laajassa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kuten yritysten, järjestöjen ja median kesken.
&#8211; Liikkumattomuuden ratkaiseminen on yksi tärkeimmistä tämän hallituskauden hankkeista. Tilastot kertovat karua kieltään. Jopa 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka ei mahdollista arjen perustoiminnoista selviytymistä. Liikettä pitää lisätä aivan kaikissa ikäryhmissä. Se on myös avain tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskustannusten pienentämiseen, kansanedustaja Elomaa muistuttaa.
Nuorisopolitiikassa panostuksia ennaltaehkäisyyn
Nuorisopolitiikassa aloittava hallitus panostaa syrjäytymisen ehkäisyyn. Nuorten tilanne on viime vuosina polarisoitunut: yhä useampi nuori voi entistä paremmin, mutta pahoinvoivilla menee jatkuvasti huonommin.
&#8211; Kokonaisvastuu nuorten hyvinvoinnista on jatkossa opetus- ja kulttuuriministeriöllä. Aiemmin nuorisoasiat ovat olleet hajallaan eri ministeriöissä, mikä on vaikeuttanut niin tiedonkulkua kuin koordinointiakin, Elomaa muistuttaa.
Hallitusohjelmassa esitetään panostuksia muun muassa etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan, jotka ovatkin osoittautuneet toimiviksi keinoiksi auttaa nuoria. Myös koulunuorisotyöhön panostetaan, mikä vapauttaa opettajien resursseja itse opettamistyöhön.
&#8211; Olen erityisen tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmaan saatiin kirjaukset harrastamisen Suomen mallin kehittämisestä entistä paremmaksi. Malli on ollut toimiva, mutta toimeenpanossa tulisi ottaa laajemmin mukaan urheiluseurat sekä korjata sen alueellisen toteuttamisen puutteita. Lisäksi tämä hallitus entisestään edistää turvallisten aikuisten läsnäoloa kouluissa, mikä on asia, jota oppositiossa moneen kertaan peräänkuulutin, Koponen sanoo.
&nbsp;

Elomaa ja Koponen: Hallitusohjelman kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopoliittiset kirjaukset edistävät koko kansakunnan hyvinvointia

&#8211; Kun kodit voivat huonosti ja yhteiskunta amerikkalaistuu, ei ole ihme, että lapset romahtavat henkisesti. Huumeet ja katurikollisuus houkuttavat. Apua ongelmiin ei saa, koska terveydenhoitokin on ajettu sekavaksi yhteiskunnan, bisneksen, rahan, vastuun ja ahneuden sekamelskaksi. Lasten mieli sairastuu, avautuu pitkän linjan opettaja koulumaailman ongelmista.

