Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

laumasuoja

Koronaan kuolleita on Ruotsissa jo lähes 5 000. ”Kyseessä on joukkomurha”, syyttää puheenjohtaja Jimmie Åkesson Aftonbladetissa. Pandemia ja terveysviranomaisten sekä hallituksen arvostelu on lähentänyt maan oppositiopuolueita ja nyt Åkesson pitää säännöllisesti yhteyttä maltillisen kokoomuksen johtoon.

Ruotsidemokraattien puoluejohtaja Jimmie Åkesson on viime viikkoina arvostellut ankarasti Ruotsin koronastrategiaa ja <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/b5Enbg/jimmie-akesson-anders-tegnell-bor-avga">vaatinut</a> muun muassa valtion epidemiologi Anders Tegnellin eroa. Åkessonille on huomauteltu väärin suunnatusta kritiikistä, mutta ymmärtäjiäkin on löytynyt.
-Pääasia on se, että vastuulliset tekevät omat johtopäätöksensä ja eroavat, Åkesson linjaa.
”Kyseessä on kansanmurha”
-Kyse on <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/samhalle/a/0n5Vq0/akesson-om-kontakten-med-m-ledaren-vi-hors-varje-vecka">kansanmurhasta</a> ja väitän, että tuhannet ihmiset ovat kuolleet ennen aikojaan. Viruksen voima arvioitiin väärin ja sen annettiin levitä. Uskottiin, että laumasuojan myötä pystytään suojelemaan riskiryhmiä. Nyt on käynyt selväksi, ettei tämä peli vetele missään, ei edes Ruotsissa.
Åkesson katuu sitä, että on pitänyt kaiken kevättä liian matalaa profiilia hallituksen koronastrategian arvostelussa. Toisaalta Ruotsin kansallisille ominaispiirteille hänkään ei ole voinut mitään. Eikä sille, että ison hädän tullen kansa kerääntyy toimivan johdon ympärille.
-Olisi pitänyt lyödä nyrkkiä pöytään, ehdottomasti. Mutta kuten sanottu, se ei vaan toiminut. Jos sanoit jotakin kriittistä, ihmiset tulivat heti silmille, eikä kukaan halunnut kuunnella.
Vastuu on hallituksella
Ruotsin koronaluvut ovat jälleen olleet kasvussa, sen tosin sanotaan johtuvan lisääntyneestä testauksesta. Ja ihmisiä – erityisesti vanhoja &#8211; kuolee edelleen päivittäin Covid-19 -tautiin. Tähän on tultu ja Åkessonin mielestä syy on ja vastuu kuuluu hallitukselle sekä terveysviranomaisille, ei poliitikoille yleensä. Poliitikkoja kun on syytetty siitä, että vanhusten asiat ovat olleet jo vuosikausia retuperällä.
-Varovaisuus olisi pitänyt olla kaiken lähtökohta. Stefan Löfven (pääministeri) hokee aina sitä, että tauti oli uusi emmekä tienneet siitä mitään. Siksi olisi pitänyt alusta alkaen tehdä mieluummin liian paljon toimenpiteitä kuin liian vähän. Ja sitten varovaisesti purkaa rajoituksia mahdollisuuksien mukaan. Täällä on tehty päinvastoin.
Opposition yhteistyö tiivistyy
Jimmie Åkesson katsoo jo kohti seuraavia vaaleja ja mahdollista hallitusyhteistyötä kokoomuksen sekä kristillisdemokraattien kanssa. Puoluetasolla onkin tapahtunut paljon. Välit ovat petraantuneet erityisesti kokoomuksen puoluejohtaja Ulf Kristerssonin suuntaan. Åkesson näkee asiat tosin niin, että Kristersson kaavailee itsestään opposition johtavaa voimaa.
-Luullakseni Ulf haluaa olla verkon hämähäkki ja koota opposition yhteen. Vaikka me olemme menestyneet paremmin mielipidemittauksissa.
Åkessonilla on käsi kansan pulssilla, eikä hän aio jäädä soittelemaan lehdellä kokoomuksen ja Kristerssonin varjoon. Torstaina hän jo pisti pontta pyttyyn ja<a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/samhalle/a/GGpBol/akessons-krav-inratta-ny-kommission-om-palmemordet"> vaati</a> valtiopäiviä määräämään uuden selvityksen pääministeri Olof Palmen murhasta.

Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson syyttää maan hallitusta kansanmurhasta  – vaatii vastuullisten eroa

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen teki huhtikuussa kantelun oikeuskanslerille koskien Suomen strategiaa Covid-19-epidemian vastaisessa toiminnassa.

Kantelussaan erityisenä huolenaiheena Mari Rantanen ilmoittaa valtioneuvoston käyttämien asiantuntijoiden lausunnoissa ilmi tulleen nk. laumaimmuniteetin hakemisen ja sen, onko tämä tartuntatautilain mukaista toimintaa. Mm. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen on ollut sitä mieltä, että Suomi on rajoittanut viruksen leviämistä jo vähän liikaakin.
&#8211; Asiantuntijalausunnot ovat ristiriidassa tartuntatautilain kanssa, joka edellyttää yleisvaarallisen taudin leviämisen tehokasta estämistä, Rantanen sanoo.
Hallitus korjannut virkamiestensä ulostuloja
Hallitus on joutunut korjaamaan myös omien virkamiestensä ulostuloja. Toukokuun alussa sosiaali- ja terveysministeriön koronatoimista vastaavan johtajan Pasi Pohjolan mukaan viruksen on levittävä väestössä, jotta poikkeustoimien oikeudelliset perusteet säilyisivät. Hämmennystä aiheutti myös valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen exit-työryhmän raportti, jossa puhutaan epidemian hallitusta muttei liian voimakkaasta hidastamisesta.
&#8211; Ministerit joutuivat kuorossa selittelemään, että virkamiehet eivät edusta hallituksen linjaa, joka on koronaviruksen leviämisen ehkäisy. Samalla kuitenkin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhelan mielestä poliitikot ”käyttävät vähän eri sanoitusta” Suomen linjan viestimiseen, Rantanen kertoo.
Epidemian hoidossa oltava erittäin tarkka
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoo vastauksessaan ottaneen oma-aloitteisesti tutkittavaksi Covid-19-epidemian hoitoa koskevan päätöksenteon ja siinä käytetyn tietoperustan eri lakien näkökulmasta. Asian tutkimiseksi oikeuskansleri on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä antamaan asiassa selvityksensä.
&#8211; On tärkeää, että oikeusvaltiossa voidaan käydä läpi hallituksen ratkaisujen lainmukaisuus. Epidemian hoidossa erityisesti yleisvaarallisen tartuntataudin osalta on oltava äärimmäisen tarkka, ettei tehtäisi ihmisten terveydelle haitallisia ratkaisuja, Rantanen päättää.

