Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

lihantuottajat

Moni viljelijä on tympääntynyt maatalouden byrokratiaan. Esimerkiksi muutamalla päivällä myöhästynyt nautojen poistoilmoitus voi aiheuttaa nauhanlihan tuottajalle kymmenien tuhansien eurojen tukimenetyksen.
Hankasalmen Niemisjärvellä sijaitsevalla Rusilan tilalla on emolehmätuotantoa. Nautoja on vähän yli 60, mutta poikimisen jälkeen eläimiä on vähän yli sata. Maatalousyrittäjä Mervi Kauppinen hoitaa tilaa yhdessä miehensä Pekan ja poikansa Juhon kanssa.
– Miehet hoitavat enemmän eläimiä ja minä kaikkea muuta. Emolehmävasikoita myydään puolivuotiaina ja yksittäisiä menee teuraaksi. Eläimet ovat laadukkaita ja vasikat viedään käsistä, Mervi sanoo.
Lihayhtiö Atria on palkinnut tilan pihvivasikoista kaksi kertaa. Kauppisia työllistävät myös kiinteistöjen vuokraus ja metsänhoito.
EU toi mukanaan sääntöviidakon
Mervi Kauppinen aloitti maatalousyrittäjänä, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.
Neuvoa-antava kansanäänestys Suomen liittymisestä EU:hun pidettiin lokakuussa 1994. Suomen EU-jäsenyyden puolesta äänesti 56,9 prosenttia ja vastaan 43,1 prosenttia. Äänestysprosentti oli 74. Eduskunta hyväksyi lopullisen jäsenhakemuksen kuukautta myöhemmin. Suomen lisäksi Ruotsista ja Itävallasta tuli Euroopan unionin jäseniä tammikuun alussa 1995.
Erityisesti viljelijäväestö vastusti EU-jäsenyyttä, joka toi maatalouteen monimutkaisen ja paisuvan sääntöviidakon. 
Byrokratia on tuttua myös Merville, joka huolehtii maatilan kirjanpidosta, laskujen maksamisesta, lohkojen kirjanpidosta, eläinrekisterin tietojen päivittämisestä, lääkitysten ilmoittamisesta ja monesta muusta asiasta.
– Kirjoituspöydän ääressä saa viettää aikaa. Rekistereitä pitää olla, mutta niiden täyttämisen päivämäärät sanelevat tekemistä. Nyt kun syntyy vasikoita, niin niiden tietojen on oltava rekisterissä seitsemän vuorokauden kuluessa. Ellei noudata aikatauluja, niin tulee sanktioita eli tukivähennyksiä, Mervi kertoo.
Tukiehtojen noudattaminen työllistää
Rusilan tila on välttynyt tukien menetyksiltä, mutta se on vaatinut paljon työtä ja aikataulujen muistamista sekä pitkää pinnaa.
EU tukee viljelijöiden tulotasoa maksamalla suoria tukia, joiden saamiseksi heidän on noudatettava muun muassa eläinten hyvinvointia ja ympäristöä koskevia määräyksiä. Tukiehtoihin liittyen Mervi mainitsee maatilojen vesiensuojeluun liittyvän verkkokoulutuksen, jonka anti jäi hänen mielestään kovin ohueksi.
– Ajattelin koulutusta suorittaessani, että olenko ekaluokalla.
Mervin mukaan kurssilla opeteltiin veden kiertokulkua, joka käytiin läpi jo ala-asteen ympäristöopin tunnilla.
– Koulutuksessa täydennettiin puuttuvia sanoja tyhjille viivoille. Koko koulutus oli tyhmimmästä päästä, mutta tukien vastapainoksi pitää olla jotakin, Mervi tuumii.
Tolkkua byrokratiaan
EU-byrokratia juoksuttaa viljelijöitä. Kauppisten täytyy käydä valokuvaamassa tiettyyn päivämäärään mennessä peltolohko, joka on kooltaan vain pari promillea koko tilan pinta-alasta.
