Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

liberaali maahanmuuttopolitiikka

Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra vieraili Heikelä &amp; Koskelo -podcastin vieraana. Monipuolisessa ja polveilevassa haastattelussa käytiin läpi muun muassa perussuomalaisen puolueen linjaa, maahanmuuttopolitiikkaa, Suomen tulevaisuutta ja perussuomalaista talous- ja työllisyyspolitiikkaa.

Haastattelun alussa Riikka Purralta kysyttiin, onko suomalainen kulttuuri parempi kuin afganistanilainen kulttuuri. Vastaus oli myöntävä.
&#8211; En epäile hetkeäkään sanoa, että ehdottomasti on, Purra totesi.
Hän ei pelkää epämääräisiä rasismisyytöksiä, jotka voisivat seurata siitä, että eri kulttuurit asetetaan paremmuusjärjestykseen.
&#8211; Minulle on aivan sama, jos joku näin sanoo. En pelkää käsittämättömän typeriä luonnehdintoja siitä, että suomalaista kulttuuria parempana pitävä ihminen muka flirttailisi rasismin kanssa.
Purra korosti, että haitallista maahanmuuttoa ei pitäisi edistää ollenkaan.
&#8211; Sikäli, kun me haluamme auttaa kehitysmaiden tai konfliktien keskellä olevia ihmisiä, se pitäisi tehdä aina paikan päällä. Se on ensinnäkin paljon edullisempaa ja myös moraalisempaa, koska näin samalla rahalla voidaan auttaa huomattavasti suurempaa väkimäärää kuin silloin, kun kriisialueilta tuodaan ihmisiä asumaan loppuelämäkseen korkean sosiaaliturvan maahan.
Tanskan maahanmuuttopolitiikka realistisempaa 
Tanskassa ajetaan tällä hetkellä huomattavasti Suomea tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Myös Ruotsissa sosialidemokraatit ovat alkaneet esittää vaatimuksia, joiden mukaan maahanmuuttajien pitäisi opetella kieli, ja että työkykyisten olisi mentävä töihin. Suomessa pääministeri Sanna Marinin johtama sosialidemokraattinen puolue on kuitenkin ideologisesti hyvin erilainen pohjoismaisiin sisarpuolueisiinsa verrattuna.
Purra toteaa, että Tanskassa maahanmuuttokriittinen puolue on onnistunut vaikuttamaan muihin puolueisiin siten, että ne ovat joutuneet ottamaan maahanmuuttopolitiikan omalle asialistalleen.
&#8211; Se oli helppoa, koska tanskalaiset ovat järkeviä, ja he suhtautuvat asioihin varsin pragmaattisesti. Tanskalaiset ovat myös isänmaallisia, se näkyy Tanskassa kaikkialla, joten uskoisin, että tästä syystä maan maahanmuuttopolitiikka on Suomea realistisempaa.
Ruotsissakin maahanmuuttopolitiikkaa on jo kiristetty ja muun muassa poliisien määrää on lisätty ja muutenkin resursseja on kasvatettu.
&#8211; En kuitenkaan osaa sanoa, onko se enää Ruotsissa riittävää, eli onko yhteiskunnan kehityssuuntaa enää mahdollista muuttaa, Purra pohtii.
Perussuomalaiset on merkittävästi vaikuttanut maahanmuuttopolitiikasta keskustelun sävyyn ja sisältöön Suomessa. Keskustelu onkin muuttunut ja kehittynyt, erityisesti viimeisten 10 vuoden aikana.
&#8211; Enää edes eduskunnassa ei kuule täysin yltiöliberaalia ja idealistista puhetta. Jopa vihreät, jotka jopa ajavat tällaista politiikkaa, niin hekin pyrkivät jo peittelemään eniten idealistisia näkökulmiaan.
Kokoomus nostaa välillä maahanmuuttopolitiikan esille ja näyttää muskeleitaan, mutta se ei ole kovin johdonmukaista tai uskottavaa.
&#8211; Kokoomuksessa on toki useita järkevästi asioihin suhtautuvia kansanedustajia, mutta heidän sananvaltansa ei näy tai kuulu eduskuntaryhmässä tai puolueen johdossa. Toki myös sosialidemokraateissa on maahanmuuttoon järkevästi suhtautuvia kansanedustajia, mutta heilläkään ei ole sananvaltaa puolueessa, Purra sanoo.
Sananvapautta Neuvostoliiton malliin
Haastattelussa keskusteltiin myös Suomen sananvapaustilanteesta ja vihapuheesta. Vihapuhe on itsessään käsitteenä ongelmallinen, koska Suomen laki ei sitä tunne. Purra kuitenkin katsoo, että sananvapauden tila on yleisesti Suomessa kaventunut.
Sananvapauden rajoittamisen diktatoriset juuret ovat Neuvostoliitossa.
&#8211; Jos esimerkiksi seurataan EU:n tasolla, millaisia ohjelmia vihapuheeseen liittyen halutaan saada aikaan, niin ne palautuvat Neuvostoliiton aikoihin, Purra sanoo.
Hän on myös aiemmin kirjoittanut samasta aiheesta <a href="https://riikkapurra.net/2020/11/29/vihapuhejahdin-diktatoriset-juuret/">blogiinsa</a>.
&#8211; On kammottavaa, että demokraattiset, vapaat länsimaat ottavat elementtejä, jotka tulevat Neuvostoliitosta, autoritaarisesta ja diktatorisesta maasta.