Helsingin yliopiston kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä jakaa Facebookissa koulumaailman sisältä saamansa yhteydenoton. Kokeneen opettajan avautuminen kertoo karua kieltään nykypäivän koulumaailman tilanteesta.
Uusikylä kirjoittaa saaneensa opettajalta viestin, johon on pakko reagoida.
Näin kokenut opettaja kirjoitti:
&#8211; Minä tykkään työstäni. Haluaisin jakaa pedagogista ymmärrystä ja osaamista ihmisille, tietoa, että koulussa harjoitetaan kasvatusta ja opetusta, jonka pohjana on tieteenala, eikä liike-elämä.
&#8211; Minulla on monia oppilaita, joiden vanhemmat ovat paenneet eri puolilta maailmaa luokkaani. Luokallani on kaksi ukrainalaista. He eivät vuoden jälkeen puhu suomea. On myös kaksi ”erityistä tukea” saavaa oppilasta. Mitähän se ”erityinen tuki” mahtaa olla ? ”Tehostetussa opetuksessa” on kuusi lasta. Ei hajuakaan tehoista! S2-opettajat ovat palaneet loppuun ajat sitten, uudet opettajat häipyvät koulustamme viikon sisällä, kun tajuavat todellisuuden.
Todistanut ongelmaa jo liki 20 vuotta
Opettajan viestistä välittyy turhautuminen työhön.
&#8211; Minusta tuntuu, että kahdeksan afrikkalaista luokallani saattavat joskus oppia lukemaan ja kirjoittamaan alkeellisen työhakemuksen, heidän äideistään en ole varma. Isistä taas ei ole tietoa, Wilmassa jokaisella S2-oppilaalla on vain yksi huoltaja. Kuitenkin isät, joista meillä ei ole tietoa, änkeävät aggressiivisina palavereihin. Jotkut asuvat ehkä ulkomailla.
&#8211; Jos hallinnolta kysyy julkisesti mediassa MIKSI?, saa niskaansa ryöpyn vihaa tai pilkkaa. Olen nauttinut näitä myrkkykorvapuusteja aina siitä alkaen, kun aloin vuonna 1988 marraskuussa puolustaa suomalaista peruskoulua, joka julistettiin näyttävästi tasapäistäväksi sivistyksen tappajaksi. Tilalle vaadittiin kilpailu- ja markkinakoulua.
Yliopistossa pahnan pohjimmainen oli kasvatustieteilijä, varsinkin opetuksen tutkija, opettajankouluttaja, jota kuka tahansa saattoi herjata mielensä mukaan.
Hallinnolta ei parane kysyä: Miksi?
Opettaja kirjoittaa, että koulutusjärjestelmää remontoidaan pitkälti elinkeinoelämän ohjaamana.
&#8211; Esimerkiksi jättimäistä kaksivuotista varhaiskasvatusta vertailevaa tutkimusta johtaa taloustieteen apulaisprofessori. Uskon tietäväni päätulokset jo nyt. Ministeriö on asettanut monia vuosia koulun uudistajaksi ryhmiä, joilla ei ole juuri mitään kokemusta opetusalalta; sen korvaa kaupallisen, hallinnollisen tai teknisen alan työhistoria.
&#8211; Jos hallinnolta kysyy julkisesti mediassa MIKSI?, saa niskaansa ryöpyn vihaa tai pilkkaa. Olen nauttinut näitä myrkkykorvapuusteja aina siitä alkaen, kun aloin vuonna 1988 marraskuussa puolustaa suomalaista peruskoulua, joka julistettiin näyttävästi tasapäistäväksi sivistyksen tappajaksi. Tilalle vaadittiin kilpailu- ja markkinakoulua.
Yliopistossa pahnan pohjimmainen oli kasvatustieteilijä, varsinkin opetuksen tutkija, opettajankouluttaja, jota kuka tahansa saattoi herjata mielensä mukaan.
Tulevaisuudella pelottelu murtaa oppilaat
Opettaja kirjoittaa, että hän ei hae selkään taputtelua omalle ammattikunnalleen.
&#8211; Jos joku luulee, että kerjään tässä itselleni ja kollegoilleni kehuja ja hyvitystä, hän erehtyy. Emme me opettajat tarvitse kaksinaamaista hymistystä, jonka rinnalla kulkee koulutuksen varojen leikkaaminen, älyttömien lapsia kiusaavien innovaatioiden toteuttaminen, jättikoulut, opettajien ammattitaidon väheksyminen, kirjojen korvaaminen digillä, jopa koulu ilman opettajaa. Ja se pahin: Oppilaita murtava koulukilpailu ja pelottelu tulevaisuudella: Ellet ole tarpeeksi hyvä, et saa hyvää työpaikkaa, et korkeakoulupaikkaa -mutta mopolähettejä tarvitaan, viiden euron tuntipalkalla.
Ongelmiin ei saa apua
Opettajan näkemys nykytilanteesta on karu.
&#8211; Kun kodit voivat huonosti ja yhteiskunta amerikkalaistuu, ei ole ihme, että lapset romahtavat henkisesti. Huumeet ja katurikollisuus houkuttavat. Apua ongelmiin ei saa, koska terveydenhoitokin on ajettu sekavaksi yhteiskunnan, bisneksen, rahan, vastuun ja ahneuden sekamelskaksi. Lasten mieli sairastuu.
&#8211; Yhtä pyydän: Älkää leimatko minua tämän kirjoituksen johdosta puoluepoliittisesti, älkää sanoko valehtelijaksi. Jos sen teette, ryhdyn nimeämään heitä, jotka ovat vältelleet kouluasioissa vastuutaan, joko siksi, että eivät ymmärrä asioita, tai siksi, että omat edut, asema ja raha, ohjaavat hyvien veljien ja sisarten piirissä tekoja. Lupaan, että perustelen faktoilla miksi kukin listalleni pääsee. Vain sanomiset ja tekemiset ratkaisevat; ei se kuka kukin on, ja mikä on hänen yhteiskunnallinen asemansa tai työpaikkansa.
&nbsp;

