Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Lentäminen

EU-parlamentti hyväksyi tiistaina päästökauppajärjestelmän <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20230414IPR80120/parlamentti-hyvaksyi-keskeiset-ilmastolait">uudistuksen</a>, joka nostaa järjestelmän tavoitetasoa. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä päästökauppaan kuuluvilla aloilla vuoteen 2030 mennessä 62 prosenttia. Päästöt vähenevät, kuten haihtuvat myös kansalaisten rahat.

Uudistus poistaa myös yritysten ilmaiset päästöoikeudet vaiheittain vuosina 2026–2034. Tieliikenteelle ja rakennuksille perustetaan erillinen uusi päästökauppajärjestelmä, joka luo hinnan näiden alojen kasvihuonekaasupäästöille vuonna 2027 (tai 2028, jos energiahinnat ovat poikkeuksellisen korkeita).
Parlamentti hyväksyi myös meriliikenteen päästöjen sisällyttämisen päästökauppajärjestelmään ja lentoliikenteen päästökauppajärjestelmän uudistamisen.
EU poistaa asteittain ilmailualan ilmaiset päästöoikeudet vuoteen 2026 mennessä ja edistää kestävien lentopolttoaineiden käyttöä.
Kaikki senkun kallistuu
Lentämisen ja laivamatkailun ottaminen mukaan päästökaupan piiriin johtaa luonnollisesti näiden matkustusmuotojen kallistumiseen. Laajentunut päästöoikeuksien kauppa tekee myös asuntojen fossiilisen lämmityksen kalliimmaksi.
Suomalaisen autoilijan kannattaa ehkä sekin muistaa, että energiakriisin takia laskettu <a href="https://stage.sudev.fi/seuraava-hallitus-tosipaikan-edessa-kansalaisten-taloudellinen-selkaranka-katkeamassa/">polttoaineiden jakeluvelvoite</a> on voimassa vain vuoden 2023. Inflaatiokin laukkaa edelleen, eivätkä palkankorotukset kata yleistä hintojen nousua.
Kuluttajaakin kuulemma ajateltu
EU:n mukaan keskeinen periaate ilmastolakien tehtailussa on ollut kuluttajien suojeleminen. Päästöoikeuksista saatuja rahoja ohjataan muun muassa uuteen sosiaaliseen ilmastorahastoon, jonka tehtävä on varmistaa, että energiasiirtymä tapahtuu oikeudenmukaisesti.
Rahastosta hyötyvät etenkin haavoittuvat kotitaloudet, mikroyritykset ja ihmiset, jotka kärsivät energia- ja liikenneköyhyydestä. Tuet rahoitettaisiin myymällä päästöoikeuksia 65 miljardin euron edestä.
Hiilirajamekanismi oman teollisuuden suojaksi
Lystikäs sana &#8221;hiilirajamekanismi&#8221; tarkoittaa systeemiä, jolla EU:n ulkopuolisia maita kannustetaan vihertämään omaa teollisuuttaan.
Käytännössä se tarkoittaa päästöihin perustuvia maksuja sellaisista maista tuotaville tuotteille, joissa päästörajoitukset ovat löyhempiä kuin EU:ssa.
Ne kompensoisivat EU:n päästökauppajärjestelmän kustannuksia ja kannustaisivat myös kolmansia maita kunnianhimoisiin päästövähennyksiin. Samalla estetään tuotannon siirtyminen löysemmän säätelyn maihin.
Hiilirajamekanismia sovellettaisiin raudan, teräksen, sementin, alumiinin, lannoitteiden, sähkön ja vedyn tuotantoon sekä tietyin edellytyksin epäsuoriin päästöihin.

EU-parlamentti piiskaa lisävauhtia päästövähennyksiin – nyt kallistuvat myös lentäminen, laivamatkailu sekä lämmittäminen

Eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne (ps.) vaatii julkisen talouden pienentämistä &#8211; ei leikkaamalla peruspalveluista, vaan luopumalla suomalaisten hyvinvoinnin kannalta epäoleellisista ja vahingollisista toiminnoista ja menoista. Eduskunta kävi tänään valtion ensi vuoden budjetin lähetekeskustelua. 