Purra muistuttaa, että tänäkin päivänä Suomessa yhteiskunnallisesti korkeissa asemissa, kuten tuomioistuimissa, toimii ihmisiä, jotka ovat aiemmin liputtaneet innokkaasti Neuvostoliiton puolesta.
&#8211; Nykysuomen todellisuudessa myös monilla politiikan sektoreilla on voimakkaita sosialistisia piirteitä. Ne ovat ehkä erilaisessa muotissa, mutta kun katsotaan tarkemmin sisältä, siellä on samoja asioita, esimerkiksi pyrkimyksiä rajoittaa ihmisen oikeutta päättää, mitä hän saa tehdä, syödä tai sanoa.
Tänä päivänä sosialismi ja vasemmistovirtaukset yllättäen kuitenkin tulevat monelta osin Yhdysvalloista ja varsinkin yliopistokampuksilta. Siksi ilmiöitä saattaa olla vaikeaa tunnistaa sosialismiksi.
&#8211; Etenkin somessa kovaa ääntä aiheuttavat woke-kampanjat ovat ulkoa tuotuja, Suomessa ei edes ole koskaan keksitty mitään näin typerää.
Suomi on EU:n himoverottaja
Suomessa on yksi EU:n korkeimpia kokonaisveroasteita. Purra huomauttaa, että kireästä verotuksesta ja laajasta julkisesta sektorista huolimatta hyvinvointi- ja muut peruspalvelut eivät tällä hetkellä toimi kunnolla.
&#8211; Kun itse kierrän viikonloppuisin Suomen maakuntia kuuntelemassa ihmisten murheita, niin on käynyt selväksi, että moni ihminen ei esimerkiksi pääse lääkäriin, jos tarvitsee apua. Pääkaupunkiseudulla tilanne on erilainen, koska monilla on käytössä työterveyspalveluja tai yksityisiä vakuutuksia.
&#8211; Voidaan miettiä myös nuorten ongelmia, mielenterveysongelmia tai vanhustenhuoltoa, melkein mitä tahansa palveluja, niin harvoin sitä kuulee, että asiat olisivat hyvin, päinvastoin: meidän hyvinvointijärjestelmämme on rapautumassa, eikä järjestelmä toimi niin hyvin kuin se voisi toimia. Siitä huolimatta maksamme koko ajan enemmän. Veronmaksajat, varsinkin yrittäjät, niska vääränä maksavat yhteiskunnalle, mutta vastine ei vain ole riittävä.
Purra kuvaa tarkemmin Uudenmaan tilannetta.
&#8211; Eriytyminen on vahvaa, osalla ihmisistä menee koko ajan paremmin, mutta on myös paljon heitä, joilla menee huonosti. Samaan aikaan veroja ei kerry riittävästi. Hyvin toimeen tulevia ja koulutettuja ihmisiä muuttaa pois maasta ja tilalle muuttaa kouluttamattomia ihmisiä.
&#8211; Tilanteessa ei siis ole paljon hyvää, mutta Suomen hallitus ei näe tässä mitään ongelmaa. Kaikki jatkuu niin kuin ennenkin, ja valtion talouteen tehdään talouskasvun aikana ensi vuonna seitsemän miljardia alijäämää. Uusia menoja lisätään ja julkista sektoria paisutetaan. Kaiken tämän päälle tulee vielä sairaalloinen ilmastohulluus, joka kurjistaa entisestään veronmaksajia.
Ensisijaisesti on huolehdittava omista
Kriisin purkamiseksi perussuomalaiset esittää laajasti erilaisia keinoja, kuten työn verotuksen alentamista. Ongelmana on myös matalien palkkojen kanssa kilpaileva sosiaaliturva.
&#8211; Ihmisten ostovoiman, myös vähemmän koulutettujen ostovoiman, parantaminen auttaisi tässä tilanteessa. Veronalennuksia ei kuitenkaan kyetä tekemään, jos ei samalla puututa menoihin, Purra korostaa.
Perussuomalaisilla on erityisesti maahanmuuton puolella monia esityksiä, joilla kyettäisiin saamaan säästöjä julkisiin menoihin.
Purra korostaa, että tärkeintä olisi nyt kääntää hyvinvointijärjestelmä olennaisuuksien puolelle.
&#8211; Meidän pitäisi siis huolehtia ensisijaisesti omista ihmisistämme, vammaisista ja sairaista, jotka eivät itse siihen kykene. Samalla on välttämätöntä luopua yleisestä ”maailmanhalaamisesta”, kuten kaikkien Suomeen tulevien traumatisoituneiden ihmisten hoitamisesta. On myös välttämätöntä vähentää valtion ja kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Verovaroilla ei voida tuottaa näin laajaa hyvinvointijärjestelmää näin monille ihmisille. Mieluummin siis palataan hieman taaksepäin.
Purra tietää, että leikkausten tekeminen on toki kaikille puolueille vaikeaa.
&#8211; Kaikki poliitikot osaavat rahan jakamisen, mutta rahan tekeminen on jo vaikeampaa. Kuitenkin talouden madonluvut edellyttäisivät sitä, että kaikkien poliitikkojen – puolueista riippumatta &#8211; pitäisi ymmärtää, että nykyinen järjestelmä ei kestä. Vasemmistonkin pitäisi ymmärtää, että mitään hyvinvointijärjestelmää ei voi olla, ellemme ensiksi huolehdi siitä että myös tulopuoli on kunnossa ja kasvaa.
Kuuntele Purran koko laaja ja kiinnostava haastattelu <a href="https://www.youtube.com/watch?v=8SlhPGfuiik">täältä</a>.
&nbsp;