– Valokuvattavan peltolohkon nimi on Vilmarin puutarha, jolla kasvaa nurmea, kunhan lumet sulavat. Se siis osui satelliittivalvontaan tänä keväänä.
Mervin mukaan satelliittivalvonnassa tekoäly ei ymmärrä, millä pellolla on laidunnettu ja millä ei.
– Niitä on sitten pitänyt käydä monta kertaa kuvaamassa. Jollakin voi olla lohkoja usean eri kunnan alueella, ja sitten täytyy rampata kuvaamassa niitä. Pitäisi olla joku tolkku tässäkin, Mervi päivittelee.
Ilmastovouhotuksen kohteena
Tilastokeskus kertoo, että keskimääräinen suomalainen söi 79 kiloa lihaa vuonna 2020. Tuolloin suosituin liha oli sianliha, toiseksi suosituin siipikarja ja kolmanneksi sijoittui naudanliha.
Lihantuotanto nopeuttaa Tilastokeskuksen mukaan ilmastonmuutosta. Naudan päästöt ovat suuret, koska ne märehtivät ja se tuottaa paljon metaania, joka on yksi kasvihuonekaasuista.
Mervi Kauppinen on seurannut lihansyöjiä ja naudankasvattajia syyllistävää keskustelua. Sanna Marinin (sd.) vihervasemmistolaisen hallituksen aikaan ilmastokeskustelu yltyi vouhotuksen asteelle.
– Välillä tuntuu siltä, että uskaltaako sanoa, että on naudanlihan tuottaja. Voin itse syödä usein lihaa, kun en käytä lentokonetta usein, hän kuittaa.
Nauta tarvitsee paljon ravintoa, jonka tuottamiseen käytetään suuria määriä peltopinta-aloja. Mervin mukaan paljon parjattujen suopeltojen merkitys kasvaa ilmaston muuttuessa.
– On hyvä, jos on erilaisia maalajeja viljeltävissä. Nurmi kasvaa suolla kuivana kesänä. Se on huoltovarmuutta, Mervi muistuttaa.
Metsänomistajan omaisuudensuoja on kadonnut
EU-byrokratian ja ilmastovouhotuksen lisäksi maatalousyrittäjällä on monia muita huolenaiheita. Hänen perheensä on hankkinut kaksi tilaa Laukaan kunnan alueelta.
– Tilan pinta-ala kasvanut minun aikanani 35 hehtaarista sataan hehtaariin, mutta tulot eivät ole lisääntyneet, Mervi sanoo.
Maatilan riskienhallinta korostuu tässä ajassa.
– Emme ole tehneet paljon investointeja tai miljoonahalleja. Rahat on laitettu maanostoon, mutta senkin osalta näyttää pahalta. Metsään ja peltoon on suunnitteilla vaikka mitä rajoituksia, Mervi sanoo.
– Metsänomistajan omaisuudensuoja on kadonnut. En ihmettele, että vanhoja metsiä laitetaan varmuuden vuoksi matalaksi.
Eläimet auttavat jaksamaan
Suuret elintarvikeyhtiöt tekevät hyvää tulosta, kun viljelijät painivat alhaisten tuottajahintojen ja korkeiden kustannusten talousahdingossa.
– Kuluttajien puolella suhtautuminen maatalouteen on yleensä myönteistä. Ymmärrän, että monilla ei ole varaa ostaa kallista naudanlihaa. Kauppojen hinnoittelusta vain osa tulee tuottajien kukkaroon.
– Olisi helpompaa, jos ei olisi elukoita. Toisaalta eläimet ovat parasta, joka auttaa jaksamaan, Mervi puntaroi.
Euroopan parlamentin vaalit ovat kesäkuussa. Mervi toivoo, että parlamenttiin valitaan maa- ja metsätalouden osaajia.
– Suomella on vähän edustajia Euroopan parlamentissa. Maatalouden kokonaisuutta ei juurikaan kukaan ymmärrä eikä hallitse. Uusien edustajien olisi hyvä ymmärtää perusasiat maataloudesta tai olla ainakin kiinnostuneita niistä, hän toteaa.