&#8211; Resurssit on kohdennettava tärkeimpiin; suomalaisiin vähäosaisiin, ikäihmisiin, lapsiperheisiin, vammaisiin ja sairaisiin. Samaan aikaan julkista taloutta on pienennettävä myös toteuttamalla EU:n vaikuttavin ja taloudellisesti tehokkain julkinen hallinto ja palvelutuotanto, sanoo Lulu Ranne.
Ranteen resepti poikkeaa oleellisesti muiden puolueiden populistisista veronalennuspuheista.
&#8211; Keskusta on hallituksessa ottamassa kaksin käsin velkaa, eikä loppua näy. Sen ja aluevaalien valossa keskustan vihjailu vuoden 2023 veronkevennyksistä onkin jopa vappusatasta röyhkeämpää äänestäjien huijaamista.
Vihreät ja kokoomus köyhimpien kimpussa
Ranteen mukaan vihreätkin kertovat kannattavansa työn verotuksen alentamista, mutta vain, jos köyhien rahat kerätään ilmaston nimissä muuten pois. Vihreät paikkaisivat valtion budjetin verottamalla toimintoja, jotka he haluavat lopettaa: autoilua, lentämistä ja lihansyöntiä. Heidän järkeilyssään yksityistä kulutusta ja ostovoimaa leikataan ja syntyvä julkinen rahoitusvaje katetaan talouskasvulla. Mikä voisikaan mennä pieleen?
&#8211; Kokoomus puolestaan poistaisi kannustinloukut ja rahoittaisi veroalensa leikkaamalla heikoimmassa asemassa olevilta, työttömiltä, toimeentulo- ja asumistuen saajilta. Nämä rahat olisivat heti ja täysimääräisesti pois kulutuksesta, syöden taloutta nopeammin kuin verohelpotukset ehtisivät sitä piristää.
Rahan lappaminen turhuuteen peruspalvelujen suurin uhka
Ranne pitää aikamme suurena kysymyksenä sitä, miten turvata suomalaisille tärkeimmät perus- ja lähipalvelut. Julkisen talouden paisumisesta huolimatta rahaa ei riitä lapsiin, nuoriin, ikäihmisiin eikä etulinjassa ihmisten kanssa töitä tekevien kuormituksen tai palkkojen kuntoon laittamiseen. Yhteisen rahan lappaminen turhuuteen, tehottomuuteen ja ulkomaille onkin Ranteen mielestä suurin uhka suomalaisten peruspalvelujen rahoitukselle.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä työn verotusta on kevennettävä, mutta velaksi sitä ei voi enää tehdä. Tulonsiirtomenojen etupainotteinen leikkaaminen ei myöskään ole oikea ratkaisu. Verokiilan pienentäminen edistää parhaiten yksityissektorin työllisyyttä, parantaa kuluttajien ostovoimaa ja poistaa kannustinloukkuja ilman, että etuuksiin tarvitsee ensimmäiseksi puuttua, Ranne uskoo.
Budjettiesitys on jälleen yksi naula julkisen talouden arkkuun
Tulonsiirrot vähäosaisimmille eivät Ranteen mielestä ole julkisen talouden suurin ongelma, vaan huono tuottavuus ja liian suuri koko suhteessa yksityissektoriin. Verojen kevennys ja kestävyysvajeen kattaminen vaativatkin julkisen talouden koon pienentämistä. Hallitus ei tätä ole ymmärtänyt ja on muun muassa paisuttanut valtionhallintoa jo yli 4 500 henkilöllä. Kyse ei ole vain palkoista, vaan myös siitä, millaisia rakenteita ja menoja paisuva hallinto pyörittää.
&#8211; Hallitus on kyllä käynnistänyt julkisen hallinnon uudistamisen strategiatyön, mutta ilman sitovia taloudellisia tavoitteita se jää pelkäksi paperiksi.
&#8211; Julkisen talouden pienentäminen ei toteudu Sanna Marinin punavihreällä strategiatyöllä tai EU:ssa upporikkaana esiintymisellä. Se toteutuu vain poistamalla hallinnosta hukka, turha ja viiveet sektori ja palvelu kerrallaan. Tämä budjettiesitys on valitettavasti jälleen yksi naula Suomen julkisen talouden arkkuun. Todiste siitä, että hallituksella ei ole pienintäkään aikomusta pistää asioita tärkeysjärjestykseen ja ajaa suomalaisten etua, Ranne päättää.