Vastaus edustaja Rantasen kanteluun – oikeuskansleri tutkii Suomen laumasuojastrategiaa

THL:n eläköitynyt tutkimusprofessori kritisoi entistä työnantajaansa siitä, että THL lähti maaliskuussa mallintamaan covid-19-tautia influenssaepidemiana. Sen jälkeen viruksesta on tullut paljon uutta tutkimustietoa, jotka eivät näytä lainkaan vaikuttavan THL:n laskelmiin ja suosituksiin. Hallituksen hybridistrategian tavoitteet ovat myöskin jääneet epäselviksi. 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtopäätökset perustuvat keskeisesti oletuksiin, joita ei ole avattu ja sosiaali- ja terveysministeriön päätökset tavoitteisiin, jotka on kerta toisensa jälkeen hämärretty, kirjoittaa tutkimusprofessori (emeritus) Matti Jantunen <a href="https://worldaccordingtomatti.blog/2020/05/18/tama-korona-arpa-ei-voita-kiitamme-kannatuksesta/">blogissaan</a>. Hallituksen ja STM:n asiantuntijaorganisaationa huomattavaa valtaa käyttävä THL on Jantusen mielestä &#8221;kulkenut koko ajan Ruotsin epidemiajohtajan henkisessä talutuksessa ja nojannut tämän vuoksi vaarallisella tavalla harhaisiin uskomuksiin covid-epidemian suhteen.&#8221;
Jantusen mukaan THL:n väärät oletukset ovat tiivistetysti seuraavat: viruksen tartuntakuolleisuus on tavallisen influenssaviruksen luokkaa, näkyvien tautitapausten takana piileskelee monikymmenkertainen määrä tunnistamattomia, kantajalleen harmittomia mutta silti tartuttavia tapauksia ja Covid-epidemian tukahduttamisen haitat olisivat hyötyjä mittavammat.
Näistä syistä johtuen THL on pyrkinyt laumaimmuniteettiin.
Tutkimusprofessori Jantunen on yhdessä muiden suomalaisten asiantuntijoiden kanssa jo helmi-maaliskuun vaihteesta lähtien kiistänyt nämä THL:n perusoletukset. Pandemian alun jälkeen WHO:n tietokantaan on kertynyt lähes 20 000 uutta tutkimusraporttia koronavirukseen liittyen, ja uusia lisätään yli 800 joka päivä, mutta niiden tulokset eivät näytä lainkaan vaikuttavan THL:n uskomuksiin tai niihin perustuviin päätöksiin, Jantunen kirjoittaa.
Nembrosta tuli &#8221;elävä koronalaboratorio&#8221;
Nembro on 11 500 asukkaan kaupunki Pohjois-Italiassa, kymmenen kilometriä Bergamosta koilliseen. Maaliskuussa sen väestöstä menehtyi koronasairauteen joka seitsemäskymmenes, enemmän kuin missään muualla koko maailmassa. Koska valtaosa kaupungin asukkaista sai tartunnan, ja heidät oli suljettu kaupungin alueelle kahden kuukauden ajaksi, Nembrosta tuli tahtomattaan elävä koronalaboratorio, Jantunen kirjoittaa.
Koronaepidemiaa Nembrossa on jo nyt tutkittu melkoisesti ja tuloksista on julkaistu lukuisia tieteellisiä artikkeleita, jotka osoittavat, että väestötasolla koronasairaus todella tappaa 1-2 prosenttia kaikista tartunnan saaneista, että korkea tappavuus ei ole näennäistä, sitä ei voi selittää suurella piiloon jääneiden tartuntojen määrällä ja lopulta myös, että jos koronavirusta (SARS-CoV-2) vastaan voi syntyä laumaimmuniteetti ilman rokotetta, tautiin täytyy sairastua ainakin 60 % väestöstä.
Joka 70. kuoli &#8211; monille pysyviä keuhko- ja munuaisvaurioita
Jantunen kysyy, pysähtyikö tartuntojen nousu Nembrossa 60% kohdalla nimenomaan laumasuojaan. Sen hinta oli nimittäin kova: joka seitsemännenkymmenennen kaupungin asukkaan elämä. Vakava sairaus jättää pysyvän keuhko- tai munuaisvaurion vielä useammalle, mikä vaikuttanee kuolleisuuteen vuosia.
Nembron tulokset vahvistavat tuhansien eri puolilta maailmaa kertyneiden hajanaisten tutkimustulosten viestejä. THL ja sosiaali- ja terveysministeriö eivät ole kuitenkaan antaneet niiden häiritä omia laskelmiaan tai suunnitelmiaan.
Kun THL alkoi selvittää vasta-ainetesteillä, kuinka suurella osalla pääkaupunkiseudun väestöstä on jo ollut tartunta, tulos oli shokki THL:lle, mutta vastasi muualta maailmasta saatuja tuloksia, Jantunen kirjoittaa. Tartunnan oli saanut pääkaupunkiseudulla alle prosentti väestöstä ja muualla Suomessa epäilemättä vielä vähemmän. Laumaimmuniteettiin on siis vielä pitkä matka.
Mihin hallitus oikein pyrkii?
THL:n entinen tutkimusprofessori Matti Jantunen kritisoi THL:ää ja hallitusta epäselvästä viestinnästä. Sekä tukahduttamisvaihtoehto että laumaimmuniteetin tavoitteleminen on toistuvasti kiistetty eri tahoilta. Nyt hallitus ilmoittaa noudattavansa &#8221;hybridistrategiaa&#8221;.
&#8211; Mihin päämäärään hallitus hybridistrategiallaan pyrkii? Tietääkö hallitus sitä itse? Jos ei, niin kuka sen tietää? tutkimusprofessori Jantunen kysyy.
Jantunen esittää pelkistetyn laskuharjoituksen, jossa tavoitteena on hybridistrategian mukaisesti tartuttaa yhden vuoden kuluessa laumaimmuniteetin vaatima osuus Suomen väestöstä, ja samalla testata, eristää, jäljittää ja hoitaa tartunnan saaneet ja sairastuneet.
Tuloksena on Jantusen mukaan &#8221;painajaisskenaario&#8221;, joka &#8221;havainnollistaa tukahduttamiseen tarkoitetun testaa-eristä-jäljitä-hoida -politiikan ja laumasuojaa tavoittelevan epidemian jarruttamispolitiikan yhdistämisen mahdottomuuden&#8221;.
Olisiko tukahduttaminen sittenkin paras?
Itä-Aasiassa (Kiina, Hong Kong, Taiwan, Etelä-Korea) sekä Australiassa ja Uudessa Seelannissa covid-19-epidemiat tukahdutettiin pääosin 3-5 viikossa, Jantunen kirjoittaa. Tukahduttamisen testaa-eristä-jäljitä-hoida -menetelmät löytyivät historiallisista kokemuksista, oppikirjoista ja WHO:n ohjeista. Niitä oli käytetty edellisten tappavien koronavirusepidemioiden (SARS 2003) ja (MERS 2015-2017) torjunnassa ja niitä täydennettiin mobiilisovelluksilla.
Itä-Aasiassa ei edellytetty, että SARS-CoV-2 -virus katoaisi koko maailmasta ennen kuin paluu mahdollisimman normaaleihin oloihin on mahdollinen. Tukahduttamisella ei tarkoitettu edes sitä, että uusia tautitapauksia ei ilmenisi lainkaan, vaan sitä, että kaikki uudet tapaukset kyetään havaitsemaan, tartuntaketjut jäljittämään, tartunnan saaneet eristämään ja sairastuneet hoitamaan.
Massarajoituksia vai kohdennettuja ja lyhytaikaisia yksilörajoituksia?
Tukahduttamisstrategian tavoite on päästä nopeasti eroon kalliista ja summittaisista massarajoituksista ja siirtyä kohdennettuihin ja lyhytaikaisiin yksilörajoituksiin, Jantunen kirjoittaa.
&#8211; Autoritatiivisessa Idässä asetetaan tuhat sairasta karanteeniin muutamaksi viikoksi, jotta he eivät tartuttaisi miljoonaa vapaana liikkuvaa tervettä.
&#8211; Meillä liberaalissa Lännessä sen sijaan asetetaan miljoona tervettä karanteeniin kuukausiksi, jotta he eivät saisi tartuntaa tuhannelta vapaasti liikkuvalta sairaalta, Jantunen kiteyttää.
THL:n tutkimusprofessori (emeritus) Matti Jantusen kirjoitus kokonaisuudessaan tarkkoine laskelmineen on luettavissa <a href="https://worldaccordingtomatti.blog/2020/05/18/tama-korona-arpa-ei-voita-kiitamme-kannatuksesta/">tästä linkistä</a>.

