Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Lepakot

Kun perussuomalaisten työmies Matti Putkonen totesi (12.10.2016) A-studiossa lepakkojen keuhkojen verisuonten tuhoutuvan ja lepakkojen kuolevan tuulivoimaloiden pyörivien lapojen aiheuttamien paineaaltojen räjäyttäessä niiden sisuskalut, Yle teki asiasta vitsin, vaikka oli itse uutisoinut asian aiemmin.

&#8211; Tuulivoimalan pyörivien lapojen lähellä on niin korkeat paineenvaihtelut, että se tuhoaa lepakon keuhkojen verisuonet ja aiheuttaa lepakon kuoleman, Yle uutisoi vuonna 2013.
Ulkomaisissa tiedelehdissä oli tuolloin juttuja lepakkojen joukkokuolemista tuulivoimaloiden lähellä ja esimerkiksi Popular Science kirjoitti seuraavasti:
&#8211; Pikkuruisella lepakolla ei ole mahdollisuuksia kovalla vauhdilla pyörivän siiven läheisyydessä. Vaikka siipi ei osuisi lepakkoon, turbiinit luovat ilmanpainemuutoksen ja eläimen keuhkot eivät kestä sitä, vaan räjähtävät.
Uusi tutkimus Saksasta
Saksassa juuri valmistunut tutkimus ei eritellyt, kuolivatko lepakot keuhkojen räjähdykseen vai törmättyään lapaan. Kolmea tuulivoimalaa seurattiin kaksi kuukautta. Tuona aikana vähintään 70 lepakkoa kuoli jokaista tutkimuksessa mukana ollutta tuulivoimalaa kohden. Tutkimuksen teki tarha- ja villieläinten tutkimukseen keskittynyt Leibniz Institute for Zoo and Wildlife Research (Leibniz-IZW).
&#8211; Tulokset ovat hälyttäviä, koska voimme olettaa, että Saksan 20 000 rajoittamatonta voimalaa aiheuttaa valtavan määrän lepakkokuolemia voimaloiden elinaikana. Tätä ei voida hyväksyä. Kyseessä on uhanalaisia lajeja, ja lepakoita suojellaan sekä kansallisella että EU-tasolla, sanoo evoluutioekologian päällikkö, tohtori Christian Voigt Leibniz-IZW:stä.
Kaikkia raatoja ei löydy
Tutkimuksessa ilmoitettu luku, 70 lepakkoa per voimala kahdessa kuukaudessa, on todennäköisesti liian pieni. Luku sisältää vain löydetyt raadot.
&#8211; Raatojen tarkkaa määrää on vaikea määritellä, koska kaikkia kuolleita ei löydetä. Korkean kasvuston seasta on vaikea löytää kuolleita lepakoita. Osa raadoista katoaa nopeasti raatoja syövien eläinten, kuten varisten ja kettujen, matkaan, kertoo tohtori Carolin Scholz.
Voimaloiden ympäristö tarkistettiin säännöllisesti, ja niiden alta ja lähimaastosta laskettiin löydetyt raadot. Testin mukaan tutkimusryhmän jäsenet löysivät vain noin joka kuudennen kuolleen lepakon. Näin ollen oikea luku saattaa olla moninkertainen.
Voimalat olivat pieniä. Niiden korkeus oli 65 metriä ja roottorin halkaisija 70 metriä. Tutkimuksessa huomautetaan, että jopa pienet voimalat tappavat vuosittain suuria määriä lepakkoja ja tappaminen jatkuu, kunnes tuulivoimalan toiminta lakkaa.
Tutkijat painottavat, että energiasiirtymän kasvihuonekaasujen vähentämisen vuoksi ei saa tapahtua luonnon monimuotoisuuden kustannuksella.
Käyttörajoitukset pakollisiksi
Monet voimalat Saksassa ja muualla Euroopassa on tehty alueille, joilla elää lepakkoja. Valtaosa voimaloista toimii ilman rajoituksia, eli niiden toimintaa ei säädellä edes silloin, kun lepakkojen toiminta on aktiivista.
Saksassa ilman rajoituksia toimivia voimaloita on yli 20 000 kappaletta. Ne tappavat vuodessa enemmän kuin 200 000 lepakkoa. (Voigt et al., 2015, Voigt, 2020)
Tämä aiheuttaa sen, että jo valmiiksi harvinaistuneiden lepakkojen määrä vähenee edelleen. Lepakkokanta voi romahtaa nopeasti, koska tuulivoimaloissa kuolee eniten naaraita ja nuoria yksilöitä (Kruszynski et al., 2021).
Tuulivoimala-alueilla Saksassa ja muualla Euroopassa on monin paikoin saattanut jo kadota paikallisia lepakkopopulaatioita ilman, että sitä on edes huomattu.
Uudet ja hiljattain rakennetut voimalat Saksassa voidaan pysäyttää silloin, kun lepakkojen aktiivisuus on suurimmillaan. Tutkijoiden mukaan vanhoja voimaloita, joiden toimintaa ei lepakkojen vuoksi rajoiteta, olisi parasta purkaa ja kaikille uusille voimaloille tulisi vaatia pakollinen rajoitus lepakkojen suojelemiseksi.
Tutkijoiden artikkeli julkaistiin tieteellisissä lehdissä Global Ecology and Conservation. Ensimmäisenä Suomessa tutkimuksesta uutisoi Tekniikan Maailma.
&nbsp;