Lulu Ranne: Veroja kevennettävä, suomalaisten hyvinvoinnin kannalta epäoleellisista ja vahingollisista toiminnoista ja menoista on luovuttava

Vihreiden varapuheenjohtajaksi noussut Harjanne on noussut myös julkisuuden valokeilaan. Netti ei unohda kenenkään vanhoja syntejä, joten Harjanteen lukuisille lomalennoille irvaillaan taas. 
Poliitikkoja arvostellaan usein siitä, että he puhuvat yhtä mutta tekevät toista. Helsinkiläinen kansanedustaja Atte Harjanne sai eniten ääniä vihreiden varapuheenjohtajavaalissa ja on näin ollen vahvin ehdokas sisäministeri Maria Ohisalon äitiysloman tuuraajaksi.
Uuden roolin myötä myös Harjanteen aiempi toiminta on joutunut tarkempaan syyniin. Twitterissä esimerkiksi Marko Kettunen <a href="https://twitter.com/MarkoKettunen/status/1437355218744881152">muistuttaa</a> Harjanteen puheiden ja tekojen ristiriidasta viinien ulosmyynnin suhteen. Vuosi sitten keväällä Harjanne oli vahvasti ravintoloiden puolella kannattamassa viinien ulosmyyntiä, mutta eduskunnassa hän kuitenkin äänesti tätä vastaan.
&#8221;Paljon lentänytkin voi tehdä ilmastopolitiikkaa&#8221;
Tamperelainen Riku Ranta on samaa mieltä: Harjanteen kohdalla puheet ja teot eivät voisi kovin paljon enempää erota. Ranta läväyttää pöytään pari vuotta sitten netissä kiertäneen<a href="https://twitter.com/Riku_Ranta/status/1437376074556579849/"> meemin</a>, jossa irvaillaan vihreiden kaksinaismoralismille.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Lisäksi Harjanteen kohdalla puheet ja teot ei vois ihan hirveesti enempää erota🙄 <a href="https://t.co/xHhL6BRHrY">pic.twitter.com/xHhL6BRHrY</a>
&mdash; Riku Ranta (@Riku_Ranta) <a href="https://twitter.com/Riku_Ranta/status/1437376074556579849?ref_src=twsrc%5Etfw">September 13, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Meemikuvan yläreunassa on joukko Harjanteen ilmastoiskulauseita. Niiden alla on vaikuttava kokoelma Harjanteen Instagram-sivuilta poimittuja matkakuvia. Näyttää siltä, että Atte on ehtinyt lennellä ympäri maailmaa kadehdittavan monessa eksoottisessa lomakohteessa.
Kun meemi tuli esille ensimmäisen kerran, Atte Harjanne puolustautui <a href="https://atteharjanne.fi/2019/04/24/voiko-lentanyt-tehda-ilmastopolitiikkaa/">blogissaan</a> sanomalla, että &#8221;paljon lentänytkin voi tehdä ilmastopolitiikkaa&#8221;. Hän kertoi sittemmin vähentäneensä lentämistään ja kompensoineensa aiheuttamiaan päästöjä. Hän on todennäköisesti myös vähentänyt eksoottisten kaukolomakuvien laittamista Instagramiin.

Vihreiden johtoon kerosiininkatkuinen sarjareissaaja – Atte Harjanteen lentolomailulle irvaillaan taas

Puoluejohtajat ottivat tänään mittaa toisistaan Maaseudun Tulevaisuuden järjestämässä ilmastoaiheisessa <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.359290">vaalikeskustelussa</a>. 

