Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

liikenteen päästöt

Perussuomalaiset liikenne- ja viestintävaliokunnassa: Liikenteen päästöt ovat vähentyneet

Tiistaina käsiteltiin eduskunnassa hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan muutettavaksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan määräaikaisesta tukemisesta annettua lakia. Perussuomalaiset näkevät esityksessä paljon mahdollisuuksia.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoi esittelypuheenvuorossaan, että lakia muutetaan vastaamaan EU:n valtiontukilainsäädännön muutoksia. Lisäksi lakiin ehdotetaan palautettavaksi mahdollisuus henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden tukiin eduskunnan viime vuoden lopussa antaman lausuman mukaisesti.
&#8211; Hallitusohjelman mukaan hallitus jatkaa arjen kustannuksia lisäämättömiä toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi, kuten käyttövoima- muutoksen helpottamista erityisesti raskaassa liikenteessä, kertoi Ranne.
Ja mikä tärkeintä:
&#8211; Esityksellä ei ole valtion menoja lisäävää vaikutusta. Esitetyt muutokset voidaan tehdä aiempina vuosina tehtyjen määrärahapäätösten puitteissa.
Henkilöautojen muuntotuki palautuu
Suomessa erilaisten vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevien ajoneuvojen hankintaa on tuettu vuodesta 2018 lähtien.
&#8211; Voimassa oleva laki vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan määräaikaisesta tukemisesta tuli voimaan tammikuussa 2022. EU:n valtiontukilainsäädäntö eli tarkemmin uusi vähämerkityksistä tukea koskeva asetus edellyttää muutoksia voimassa olevaan kansalliseen lakiin 1.7.2024 alkaen.
&#8211; Jatkossa kansallista kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen tukea voisi saada myös maanteiden tavarakuljetuksiin tarkoitettujen ajoneuvojen hankintaan. Siten jatkossa sähkö- ja vetykäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen lisäksi myös kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukea voi hakea 31.12.2024 asti riippumatta siitä, missä käytössä ne ovat, Ranne kertoi.
Lisäksi lakiin ehdotetaan palautettavaksi henkilöautojen muuntotukea koskeva sääntely. Esitys perustuu eduskunnan lausumaan, jonka mukaan hallitus tuo eduskunnalle esityksen, jolla lainsäädäntöön palautetaan mahdollisuus kaasu- ja etanolikonversioiden muuntotukiin. Muuntotukea haettaisiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta.
&#8211; Tukea voisi saada enintään 1 000 euroa henkilöauton muuntoon kaasukäyttöiseksi taikka 200 euroa etanolikäyttöiseksi. Esityksen mukaan muuntotukea voisi hakea joulukuun puoleen väliin asti.
Realistinen puhdas siirtymä on kaikkien etu
Kansanedustaja Ari Koponen kiitteli hallituksen esitystä.
&#8211; Ihmisten arjen kustannukset eivät nouse hallituksen ilmastotoimilla. Ideologisesta ilmastohysteriasta on siis palattu todellisuuspohjaiseen, realistiseen puhtaaseen siirtymään, ja se on kaikkien etu.