Onko suomalainen kulttuuri parempi kuin afganistanilainen kulttuuri? – Riikka Purra: ”En epäile hetkeäkään sanoa, että ehdottomasti on”

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelu perussuomalaisten välikysymyksestä maahanmuuttopolitiikkaa ja taloutta koskien. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kritisoi salipuheessaan liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa kannattavia vanhoja puolueita siitä, että nämä harhaanjohtavasti väittävät humanitaarisen maahanmuuton olevan Suomelle rikkaus ja voimavara.

&#8211; Meille väitetään, että tätä kautta Suomeen saadaan tuottavia moniosaajia ja uusia veronmaksajia. Totuus tämän harhaanjohtamisen takana on kuitenkin toinen. Todellisuudessa humanitaarinen maahanmuutto on Suomelle valtava taloudellinen rasite. Lisäksi se on turvallisuusuhka sekä ilmiö, joka heikentää yhteiskunnan sisäistä koheesiota.
<h4>Maahanmuuttajien työllisyysasteet jäävät pieniksi</h4>
Immosen mukaan maahanmuuton suurimmat kustannukset aiheutuvat vuosien kuluessa turvapaikanhakijan, pakolaisen ja perheenyhdistettävän maahan saapumisesta.
&#8211; On tärkeää ymmärtää, että vastuullinen maahanmuuttopolitiikka tässä hetkessä on nimenomaan investointi tulevaisuuteen.
Monet maahanmuuttajaryhmät eivät työllisty eivätkä kotoudu Suomeen. VATT:n tilastoraportin mukaan Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa syntyneiden henkilöiden työllisyysasteet jäävät 10–15 vuoden maassaoloajan jälkeenkin todella kauas kantaväestön työllisyysasteista.
&#8211; Miehillä työllisyysasteet jäävät kantaväestöä noin 40–50 prosenttiyksikköä pienemmiksi ja naisilla noin 60 prosenttiyksikköä pienemmiksi. Lisäksi kyseisissä maissa syntyneiden palkat jäävät 15 vuoden maassaoloajan jälkeen murto-osaksi kantaväestön palkoista, Immonen sanoo.
<h4>Maahanmuuttajille peräti 40 prosenttia toimeentulotuista</h4>
Suomen Perusta -ajatuspajan tuoreen julkaisun mukaan Afganistanissa syntyneiden keskimääräinen toimeentulotuki on vielä 20 vuoden maassaoloajan jälkeenkin yli kymmenenkertainen verrattuna kantaväestöön.
&#8211; Afganistanissa syntyneistä 18–64-vuotiaista peräti 61 prosenttia sai toimeentulotukea vuonna 2017. Kantaväestössä vastaava osuus oli 7,3 prosenttia. Irakissa ja Somaliassa syntyneillä tuet ovat puolestaan noin 15-kertaiset 20 vuoden jälkeen, Immonen avaa.
&#8211; Kaikkiaan maahanmuuttajat saivat vuonna 2018 yhteensä peräti 40 prosenttia pääkaupunkiseudun toimeentulotuista.
<h4>Riippuvuus sosiaalituista heikentää huoltosuhdetta</h4>
Immosen mukaan humanitaarinen maahanmuutto ja maahanmuuttajien riippuvuus sosiaalituista heikentävät entisestään Suomen heikkoa taloudellista huoltosuhdetta.