THL:n tutkimusprofessori: Tukahduttaminen vai laumasuoja – mihin hallituksen hybridistrategia oikein pyrkii?

Anders Tegnell kertoo Aftonbladetin haastattelussa Ruotsin pandemiakeväästä ja myöntää, että viranomaiset olisivat voineet ajatella paljon enemmän vanhainkoteihin ja vanhusten kotihoitoon liittyviä asioita. Vanhustenhoito kaikkinensa on hänen mukaansa tosin ollut ongelma jo vuosikaudet, se vain on ajankohtaistunut nyt.

Ruotsissa <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsissa-koronastrategiasta-sentaan-keskustellaan-virkamiehet-kyvyttomia-numerot-pyorittavat-tutkijoita-maassa-valitsee-massapsykoosi/">keskustellaan</a> villisti siitä, onko maan suureen koronakuolleisuuteen johtanut linjaus ollut oikea. Valtion epidemiologi Anders Tegnell on saanut tutkijakollegoiltaan kuraa tuulettimeen oikein kunnolla. Hän kommentoi asiaa ainoastaan sanomalla olevansa tietoinen asiasta.
”Olisi pitänyt ajatella enemmän”
Tegnellin linjaukset kuulostavat kovin samalta kuin helmet, jotka putoilevat pääministeri Sanna Marinin huulilta hallituksen tiedotustilaisuuksissa:
&#8211; Tärkeintä on yrittää tehdä parhaansa niillä tiedoilla ja työkaluilla, jotka ovat käytettävissä. Kaiken aikaa on oltava todella nöyrä ja valmis tekemään tarpeellisia muutoksia.
Tegnell <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/vQ2raw/tegnell-inte-alls-overtygad-om-att-sverige-gjort-ratt">sanoo</a>, ettei ole lainkaan vakuuttunut siitä, että Ruotsi on oikealla tiellä koronan vastaisessa taistelussa.
&#8211; Me viranomaiset fundeeraamme tätä jatkuvasti keskenämme. Mitä voisimme tehdä paremmin ja mitä voisimme muuttaa? Kaiken aikaa täytyy olla valppaana, sillä uutta tietoa ja uusia haasteita tulee jatkuvasti.
&#8221;Käsidesiä saadakseen pitää rukoilla&#8221;
Valtion epidemiologi puhuu mielellään monikossa, eikä myönnä, että HE ovat tehneet virheitä. Jotakin olisi tosin voinut tehdä toisin.
&#8211; Meidän olisi Ruotsissa kokonaisuudessaan pitänyt ajatella paljon enemmän kuin teimmekään tilannetta vanhainkodeissa ja vanhusten kotihoidossa. Tosin se on ollut suuri ongelma jo vuosikaudet, onpahan vain nyt sitten tullut erittäin selväksi kaikille.
Ongelmat vanhustenhoidossa kärjistyvät edelleen ja SVT:n <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/stockholm/personal-pa-fler-aldreboenden-larmar-om-brister">sunnuntain</a> tietojen mukaan yksityisen Ansvar och Omsorg (vastuu ja huolenpito) -ketjun hoitokodeissa Tukholman alueella on ainakin 50 vanhusta kuollut koronaan. Bergan vanhainkodin asukkaista menehtyneitä on jopa joka kolmas. Henkilökunnan edustaja kuvaa laitosten tilannetta kertomalla, että &#8221;käsidesiä saadakseenkin pitää rukoilla&#8221;.
Vastuu kuuluu jokaiselle
Aftonbladetin toimittaja kysyi Tegnelliltä myös, miten tämä toimii, kun näkee kaupungilla ihmisiä, jotka eivät välitä pitää riittävää etäisyyttä kanssakulkijoihin.
&#8211; Tuntuisi omituiselta puuttua tilanteeseen. Kansalaisten pitää itse tuntea oma vastuunsa, ei ole minun asiani laukata ympäriinsä ja leikkiä poliisia.
&nbsp;

Valtion epidemiologi Tegnell: ”En ole lainkaan vakuuttunut siitä, että Ruotsi on toiminut oikein”

Koronaviruksen tartuntahuipun on katsottu olevan takana useissa Euroopan maissa. Tämän vuoksi poliitikkojen puheet kääntyvät talouden astettaiseen avaamiseen. Se huolettaa joitain terveydenhuollon ammattilaisia, vaikka avaamista ei suoritetakaan kokonaisuudessaan kerralla. Eristystoimia voidaan joutua käyttämään toistuvasti vielä vuonna 2022.

