Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

lehmänkauppa

Suurimpien puolueiden johtajat SDP:n Sanna Marin, kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Riikka Purra esittivät eilen MTV:n pääministeritentissä keinoja julkisen talouden sopeutustoimiksi. Demarien talouslinja perustuu edelleen pitkälti toiveajattelulle, sillä puolue laskee sen varaan, että talous lähtee kasvamaan ja työllisyys kehittymään, vaikka merkkejä talouskasvusta ei ole. Perussuomalaiset sen sijaan haluaa laatia selvän tiekartan julkisten menojen vähentämiseen, jotta myöhemmin myös verotusta olisi mahdollista keventää.

Julkisen talouden yhteenlaskettu alijäämä on lähes jopa 14-15 miljardia vuodessa. Koska talouskasvu on hidasta, julkisen talouden ongelmia ei ole mahdollista hoitaa pelkästään luottamalla talouskasvuun.
Perussuomalaisten Riikka Purra painotti MTV:n pääministeritentissä, että kevään hallitusneuvotteluissa on välttämättä päästävä sopimukseen siitä, millaisista valtion menoista säästöjä tehdään ja mitä muutoksia tehdään lakisääteisiin valtion ja kuntien tehtäviin.
Perussuomalaiset ei halua kiristää verotusta, vaan päinvastoin keventää verotusta ja siten vahvistaa kansalaisten ostovoimaa. Purra kuitenkin korosti, että veronalennuksiin ei ole mahdollista mennä heti.
&#8211; Perussuomalaiset haluaa keventää verotusta. Siihen ei kuitenkaan ole vielä varaa ennen kuin on olemassa selvä tiekartta valtion menojen vähentämiseen.
&#8211; Perussuomalaiset leikkaisi ensin niitä menoja, jotka ovat toissijaisia suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Silti seuraavalla hallituskaudella joudutaan tekemään myös vaikeita päätöksiä. Luonnollisesti myös perussuomalaiset joutuu joustamaan, mikäli olemme hallituksessa, Purra sanoi.
Talouskasvuun tarvittaisiin konkretiaa
Sanna Marinin johtaman SDP:n talouslinjaa on moitittu toiveajatteluun perustuvaksi, sillä demarit laskee pitkälti sen varaan, että talous lähtee kasvamaan ja työllisyys kehittymään – vaikka merkkejä talouskasvusta ei juuri ole.
Marin kuitenkin esitti eilen samaa toiveikkuuteen perustuvaa demareiden talouspolitiikkaa.
&#8211; Meidän pitää tavoitella 2 prosentin talouskasvua vuodessa ja 80 prosentin työllisyysastetta. Näillä olisi mahdollista tasapainottaa julkista taloutta jopa neljä miljardia vuodessa.
Mikäli demareiden toiveet eivät toteudukaan eikä talouskasvua nähdä, silloinkaan ei olisi Marinin mukaan oikea aika leikata.
&#8211; Me tarvitsemme elvyttävää finanssipolitiikkaa taantumassa. Tarvitaan työllisyyttä vahvistavia toimia. Jos julkisesta taloudesta leikataan, tilanne vain pahenee.
Kokoomuksen Petteri Orpo huomautti Marinille, että talouskasvuun tarvitaan enemmän konkreettisia toimia.
&#8211; Tilanne on karmea. Tarvitaan työllisyystoimia sekä myös rakenteellisia uudistuksia, joilla saadaan lisää tuottavuutta suureksi painuneeseen julkiseen sektoriin, Orpo sanoi.