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho otti eräänä mahdollisena keinona esille EU:n asettamat hiilitullit, joilla voitaisiin hillitä kaikkein saastuttavimpien maiden tuotteiden kysyntää Euroopassa. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti ajatusta erittäin hyvänä.
&#8211; Euroopan Unionin pitäisi tulli- ja muilla toimenpiteillä estää hyödykkeiden ja materiaalien halpatuontia eniten saastuttavista maista. Olemme esittäneet hiilitullia, tämä vähentää halpakrääsää. Se johtaa kalliimpiin, mutta laadukkaampiin tuotteisiin, joka taasen avaa uusia mahdollisuuksia kiertotaloudelle. Tämän kaltainen protektionismi on paitsi työllisyysteko, niin myös ympäristöteko, Halla-aho määritteli perussuomalaista ilmastopolitiikkaa.
<h4>Vaaleissa valitaan ilmastonmuutoksen torjumisen maksaja</h4>
Halla-ahon mukaan kyse on viime kädessä oikeudenmukaisuudesta, siitä kuka maksaa ja kuinka kohtuullisen osan ilmastonmuutoksen torjunnasta. Tilanne on tavallisen kuluttajan kannalta ristiriitainen, koska globalisaatio on tehnyt monista tuotteista niin edullisia, että ne ovat kaikkien ulottuvilla. Sama koskee vaikkapa lentomatkustamista.
&#8211; Tämä on tyypillinen globalisaation ansa, koska poliittisesti on hyvin vaikeaa perustella keski- tai pienituloiselle ihmiselle sitä, miksi hänen elämästään pitäisi tehdä kalliimpaa. Me elämme kertakäyttötaloudessa tavarantuotannon osalta ja matkustaminen maksaa liian vähän, nimenomaan lentomatkustaminen. Samalla täytyy ymmärtää se, että muutaman kympin tai satasen korotus osuus juuri siihen keskituloiseen, duunariperheeseen, joka käy kerran vuodessa Teneriffalla. Kyllä minä suhtautuisin lentoveroon erittäin kriittisesti, ainakin kansallisena toimenpiteenä, Halla-aho linjasi.
<h4>Orpo hiilitukiasiassa Halla-ahon linjoilla</h4>
Valtiovarainministeri Petteri Orpo muisteli, että perussuomalaiset ovat ottaneet hiilitullin esille ”pariinkiin otteeseen”. Orpo sanoi tutkineensa ja pohtineensa asiaa ja hänen mielestään ”siinä on oikeasti ideaa”.
&#8211; Euroopan Unionin tasolla pitäisi tehdä ympäristölle haitallinen tavaran- , energian- ja materiaalintuonti Eurooppaan ja Suomeen kalliimmaksi. Silloin me pystymme kilpailemaan hiilineutraalilla tuotannolla. Mielestäni tämä on tärkeä asia pohdittavaksi eteenpäin, Orpo suitsutti.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muisti muistuttaa, että puolueen varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen esitti hiilitullien käyttöönottoa EU-tasolla jo ”paljon, paljon ennen kuin perussuomalaiset sen saman esityksen tekivät”. Muiltakin puolueilta pyydettiin kantaa asiaan mutta yleisessä sekamelskassa sitä ei tullut, vaan keskustelussa riennettiin eteenpäin.
<h4>&#8221;Kotimainen liha parempi kuin ulkomaalaiset kasvikset&#8221;</h4>
Halla-aho puolusti myös kotimaista lihantuotantoa. Hänen mukaansa on parempi syödä kotimaisia kasviksia kuin ulkomaalaista lihaa, mutta toisaalta olisi myös parempi syödä kotimaista lihaa kuin ulkomaalaisia kasviksia.
Tilaisuuden videotallenne on katseltavissa <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.359290">Maaseudun Tulevaisuuden sivuilta</a>.

Kenen hartioille ilmastomuutoksen torjunnan kustannukset kasataan? Halla-aho puolusti puheenjohtajien paneelissa lähiruokaa ja duunariperheen oikeutta lomalentoon

Kirjailija, yrittäjä ja juontaja sekä Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja, punavihreä feministi Ronja Salmi on yksi nuoremman polven tunnetuimmista mielipidejohtajista. Vasta 25-vuotias Salmi on oikea ihminen, mutta häntä voisi epäillä jonkinlaiseksi punavihreästä feminististä luoduksi parodiahahmoksi &#8211; sen verran stereotyyppisiä hänen mielipiteensä ovat. Nyt sosiaalisessa mediassa pyörii meemi, jossa Salmi yhtäältä selittää, miten lihansyönti on niin vahingollista ilmastolle, että siitä pitää luopua, vaikka luopuminen on tuskallista &#8211; toisaalta sama tiukka linja ei sitten koskekaan lentämistä.

Suomen Uutiset kirjoitti lokakuussa Ilta-Sanomien toimittaja Pasi Jaakkosen kirjoituksesta, jossa Jaakkonen hämmästeli, kuinka kaupunkilainen ilmastosta huolestunut eliitti valikoi ja nostaa esiin tiettyjä kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavia elämntapoja tuomittaviksi, samalla kun jotkin toiset elämäntavat ja kulutuskäyttäytyminen nähdään suurista päästöistään huolimatta välttämättömiksi.
Mitkä hiilidioksidipäästöjä tuottavat elämäntavat media ja poliittinen eliitti nostaa puheenaiheeksi, saattaa heijastella median ja muun eliitin omia elämäntapoja, <a href="https://stage.sudev.fi/maapallon-lampenemisen-kohtalon-ratkaisevat-kehittyvat-maat-eivat-suomalaiset-pikkukunnat/">Suomen Uutiset</a> kirjoitti.
&#8211; Kansainvälinen, urbaani ja usein liberaali väki lentää paljon, mutta saattaa syödä kasvispainotteisesti ja kulkea päivittäiset työmatkat julkisilla. Tyypillinen perussuomalainen syö lihaa ja ajaa autoa päivittäin, mutta viettää lomat suomalaisella kesämökillään Phuketin sijaan, Suomen Uutiset tiivisti.
Ronja Salmi kirjoitti Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000002901012.html">Nyt-liitteessä</a> toukokuussa 2016 otsikolla Lihansyöntiä ei voi perustella sillä, että tykkää siitä.
Tällä viikolla Salmi pahoitteli <a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005899368.html">HS:n Nyt-liitteen</a> kolumnissaan sitä, että Suomessa ei pysy järjissään marraskuussa ilman lentämistä.
Salmi siis todisti oikeaksi sen, mitä Ilta-Sanomien toimittaja Pasi Jaakkonen ja Suomen Uutiset arvelivat jo aiemmin: punavihreälle eliitille heidän omaan, kansainväliseen elämäntapaansa kuuluvan lentämisen hiilidioksidipäästöt ovat ikään kuin välttämätön paha, ja lentämistä voi perustella sillä, että tykkää siitä &#8211; tavallisten suomalaisten autoilu ja makkaransyönti taas ovat osa väärää elämäntapaa, jota ei voi perustella millään.