EU-byrokratia rassaa maatalousyrittäjää – ”Pitäisi olla joku tolkku tässäkin”

Tuottajahinnat ovat nousseet, mutta se ei tiloilla näy. &#8211; Eivät ole tulleet kaupan korotukset tuottajalle. Tuntuu naurettavalta, kun maidon tuottajahintaa on nostettu 1-2 senttiä kuukaudessa. Kauppa voi nostaa hintaa kerralla 20 senttiä ja se on ihan ok, mutta siitä ei tule tuottajalle mitään, sanoo Suomen Uutisten jututtama maidontuottaja.

Tiloja lopettaa, mikä uhkaa Suomen ruoantuotantoa ja huoltovarmuutta. Kun alkutuotanto köhii, se vaikuttaa kuljetusyrityksiin, metallipajoihin, rehuntekijöihin ja -myyjiin, kauppoihin sekä korjaamoihin.
&#8211; Nyt ei puhuta vain maidon tai lihan hinnasta, puhutaan paljon isommasta, hän huomauttaa.
Tuntipalkka miinusmerkkistä
Moni tila sai säästettyä tänä vuonna tuotantopanoksissa, jos tilasi ja maksoi lannoitteet ja siemenet jo viime vuonna. Puskurit on nyt käytetty.
&#8211; Jos ei kaupasta tule hintaa, mistä se tulee? Pitäisikö tuen nousta? kysyy tuottaja ja ihmettelee, miten kriisituki, jota odotettiin auttamaan kevään siemen- ja lannoiteostoksia, ohjattiinkin kosteikkojen perustamiseen.
&#8211; Miten se auttaa ruoantuotantoa?
Tuottaja saa maitolitrasta alle 50 senttiä.
&#8211; Ei oikein riitä, kun polttoaine on kallista, samoin rypsi.
Rekallinen rypsiä maksoi aiemmin noin 16 000 euroa. Nyt hinta on 25 500 euroa.
&#8211; Lehmät syövät saman verran, oli hinta mikä tahansa. Peltotyöt täytyy tehdä, jos meinaa lehmille saada heinää. Rehua, polttoaineita, sähköä on pakko ostaa. Mistä muualta sen kulut kuin omasta palkasta? Lapsilisät on sijoitettu navettaan. Ei se oikein ole.
Tilalla tehtiin laskelmia loppuvuoteen. Palkka menee pakkaselle. Omapalkkaennuste oli -16 euroa tunnilta.
&#8211; Toivottavasti maidon hinta nousisi kulujen tasolle, ei tässä muuten ole mitään mieltä.
Lopettaminen mahdotonta
Hankalassa tilanteessa edes lopettaminen ei ole kaikille mahdollista.
&#8211; Ne, jotka pystyvät, lopettavat. Jos tilat lopettavat, ei tule uusia.
Investoinnit painavat, helpotuksia ei pankista saa. Hallituksen tyhjien korulauseiden sijaan tarvitaan konkreettista apua. Päätöksentekijöiltä odotetaan vastuullisuutta ja tilanteen ymmärtämistä.
Jatkuvat tarkastukset ja raportoinnit rassaavat. Kaikkea syynätään, ja monesti tarkastuksista joutuu maksamaan. Tarkastuseläinlääkärin mukaan tilalla oli liikaa kissoja, kun neljä kissaa olisi maksimi ja neljästä kissasta yhdellä oli pennut. Kaikkeen puututaan.
&#8211; Mitähän Sanna Marin tuumaisi, jos sen pitäisi olla kuukausi bilettämättä ja raportoida ihan kaikesta, ja tuntipalkka nousisi sitten sentillä?
Kauppa painaa hintoja alas
Maidontuottajan mukaan tuet voisi poistaa ja antaa ruoan hinnan muodostua miten muodostuisi. Ruokaa on myyty alennuksella vuosikausia.
Kaupan omat merkit syövät elintarviketuotannon vinoon.
&#8211; Ei pitäisi niille myydä. Niillä saadaan järkyttävä hintaero. Kaupan merkeillä painetaan hintoja alas, ja niistä maksetaan alta kustannusten.
Jaksaminen on koetuksella. Lomittajia on vaikea saada.
&#8211; Pitäisi olla positiivinen, että olisi jatkumo. Lapset kasvavat tähän. Ei enää jaksa innostua itsekään, pelottaa. On eläinsuojelulaki ja lastensuojelulaki. Isäntiä ja emäntiä ei suojele kukaan, hän huokaa.