&#8211; Laissa nostetaan kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen tuen yrityskohtaista kokonaismäärää 300 000 euroon kolmen vuoden aikana. Tällaisella esityksellä edistetään liikenteen päästöjen vähentämistä ilman, että Ypäjän perukoilla asuvan mummon kauppamatka Corollalla kallistuu.
&#8211; Kun nyt ajoneuvoista puhumme, en malta olla mainitsematta, että istuva hallitus on historian autoilijamyönteisin hallitus. Ensimmäistä kertaa ikinä polttoaineveroa ei nosteta, vaan lasketaan jopa yli 160 miljoonalla eurolla. Ammattidiesel otetaan vihdoin käyttöön vuonna 27. Tämän lisäksi ajoneuvoveroa alennetaan 50 miljoonalla eurolla. Tämä hyödyttää nimenomaan sitä Ypäjän-mökin Corollalla ajavaa mummoa, koska tämä veronalennus kohdennetaan vanhempaan autokantaan, Koponen sanoi.
Kotimaisesta biokaasusta aito vaihtoehto
Jaana Strandman näkee esityksen antavan kotimaiselle biokaasulle aivan aidon mahdollisuuden yleistyä tavarakuljetuksen käyttövoimana, kaasu kun kiinnostaa alan yrityksiä.
&#8211; Eri kuljetusbarometrien mukaan lähes joka viides vastaaja on investoimassa kaasukäyttöiseen kuorma-autoon. Biokaasulla on hyvät mahdollisuudet olla osaratkaisu raskaan liikenteen päästöjen vähentäjänä. Biokaasun hyödyntäminen tarkoittaa myös kotimaista energiantuotantoa ja arvoketjua, jolla varmistetaan huoltovarmuutta ja vähennetään riippuvuutta tuontienergiasta. Biokaasun käyttäminen luo työtä Suomeen, mikä on myös tärkeää.
&#8211; Kaasukuorma-autojen hankintaan on tullut tukikauden katkeamisen takia keskeytys, joten on erittäin tärkeää saattaa uusi laki voimaan mahdollisimman pian. Tällä hetkellä voimassa olevien tukiehtojen takia kuljetusyritykset eivät voi tehdä kaasukuorma-autoa koskevaa tilausta ennen kuin tukea on haettu ja hakemukseen on saatu ehdollinen päätös. Näin ollen kuljetusyritykset eivät ole kevään aikana voineet aiempaan tapaan tehdä kaasukuorma-autoja koskevia tilauspäätöksiä, vaikka tiedossa onkin ollut, että kaasukuorma-autojen tuki jatkuu myöhemmin tänä vuonna, kun lakiin on tehty tarvittavat muutokset, Strandman totesi.
Hankintatuet lisänneet kysyntää
Strandman huomautti, että kaasukuorma-autojen kauppa on käytännössä pysähtynyt täysin alkuvuoden aikana.
&#8211; Hankintatuen hakuaikaa on jatkettava vuoden 2027 loppuun. Kaasu-, sähkö- ja vetykäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuen tukikausi on päättymässä jo vuoden 2024 lopussa, sillä esitetyssäkin muodossa lain mukaan hakemukset tulee jättää viimeistään vuoden 2024 loppuun mennessä. Hankintatuet ovat lisänneet sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen ja sähköpakettiautojen kysyntää. Kaasukuorma-autojen rekisteröintien määrä on tuen vaikutuksesta kasvanut lähes sadan kuorma-auton vuosittaiseen määrään. Sähkökuorma-autojen rekisteröintimääräkin on alkanut kasvaa vuosina 2022 ja 2023.
Hankintatukea koskeva laki on voimassa vuoden 2028 loppuun asti, jotta tukea voidaan kohdistaa hakemusten kohteena oleviin, tulevina vuosina rekisteröitävien autojen hankintaan. Hankintatukien hakuaika päättyy kuitenkin lain soveltamisalaa koskevan pykälän mukaisesti vuoden 2024 lopussa.