Yle vitsaili räjähtävillä lepakoilla, vaikka kyseessä on tosiasia – Saksassa tuulivoimalat tappavat yli 200 000 lepakkoa vuosittain

Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden määräsi maansa tiedustelupalvelut tutkimaan karkasiko Covid-19-virus laboratoriosta. Pandemian lähdettä on tähän mennessä pääosin selvittänyt Maailman terveysjärjestö (WHO), johon yhdysvaltalaisten luottamus on heikkoa. WHO:n tilannetta ei helpota myöskään se, että Kiina on kieltäytynyt luovuttamasta järjestölle tarkkoja tietoja Wuhanista lähteneestä pandemiasta.

Wall Street Journal julkaisi (23.5.) tiedusteluraportin, jonka mukaan kolme wuhanilaisen laboratorion työntekijää joutui marraskuussa 2019 sairaalahoitoon koronatyyppisten oireiden vuoksi. Ensimmäiset tautitapaukset Kiina raportoi virallisesti joulukuussa 2019.
Trumpin epäilyt eivät olleetkaan turhia?
Vielä muutama kuukausi sitten Covid-19-viruksen alkuperästä oli maassa melko selkeä jakolinja: rebuplikaanit sanoivat viruksen olevan laboratoriosta ja demokraatit sanoivat sen olevan lepakosta.
Keväällä 2020 presidentti Donald Trumpia suomittiin maailmalla, kun hän toi esiin epäilyn, että virus olisi peräisin <a href="https://www.nytimes.com/2020/04/30/us/politics/trump-administration-intelligence-coronavirus-china.html">wuhanilaisesta laboratoriosta</a>. Trump sai tuolloin paljon kuraa niskaansa, kun hän kutsui virusta kiinalaiseksi. Tuorein kommentti viruksen alkuperästä saatiin Fox-kanavalla (25.5.), kun Trump sanoi Dan Bonginon haastattelussa uskovansa yhä viruksen vuotaneen laboratoriosta.
Villieläintorilta vain 500 metriä “lepakkolaboratorioon”
Economistin mukaan ensimmäiset huolet viruksen alkuperästä liittyvät sijaintiin. Wuhanilainen villieläintori sijaitsee vain 12 kilometrin päässä virusinstituutista (Wuhan Institute of Virology) , joka on globaali koronavirusten tutkimuslaitos. Lepakoita tutkitaan myös Wuhan Centre for Disease Control and Prevention -laitoksessa, joka sijaitsee vain 500 metrin päässä villieläintorilta.
Economistin mukaan on mahdollista, että joku laboratoriotyöntekijä on kuljettanut viruksen mukanaan, josta se on päässyt valloilleen. Tähän liittyvä epäilys pitää sisällään teorian, jossa virus olisi tarttunut työntekijään laboratoriossa olleesta lepakosta tai muusta tutkimuseläimestä.
Kiina on kiistänyt Yhdysvaltojen väitteet viruksen laboratorioalkuperästä valheelliseksi, ja kutsuu niitä poliittiseksi lokakampanjaksi. Kiina on puolestaan väittänyt viruksen tulleen maahan ulkomaisesta pakasteruoasta.
&nbsp;

Epäilykset Kiinaa kohtaan kasvavat – saiko pandemia alkunsa wuhanilaisesta laboratoriosta?

Porvoolainen tekniikan tohtori Antero Ollila lyttää perinpohjin Helsingin Sanomien väitteet tuulivoimaloiden terveysvaikutuksista. Hän kirjoittaa asiasta <a href="http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264825-hesari-kieltaa-tuulimyllyjen-tappavan-lepakoita-uusia-valeuutisia">blogissaan</a>. 

Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005903371.html">kirjoitti</a> 18. marraskuuta tuulivoimaintestointien viivästymisestä. Syypäiksi HS löysi perussuomalaiset ja tukijärjestelmän viivästymisen. Lehti nosti jälleen esiin työmies Matti Putkosen esittämät väitteet ”räjähtävistä lepakoista”: ”Putkonen väitti, että tuulivoimaloiden synnyttämät matalan taajuuden äänet, niin kutsutut infraäänet, tappavat lepakoita aiheuttamalla keuhkorakkuloiden repeämisen. Hänen mukaansa infraäänet ovat vaarallisia myös ihmisille. Väite perustui <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002924204.html">vääristellylle todistusaineistolle</a>, eikä tuulivoimaloiden infraäänien terveyshaitoista ole tutkimusnäyttöä.”
Todistusaineiston vääristelyn todisteeksi HS linkitti 2016 julkaisemansa jutun, jossa oli haastateltu Turun yliopiston lepakkobiologia Thomas Lilleyta. Hänen mukaansa lepakot kuolevat lentäessään pyörivän lavan taakse syntyvään matalapaineeseen. ”Paineenvaihtelusta syntyvää fyysistä vauriota kutsutaan lääketieteessä nimellä barotrauma”, Lilley totesi HS:lle. ”Infraääni on eri juttu.” ”Työmiehen puheissa ei ole mitään järkeä”, Lilley jatkoi.
Lilleyn oman asiantuntemuksen tasoa arvioitaessa on huomioitava, että hänen väitöskirjassaan tutkittiin orgaanisten tinayhdisteiden vaikutusta Saaristomeren alueella ruokaileviin vesisiippoihin. Hän valmistui maisteriksi Turun yliopiston biologian laitokselta. Kuten Suomen Uutiset aiemmin <a href="https://stage.sudev.fi/ne-rajahtavat-sittenkin/">huomautti</a>, biologian laitoksen opinnot eivät pätevöitä korkeaenergisten ilmanpaineaaltojen dynamiikan arviointiin.
<h4>Ollila on eri mieltä</h4>
Antero Ollilan mukaan HS:n perustelut eivät ole kestäviä. Ollila kirjoittaa:
&#8211; Toimittaja Jarno Hartikainen on kirjoittanut 18.11.2018 Hesariin artikkelin otsikolla ”Tuulivoimainvestoinnit jämähtivät vuodeksi”. Hartikainen viittasi perussuomalaisten puoluevirkailijan Matti Putkosen esittämiin väitteisiin ”räjähtävistä lepakoista”. Hartikainen kirjoittaa, että ”Putkonen väitti, että tuulivoimaloiden synnyttämät matalan taajuuden äänet, niin kutsutut infraäänet, tappavat lepakoita aiheuttamalla keuhkorakkuloiden repeämisen. Hänen mukaan infraäänet ovat vaarallisia myös ihmisille”.
&#8211; Oleellista on, että Hesari jatkaa tietoisesti tämän tosiasian kieltämistä. Nimittäin Hartikaisen mukaan Putkosen väite perustui vääristellylle todistusaineistolle, eikä tuulivoimaloiden infraäänien terveyshaitoista ole tutkimusnäyttöä.
Ollilan mukaan HS-toimittajalla ei ole mitään näyttöä siitä, että asiasta tehdyt useat tutkimukset olisivat virheellisiä.
&#8211; Mielestäni pitää olla huolissaan, jos maamme ylivoimaisesti suurin sanomalehti syyllistyy näin selvään valehteluun ajaakseen tuulivoiman etua. Arvioin, että kyse ei ole pelkästään yhden toimittajan lipsahduksesta. Lähes tasan vuosi sitten Hesari uutisoi samaa virheellistä tietoa, että tuulivoimalat eivät tapa lepakoita. Samaan käytäntöön syyllistyy myös Yle, sillä sekään ei ole koskaan korjannut samanlaista virheellistä uutisointiaan, Ollila jatkaa.
<h4>Yle teki eläinten kuolemista vitsin</h4>
Aikaisemmassa <a href="http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231160-rajahtavat-lepakot-yle-teki-tosiasiasta-vitsin">kirjoituksessaan</a> Ollila moitti Yleä, joka veti koko asian läskiksi ja teki eläinten kuolemasta vitsin: ”Yle kunnostautui koko jutun tekemisessä vitsiksi ja naurunalaiseksi, joka on junttipersujen keksintöä eikä perustu mihinkään tieteelliseen faktaan. Pressiklubiin kutsuttu HS:n uutispäällikkö käytti sanamuotoja ”täyttä soopaa” ja ”törkee valheiden kertominen.” Ilon irti ovat ottaneet ainakin Uutisvuoto, Docventures, Noin viikon uutiset, Kioski, jne.”
Ollila kummasteli sitä, miten vihreän ideologian puolestapuhujat ovat yhtäällä kannattavinaan luonnonsuojelua, mutta ”yhtäkkiä miljoonien, osin uhanalaisten eläinten kituminen ja kuolema on heille hillittömän hupaisa asia, josta jaksetaan keksiä nokkeluuksia viikkotolkulla”.
Ylen toiminta vaikuttaa erityisen kummalliselta huomioiden, että yhtiö on itse aikaisemmin <a href="http://yle.fi/uutiset/3-6993036">uutisoinut</a> ilmanpaineen aiheuttamista lepakoiden massakuolemista. ”Tuulivoimalan pyörivien lapojen lähellä on niin korkeat paineenvaihtelut, että se tuhoaa lepakon keuhkojen verisuonet ja aiheuttaa lepakon kuoleman.

Aalto-yliopiston tohtori lepakkokuolemista: HS valehtelee ajaakseen tuulivoiman etua, Yle teki tosiasiasta vitsin

Lepakot

Yle vitsaili räjähtävillä lepakoilla, vaikka kyseessä on tosiasia – Saksassa tuulivoimalat tappavat yli 200 000 lepakkoa vuosittain

Epäilykset Kiinaa kohtaan kasvavat – saiko pandemia alkunsa wuhanilaisesta laboratoriosta?

Aalto-yliopiston tohtori lepakkokuolemista: HS valehtelee ajaakseen tuulivoiman etua, Yle teki tosiasiasta vitsin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025