Tuottajahintojen nousu on myöhässä
&#8211; Nousu olisi tarvittu vuosi sitten, nyt tarvittaisiin saman verran lisää. Sitten se alkaisi kattaa kustannusten tuplaantumisia. Rahaa tarvitaan heti. Siitä ei tarvitse keskustella, sitä pitää tulla, sanoo puolestaan pohjalainen maitotilallinen, jolla on 200 lypsävää.
Koronapandemian aikana polttoöljyn hinta putosi 0,70 euroon litralta. Kevään mittaan se nousi pahimmillaan eurolla.
&#8211; Vuoden takainen alempi hinta oli tekohengityshetki, joka auttoi hetkeksi monia tiloja, joilla meni heikosti. Otin kaikki säiliöt täyteen. Tiesin, että se on ainutlaatuinen hetki, kun hinta laski.
Suomessa maidon hinta on Euroopan hinnoista jäljessä.
&#8211; Maidon hinta on noin 42-48 senttiä litralta. Hollannissa maksetaan 60 senttiä ja Euroopassa kautta linjan yli 50 senttiä.
Hän ei usko kaupan nostavan hintoja.
&#8211; Ei kaupassa mene läpi hinnan nostaminen. Lihafirmoille kauppa on antanut lisähintaa, ja kauppa toivoo sen näkyvän tuottajille. Kaikki vain kiillottavat kilpeään. Kautta linjan pitäisi hinnan nousta, varsinkin tilalta lähtevän tuotteen. Lihan hinnan nousussakin puhutaan senteistä, kun pitäisi puhua euroista.
EU ohjasi erikoistumaan
EU-aikana Suomessa on voimakkaasti kannustettu tiloja erikoistumaan. Erikoistuneet ja lainarahalla investoineet tilat ovat nyt pahiten pulassa. Kustannukset ja korot nousevat. Työstä ei saa palkkaa.
15 vuotta sitten maanviljelijäksi ja karjankasvattajaksi ryhtynyt isäntä piti päänsä. Hän ryhtyi viljelemään viljaa ja pitämään emolehmiä. Useista suunnista painostettiin erikoistumaan.
&#8211; Onneksi en lähtenyt isosti investoimaan. Kasvinviljely pelastaa tällä hetkellä, palkka tulee siitä. Pelkästään lihan varassa olisi todella ahdasta, ja näkymät olisivat ahtaat.
Hän osti tämän vuoden tuotantopanokset viime vuonna vanhoilla hinnoilla.
&#8211; Paitsi polttoaineet. Elokuuhun mennessä on mennyt enemmän euroja polttoaineeseen kuin koko viime vuonna. On yritetty säästää ajoissa mistä on voitu.
Monet tilat miettivät eläimistä luopumista ja viljaan siirtymistä. Hänen mielestään suomalaista ruokahuoltoa ei voida laskea vain viljan varaan.
&#8211; Ruoantuotannon tasapaino pitää pyrkiä säilyttämään. Nauta on tärkeä kiertotaloudessa. Venäjältä ei enää tule lannoitteita ja energiaa. Olemme todella ison muutoksen edessä. Ratkaisun avaimet liittyvät karjatalouteen. Naudat, nurmet ja maan rakenne korostuvat. Olisiko nyt myös biokaasun aika? hän kysyy.
Pysyykö mopo hanskassa?
Isäntää huolettaa ensi vuosi ja se, riittääkö hinnannousu pelastamaan ruoantuotannon.
&#8211; Energian hinta tulee olemaan järkyttävällä tasolla, ja ruoan hinta väkisin nousee. Onko päättäjillä keinoja pitää tilanne hallussa? Miten pysyy mopo hanskassa?
Hän pelkää kauppojen hyödyntävän viljelijöiden ahdinkoa.
&#8211; Toivottavasti kauppa ei omilla merkeillään, private labeleillä, paina hintoja väkisin alaspäin. Nyt tarvitaan päättäjiltä, teollisuudelta ja kaupalta yhteisvastuuta, että tuotanto pysyy kestävällä tasolla.
Hän uskoo silti tulevaisuuteen.
&#8211; Pakko tällä on olla tulevaisuutta. Millä muuten eletään, ja mitä tapahtuisi kotimaiselle tuotannolle?
Tuottajat halusivat kommentoida tilannetta nimettömänä. Suomen Uutisilla on tiedossa jutussa haastateltujen nimet.
&nbsp;