Perussuomalaiset: Hallitus vähentää liikenteen päästöjä lisäämättä kustannuksia kansalaisten arkeen

Hallituksen ilmastotoimet eivät saa nostaa arjen kustannuksia eivätkä heikentää elinkeinoelämän kilpailuedellytyksiä. Näin on linjattu Petteri Orpon hallitusohjelmassa Vahva ja välittävä Suomi. Talouselämä kirjoittaa <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/hallitus-lupaa-helpotusta-bensapumpulle-mutta-muutokset-voivat-johtaa-jattilaskuun-suomen-pelastus-vaatisi-yllatyskaanteen/151f05c3-5e6d-4167-ac2a-1ae4ce226538">artikkelissaan</a> Suomen muuttuneesta ilmastopolitiikasta ja siitä seuraavasta jättilaskusta, mutta kenelle lasku lankeaa maksettavaksi ja kenen sen pitäisi maksaa?

Oman haasteensa tilanteeseen luovat edellisen hallituksen siunaamat ilmastotavoitteet, joiden mukaan Suomi esimerkiksi puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.
Samaan aikaan suomalaisten ajamien autojen keski-ikä on kasvanut jo lähes <a href="https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/6f379c91-cfa3-4fae-b076-f6f26d9ba07e">13 vuoteen</a> ja tavallinen työssäkäyvä suomalainen voi vain haaveilla uudesta sähkö- tai hybridiautosta.
Talouselämältä omituinen väite
Yhdeksi esimerkiksi Talouselämä nostaa työsuhdesähkö- tai hybridiauton verotuen, joka on edellisen hallituksen päättämä määräaikainen veronalennus. Artikkelissaan Talouselämä väittää, että valtaosassa tapauksista alennettu verotusarvo ei maksa valtiolle mitään. Kuitenkin artikkelin mukaan veroetuuden saajan kustannukset nousisivat vuodessa 1 000–2 000 euroa.
Työsuhdesähkö- tai hybridiautoja on Suomessa puolestaan noin 80 000. Vähimmillään, 50 % marginaaliverolla, valtio menettäisi Talouselämän lukujen perusteella vuodessa 40 miljoonaa euroa verotuloja, enimmillään 80 miljoonaa euroa. Valtionvarainministeriön <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/tuhansille-autoilijoille-tulossa-10002000-euron-lasku-ministerion-akkikaannoksen-takaa-loytyy-hataria-laskelmia/03015af4-fcab-4ce1-afe0-3ea26ed74b34">parjattujen</a> laskelmien mukaan verotuloja menetettäisiin yhteensä noin 43 miljoonaa euroa viidessä vuodessa.
Kustannusten kohtuullistaminen on arvovalinta
Vertailun vuoksi 20 000 kilometriä vuodessa bensa- tai dieselautolla ajava suomalainen maksaa massiivisesti verotetuista polttoaineistaan noin 3 200 euroa vuodessa ilman minkäänlaisia veroetuuksia tai tosiasiallista taloudellista vaihtoehtoa vähäpäästöisempään autoon.
&#8211; Edellinen hallitus on sitoutunut tavoitteisiin, jotka ovat epärealistisia ja tulevat meille kalliiksi. Tavoitteita ei voida maksattaa tavallisella suomalaisella ihmisellä ja samalla lupailla verohelpotuksia niille, joilla on jo ennestään varaa hankkia vähäpäästöinen auto itselleen. Tilanne on nyt se, että työssäkäyvätkin ihmiset laskevat tarkkaan kotitalouksiensa kuluja, ja suurempia hankintoja on lykätty eteenpäin. On toden totta arvovalinta, pyrkiikö hallitus kohtuullistamaan nousevia kustannuksia, vai maksattamaan ilmastotavoitteiden jättilaskua niillä, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) toteaa.
<hr />
Päivitys 18.10.2023 klo 11:45 sitattia täsmennetty

Talouselämä pelottelee jättilaskulla – maksajiksi kelpaavat polttomoottoriautolla ajavat suomalaiset

Ruotsidemokraatit sopi yhdessä hallituspuolueiden kanssa vaalikauden ympäristöpolitiikasta. Päätökset on viety myös valtion budjettiin. Tämän seurauksena liikenteen päästöt eivät tule vähentymään suunniteltua 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

&#8211; Tarkoittaa sitä, että tavoite jää saavuttamatta. Ja jos jää, niin jää mutta suunta on kuitenkin selvä, <a href="https://www.svd.se/a/15MxpM/elisabeth-svantesson-om-kritiken-mot-tidopartiernas-budget">toteaa </a>valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson.
Hän sanoo Svenska Dagbladetin haastattelussa ymmärtävänsä heitä, jotka haluavat laittaa ympäristöasiat kaiken muun edelle. Kyse on kuitenkin siinä mielessä arvovalinnoista, että kansalaisten pitäisi pystyä elämään hallituksen päätösten kanssa. Joskus jopa ilmaston kustannuksella.
Jakeluvelvoite minimitasolle 2024 alusta
&#8211; Meillä on valtava yhteinen vastuu vähentää päästöjä. Kun lähellämme riehuu sota ja inflaatio laukkaa meidän on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että ihmiset pärjäävät omassa arjessaan.
Päästövähennystavoitteeseen yltämistä hankaloittaa ja toisaalta kansalaisten arkea helpottaa sekin, että Ruotsi pudottaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen EU:n minimitasolle vuoden 2024 alusta.

Hallitus kuuntee kansaa: Ruotsi luopuu liikenteen päästövähennystavoitteesta

EU:n alueelle pitäisi pystyttää 14 000 latausasemaa viikossa, jotta lataushybridit ja täyssähköautot pysyvät liikkeessä. Se on puolet EU:n omaa arviota enemmän. Näin arvioivat konsulttiyhtiö McKinsey ja Euroopan autonvalmistajien liitto ACEA.