Uusia eristystoimia voidaan vaatia useastakin eri syystä. Koronavirusta ei tunneta vielä riittävän hyvin, jotta yhteiskunnan toiminnan kannalta oleellisten eristystoimien uusimisia ei voida mallintaa tarkasti. <a href="https://science.sciencemag.org/content/early/2020/04/14/science.abb5793">Science-lehden</a> mallinnusvariaatiot kertovat, että ennen rokotetta talous voidaan joutua sulkemaan toistuvasti tämän ja ensi vuoden aikana.
Viruksen tarttuvuus, taudin jälkeen saavutetun immuniteetin kesto, vuodenaikojen vaikutus tarttuvuuteen ja eristystoimien täsmällisyys ovat tärkeimmät muuttujat osoittamaan tarvittavien eristystoimien lukumäärää ennen rokotteen kehittelyä.
Eristystoimien ennakointi on tärkeää, sillä tautihuippu ilmenee noin kahden viikon päästä eristystoimien aloittamisesta. Uusien eristystoimien aloittaminen on osattava tehdä oikea-aikaisesti. Jos ne tehdään liian aikaisin, talous kärsii turhan vuoksi. Jos ne tehdään liian myöhään, tehohoitokapasiteetti jää jyrän alle.
Laumasuoja toivottoman kaukana
Jotta ihmiskunta saavuttaisi laumasuojan eli immuniteetin koronavirusta vastaan, tulisi merkittävällä enemmistöllä ihmisistä olla sairastettuna Covid-19. Taudin jälkeen elimistön vasta-aineet kukistavat uudelleen pesäkettä etsivän viruksen. Tautia sairastamattomat ovat virukselle kuitenkin vapaata riistaa.
Italia oli ensimmäinen eurooppalainen maa, jossa epidemia levisi aggressiivisesti. Tiukkojen sulkutoimien jälkeen taudin huippu näyttää tasaantuneen. Uusien tartuntojen arvellaan nyt muodostuvan eristettyjen perheiden sisällä.
Italian on tämän hetken tietojen mukaan määrä avata talouttaan asteittain kahden viikon jälkeen. Maan kansalaisten suojeluvirasto arvioi, että <a href="https://www.ansa.it/english/news/2020/04/17/ansa-covid-19-trend-declining-but-herd-immunity-distant-iss_076e41ef-753f-4955-8f06-9c598d4631be.html">laumasuoja on silti hyvin kaukana</a>, koska vielä 90 prosenttia italialaisista ei ole ollut kosketuksissa viruksen kanssa.
Jo pelkät puheet eristystoimien purkamisesta <a href="https://www.murrayvalleystandard.com.au/story/6727457/italy-divided-over-when-to-lift-lockdown/?cs=5461">jakaa maan aluepäättäjät</a> kannattajiin ja vastustajiin. Maan koronavirusta vastaan taistelevan &#8221;nyrkin&#8221; johtaja Domenico Arcuri ihmettelee päättäjien vimmaa avata taloutta.
&#8211; Ilman terveyttä talouden virkoaminen katoaa silmänräpäyksessä, Arcuri <a href="https://apnews.com/4f37a0182dfdaeee5d14484b2a25674b">kertoi</a> lauantaina.
Talous ja sosiaalisuus tuovat avauspaineita
Talouden syväkyykky on ilmeinen syy eristystoimien asteittaiseen purkuun. Muitakin syitä on. Intiassa säikähdettiin ruokahuollon kestävyyttä.
Espanjassa tiukat eristystoimet ovat olleet voimassa melko tarkalleen kuukauden päivät. Raittiin ilman puute näkyy lapsissa. Espanjan pääministeri Pedro Sánchez myöntää <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-52341728">lasten tarvitsevan ulkoilua</a>. Ongelma on, että vaikka lapset eivät usein sairastu itse viruksen aiheuttamaan tautiin, he voivat toimia viruksen levittäjinä.
Sánchez kertoi eristystoimien pitkittyvän toukokuun yhdeksänteen päivään, mutta lasten happihyppelyt voitaisiin sallia aiemmin.
Pienet liikkeet ensin auki 
 
Euroopassa rajoitustoimien purkua suunnittelevat myös <a href="https://www.politico.eu/article/portuguese-pm-looks-toward-lockdown-exit/">Portugali</a> ja <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-52322249">Tanska</a>. Molemmissa maissa aiotaan myöntää luvat pienille liikkeille, kuten partureille. Suuret ostoskeskukset ja baarit pysyvät suljettuina.
Portugalissa rajoituksien purkuun liittyy ehtoja. Joukkoliikennevälineisiin ei ole asiaa ilman kasvosuojusta. Rajoitustoimien olisi määrä alkaa höllentyä toukokuun alussa.
Maan pääministeri António Costa arvelee, että rajoitustoimien purusta huolimatta talouden näkymät eivät ole ruusuisia. Maalle elintärkeä turismi pilannee ainakin tämän vuoden talousluvut.

Koronaviruksen vuoksi pystytettyjä eristystoimia aletaan purkaa – terveysalan asiantuntijat huolissaan

Kevään edetessä valo yltää pandemian pimeyteen asti. Tukholmassa yrittää astella kohti laumasuojaa ja koronakarkurit jäävät kiinni Venäjällä. Tanska ja Norja aloittavat koronarajoitusten purkamisen pääsiäisen jälkeen. Afrikka on vielä suuren tuntemattoman edessä. 

