Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

liikennejärjestelmäsuunnitelma

SKAL esittää miljardin euron lisäystä tiestön rahoitukseen: ”Monelle toimialalle tiestö on työpaikka, joka on pidettävä kunnossa”

Helsingin Yrittäjät vastustaa Kaivokadun muuttamista joukkoliikennekaduksi – vaikeuttaisi liikkumista keskustassa ja ruuhkauttaisi muita katuja

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela toivoo Suomen rataverkkoa kehitettävän poikittaisyhteyksien osalta. Koskela on useasti peräänkuuluttanut Suomen kehäradan käyttöönottoa kokonaisvaltaisesti. Kehärata yhdistää Suomen sen leveimmältä kohdalta kulkien Porista Parkanon, Haapamäen, Jyväskylän, Pieksämäen ja Savonlinnan kautta Parikkalaan.

&#8211; Yhteysväli koostuu monenlaisista rataosuuksista, joista osa onkin jo käytössä. Valitettavasti ratayhteys pätkii Porin ja Haapamäen sekä Savonlinnan Laitaatsillan kohdalla, Jari Koskela sanoo.
Kehäradan käyttöönotto ei sisälly valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, vaikka suunnitelmassa Jyväskylän ja Pieksämäen välisen osuuden peruskunnostustarve tunnustetaan. Koskelan mielestä uusi turvallisuuspoliittinen tilanne kuitenkin antaa syyn tarkastella suunnitelmaa uudelleen.
Huoltovarmuuden kannalta tärkeää
Huoltovarmuuden kannalta ja vaihtoehtoisten reittien tärkeyden vuoksi kehäradan käyttöönotto olisi Koskelan mielestä nyt tärkeää. Radan kautta avautuisi sisäisestä Suomesta suorin yhteys läntisen Suomen satamiin Raumalle, Poriin, Kaskisiin ja Vaasaan. Näin saataisiin käyttöön vapaata meritilaa ilman Helsingin edustan risteävän meriliikenteen riskejä.
&#8211; Kehäradasta olisi mahdollista tehdä Suomen tavaraliikenteen pääyhteysväli. Poikittaisrata yhdistää kaikki Suomen pitkittäisradat. Jos tavaraliikennettä siirrettäisiin kehäradalle, vapauttaisi tämä samalla henkilöliikenteen ruuhkia pääradalla, Koskela muistuttaa.
Puolustusvoimien kalusto liikkuu parhaiten raiteilla
Kehäradan merkitys on tärkeä myös Puolustusvoimille. Radan varrella sijaitsee Niinisalon varuskunnan harjoitusalue, jossa on tänä vuonna järjestetty kansainvälisiä harjoituksia. Niitä järjestetään Nato-jäsenyyden myötä varmasti lisää.
&#8211; Puolustusvoimien raskas kalusto liikkuu näppärimmin raiteilla, ja kehäradan kautta kalustoa saadaan liikutettua satamista niin Niinisalon harjoitusalueelle kuin sisäiseenkin Suomeen, Koskela huomauttaa.
Kansanedustaja Koskela on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan uuden turvallisuuspoliittisen tilanteen vaikutuksia liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sekä keinoja, joilla Suomen rataverkon ja läntisen Suomen satamien yhteensopivuutta voidaan parantaa. Koskela on aiemmin syksyllä jättänyt myös talousarvioaloitteen Suomen kehäradan valmistelutöitä varten.
&nbsp;

Koskela: Suomen kehärata turvaa huoltovarmuutta ja avaa reitin länteen

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen tiestön kunnossapidon tulevaisuudesta.

Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan tiestön epäkohdat ovat jatkuvasti esillä, ja varsinkin talven aiheuttamien routavaurioiden jälkeen huoli tiestön huonosta kunnosta nousee pintaan. Toisaalla tehdään merkittäviä parannuksia, kun taas toisaalla teitä joudutaan muuttamaan asfaltoiduista takaisin sorateiksi.
Vuosille 2021–2032 laaditun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkoituksena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä. On haluttu luopua ns. siltarumpupolitiikasta ja tehdä johdonmukaisempaa liikennepolitiikkaa.
Riittäviin korjausmääriin ei olla päästy vuosiin
Koronapandemia ja varsinkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat muuttaneet maailmantilannetta merkittävästi, ja Ukrainan sodan seurauksena tapahtuneet hinnannousut ovat vaikuttaneet myös tiestön ylläpitokustannuksiin. Väylien ylläpito- ja huoltokustannuksiin varattu raha on pysynyt samana, vaikka kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Esimerkiksi tämän kesän huoltotavoite tiputettiin 2 700 kilometristä 2 300 kilometriin.
&#8211; Kun korjausvelan kasvun estävä päällystysmäärä on 3 500–4 000 kilometriä, niin on selvää, että ollaan kaukana tavoitteista. Vuonna 2020 päästiin päällystysmäärässä 4 000 kilometriin, mutta viime vuosikymmenellä on jääty toistuvasti jälkeen 3 500–4 000 kilometrin rajasta, Wihonen kuvaa tilannetta.
Korjausvelka kasvanut jo 1,5 miljardiin euroon
Keväällä hallituksen kevätriihessä leikkaukset kohdistuivat liikennehankkeiden investointeihin. Varojen puute näkyy toiminnassa. Esimerkiksi Pohjois-Savon Ely-keskuksen Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2022 todetaan:
”Valtion julkisen talouden suunnitelman valmistelun perusteella Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetyt väylänpidon vuotuiset tavoiteltavat rahoitustasot eivät ole lähivuosina toteutumassa. Kun samalla ostovoima heikkenee, on väylänpitäjällä edessään haastavia vuosia.”
&#8211; Tilanne on siis se, että korjausvelka jatkaa kasvuaan ja tämän vuoden lopussa Suomessa huonokuntoisia päällysteteitä löytyy 8 000 kilometriä. Vuonna 2011 luku oli vielä 3 000 kilometriä. Suomen tieverkon korjausvelka on kasvanut Väyläviraston selvityksen mukaan jo 1,5 miljardiin euroon, Wihonen sanoo.
Noidankehä rapistuttaa syrjäseutuja
Wihosen mukaan varojen puutteessa priorisoidaan vilkkaimpia suurempien liikennemäärien väyliä. Vähemmän käytetyillä väylillä huonot tiet rapistuvat entistä huonompaan kuntoon.
&#8211; Joudutaan ikävään noidankehään, jossa tiestö rapistuu, jolloin niitä myös käytetään vähemmän, jolloin niiden asema prioriteettilistalla vähenee entisestään. Ongelma on erityisen suuri vähemmän asutuilla alueilla, kuten Itä-Suomessa.
&#8211; Kun rakennetaan uutta infraa sähkö- ja kaasuautoilulle, niin oletettavasti lataus- ja tankkauspaikkoja priorisoidaan valtaväylien varrelle, jolloin vaarana on, että syrjäisemmät tienpätkät menettävät entisestään merkitystään, Wihonen kuvaa ongelmallista tilannetta.
Wihonen kysyy hallitukselta, miten muuttunut maailmantilanne on otettu huomioon liikennepolitiikassa ja miten hallitus aikoo toimia, ettei korjausvelka jatka kasvamistaan. Lisäksi Wihonen tiedustelee, miten hallitus aikoo tukea kuntia ja alueita, jotta tieväylien huono kunto ei tuhoa alueiden elinvoimaa. Hän nostaa esiin myös kysymyksen, onko nykymenolla edes realistista odottaa, että korjausvelkaa saadaan pienennettyä ja syrjäisempiä teitä ylläpidettyä.
&nbsp;

Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?

liikennejärjestelmäsuunnitelma

SKAL esittää miljardin euron lisäystä tiestön rahoitukseen: ”Monelle toimialalle tiestö on työpaikka, joka on pidettävä kunnossa”

Helsingin Yrittäjät vastustaa Kaivokadun muuttamista joukkoliikennekaduksi – vaikeuttaisi liikkumista keskustassa ja ruuhkauttaisi muita katuja

Koskela: Suomen kehärata turvaa huoltovarmuutta ja avaa reitin länteen

Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025