EU:n komissio esitteli viime kesänä ”Fit for 55”-nimellä kulkevan <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/eu-n-fit-for-55-ilmastopaketti-tiukentaisi-uusiutuvan-energian-ja-energiatehokkuuden-tavoitteita">ilmastopaketin</a>, jonka myötä unionin kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Sähköautojen <a href="https://www.di.se/nyheter/14-000-nya-laddstolpar-behovs-per-vecka/">latauspisteitä</a> pitäisi vuonna 2030 löytyä unionin alueelta EU:n mukaan 3,5 miljoonaa. Latauspisteiden väli saisi Euroopan valtateillä olla korkeintaan 60 kilometriä.
Tiedossa pula latauskapasiteetista
McKinseyn ja ACEA:n <a href="https://www.acea.auto/files/Research-Whitepaper-A-European-EV-Charging-Infrastructure-Masterplan.pdf">raportin</a> mukaan Euroopan teillä köröttelee vuonna 2030 42,8 miljoonaa ladattavaa autoa, joista täyssähköisiä on 34,7 miljoonaa.
Jotta ennustettu määrä autoja saadaan latinkiin, siihen tarvitaan raportin mukaan 6,8 miljoonaa julkista latauspistettä. Se on lähes tuplasti EU:n arviota enemmän. Käytännössä luku tarkoittaa sitä, että joka ikinen viikko pitäisi pystyttää 14 000 latausasemaa aina vuoteen 2030 asti.
Latauspisteitä pystytetään nyt 2 000 viikossa eli selvästi verkkaisempaa tahtia kuin ladattavien autojen määrä lisääntyy. Viiden viime vuoden aikana ladattavien autojen määrä on kymmenkertaistunut mutta latausasemien määrä on vain 2,5 kertaistunut.

EU:n alueelle tarvitaan 14 000 uutta sähköautojen latausasemaa viikossa – unionin laskelmista puuttuu puolet

Valtioneuvoston kanslia pohtii hengentuotteessaan sitä, miten kävelyä ja pyöräilyä pitäisi edistää liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Ei tarvitse olla Mensan jäsen ymmärtääkseen, että panostukset kevyeen liikenteeseen ovat poissa muusta tienpidosta ja maanteiden rappio sen kun kiihtyy.

Valtioneuvoston kanslia on julkaissut <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163414/VNTEAS_2021_53.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">selvityksen</a> siitä, miten hallintoalamaiset saataisiin pois auton ratista kävelemään ja pyöräilemään. Kommunikean taustalla on Sanna Marinin hallituksen tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.
Hengentuotteen nimi on ”Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet”. Julkaisun taustalla on valtakunnallisiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin sisältyvä visio kävelyn ja pyöräilyn osuuden nostamiseksi 30 prosenttiin kaikista matkoista. Historiallisesti ottaen kyseessä olisi paluu jonnekin 1950-luvulle, jolloin tosin liikkumaan pääsi kävelemisen ja polkupyörän lisäksi myös hevosella.
Uutta veroa pukkaa
Tutkimuksessa etsittiin ratkaisuja kävelyn ja pyöräilyn kilpailukyvyn nostamiselle autoilun rinnalle. Työ tehtiin kirjallisuuteen perehtyen sekä haastattelujen avulla. Näin sitten toimitaan tulevaisuudessa, jos valtioneuvoston kansliaan on uskominen:
”Hallinnonalojen välinen yhteistyö sekä valtio-, seutu- että kuntatasolla edistävät kävelyn ja pyöräilyn edistämisen keskeisiä edellytyksiä. Kunnissa eri hallinnonalojen ohjelmiin ja strategioihin tulisi asettaa selkeät tavoitteet kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle sekä tavoitetasot esimerkiksi kulkumuotojakaumalle. Tavoitteiden toteutumista tulisi myös seurata nykyistä paremmin. Tavoitetasot ohjaavat osaltaan toimenpideohjelmien valmistelua ja tehokkaiden toimenpiteiden valintaa jo suunnitteluprosessin aikana.”
Selvityksessä todetaan, että sähköpyörien hankintatuet, pyörähuollon ja työsuhdepyöräilyn tukeminen sekä maksuton polkupyörän käyttö ovat kansainvälisesti osoittautuneet toimiviksi keinoiksi pyöräilyn edistämiseksi. Todetaanhan siellä sitten myös, että ”työpaikkojen kohdalla autopysäköinnin maksullistaminen on kasvattanut kävelyn ja pyöräilyn osuutta työmatkoista”.
Kansanedustaja Ari Koponen <a href="https://stage.sudev.fi/tyopaikan-parkkiruutu-ehka-verolle-ari-koponen-hallitus-ruoskii-jalleen-tyossakayvia/">puuttuikin</a> tuoreeltaan selvityksen keinovalikoimaan sisältyvään ehdotukseen työpaikkapysäköinnin verottamisesta ja ihmetteli, ”miten Marinin hallituksen ainoa ratkaisu ongelmiin on aina vaan uusi vero”.
Piru asuu yksityiskohdissa
Valtion ja kuntien mahdollisuudet pyöräilyn edistämiseksi liittyvät lainsäädäntöön ja sen antamiin mahdollisuuksiin henkilöauton käytön hankaloittamiseksi. Suomeksi sanottuna henkilöauton käyttöön ohjaavien kannustimien purkamista pidetään merkittävänä mahdollisuutena:
&#8221;Sen lisäksi kuntien mahdollisuuksia lisäisi se, että kävelyä ja pyöräilyä pidettäisiin ensisijaisina kulkumuotoina myös valtion tasolla, etenkin tiiviillä kaupunkiseuduilla, ja että suunnittelu ja ylläpito toimisivat tältä pohjalta.&#8221;
Piru asuu yksityiskohdissa ja jos niin haluaa nähdä, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen asetettaisiin vastakkain muun tienhoidon kanssa ja painopisteeksi nousisi kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien parantaminen. Todennäköisesti muun tienhoidon ja korjausvelan kustannuksella. Näin se sitten tapahtuisi:
&#8221;Maantieverkon pyöräilyolosuhteiden systemaattinen parantaminen edistäisi niin liikuntaa, liikenneturvallisuutta kuin pyörämatkailuakin. Kansainvälisiä esimerkkejä taktisesta urbanismista kannattaisi hyödyntää kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen kokeilujen kautta. Väylien talvihoitoa sekä talvihoidon tilasta kertovien ajantasaisten karttapalveluiden tarjontaa tulee lisätä, jotta kävely ja pyöräily olisivat aidosti ympärivuotisia kulkutapoja.&#8221;
SUOMEN UUTISET