Laumasuoja alkaa toimia, kun väestöstä 60 prosenttia on saanut koronatartunnan. Tukholman asukkaista jo 30-40 prosentilla on ollut covid-19 -tauti, oireeton tai oireellinen. Näin <a href="https://www.expressen.se/nyheter/professorn-30-40-procent-av-stockholmarna-kan-ha-smittats/">arvelee</a> professori Jan Albert. Hänen mukaansa kaupungissa on selvitty suhteellisen hyvin ankarasta pandemia-ajasta, vaikka rajoitukset ovatkin suosituksia.
Professori itsekin on muuttanut elintapojaan:
&#8211; En ole ollut suuremmilla päivällisillä ja mietin mitä teen. Pesen kädet entistä huolellisemmin, kun tulen töistä tai ruokakaupasta, Albert sanoo. Pääsiäiseksi hän matkusti Ruotsin länsirannikolle.
Kamera tunnistaa kulkijan Venäjällä
Venäjällä määräys ei ole suositus. Karanteenista karannut voi jäädä <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/e8L5da/vapnet-mot-ryssar-som-bryter-karantan-ansiktsigenkanning">kiinni</a> minuutissa. Ansio tästä lankeaa viranomaisten 170 000 kameralle, joista 10 000 on jo varustettu henkilöntunnistuksella. Pandemia antaakin nyt presidentti Vladimir Putinin hallinnolle mahdollisuuden testata kattavaa fyysistä valvontaa.
Kameravalvonta on käytössä Moskovassa. Yhden maaliskuisen viikon aikana poliisi on napannut kiinni 200 karanteenista karannutta. Seurauksena rikkureille on lätkäisty sakkoja. Sosiaalisessa mediassa on huhuttu paljon rajummistakin rangaistuksista.
Afrikassa pelätään kaaosta
Afrikan valtioilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet selvitä pandemiasta. Covid-19 -tautia on tavattu jo lähes <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/kaos-befaras-i-afrika-nar-corona-sprider-sig">jokaisessa</a> Afrikan maassa. Etelä-Afrikalla on käytössään liikkuvia testiyksiköitä, kun Nigeriassa on pulaa kaikesta.
&#8211; Kansa on paniikissa. Emme tiedä mitä on tapahtumassa ja sairastuneita tulee koko ajan lisää, kertoo lääkäri Joseph Olusina Lagosista. Hän pelkää levottomuuksia, jos viranomaiset eivät saa tautia kuriin.
&#8211; Voi tulla mellakoita ja mielenosoituksia, kansa on nälissään jo nyt.
Valoa kohti
Pääsiäisen jälkeen valo voittaa, on aina voittanut. Eurooppa on pian matkalla ulos kriisistä. Ainakin Tanska, Norja, Itävalta ja Tšekki valmistautuvat <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/Wb5kaG/danmark-och-osterrike-oppnar-igen-efter-pask">purkamaan</a> ensimmäisiä rajoituksia pandemian hellittäessä otettaan. Hiljalleen ja varovasti, mutta kuitenkin.

Korona maailmalla: Tukholma tavoittelee laumasuojaa – Venäjä valvoo karanteenia kameroilla

THL ilmoittaa nettisivuillaan, että testejä voidaan tehdä 2 500 kappaletta päivässä. Kuitenkin testejä on tehty vain noin 1 200 päivässä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen.
&#8211; Ei ole tarvetta testata, ei ole testikapasiteettia, ei ole riittävästi suojavälineitä, ei ole riittävästi testeihin tarvittavia välineitä, ei ole altistuneiden jäljittämiseen henkilöstöä. Nämä kaikki ovat THL:n kertomia syitä, miksi Suomi ei testaa ja jäljitä koronaan sairastuneita ja altistuneita enempää, Mari Rantanen listaa.
&#8211; On jokseenkin käsittämätöntä, että maamme tartuntataudeista vastaava asiantuntijavirasto löytää syitä olla tekemättä sen sijaan, että etsitään ratkaisuja. Nyt kun maassamme on kovat rajoitustoimenpiteet päällä, tulisi juurikin nostaa kapasiteettia testaukseen ja altistuneiden jäljittämiseen sekä heidän tehokkaaseen eristämiseen.
Testien määrä kertoo ihan toista
Rantanen huomauttaa, että tämä on paitsi WHO:n myös useiden suomalaisten virologien ja infektiolääkäreiden kanta.
&#8211; Jos et tiedä missä tauti on, et voi taistella sitä vastaan. THL ilmoittaa nettisivuillaan, että testejä voidaan tehdä 2 500 kappaletta päivässä. Kuitenkin testejä on tehty vain noin 1 200 päivässä. Jostain syystä nettisivuilta ei löydy päivittäisen testauksen määriä.
Rantanen kertoo ottaneensa kuvakaappauksen maanantain 23.3. tilanteesta, jolloin testejä oli otettu 10 500. Eilen testejä oli tehty 22 600.
&#8211; Mikä järki tässä on? Onko hallituksen puheet testauksen lisäämisestä pelkkää ilmaa? Rantanen kysyy.
Onko strategiana edelleen laumasuoja?
Yle uutisoi eilen, että suomalainen yritys voisi tuottaa jopa 100 000 testiin tarvittavat välineet viikossa. Helsingin yliopisto on tarjonnut apuaan testaamiseen ja muuhun toimintaan.
&#8211; Valmiuslain perusteella voimme määrätä terveydenhuollon henkilöstöä töihin. Suomalaiset suojatarvikkeita myyvät yritykset ihmettelevät, miksi Suomi ei osta välineitä vaan yritykset myyvät niitä ulkomaille. Toisin sanoen ratkaisut kyllä on, vain tahto puuttuu, Rantanen kirjoittaa blogissaan.
&#8211; Halutaanko edelleen viruksen leviävän hiljalleen suomalaisiin? Tätä tukisivat puheet vasta-ainetesteistä, jotka kertovat sairastetusta taudista. Nähtävästi strategiamme on edelleen jossain määrin nk. laumasuoja, joka pitkittää tilannetta ja on hengenvaarallinen niin ihmisille kuin taloudellekin.
Hallituksen vaihdettava asiantuntijoita
Rantanen toteaa usean maan luopuneen laumasuojan synnyttämisestä, viimeisimpänä Saksa, joka käänsi kelkkansa ja totesi pyrkivänsä tukahduttamaan taudin sen hidastamisen sijaan.
&#8211; Oppositio ei ole mukana päätöksenteossa, kun strategiaa ja toimia valitaan. Me käsittelemme ne esitykset, mitä hallitus eduskuntaan tuo. Me voimme vain kirittää hallitusta ja nyt haluan niin tehdä: Marinin hallitus, ottakaa asiantuntijoiksi sellaisia virologeja ja muita osaajia, jotka uskovat viruksen pysäyttämiseen ja joilla on myös tahto. Nyt näyttää siltä, että THL:sta ei tätä löydy. Ei ainakaan niiden osalta, jotka ovat laitoksen kasvot kriisissä.
&#8211; Testaa, jäljitä, eristä, hoida &#8211; tie ulos helvetistä. Ja tähän velvoittaa tartuntatautilakikin, sillä korona on yleisvaarallinen tartuntatauti, kuten ovat mm. SARS ja MERS, Rantanen kirjoittaa.