Kokeneen opettajan hätähuuto: Elinkeinoelämä ohjaa koulutusjärjestelmän remonttia – ”Ei ihme, että lapset romahtavat henkisesti”

Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta pitänyt kansanedustaja Leena Meri huomautti, että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa on ongelmia Suomenkin sisällä, joka hallituksen selonteossa jätetään hyvin vähäiselle huomiolle.

Ihmisoikeuspoliittisen selonteon mukaan Suomi edistää aktiivisesti muun muassa ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista kansainvälisesti. Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on esimerkiksi vahvistaa oikeuslaitoksen toimintakykyä, julkishallinnon läpinäkyvyyttä sekä kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia.
&#8211; On tärkeää, että Suomi osaltaan edistää ihmisoikeuksia, oikeuslaitosten toimintakykyä sekä demokratian toteutumista kansainvälisellä yhteistyöllä – rahallisen kehitysavun jakamisessa on myös parannettavaa, sillä Maailmanpankin selvityksen mukaan varoja valuu edelleen veroparatiiseihin ja korruptioon, huomautti kansanedustaja Leena Meri.
Myös omien kansalaisten oikeuksia suojeltava
Meren mielestä ei kuitenkaan pidä unohtaa, että myös Suomen sisällä on ongelmia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa.
&#8211; Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessa muutama viikko sitten: ”On havahduttu siihen, että ihmisoikeuskeskeisyyttä on myös omien kansalaisten varjelu pahalta.”
&#8211; Onkin hämmentävää, kuinka vähän selonteossa keskitytään Suomen omiin perus- ja ihmisoikeusongelmiin.
Puutteita oikeusturvassa ja hyvinvoinnissa
Oikeudenkäyntien viivästyminen on pitkään ollut ongelma Suomessa. Riita-asian käsittely saattaa kestää oikeuslaitoksessa vuosikausia. Rikosasiassa juttu saattaa seistä poliisin ja syyttäjän pöydällä useamman vuoden, ennen kuin koko asia ylipäätään edes etenee tuomioistuimeen asti. Oikeuslaitoksen perusrahoituksen puute aiheuttaa kestämättömiä ongelmia oikeusturvan toteutumisessa ja valtavasti inhimillistä kärsimystä.
&#8211; Perheissä tapahtuva lähisuhdeväkivalta on Suomessa ongelma. Uhreja ovat usein myös perheen lapset, vaikka käytetty väkivalta ei heihin aina suoranaisesti kohdistuisikaan. Lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvava huoli, Meri kertoi.
Sotepalvelujen järjestämisessä merkittäviä puutteita
Samaan aikaan vanhustenhoidossa tulee jatkuvasti ilmi puutteita perushoitoon ja hyvinvointiin liittyen. Lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä on Suomessa Meren mukaan merkittäviä puutteita, ja usein hoitoon pääsee vasta pää kainalossa. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet eivät toteudu.
&#8211; Hallituksen tulee kiinnittää huomiota suomalaisen oikeusvaltion ja perusturvan toteutumiseen sekä varmistaa riittävä rahoitus ja resurssit oikeusturvan aidoksi toteutumiseksi.
Hallitus laittaa muiden maiden kansalaiset etusijalle