Auton sijasta apostolinkyydillä – valtioneuvoston kanslian mielestä kävellen olisit jo perillä

Dieselin ja bensan hinta on noussut vuodessa reippaasti eikä se siihen jää. Keskiverto suomalaisen työssäkäyvän ihmisen pitäisi kustantaa alleen kallis sähköauto samaan aikaan, kun käteen jäävistä tuloista yhä suurempi osa kuluu polttoaineisiin. Yhtälö on mahdoton.

Dieselpolttoaine maksoi Porvoon Tarmolassa viime kesän alussa 1,069 euroa litralta. Vuoden 2021 elokuun alussa hinta oli litralta 1,532. Kun autoilija köröttää vuodessa 25 000 kilometriä ja kulutus on sekalaisessa ajossa 7 litraa sadalla, niin dieselistä joutuu vuositalolla maksamaan 810 euroa enemmän kuin vuosi sitten.
<a href="https://www.polttoaine.net/">Polttoaine.net</a> -sivuston mukaan ysivitosen bensiinin keskihinta oli sunnuntaina 1,713 euroa litralta ja dieselin 1,517 euroa litralta. Kalleinta menovettä oli tarjolla pohjoisen asemilla, bensa kustansi pyhänä 1,849 ja diesel 1,799. <a href="https://www.aut.fi/tilastot/verotus_hintakehitys_ja_liikennemenot/bensiinin_ja_dieselin_hintakehitys">Verojen</a> osuus bensiinin markkinahinnasta on tänään himpun verran yli 70 prosenttia. Dieselin hinnasta veroa on noin 60 prosenttia.
<h4>Budjettiriihessä raha on halpaa</h4>
Hallitus kokoontuu syykauden aluksi budjettiriiheen, jossa on tarkoituksena käsitellä ensi vuoden budjettia ja hallitusohjelman toteutumista. Vihreät ovat jo kesän aikana pitäneet ääntä siitä, että ympäristöasioihin on lisättävä panostusta ja tällöin ollaan todennäköisesti todella likellä autoilijan lompakkoa.
Hallituksen tekemän periaatepäätöksen mukaan <a href="https://www.lvm.fi/-/hallitus-paatti-tieliikenteen-paastojen-vahennyskeinoista-paastot-puoleen-2030-mennessa-1293954">Fossiilittoman liikenteen tiekartta</a> sisältää keinot päästöjen vähentämiseksi. Tiekartan ensimmäisen vaiheen toimia on määrä käsitellä vuoden 2022 talousarvion yhteydessä eli syksyn budjettiriihessä. Taustalla väijyvä pandemia saattaa helpottaa Marinin hallituksen päätöksentekoa, sillä valtion lainanoton pohjaton piikki näyttäisi olevan edelleen apposen auki.
Evästystä hallituksen päätöksentekoon antoivat lauantaina autoilijoiden kurittamista vastustaneet <a href="https://stage.sudev.fi/vimmattu-toottikonsertti-heratteli-paattajia-autoilijoiden-ahdinkoon-torviprotestiin-osalliistui-satoja-autoja-video/">mielenosoittajat</a>, jotka järjestivät ”vimmatun tööttikonsertin” Helsingin keskustassa. Perussuomalaisia vilisevässä joukossa vaadittiin muun muassa polttoaineiden litrahintojen laskemista ja luopumista autoilijoille kielteisistä taloudellisista liikenteen uudistuksista.