Ronja Salmi 2016: Lihansyöntiä ei voi perustella sillä, että tykkää siitä – Ronja Salmi 2018: Lentämistä voi perustella sillä, ettei pysy järjissään sitä ilman

Ruotsissa virinnyt ympäristökeskustelu sai uutta vauhtia, kun poliitikoilta kysyttiin kantaa lentomatkustamiseen. <a href="https://www.svd.se/politiker-gar-emot-forskare-vi-kan-flyga-mer">Svenska Dagbladetin gallupissa</a> enemmistö valtiopäiväedustajista on sitä mieltä, että ruotsalaiset voivat tulevaisuudessa matkustaa lentämällä enemmän kuin tänään. Ruotsidemokraatit ja opposition allianssipuolueet suhtautuvat myönteisimmin lentämisen kasvuun.

Kuten <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsin-vihreat-yrittavat-kieltaa-bensiinin-dieselin-ja-lentopolttoaineen-kayton-elamantapoja-on-muutettava/">Suomen Uutisissa eilen kerrottiin</a>, Ruotsin ympäristöpuolue eli vihreät on hanakasti ajamassa liikkumistapojen muutosta, jotta Pariisin ilmastosopimuksen päästötavoitteet saavutettaisiin.
Vihreiden näkemys ei saa laajempaa kannatusta valtiopäiväedustajien joukossa. 60 prosenttia 170 tavoitetusta edustajasta vastasi myöntävästi kysymykseen, voivatko ruotsalaiset tulevaisuudessa matkustaa enemmän lentämällä kuin tänään. 40 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että lentomatkustamista voidaan lisätä, jos vastaavasti kasvatetaan biopolttoaineiden käyttöä.
Vain vihreät ja vasemmistopuolue ovat <a href="https://www.expressen.se/nyheter/klimat/svenska-politiker-vi-kan-flyga-mer/">Expressen-lehden</a> mukaan periaatteessa sitä mieltä, että lentomatkustamista pitää vähentää. Ruotsidemokraatit ja opposition allianssipuolueet ovat taasen sillä kannalla, että lentomatkustamista voi huoletta lisätä.
Tutkijan marjat ovat tässäkin kysymyksessä happamia. Lentomatkustamisen problematiikkaan syvällisesti perehtynyt Jonas Åkerman näkee nykyisen kehityksen mahdottomana.
-Lentomatkustaminen tuplaantuu seuraavan 15-20 vuoden aikana ja maapallon lämpötilan nousun rajoittaminen kahteen asteeseen on silloin mahdotonta, Åkerman huomauttaa. Biopolttoaineet eivät hänen mukaansa riitä korvaamaan fossiilisia polttoaineita.

Lentäminen

EU-parlamentti piiskaa lisävauhtia päästövähennyksiin – nyt kallistuvat myös lentäminen, laivamatkailu sekä lämmittäminen

Lulu Ranne: Veroja kevennettävä, suomalaisten hyvinvoinnin kannalta epäoleellisista ja vahingollisista toiminnoista ja menoista on luovuttava

Vihreiden johtoon kerosiininkatkuinen sarjareissaaja – Atte Harjanteen lentolomailulle irvaillaan taas

Kenen hartioille ilmastomuutoksen torjunnan kustannukset kasataan? Halla-aho puolusti puheenjohtajien paneelissa lähiruokaa ja duunariperheen oikeutta lomalentoon

Ronja Salmi 2016: Lihansyöntiä ei voi perustella sillä, että tykkää siitä – Ronja Salmi 2018: Lentämistä voi perustella sillä, ettei pysy järjissään sitä ilman

Punavihreä lentokielto ei saa Ruotsissa ilmaa siipien alle

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025