SDP:n mielestä koskaan ei ole oikea aika leikata
Purra moitti sosialidemokraattien talouspolitiikan linjaa, jossa elvyttävää finanssipolitiikkaa suositaan myös nousukaudella. Mitään tosiasiallisia leikkauksia julkisiin menoihin demarit eivät ole esittäneet.
&#8211; Käytännössä sosialidemokraattien lääke on aina, tilanteesta riippumatta, lisätä valtion menoja. Se on yksi syy siihen, miksi tässä tilanteessa nyt ollaan, Purra sanoi.
Orpo huomautti Marinille, että Suomen talous laahaa muiden Pohjoismaiden jäljessä ja että demareiden talouslinja on toiveajattelua.
&#8211; Jos talous saataisiin kuntoon pelkällä elvytyksellä, se olisi jo kunnossa.
Marinin mukaan taantuman keskellä ei olisi oikea aika leikata julkisista menoista. Hän tosin kuitenkin yllättäen väläytti, että myös demarit olisivat talouden kasvaessa valmiita sopeutustoimiin. Tosin Marinin sopeutustoimet eivät tarkoita ylimääräisistä menoista luopumista.
&#8211; Me olemme valmiita esimerkiksi tukkimaan verotuksen porsaanreikiä, josta saadaan lisää tuloja valtion kassaan, Marin sanoi.
Marinilla tutut selitykset menojen kasvulle
Marinin hallitus on lisännyt miljardien edestä julkisia menoja, joita hän yleensä perustelee poikkeusajoilla eli koronalla ja Venäjän aloittamalla hyökkäyssodalla Ukrainaan. Sen Marin jättää kertomatta, että monet hänen hallituksensa lisämenot eivät liity millään tavalla koronaan tai sotaan.
Myös eilen Marinin argumentit olivat tutun kuuloisia:
&#8211; Puolustan niitä toimia, mitä hallitus teki globaalin pandemian aikaan. Muistaakseni myös suurimmat oppositiopuolueet tukivat sitä, että tuimme yrityksiä ja työllisyyttä. Siksi emme nähneet esimerkiksi massiivisia irtisanomisia.
Purra moitti Marinia ja hallitusta siitä, että Suomen julkinen talous on paisunut, koska hallitus ei ole kyennyt luopumaan mistään vähemmän tärkeästä.
&#8211; Taloudessa on toki tärkeitä asioita, kuten meidän hyvinvointijärjestelmämme, jossa on tehty vaikeita päätöksiä koronaan ja sotaan liittyen, niitä perussuomalaisetkin on tukenut.
&#8211; Samaan aikaan, poikkeustilanteessa, te ette ole kuitenkaan osanneet luopua mistään. Jokainen hallituspuolue on saanut omat lempilehmänsä kauppaan mukaan ja sillä on menty. Juuri se kokonaisuus on tämän tilanteen takana, Purra sanoi.
Verouudistukset olisi voitu tehdä jo tällä kaudella
Purra huomautti myös pääministerille, että hallituksella olisi ollut mahdollista tehdä Marinin tarkoittamia verotusuudistuksia jo tällä hallituskaudella, vaikkakaan ne eivät ole sama asia kuin kireä finanssipolitiikka.
&#8211; Kukaan ei vastusta sitä, että veropohjaa laajennetaan esimerkiksi suursäätiöiden pääomatuloille. Kuitenkin esittämänne verotukseen liittyvät keinot ovat niitä, joita olisi voitu tehdä jo tällä kaudella, miksi siis ette ole tehneet niitä jo nyt?
&nbsp;