Keskiverto-dieselautoilijan polttoainekulut ovat kasvaneet 810 euroa vuodessa – sähköauto jää yhä useammalle haaveeksi

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli torstaisessa kokouksessaan valtuutettu Mia Haglundin (vas.) valtuustoaloitetta koskien ilmastovaikutusten laskelmien sisällyttämistä asemakaavoihin. Kaupunginvaltuutettu Nuutti Hyttinen (ps.) teki asiassa ponnen, jossa edellytettiin ilmastovaikutusten laskennan laajentamista koskemaan Helsingissä rakentamisesta johtuvia, kaupungin ulkopuolelle aiheutuvia päästöjä.

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Nuutti Hyttisen pontta kannattivat kaikki kokoukseen osallistuneet perussuomalaiset valtuutetut.
&#8211; Pidän tärkeänä, että jos kaupungilla on ilmastotavoitteita ja ilmastostrategia, ne on muotoiltu siten, että niillä on oikeasti merkitystä eikä niitä sovelleta valikoivasti. Rakennusteollisuuden mukaan rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia päästöistä. Rakentamisen ja rakennusmateriaalien osuus koko elinkaaren aikaisista päästöistä on suuruusluokkaa 20 prosenttia, sanoo Hyttinen.
&#8211; Tämä on hyvä suhteuttaa siihen, että liikenteen osuus energian loppukäytöstä on vain noin 16 prosenttia. Liikenteen päästöjä ja niiden vähentämistä pidetään jatkuvasti esillä julkisessa keskustelussa, mutta rakentamisen päästöistä ei juuri puhuta.
Helsingin hiilineutraaliustavoite erikoisesti muotoiltu
Hyttinen nosti valtuuston keskustelussa esiin kaupungin Hiilineutraali Helsinki vuonna 2035 -tavoitteen, jonka muotoilu on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta erikoinen.
&#8211; Helsinki on asettanut hiilineutraaliustavoitteen sanatarkasti siinä muodossa, että vuonna 2035 Helsingin alueella tapahtuva toiminta ei enää aiheuta ilmaston lämpenemistä. Hiilineutraalius on määritelty sanatarkasti muodossa ’hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Helsingin alueella syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin Helsingin alueen sitomat päästöt’.
&#8211; Tämä muotoilu mahdollistaa tulkinnan, jossa Helsingissä käytettävien rakennusmateriaalien valmistamisesta aiheutuvia päästöjä ei huomioida osana hiilineutraaliustavoitteen toteutumista, koska betonielementtejä ei valmisteta Helsingissä. Tämän epäkohdan korjaamiseksi katsoin ponsiesityksen perustelluksi, Hyttinen korostaa.
Onko Helsingin ilmastostrategia pelkkää moraaliposeerausta?
Ponsi sai laajan tuen perussuomalaisten lisäksi kokoomuksen, RKP:n, Liike Nytin, avoimen puolueen, keskustan sekä kristillisdemokraattien valtuustoryhmistä. Feministisen puolueen valtuustoryhmä ei tukenut pontta, ja salin vasemman laidan ryhmistä jokaisesta vain yksi valtuutettu äänesti ponnen puolesta: Leo Stranius (vihr.), Sinikka Vepsä (sd.) ja Sami ”Frank” Muttilainen (vas.).
&#8211; Muiden osalta on perusteltua kysyä, miksi he eivät pidä ilmastopäästöjen vähentämistä myös Helsingin ulkopuolella yhtä tärkeänä kuin Helsingin rajojen sisäpuolella, kun ilmastonmuutosta kuitenkin pidetään globaalina ongelmana. Herää kysymys, onko ilmastostrategialla heille muuta merkitystä kuin moraaliposeeraus, jonka ansiosta he voivat näyttäytyä parempina ihmisinä. Tähän viittaa myös valtuutettu Hannu Oskalan (vihr.) aikaisemman asian käsittelyn yhteydessä esittämä näkemys ilmastohätätilajulistuksen vähäisestä merkityksestä, Hyttinen pohtii.
Ponsi sai äänestyksessä 27 ääntä, kun hyväksymiseen olisi tarvittu valtuuston enemmistö, 43 ääntä.
&nbsp;

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä: Ilmastopäästöjen valikoiva huomioiminen rakentamisessa on epärehellistä viherpesua