Rantanen: Todellisuus ei tue THL:n väitettä – ”Ovatko hallituksen puheet testauksen lisäämisestä pelkkää ilmaa?”

Maailmalla on jo viikkoja käyty kiivasta keskustelua siitä, mikä olisi paras strategia koronapandemian pysäyttämiseksi. Joidenkin mielestä erilaisia rajoituksia on tehty jo liikaakin ja niiden aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat liian kovat. Toiset taas ovat sitä mieltä, että koronan vastustamiseksi on tehty liian vähän ja kaikki toimenpiteet on tehty liian myöhään. Amerikkalainen ohjelmistoyrittäjä Tomas Pueyo esittää Vasara ja tanssi -nimisen strategian, joka perustuu siihen, että heti kärkeen tehdään kovia toimenpiteitä: koronavirusta isketään kuin vasaralla. Sen jälkeen alkaa tanssi: tarkka tasapainottelu normaalin arjen ja välttämättömien viruksen torjuntatoimien välillä. 
Yhdysvaltalainen ohjelmistoinsinööri Tomas Pueyo on julkaissut perinpohjaisen <a href="https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-the-hammer-and-the-dance-be9337092b56">analyysin</a> siitä, miten koronavirusepidemiaa vastaan tulisi taistella. Hän kutsuu strategiaansa nimellä Vasara ja tanssi. Suomen Uutiset julkaisee suomenkielisen tiivistelmän Pueyon pitkästä artikkelista.
Artikkelin ydinsanoma on seuraava: &#8221;Rankat koronaviruksen torjuntatoimenpiteet pitää aloittaa niin nopeasti kuin mahdollista, mutta ne kestävät vain joitakin viikkoja, eivät kuukausia. Mikäli jälkihoito tehdään huolellisesti, jälkikäteen ei tule suurta tartuntahuippua. Kaikki tämä voidaan toteuttaa kohtuullisin yhteiskunnallisin kustannuksin ja samalla säästää miljoonia ihmishenkiä. Mutta jos näihin toimenpiteisiin ei ryhdytä, kymmenet miljoonat saavat tartunnan ja monet heistä kuolevat. Samassa rytäkässä kuolevat myös kaikki muut tehohoitoa tarvitsevat, sillä terveydenhoitojärjelmä tulee romahtamaan.”
<h4>Tämänhetkinen tilanne</h4>
Juuri nyt tilanne on se, että monet maat ovat viimeisen viikon sisällä siirtyneet koronaepidemian vähättelystä tiukkoihin rajoitustoimiin. Terveydenhoitojärjestelmä on kovilla monissa maissa.
Todettujen koronatartuntojen määrät ovat lähteneet eksponentiaaliseen kasvuun useissa maissa. Espanjassa, Saksassa, Ranskassa ja USA:ssa on jo todettu enemmän tartuntoja kuin Italiassa oli siinä vaiheessa, kun siellä aloitettiin laajat sulkutoimenpiteet. Lisäksi maailmassa on 16 muuta maata, joissa on jo todettu enemmän tartuntoja kuin Wuhanissa oli siinä vaiheessa, kun siellä laitettiin koko kaupunki kiinni.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-60821" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi.png" alt="" width="3348" height="1862" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi.png 3348w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-300x167.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-1024x570.png 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-768x427.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-70x40.png 70w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-1536x854.png 1536w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-2048x1139.png 2048w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-100x56.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-60x33.png 60w" sizes="auto, (max-width: 3348px) 100vw, 3348px" /></a>
KAAVIO 2 Koronavirustapaukset maittain. Kuva: Tomas Pueyo. 
Koronatartuntoja on tähän mennessä todettu enimmäkseen rikkaissa teollisuusmaissa. Ehkä kehitysmaat ovat toistaiseksi välttyneet pandemialta, koska ne eivät ole yhtä hyvin kytköksissä muihin maihin kuin teollisuusmaat, tai ehkä viruksen levinnäisyyttä kehitysmaissa ei vain tiedetä puutteellisen testauksen vuoksi, mutta harva maa tulee pitkän päälle välttymään koronaepidemialta.
<h4>Mitä voimme tehdä?</h4>
Eri maissa on tähän mennessä toteutettu monenlaisia toimenpiteitä koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi: on julistettu poikkeustiloja, suljettu kouluja ja päiväkoteja, rajoitettu ihmisten ulkonaliikkumista, siirrytty etätyöhön ja kehotettu ihmisiä ottamaan sosiaalisesti etäisyyttä toisiinsa. Lisäksi on otettu käyttöön erilaisia matkustusrajoituksia ja suljettu rajoja ei-välttämättömältä liikenteeltä.
Tomas Pueyo käsittelee artikkelissaan ensin aiemmin esitettyjä perusstrategioita koronaepidemian suhteen. Toimintavaihtoehdot ovat:
1. Ei tehdä mitään 
2. Lievennetään epidemiaa ja madalletaan käyrää 
3. Pyritään rajoittamaan ja eristämään epidemia.
<h4>Kaiken ytimessä on R eli tartuttavuusluku</h4>
Keskeinen käsite eri toimintastrategioita tarkasteltaessa on R-luku eli tartuttavuusluku. Sillä mitataan viruksen kykyä tartuttaa ihmisiä. Luku kertoo, kuinka monta muuta ihmistä yksi sairastunut voi tartuttaa väestössä.
Epidemian alkuvaiheessa (päivänä nolla) R0-luku kertoo, kuinka monta muuta ihmistä yksi sairastunut voi todennäköisesti tartuttaa, kun kenelläkään ei ole immuniteettia eikä mitään vastatoimia ole tehty. Normaalisti tämä luku on jossain kahden ja kolmen välillä, eli epidemiaan valmistautumattomassa maassa jokainen tartunnan saanut tartuttaa keskimäärin kaksi tai kolme muuta ihmistä.
Niin kauan kuin R-luku on yli yhden, tartuntojen määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Virusepidemiaa torjuttaessa tartuttavuusluku pyritään laskemaan alle yhden, jolloin epidemia alkaa hiipua.
<h4>Strategia 1: Ei tehdä mitään</h4>
Tämä strategia tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että epidemian leviämisen estämiseksi ei tehdä juuri mitään. Tämä johtaisi siihen, että yllättävän suuri määrä ihmisiä kuolee.