Purra moittii Marinin hallitusta siitä, että se ei kykene luopumaan mistään: ”Jokainen hallituspuolue saanut omat lempilehmänsä”

Riikka Purran mukaan se, että uudessa hallitusohjelmassa halutaan kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, ei tunnu uskottavalta, kun samalla rajojen ylitse halutaan maahan lisää huono-osaisuutta, lisää potilaita, lisää työttömiä ja lisää terapian tarpeessa olevia kotouttamistoimenpiteiden kohteita.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajaksi noussut kansanedustaja Riikka Purra moitti ankarasti edellisen hallituksen sote-sähläystä, johon haaskattiin vuosien aikana paljon rahaa, mutta juuri mitään ei saatu aikaiseksi.
Purra puhui perussuomalaisten puoluekokouksessa Tampereella.
&#8211; Viime hallituskauden tärkeimmän uudistuksen oli määrä olla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Poliittisesti se kääntyi keskusteluksi suuryrityksistä, valinnanvapaudesta, maakuntahallinnosta, leveämmistä hartioista, horisontaalisesta ja vertikaalisesta integraatiosta eli suomeksi siitä, että asiat toimisivat ja niin edelleen.
&#8211; Koko uudistusta väritti valtavan räikeä poliittinen lehmänkauppa – yhdelle puolueelle hillotolppia maakuntahallintoon, toiselle puolueelle monikansallisia suuryrityksiä kuppaamaan veronmaksajan rahaa ja kolmannelle, no ihan mitä vain.
Sipilän hallitus unohti uudistuksen tarkoituksen
Perussuomalaiset oli mukana kirjoittamassa edellisen hallituksen hallitusohjelman sote-kantoja. Purra esitti, että sen jälkeen kun perussuomalaiset oli heitetty ulos hallituksesta, hallitun sote-uudistuksen valmistelu tyssäsi.
&#8211; Potkimisemme ulos hallituksesta ja sitä seurannut hilloloikka löivät osaltamme järkevän sote-uudistuksen oven kiinni ja mahdollistivat sen, että jäljelle jääneet porukat pääsivät kiilto silmissään vaatimaan ihan mitä kehtasivat.
&#8211; Uudistuksessa oli valtavia ongelmia, joita kritisoimme pitkin matkaa. Merkittävintä oli se, että itse tarkoitus tuntui unohtuneen. Se, että ihminen saisi riittävän nopeasti riittävän hyvää hoitoa yhä haasteellisemmassa taloustilanteessa, ikääntymisen, kestävyysvajeen ja pakenevien palveluiden kurjimuksessa.
Sote kaatui ja lopulta hallituskin
Purra muistutti, että perussuomalaisille olisi käynyt maakuntauudistus, jos sen rinnalla olisi saatu kunnollinen sote.
&#8211; Mitään tarkoitusta pelkälle maakuntauudistukselle ei kuitenkaan ole, varsinkaan jos hyvä sote saataisiin muulla keinoin paremmin aikaiseksi. Meille olisi käynyt myös valinnanvapaus, kunhan se olisi tehty hallitusohjelman kirjausten mukaan ja hallitusti, Purra totesi.
&#8211; Me emme kavahda yksityisiä toimijoita, mutta kansalaisten veroeurojen syytäminen suurille firmoille, jotka eivät edes maksa verojaan Suomeen, ei todellakaan kuulu arvopohjaamme. Sote kaatui, hallituskin lopulta. Kului hyvin paljon rahaa, mutta juuri mitään ei saatu aikaiseksi.
Vaalitappion kärsinyt keskusta sählää hallituksessa
Suurimman vaalitappion kärsinyt ja edellisellä hallituskaudella epäonnistunut keskusta nousi jälleen hallitukseen. Purran mielestä tämä on käsittämätöntä.
&#8211; Keskustan tärkein tavoite on saada maakuntauudistus tällä kaudella maaliin. Se haluaa saada kannatuksensa nousuun tarjoamalla tällä kertaa ei-kokoomuslaista politiikkaa, ei-sipiläläistä puheenjohtajuutta ja tietysti maakunnan väelle tehtäviä ja tolppia.
&#8211; Sote-uudistuksen lähtökohdat eivät ole muuttuneet. Väestökehitys on entistä huolestuttavampaa, jaettavaa rahaa ei ole liiaksi, ihmiset sairastuvat, masentuvat, hyvinvointijärjestelmämme rakoilee, syrjäseutujen palvelut harvenevat entisestään. Pääministeripuolue on sdp, joka toki ei vaadi valinnanvapautta, mutta jolla on myös hyvin vähän varsinaisia konkreettisia ratkaisuehdotuksia asiaan – edes sellaisia, jotka jo eroaisivat ehdotetuista.
Arvomaailman muutos perusterveydenhuoltoon
Purran mukaan se, että uudessa hallitusohjelmassa halutaan kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, ei tunnu uskottavalta, kun samalla rajojen ylitse halutaan maahan lisää huono-osaisuutta, lisää potilaita, lisää työttömiä ja lisää terapian tarpeessa olevia kotouttamistoimenpiteiden kohteita.
&#8211; Sellaista on nykyään vasemmistolainen ajattelu. Todella kaukana sisäisestä solidaarisuudesta. Uskon, että sillä noin neljällä miljardilla, jota tämäkin hallitus kaavailee paitsi maahanmuuton kuluihin myös lisääntyvään kehitysapuun, saatettaisiin saada hieman sote-sektoria korjattua
Purran mukaan perussuomalaiset eivät usko, että sote-sektorin ongelmat korjaantuvat lisäämällä digitalisaatiota tai antamalla monikansallisten suuryritysten hoitaa kansalaisiamme.
&#8211; Emme myöskään usko, että ongelmat korjataan niin, että vihervasemmistohallitus avaa rahahanoja yhä isommalle. Perusterveydenhuollon ongelmia ei korjata ilman lisärahaa, mutta yksin tämä ei riitä. Ennen kaikkea vaaditaan arvomaailman muutosta – sitä, että me ymmärrämme, että meidän verorahamme, meidän hyvinvointijärjestelmämme ja meidän sotemme on tarkoitettu ensisijaisesti meille, suomalaisille.
&#8211; Perussuomalaisen soten ensimmäinen periaate on sama kuin muillakin sektoreilla: suomalaisten veroeurot tulee käyttää suomalaisten hyväksi. Arvostamme ihmisoikeuksia, mutta niiden nauttijoita ei tule haalia maahamme lisää, Purra painotti.

Purra vaatii sote-uudistukselta priorisointia ”Meidän verorahamme, hyvinvointijärjestelmämme ja meidän sotemme on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisille”

lehmänkauppa

Purra moittii Marinin hallitusta siitä, että se ei kykene luopumaan mistään: ”Jokainen hallituspuolue saanut omat lempilehmänsä”

Purra vaatii sote-uudistukselta priorisointia ”Meidän verorahamme, hyvinvointijärjestelmämme ja meidän sotemme on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisille”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025