Koronaviruksen vaikutuksista Suomen talouteen ei vielä tiedetä muuta, kuin että ne ovat jossain tuntuvan ja hirveän välillä. Lainvalmistelutyö kuitenkin jatkuu valtiovarainministeriössä ja pöydällä on muun muassa suunnitelma liikenteen päästöjen leikkaamiseksi. Rajuista polttoaineille suunnitelluista hinnankorotuksista ovat kirjoittaneet muiden muassa Ilta-Sanomat ja Verkkouutiset.
Hallitus on <a href="https://www.verkkouutiset.fi/is-ministerion-kaavalla-bensan-hinnaksi-430-e-l-ja-paastot-puolittuvat/">päättämässä</a> päästöjen leikkauksista ja polttoaineen hinnankorotuksista syksyn kuluessa. Pääministeri Sanna Marinin hallitusta ympäröivä todellisuus on kuin Ilmestyskirjasta, mutta siitä huolimatta se on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Bensan hintaan huima korotus
Jos mahdollinen korotustarve päästöjen vähentämiseksi lätkäistään suoraan polttoaineiden hintoihin, tarkoittaisi se nykyisen 1,50 euroa litralta maksavan polttoaineen hinnankorotusta 185 prosentilla. Niinpä menovesi saattaisi pian kustantaa 4,30 euroa litralta. Tämä siis siitä huolimatta, että koronavirus on jo nyt laskenut raakaöljyn hintaa.
Liikenneministeriön moneen ehtivä kansliapäällikkö Harri Pursiainen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11153158">totesi</a> alkuvuodesta Ylen haastattelussa, että keinovalikoima tavoitteeseen pääsemiseksi on käytössä sangen niukka eli ”verotuksen puolelle menee”. Kustannuksia on tulossa lisää myös asumiseen, sillä taloyhtiöt velvoitettaneen rakentamaan latausasemat sähköautoille. Se heijastuu suoraan sekä vastikkeisiin, että vuokriin.
Jättipotti vielä tulossa
Eikä tässä vielä kaikki, sillä valtiovarainministeriön työryhmä pui parhaillaan myös liikenteen kokonaisverouudistusta. Se tulee voimaan yllättäen ja etukäteen ilmoittamatta mahdollisesti joskus vuoden kuluttua. Jotta markkinat eivät menisi sekaisin, autoveroon kohdistuvista muutoksista ei ole pruukattu tiedottaa etukäteen.
Pian siis nähdään, katosiko Suomesta autovero ja mistä hallitus nyhtää budjettiin tänään tieliikenteen myötä tulevat kahdeksan miljardia euroa. Lainaa kun valtion menoihin ei voi ottaa määräänsä enempää. Budjettivaje saattaa koronaviruksen sivuvaikutusten myötä muutenkin nousta 10 miljardin euron tasolle.
&nbsp;

Millä ajat, jos bensa maksaa viisi euroa litralta?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nousi Ilta-Sanomien eilisessä verkkokyselyssä selkeäksi voittajaksi &#8211; siitäkin huolimatta, että Halla-aholle annetut tuhannet äänet nollattiin eikä välillä Halla-ahoa ollut edes mahdollista äänestää.