Aikaisemmissa ihmisoikeuspoliittisissa selonteoissa vuosina 2009 ja 2014 oli perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista käsitelty Meren mielestä selvästi systemaattisemmin ja kattavammin nimenomaan myös Suomessa.
&#8211; Nyt annetussa selonteossa kotimaiset ihmis- ja perusoikeusongelmat ovat edellä manituin tavoin jääneet sivurooliin, ja selonteossa on keskitytty kertomaan, kuinka me vaikutamme oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin maailmalla. Suomen sisällä tunnettuja perus- ja ihmisoikeusongelmia ei analysoida eikä tavoitteita niiden ratkaisemisen suhteen aseteta. Kyseessä on selkeä ideologinen valinta.
&#8211; Näyttää siis jälleen kerran siltä, että hallituksen maailmankuvassa koko muu maailma tulee ensin ja suomalainen sitten, jos aikaa jää, Meri totesi.
Sananvapaus on demokratian kulmakivi
Puheenvuoronsa lopuksi Meri kiinnitti huomiota sananvapauden tilaan Suomessa. Sananvapaus on keskeinen perus- ja ihmisoikeus.
&#8211; Viime aikoina on puhuttu paljon vihapuheesta, ja myös tässä selonteossa todetaan Suomen toimivan johdonmukaisesti vihapuheen poiskitkemiseksi. Vihapuheesta puhuttaessa pitäisi kuitenkin pitää erillään sallittu vihainen puhe ja laiton rikokseen yllyttävä puhe. Laittoman puheen ja vihaisen puheen välistä rajaa hämärtämällä pyritään eri mieltä olevien vaientamiseen, mitä on pidettävä erittäin vaarallisena kehityksenä demokraattisessa valtiossa.
&#8211; Kysymys siitä, minkälaista puhetta on syytä pitää laittomana erityisesti kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevilta osin, on olennainen, ja perussuomalaisten mielestä pykälää olisikin täsmennettävä koskemaan vain selkeästi rikoksella uhkaamiseen tai yllyttämiseen. Voimassa oleva pykälä ei ole täsmällinen eikä tarkkarajainen, eivätkä ihmiset voi varmuudella ennakoida, mitkä heidän puheistaan voivat joutua rikosprosessin kohteeksi.
&#8211; Perussuomalaiset esittävät, että hallitus turvaa sananvapauden toteutumisen Suomessa ja korjaa rikoslakia perussuomalaisten esittämällä tavalla, Meri kertoi.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Hallituksen ihmisoikeuspoliittinen selonteko sivuuttaa suomalaisten vaikeudet ja oikeudet

lasten ja nuorten pahoinvointi

Aittakumpu: Perhepolitiikka ratkaisee Suomen tulevaisuuden

Koponen: Rajat ovat rakkautta – ruutuaika ei tee poikkeusta

Poliisikansanedustaja Mira Nieminen: Olemme epäonnistuneet kasvatustyössä – ”Vanhemmuuden vastuu palautettava”

Huhtasaarelta ehdotus psykoterapiajonojen purkamiseksi: Lyhytterapiaa tulisi hyödyntää tehokkaammin

Elomaa ja Koponen: Hallitusohjelman kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopoliittiset kirjaukset edistävät koko kansakunnan hyvinvointia

Kokeneen opettajan hätähuuto: Elinkeinoelämä ohjaa koulutusjärjestelmän remonttia – ”Ei ihme, että lapset romahtavat henkisesti”

Perussuomalaiset: Hallituksen ihmisoikeuspoliittinen selonteko sivuuttaa suomalaisten vaikeudet ja oikeudet

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025