Moni maataloustuottaja tuottaa ruokaa ilman palkkaa

Tilallisten tyytymättömyys kiristyviin ympäristövaatimuksiin on johtanut vakaviin levottomuuksiin Hollannissa. Palavat heinäpaalit ja traktorimuurit moottoriteillä katkovat liikennettä ja tavarantoimituksia koko maassa. Hallituksen päivittämät ilmastotavoitteet ajavat tuottajien mukaan karjatilat vasaran alle.

Alankomaiden hallitus <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/fortsatta-lantbrukarprotester-mot-nya-nederlandska-miljoregler">julkisti</a> kesäkuussa päivitetyt ilmastotavoitteensa. Typpi ja ammoniakkipäästöt on puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on mahdollista saavuttaa ainoastaan leikkaamalla voimakkaasti karjataloutta sekä lannoitteiden käyttöä, sillä maidon- ja lihantuotanto on suurin kyseisten päästöjen lähde.
Hollannin neljän puolueen koalitiohallituksen ilmoittamat rajoitukset <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-62335287">tarkoittavat</a> käytännössä sitä, että 11 200 tilaa joutuu lopettamaan kokonaan ja vielä 17 600 karjankasvattajaa joutuu leikkaamaan voimakkaasti tuotantoaan.
”Sota on alkanut”
Siksi heinäpaalit ovat nyt tulessa Hollannin moottoritiellä, traktorit aiheuttavat liikennekaaoksen ja viljelijät ovat otsaanlyöntikilpailussa virkavallan kanssa.
Alkuviikosta viljelijöiden ja karjatilallisten traktorit häiritsivät liikennettä ja heinäpaalit paloivat useilla paikkakunnilla. Maatalousväestön huoli on edennyt jo raivon puolelle ja median huomiota on herättänyt muun muassa aktivistien banderolli ”Sota on alkanut ja me sen voitamme”.
Hallituksen ehdotuksen taustalla ovat typpipäästöjen aiheuttamat happamat sateet ja se, että vesistöihin joutuvat lannoitepäästöt ovat uhka meren biologiselle monimuotoisuudelle. Ehdotus koskee 131 aluetta, jotka ovat haavoittuvien luontokohteiden välittömässä läheisyydessä.

”Sota on alkanut ja me sen voitamme” – hallituksen ilmastotavoitteet ajavat karjatilat kurjuuteen ja maatalousväestön barrikadeille Hollannissa

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää aikoo jättää eduskunnassa lakialoitteen, jossa esittää arvonlisäveron alennetun 14 prosentin verokannan soveltamista myös maatalouden teuraaksi myytävien elävien eläinten myyntiin. Tällä hetkellä niihin sovelletaan yleistä 24 prosentin arvonlisäverokantaa, jonka tuottajat kokevat epäoikeudenmukaiseksi.

Osa tuottajista on kokenut erityisen epäoikeudenmukaiseksi sen, että eläinten ruokintaan tarkoitettujen rehujen veroprosentti on 14 prosenttia, teuraaksi myytävän eläimen 24 prosenttia, mutta eläimestä tehdyn ruoan taas 14 prosenttia.
&#8211; Vaikka arvonlisäveroprosentin muutos ei suoranaisesti paranna tulosta, se helpottaa tuottajien asemaa tuotannon arvonlisäveroketjussa siten, että tilitettävä arvonlisäveron määrä alenee. Heikon kannattavuuden johdosta osalla tiloista on käynyt niin, että päivittäiset kulut on kyllä saatu hoidettua, mutta arvonlisäveromaksut on jouduttu kuittaamaan pankkivelalla, päivittelee kansanedustaja Juha Mäenpää huolestuneena.
Pallo on hallituksella
Mäenpää korostaa, että aloitetta jätettäessä maataloudessa käytettävän polttoöljyn hinta on tuplaantunut viime vuodesta ja että monet tilat kärsivät kasvaneiden kustannusten johdosta taloudellisesti. Hän heittääkin pallon hallitukselle:
&#8211; Koska maatalouden alkutuottajien asemaan ei hallitus ole kyennyt löytämään ratkaisua, näkisin, että tämä arvonlisäveroprosentin muutos antaisi tässä jo ennalta kireässä tilanteessa, Ukrainan sodan edelleen kiristäessä kotimaisen ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden säilymistä Suomessa, maatalousministerille mahdollisuuden neuvotella elintarviketeollisuuden ja lihantuottajien välisiin sopimuksiin oikeudenmukaisen noin 7 prosentin korotuksen lihantuottajille.
Aiemmin Sanna Marinin hallitus otti kopin Mäenpään ideasta maatalouden tuotantorakennusten vapauttamisesta kiinteistöverosta määräajaksi. Mäenpää tosin esitti verovapautta pysyväksi. Mäenpään mukaan maatalouden tulevaisuudennäkymiä ei pienillä toimenpiteillä korjata.
Suomessa tarvitaan isänmaallista talouspolitiikkaa
Mäenpään mukaan myös elintarviketeollisuuden tulee tämän kriisin myötä ymmärtää Suomen huoltovarmuuden näkökulma ja se, ettei ilman alkutuotantoa ole myöskään elintarviketeollisuutta.
&#8211; Suomessa on nyt tehtävä isänmaallista talouspolitiikkaa. Tämä lakialoite on myös allekirjoittaneiden kansanedustajien vetoomus elintarviketeollisuudelle alkutuottajan aseman parantamiseksi, Mäenpää perustelee.
Mäenpää alkoi kerätä kansanedustajien nimiä lakialoitteeseensa tänään. Nimien kerääminen jatkuu tasa-arvon päivään 19.3.2022 asti.
&nbsp;