Ilta-Sanomat julkaisi eilen verkkosivullaan jutun, joka perustui yhdeksälle puoluejohtajalle esitettyyn kysymykseen siitä, mitä liikenteen päästöjen vähentämiseksi tulisi tehdä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitti vastauksena, että talouden globalisaatiota ja tavaroiden vapaata liikkumista olisi ryhdyttävä purkamaan määräämällä tuontituotteille yleinen ilmastovero sekä lisäksi ylimääräinen sakkovero pahimpien saastuttajien tuontituotteille.
Jutun lopussa oli lukijoille suunnattu Ota kantaa -kysely, jossa lukijoilta <a href="https://www.is.fi/autot/art-2000005857676.html">kysyttiin</a> kenen puoluejohtajan ajatukset ovat järkevimpiä. Halla-aho nousi heti kyselyssä ylivoimaiseen johtoon, kunnes jotain yllättävää tapahtui.
Yli 9 000 lukijaääntä &#8221;katosi&#8221;
Siinä vaiheessa, kun kyselyssä oli annettu 9 135 lukijaääntä, kyselystä kävi ilmi, että Halla-ahon näkemyksiä piti järkevimpänä lähes 80 prosenttia vastanneista. Kukaan toinen puoluepomo ei ollut lähelläkään, kakkossijalla oli valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) mitättömällä seitsemän prosentin ääniosuudella.
Sitten kysely katosi verkosta.
Kysely palautettiin hetken kuluttua, mutta tällä kertaa mahdollisuus äänestää Halla-ahoa oli jätetty pois. Uudessa tilanteessa, jossa ääniä oli annettu 1 994, ykköseksi olikin noussut Orpo 32 prosentin osuudella, eikä Halla-aho siis edes ollut mukana.
Kun uusia lukijaääniä oli kyselyssä annettu reilut 2 000 kappaletta, Halla-ahonkin nimi palasi kyselyyn, mutta Ilta-Sanomat jätti mainitsematta, että aiemmin Halla-aholle annetut tuhannet lukijaäänet oli nollattu samalla.
”Luuleeko IS ihmisten olevan ääliöitä?”
Ilta-Sanomien sivulle ilmestyi eilen koottuja selityksiä. Ilta-Sanomat oli myös aiemmin kirjoittanut Halla-ahon nimen virheellisesti.
Juttua muokattu klo 16.26. Alkuperäisessä jutussa oli Ota kantaa -kysely, joka jäi pois jutusta teknisen virheen vuoksi. Kysely on lisätty uudelleen juttuun. Lisäksi korjattu Halla-ahon nimen kirjoitusasu.
Myös Halla-aho itse ihmetteli verkkokyselysekoilua.
&#8211; Olen yhä hämmentyneempi. Nyt äänestys on palautettu. Päivitystietojen mukaan nimeni kirjoitusasu on korjattu. Sitä ei mainita, että korjauksen yhteydessä aiemmin saamani äänet poistettiin. Tässä väkisinkin ihmettelee, että luuleeko Ilta-Sanomat ihmisten olevan aivan ääliöitä, vai onko tässä tarkoituskin pelata sikaa ja näyttää lukijoille, että &#8221;yes we CAN&#8221;, perussuomalaisten johtaja kirjoitti Facebookissa.
Halla-aho ykkönen sekoilusta huolimatta
Tällä hetkellä kysely näyttäisi jälleen toimivan jutun yhteydessä. Keskiviikkona iltapäivällä lukijaääniä oli annettu lähes 43 000 kappaletta. Kyselyn perusteella Halla-ahon näkemyksiä ilmastopolitiikasta pitää järkevimpänä yli puolet vastaajista, eli 53 prosenttia.
Halla-aho on siis noussut kyselyn selkeäksi voittajaksi siitäkin huolimatta, että Halla-aholle annetut useat tuhannet äänet nollattiin eikä välillä Halla-ahoa ollut edes mahdollista äänestää.
Sosiaalisessa mediassa monet ovat ihmetelleet Ilta-Sanomien menettelyä. Suomen Uutiset ei pyynnöstään huolimatta saanut Ilta-Sanomilta vastauksia verkkokyselysekoiluun liittyen.
Päätoimittaja selitteli Twitterissä
Päätoimittaja Ulla Appelsin tosin esitti Twitterissä, että kysely jouduttiin poistamaan järjestelmään tulleen ongelman takia ja sitten avaamaan uudelleen.
&#8211; Sen kummemmasta ei ole kyse, Appelsin kirjoitti. Halla-aho ihmetteli vastauksessaan, minkä vuoksi samassa yhteydessä hänen lähes 80 prosentin ääniosuutensa poistettiin.
Lopputuloksen kannalta sekoilulla ei lopulta ollut merkitystä – kaikista puoluejohtajista juuri Halla-ahon ajatuksia pitää järkevimpänä reilusti yli 50 prosenttia kyselyyn vastaajista.

liikenteen päästöt

Perussuomalaiset liikenne- ja viestintävaliokunnassa: Liikenteen päästöt ovat vähentyneet

Perussuomalaiset: Hallitus vähentää liikenteen päästöjä lisäämättä kustannuksia kansalaisten arkeen

Talouselämä pelottelee jättilaskulla – maksajiksi kelpaavat polttomoottoriautolla ajavat suomalaiset

Hallitus kuuntee kansaa: Ruotsi luopuu liikenteen päästövähennystavoitteesta

EU:n alueelle tarvitaan 14 000 uutta sähköautojen latausasemaa viikossa – unionin laskelmista puuttuu puolet

Auton sijasta apostolinkyydillä – valtioneuvoston kanslian mielestä kävellen olisit jo perillä

Keskiverto-dieselautoilijan polttoainekulut ovat kasvaneet 810 euroa vuodessa – sähköauto jää yhä useammalle haaveeksi

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä: Ilmastopäästöjen valikoiva huomioiminen rakentamisessa on epärehellistä viherpesua

Millä ajat, jos bensa maksaa viisi euroa litralta?

Ilta-Sanomat sekoili verkkokyselyssään: Tulokset poistettiin ja laskuri nollattiin heti, kun Halla-aho nousi äänestyksessä ylivoimaiseen johtoon

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025