Esimerkiksi USA:n tapauksessa tämä tarkoittaisi pahimmillaan, että sairaalahoidossa olisi 14 miljoonaa ihmistä samaan aikaan ja noin 10 miljoonaa ihmistä kuolisi. Lievemmässä skenaariossa vain neljäsosa amerikkalaisista saisi tartunnan ja kuolleisuus olisi neljän prosentin sijasta vain 0,6 prosenttia, jolloin tuloksena olisi vain puoli miljoonaa kuollutta. Tomas Pueyo arvioi, että &#8221;ei tehdä mitään&#8221; -toimintamallissa USA:n kuolinluvut asettuisivat jonnekin näiden kahden skenaarion, eli puolen miljoonan ja kymmenen miljoonan kuolleen välimaille.
Erityisongelmaksi nousee se, että terveydenhoitojärjestelmä ylikuormittuu.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-60818" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi.png" alt="" width="2866" height="1839" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi.png 2866w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-300x192.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-1024x657.png 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-80x50.png 80w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-768x493.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-1536x986.png 1536w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-2048x1314.png 2048w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-100x64.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-60x38.png 60w" sizes="auto, (max-width: 2866px) 100vw, 2866px" /></a>
KAAVIO 4 Sairaalahoitoon joutuneiden määrä (vaalean siniset raitapalkit) vs tehohoitoon joutuneiden määrä (vaalean sininen alue). Kuva: Tomas Pueyo
Vaaleansiniset palkit kuvaavat sairaalahoitoon joutuvien määrää. Tummempi sininen alue kuvaa tehohoitoa tarvitsevia potilaita. Punainen katkoviiva kuvaa sairaaloiden resursseja tehohoitopaikoissa ja hengityskoneissa mitattuna. Kaavio kuvaa USA:n tilannetta, mutta sama pätee muihinkin maihin: tehohoitoa vaativien koronapotilaiden määrä tulee olemaan useiden kuukausien ajan paljon suurempi kuin käytettävissä olevien hengityskoneiden määrä.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että tehohoitopaikkoja ei riitä kenellekään muille tehohoitoa tarvitseville. Edes tavallista hoitoa muihin sairauksiin on vaikea saada koronaepidemian aikana.
Jotain on siis pakko tehdä. Toimintavaihtoehdot ovat epidemian lievittäminen tai sen mahdollisimman tiukka rajoittaminen ja eristäminen. Molemmissa vaihtoehdoissa pyritään madaltamaan tartuntojen kasvun käyrää, mutta hieman eri tavoin.
<h4>Strategia 2: Lievennetään epidemiaa ja madalletaan käyrää</h4>
Tämän strategian ydinajatus on, että koronaepidemiaa ei voida estää ilman rokotetta ja lääkkeitä, joten nyt on vain pyrittävä lievittämään sitä ja pitämään tartuntakäyrä mahdollisimman matalana, jotta terveydenhoitojärjestelmä ei ylikuormitu.
Haittapuolena on kuitenkin se, että tartuntakäyrää ei saada kevyillä keinoilla niin matalaksi, etteikö tehohoidon kapasiteettiraja ylittyisi moninkertaisesti, kuten edellä kuvattiin. Käyrä loivenee, mutta levenee, mikä johtaa siihen, että tehohoidon ylikuormitus kestää paljon kauemmin kuin &#8221;ei tehdä mitään&#8221; -vaihtoehdossa.
Tähän toimintamalliin liittyy myös ajatus laumasuojan hankkimisesta koko väestölle. Laumasuojan idea on se, että koska rokotetta ei vielä ole olemassa, immuniteetti pyritään hakemaan sen kautta, että viruksen jo sairastaneet ovat immuuneja virukselle. Mikäli tällainen immuniteetti muodostuu riittävän monelle, koko väestö on turvassa epidemian uusiutumiselta.
Laumasuojan hakeminen voi kuitenkin kaatua siihen, että riittävän pitkäaikaista immuniteettia ei synnykään, tai että virus mutatoituu niin paljon, että kerran sairastamalla saatu immuniteetti ei auta. Koronaviruksen tiedetään mutatoituneen moneen kertaan jo nyt, ja mitä enemmän tartunnan saaneita on, sitä enemmän on mahdollisuuksia mutaatioihin.
<h4>Strategia 3: Tukahdutetaan epidemia</h4>
Tässä strategiassa epidemian leviämistä pyritään heti alussa rajoittamaan tiukoilla toimenpiteillä. Onnistuessaan tämä toimintatapa tarkoittaa, että kuolonuhrien määrä liikkuu kymmenien miljoonien sijasta vain kymmenissä tuhansissa.
Tiukoilla liikkumisrajoituksilla ja eristystoimenpiteillä pyritään katkaisemaan tartuntojen määrän eksponentiaalinen kasvu. Jos toimet tehoavat, myöskään terveydenhoitojärjestelmä ei romahda, jolloin kaikki tehohoitoa tarvitsevat myöskin saavat sitä. Tällöin kuolleisuus jää alhaiseksi.
Hallitukset kuitenkin epäröivät tiukkojen rajoitusten käyttöönottoa, koska pelkäävät niitä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, joita yhteiskunnan sulkeminen jopa kuukausiksi tuo tullessaan. Lisäpelkona on se, että jos rokotetta ei saada kehitettyä, epidemia palaa myöhemmin.
Tomas Pueyon mukaan tärkeintä on kuitenkin voittaa aikaa, jotta epidemiaan voidaan valmistautua paremmin hankkimalla riittävä määrä testaus- ja suojavälineita ja hengityskoneita. Aikaa tarvitaan myös lääkehoidon ja rokotteen kehittämiseen.
Wuhanin esimerkki osoittaa, että viruksen leviäminen voidaan todellakin katkaista käyttämällä erittäin tiukkoja karanteenitoimenpiteitä. Epidemian alussa Wuhanin R-luvuksi laskettiin peräti 3,9. Jokainen tartunnan saanut tartutti siis keskimäärin neljä muuta. Kaupungin sulkemisen ja karanteenitoimien jälkeen R-luku laski 0,32:een. Tällä hetkellä Wuhanin kaupungissa ja sitä ympäröivässä 60 miljoonan asukkaan maakunnassa ei esiinny lainkaan uusia koronatartuntoja.
<h4>Strategia 4: Vasara ja tanssi</h4>
Yleisimmät liikkumisrajoituksiin ja karanteeniin liittyvät huolenaiheet ovat:
&#8211; kuinka kauan tämä oikeasti kestää? 
&#8211; miten kalliiksi tämä tulee? 
&#8211; tuleeko kaikesta huolimatta uusi kasvupiikki tartunnoissa?
Tomas Pueyon käsitteellistämä Vasara ja tanssi -strategia perustuu siihen, että epidemiaa isketään ikäänkuin vasaralla päähän heti kun se näyttää ruman naamansa jossakin. Tavoitteena on saada R-luku niin lähelle nollaa niin nopeasti kuin mahdollista. Kun tämä on saavutettu, liikkumisrajoituksia voidaan lieventää. Jälkimmäistä vaihetta Pueyo kutsuu tanssiksi: se on tasapainottelua rajoitusten ja yhteiskunnan normaalin toiminnan välillä, kunhan vain R-luku pysyy yhden alapuolella.
Positiivisena esimerkkinä Tomas Pueyo ottaa esille Etelä-Korean, jossa oli aluksi pahin koronaepidemia Kiinan ulkopuolella. Etelä-Korea sai kuitenkin tilanteen hallintaan hyvin nopeasti, muutamassa viikossa. Keinoina olivat laajamittainen testaaminen, tartuttajien kontaktien jäljitys, matkustusrajoitukset, pakkokaranteenit ja vapaaehtoinen eristys. Toimenpiteet kohdistettiin niihin henkilöihin, joiden epäiltiin tai tiedettiin kantavan virusta, joten koko yhteiskuntaan kohdistuvia koulujen tai ravintoloiden sulkemisia ei tarvittu.
Muutkin Kaukoidän teollisuusmaat, kuten Taiwan ja Singapore, ovat panostaneet koronaviruksen torjunnassa teknisiin keinoihin, kuten laajaan testaamiseen, lentokentillä tehtyihin kuumemittauksiin ja tartuttajien kontaktien tarkkaan jäljitykseen.
Vasara-osuus voidaan toteuttaa monenlaisella keinovalikoimalla. Periaatteessa se tarkoittaa äärimmäisen tiukkoja liikkumisrajoituksia ja karanteeneja mahdollisimman hyvin kohdistettuina. Riittävän varhaisessa vaiheessa toteutettu laaja testaus auttaa kohdistamaan toimenpiteet oikein, jolloin esimerkiksi kouluja ei välttämättä tarvitse sulkea koko maassa. Vastaavasti, jos testaaminen laiminlyödään, vasaraa joudutaan sitten antamaan lisää jollain muulla tavalla myöhemmin.
Joka tapauksessa tiukimpien rajoitusten jakson pituuden tulisi olla vain viikkoja, ei kuukausia. Sen jälkeen alkaa tanssi. Tämä tarkoittaa pidempää jaksoa, jolloin pyritään palauttamaan yhteiskunnan toiminta mahdollisimman normaaliksi, mutta kuitenkin siten, että R-luku pysyy yhden alapuolella.
Kuten alussa todettiin: Jos R-luku on yli yhden, tartuntojen määrä kasvaa rajusti. Jos R on alle yhden, epidemia hiipuu. Tätä on tanssiminen. Jos se onnistuu, tanssi päättyy viruksen kuolemaan.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-60817" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi.png" alt="" width="3262" height="1872" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi.png 3262w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-300x172.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-1024x588.png 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-768x441.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-70x40.png 70w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-1536x881.png 1536w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-2048x1175.png 2048w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-100x57.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-60x34.png 60w" sizes="auto, (max-width: 3262px) 100vw, 3262px" /></a>
KAAVIO 13. Vasara ja tanssi (engl: Hammer and Dance). Kuva: Tomas Pueyo
Kyse on tasapainottelusta normaalin elämän ja viruksen torjumisen välillä. Jossakin päin maata saattaa puhjeta paikallisia epidemioita, jolloin siellä pitää soveltaa tiukempia rajoituksia.
Massatestit auttavat tunnistamaan viruksen kantajat jo ennen kuin heillä on oireita, jolloin heidät voidaan eristää. Mitä paremmin ihmiset oppivat tunnistamaan oireet ja noudattamaan hygienia- ja etäisyysohjeita, sitä vähemmän he levittävät virusta.
Poliitikkojen kannalta kyse on erilaisten toimenpiteiden <a href="https://miro.medium.com/max/3350/1*h85AvGzHB7lk3v2wg8Sxlg.png">kustannustehokkuuden arvioimisesta</a>, kuten monessa muussakin asiassa. Koulujen ja yritysten sulkemisella on sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia, joita pitää verrata sulkemisen tuottamaan hyötyyn. Laajamittainen testaaminen maksaa, mutta sillä voidaan vastaavasti välttää uusia tartuntoja ja säästää tehohoidon kustannuksissa.
Pueyon työtä on kyseenalaistettu julkisuudessa muun muassa siksi, koska hänellä ei ole terveydenhuollon tutkintoa. Hänen <a href="https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-act-today-or-people-will-die-f4d3d9cd99ca">kirjoitussarjansa</a> koronasta on kuitenkin herättänyt sen verran <a href="https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-articles-endorsements-fdc68614f8e3">julkista kiinnostusta, tukea ja tunnustusta</a>, että aivan mitättömin ansioin ei nyt olla liikkeellä.

laumasuoja

Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson syyttää maan hallitusta kansanmurhasta – vaatii vastuullisten eroa

Vastaus edustaja Rantasen kanteluun – oikeuskansleri tutkii Suomen laumasuojastrategiaa

THL:n tutkimusprofessori: Tukahduttaminen vai laumasuoja – mihin hallituksen hybridistrategia oikein pyrkii?

Valtion epidemiologi Tegnell: ”En ole lainkaan vakuuttunut siitä, että Ruotsi on toiminut oikein”

Koronaviruksen vuoksi pystytettyjä eristystoimia aletaan purkaa – terveysalan asiantuntijat huolissaan

Korona maailmalla: Tukholma tavoittelee laumasuojaa – Venäjä valvoo karanteenia kameroilla

Rantanen: Todellisuus ei tue THL:n väitettä – ”Ovatko hallituksen puheet testauksen lisäämisestä pelkkää ilmaa?”

Voidaanko korona nujertaa Vasara ja tanssi -strategialla?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025