Mäenpää: Teuraaksi myytävien eläinten arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin

Toukokuusta 2019 lähtien ravintoloiden on täytynyt ilmoittaa kirjallisesti asiakkaalleen ruoka-annoksessa käytetyn lihan alkuperämaa. Tämä käytäntö koskee myös keskuskeittiöstä tarjoilupaikkaan jaettavaa ruokaa.

Kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Jenna Simula on kuitenkin havainnut puutteita lihan alkuperän ilmoittamisessa muun muassa erilaisissa lähettipalveluiden sovelluksissa.
&#8211; Ihmiset tilaavat ruokaa erilaisilla sovelluksilla suoraan kotiovelle. Sovelluksissa ei kuitenkaan mainita välttämättä lihan alkuperämaata. Tilanne ei ole siis kaikilta osin kuluttajan näkökulmasta tasavertainen, Simula toteaa.
Avoimuus lisää kotimaisuusastetta
Simula kysyykin nyt kirjallisesti hallitukselta, millä tavoin se aikoo puuttua lähettipalveluiden välityksellä kuluttajille tarjottavan ruoan alkuperämerkintöihin liittyviin epäkohtiin, tai muutoin edistää alkuperämerkintöjen yleistymistä.
&#8211; Tutkimusten mukaan kotimaisuus on suomalaisille tärkein vastuullisuusteko. Siksi alkuperämerkintöihin panostaminen on tärkeää. Alkuperämerkintöjen avoimuutta lisäämällä voitaisiin kotimaisuusastetta parantaa entisestään, Simula sanoo.
Kaupassa myytävien lihavalmisteiden osalta Simula haluaisi niin ikään lisätä avoimuutta, sillä usein kyseisissä tuotteissa ilmoitetaan lihan alkuperämaaksi Euroopan unioni (EU), mikä ei Simulan mukaan kerro kuluttajalle tarpeeksi.
&#8211; Olen huolissani muun muassa jalosteiden osalta siitä, miten paljon niissä käytetään ulkomaista lihaa, mitä kuluttaja ei välttämättä aina edes huomaa. Eikä pelkkä leima ”EU” kerro juuri mitään, sillä eläinten olot Euroopan sisälläkin vaihtelevat hyvin paljon, Simula jatkaa.
Lihantuottajien syyllistäminen lopetettava
Alkuperämerkinnät lisäävät jonkin verran byrokratiaa, mutta Simulan mukaan niillä on suuri merkitys kuluttajan ostopäätöksen kannalta. Hänen näkemyksen mukaan suomalaisen lihantuottajan kannalta on tärkeä edistää kotimaisuusasteen nostamista.
&#8211; Suomalaisen lihantuottajan syyllistämisen on loputtava, ja tehtävä sellaista politiikkaa, joka tukee kotimaisuusasteen kasvua. Se jos mikä on ilmasto- ja ympäristöteko, Simula summaa.

lihantuottajat

EU-byrokratia rassaa maatalousyrittäjää – ”Pitäisi olla joku tolkku tässäkin”

Moni maataloustuottaja tuottaa ruokaa ilman palkkaa

”Sota on alkanut ja me sen voitamme” – hallituksen ilmastotavoitteet ajavat karjatilat kurjuuteen ja maatalousväestön barrikadeille Hollannissa

Mäenpää: Teuraaksi myytävien eläinten arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin

Simula: Alkuperämerkintöihin lisää avoimuutta – ”Kotimaisuus kuluttajille tärkein vastuullisuusteko”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025