&#8211; Tietyissä maahanmuuttajaryhmissä työllistyneiden henkilöiden keskimääräinen vaikutus julkiseen talouteen on usein negatiivinen johtuen muun muassa matalista työtuloista ja heidän maksamiensa verojen vähyydestä verrattuna käytettyihin palveluihin ja saatuihin tulonsiirtoihin.
&#8211; Talouden kannalta merkittävää on myös se, että usein työllistyneet maahanmuuttajat työskentelevät kansantalouden kannalta hyödyttömissä ja tuottamattomissa, julkisen sektorin rahoittamissa ammateissa, kuten tulkkeina ja erilaisina monikulttuurisuusohjaajina, Immonen sanoo.
<h4>Vastuutonta ja lyhytnäköistä politiikkaa</h4>
Immonen kritisoi hallitusta siitä, että se on kaikista tosiasioista piittaamatta edistämässä Suomelle vahingollista maahanmuuttoa helpottamalla muun muassa jo ennestään löysää perheenyhdistämistä.
&#8211; Tämä on erittäin vastuutonta ja lyhytnäköistä politiikkaa. Samalla, kun muut Pohjoismaat tiukentavat maahanmuuttopolitiikkaansa, Suomi löysentää omaansa.
Immosen mukaan suomalaisten päättäjien harjoittama maahanmuuttopolitiikka on ollut pitkään epäonnistunutta.
&#8211; Politiikan on tosiasioiden valossa muututtava. Suomen ei tule ottaa enää vastaan ihmisiä sellaisista maista, joista tulevat eivät kokemusperäisesti työllisty. Lisäksi mahdollisimman moni huonosti kotoutunut maahanmuuttaja tulee palauttaa takaisin lähtömaahansa. Humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen ja avun keskittäminen pakolaislei­reille olisi kiistatta sekä suomalaisen yhteiskunnan että pakolaisten edun mukaista.
<h4>Olemme luisumassa Ruotsin tielle</h4>
Immosen mukaan nykyinen maahanmuuttopolitiikka ja sen mukanaan tuomat ongelmat murentavat kansalaisten luottamusta julkista valtaa ja poliittista järjestelmää kohtaan.
&#8211; Olemme luisumassa kovaa vauhtia Ruotsin tielle. Suomella alkaa olla viimeiset hetket käsillä kääntää kehityksen suunta ja minimoida maahanmuuttokatastrofin vauriot. Kyse on poliittisesta valinnasta. Suomelle vahingollinen maahanmuuttopolitiikka on hallituksen poliittinen valinta. Perussuomalaiset valitsisivat toisin.
<hr />
Oikaisu 21.10.2021 klo 16:49: Jutussa mainittiin aiemmin virheellisesti VTT:n työllisyysasteita koskeva tilastoraportti. Kyse on VATT:n tilastoraportista.

Immonen: Maahanmuutto ei ole rikkaus ja voimavara vaan valtava taloudellinen rasite – ”Suomella käsillä viimeiset hetket kääntää suunta”

Perussuomalaiset ei hyväksy Suomelle haitallisen maahanmuuton lisäämistä eikä hallituksen esittämiä maahanmuuttopolitiikan lievennyksiä. Velan kasvu, alijäämä ja muut julkistalouden madonluvut edellyttävät tarkkaa talouspolitiikkaa, jossa menokohteet on asetettu tärkeysjärjestykseen. Siksi perussuomalaiset esittää hallitukselle vastattavaksi välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta.

Hallitus on helpottamassa Suomelle haitallista ja taloudelle merkittäviä lisäkustannuksia aiheuttavaa maahanmuuttoa. Uusin esitys helpottaa perheenyhdistämistä tavalla, jota jopa Maahanmuuttovirasto kritisoi. Esityksessä ei vain poisteta toimeentuloedellytystä alaikäisen henkilön käynnistämissä perheenyhdistämisissä (kuten hallitusohjelmassa kirjataan), vaan myös kansainvälistä suojelua ja toissijaista suojelua saaneiden toimiessa perheenkokoajana.
Hallitus haalii haitallista maahanmuuttoa
Hallitus on lähettänyt Pakistaniin virkamiehiä edistämään ja helpottamaan myös paikan päällä tapahtuvaa perheenyhdistämistä – ministerin sanoin hallitus ”pyrkii löytämään kaikki mahdolliset keinot perheenyhdistämisten helpottamiseksi”.
Hallituksessa kaavaillaan myös pakolaiskiintiön nostoa ja muunlaisia humanitaarisen maahanmuuton helpotuksia, joiden taloudelliset ja muut vaikutukset ovat merkittäviä. Erityisesti Lähi-idän ja Afrikan maista saapuvat ulkomaalaiset ovat yliedustettuja monenlaisessa rikollisuudessa, joten maahanmuuton lisääminen heikentää myös turvallisuutta.
Maahanmuuton edistäminen on tehotonta ja kallista myös auttamisen näkökulmasta. Suomen julkistalouden tilanne ja resurssien tarpeet oman maamme kansalaisten oleellisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvien tarpeiden turvaamisessa eivät mahdollista hallituksen maailmanparantamishankkeita ja velkarahalla toteutettavaa ”solidaarisuutta”.
Suomessa jo nyt löysin perheenyhdistäminen
Suomessa on jo entisestään Pohjoismaiden löysin perheenyhdistäminen, sillä toimeentulovaatimusta ei ole laajennettu koskemaan kansalaisia eikä perheenyhdistämisdirektiivin sallimia lisäkriteerejä ole otettu käyttöön. Hallituksen uudella esityksellä Suomesta tulisi Länsi-Euroopan liberaaleinta perheenyhdistämispolitiikkaa harjoittava valtio. Tämä on oleellinen vetovoimatekijä kaikissa oloissa, mutta erityisesti, mikäli laajamittaiset turvapaikanhakijavirrat lähtevät liikkeelle Eurooppaa kohti.
Perheenyhdistämistä helpottavassa esityksessä vielä erikseen lievennetään maahantulon kiertämisen säännöksiä, jos kyseessä on alaikäinen henkilö. Maahanmuuttovirasto epäilee esityksen lisäävän ankkurilapsiongelmaa eli tilanteita, joissa alaikäinen kannattaa lähettää yksin lähtömaasta Suomeen. Myös valtiovarainministeriö esittää lausunnossaan taloudellista ja budjettipoliittista kritiikkiä esitystä kohtaan.
Perheenyhdistäminen on jo pitkään ollut suurin maahanmuuton reitti Suomeen. Muut puolueet hämärtävät tätä tosiasiaa esittämällä, että kyse on jostakin muusta kuin yleensä humanitaarisesta tai sosiaaliperustaisesta maahanmuutosta. Kyse on kuitenkin juuri siitä maahanmuutosta, joka keskimäärin aiheuttaa suuria kustannuksia ja myös muita ongelmia. Lopputuloksen kannalta on yhdentekevää, onko henkilö saapunut perheenkokoajana vai perheenjäsenenä.
Kansainvälisten velvoitteiden vuoksi Suomi ei voi rajoittaa pakolaisstatuksen saaneiden oikeutta yhdistää perhettä, jos se tehdään kolmen kuukauden sisällä oleskeluluvan myöntämisestä, mutta sama rajoite ei koske toissijaista suojelua saaneita henkilöitä.
Humanitaarisesta maahanmuutosta jättilasku 
Suurin osa maahanmuuton kustannuksista syntyy sosiaaliturvamenoista ja palveluista. Välittömät kustannukset, kuten vastaanottokulut tai kotouttaminen, ovat murto-osa tästä. Virallisista rekisteriaineistoista ja tilastoista kootut tutkimukset kertovat yksiselitteisesti humanitaarisen maahanmuuton olevan erittäin merkittävä kustannus Suomessa. Valitettavasti aihe on edelleen eräänlainen tabu poliittisessa keskustelussa – jopa tilanteessa, jossa julkisen talouden tila on näin huolestuttava.
Tilastotiedot osoittavat, että kantaväestöön verrattuna Lähi-idästä ja sen lähialueilta (ml. Afganistan) tullut maksaa vuodessa 16 000 euroa vähemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita. On selvää, että tällainen maahanmuutto on yksiselitteisen negatiivista julkisen talouden kannalta. Jos Suomi ottaisi maahan esimerkiksi 1000 afganistanilaista lisää (kuten on esitetty), heidän yhteenlaskettu vaikutuksensa Suomen julkiselle taloudelle koko elinkaarensa ajalta on ainakin -500 miljoonaa euroa. Summa voi kasvaa perheenyhdistämisten myötä miljardiin euroon.
Resurssit kohdistettava omille vähäosaisille
Hyvin suuriin kustannuksiin johtavat yhtäältä matalat työllisyysasteet ja palkat, toisaalta kymmenkertaiset toimeentulotuet kantaväestöön verrattuna – myös pitkän maassaoloajan jälkeen. Heikko pärjääminen jatkuu myös toisessa sukupolvessa – yli 50 prosenttia saa toimeentulotukea 20-vuotiaana.
Humanitaarinen ja sosiaaliperustainen maahanmuutto pahentaa merkittävästi Suomen kestävyysvajetta sekä lisää vero- ja velkataakkaa. Rajalliset resurssimme tulee kohdistaa omien vähäosaistemme ja apua tarvitsevien auttamiseen.
Hallitus syytää rahaa ulkomaille 
Suomen hallitus on sitoutunut lisäämään rahaa ulkomaille ja maailmanparannukseen, maahanmuuttoon, ilmastopolitiikkaan ja EU-paketteihin. Julkinen talous on kriisissä, valtiosta kuntiin, eikä lyhyeksi jäävä kasvu onnistu korjaamaan sen paremmin kroonisia alijäämiä kuin taittamaan velkaantumista. Suomen julkisen talouden tila ei ole kestävä, mutta hallitus entisestään paisuttaa sen kokoa ja lisää veronmaksajan taakkaa toissijaisilla ja oman ideologiansa mukaisilla hankkeilla. Perussuomalaiset näkee uhkana, että järjestelmän kestävyys murtuu ja hyvinvointiyhteiskunnan perusrahoitukselta ja palveluilta tippuu pohja.
Vastuuntuntoinen hallitus ei tällaisessa tilanteessa, koronakriisin juuri väistyessä, tekisi mitään muita kuin suomalaisten välitöntä hyvinvointia, turvallisuutta ja maan taloudellista elpymistä tukevia toimia. Humanitaarisen ja sosiaaliperäisen maahanmuuton vauhdittaminen ja houkuttelu on vastuutonta ja epäoikeudenmukaista maamme omia kansalaisia ja veronmaksajia kohtaan.
Perussuomalaiset ei hyväksy Suomelle haitallisen maahanmuuton lisäämistä eikä hallituksen esittämiä maahanmuuttopolitiikan lievennyksiä. Velan kasvu, alijäämä ja muut julkistalouden madonluvut edellyttävät tarkkaa talouspolitiikkaa, jossa menokohteet on asetettu tärkeysjärjestykseen. Siksi perussuomalaiset esittää hallitukselle vastattavaksi välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta.

Perussuomalaiset tekee välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta – suomalaisten hyvinvointi etusijalle

Immonen: Suomi luisumassa Ruotsin tielle – ”Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ja massamaahanmuutto johtavat maan lopulta totaaliseen kaaokseen”

liberaali maahanmuuttopolitiikka

Onko suomalainen kulttuuri parempi kuin afganistanilainen kulttuuri? – Riikka Purra: ”En epäile hetkeäkään sanoa, että ehdottomasti on”

Immonen: Maahanmuutto ei ole rikkaus ja voimavara vaan valtava taloudellinen rasite – ”Suomella käsillä viimeiset hetket kääntää suunta”

Perussuomalaiset tekee välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta – suomalaisten hyvinvointi etusijalle

Immonen: Suomi luisumassa Ruotsin tielle – ”Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ja massamaahanmuutto johtavat maan lopulta totaaliseen kaaokseen”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025