Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

liiketoiminta

&#8211; Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä on puolustaa yhteiskunnan kokonaisetua, ei yksittäisen intressiryhmän etua, kansanedustaja Jussi Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.

Eilisessä Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa Hesari asettui kokoomuslaiselle linjalle ilmoittaessaan, että yritysten menestys &#8211; eli etu &#8211; on sama asia kuin koko Suomen etu.
Kannanotto liittyi perussuomalaisten näkemykseen siitä, että yhteiskunnassa on erilaisia intressiryhmiä, jotka kukin ajavat omaa etuaan, ja niinpä yrityksetkin ajavat lähinnä omaa etuaan.
Ajatus ei liene edes kovin kaukana totuudesta, sillä perinteisesti esimerkiksi osakeyhtiöiden toiminnan tarkoituksena on nähty voiton kerryttäminen osakkeenomistajille. Sama voitontavoittelun lähtökohtainen tarkoitus on kirjattu myös osakeyhtiölakiin.
”Mihin tarvitaan eduskuntaa?”
Onko yritysten menestys todella täysin sama asia kuin Suomen etu vai pitäisikö huomioida muitakin ryhmiä? Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho palastelee ja vie pidemmälle Helsingin Sanomien linjausta ja mitä linjan omaksumisesta johdonmukaisesti tulisi seurata.
Halla-aho huomauttaa, että Hesarin linjaus, jonka mukaan yritysten etu on sama asia kuin Suomen etu, on merkittävä kannanotto.
&#8211; Siitä seuraa esimerkiksi kysymys, mihin tarvitaan eduskuntaa. Jos elinkeinoelämän etu on Suomen etu, valta olisi syytä luovuttaa eduskunnalta Elinkeinoelämän keskusliitolle, Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.
Yritysten etu olisi, ettei niitä verotettaisi
Yrityskenttä on merkittävä ja tärkeä osa yhteiskuntaa. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että perinteisesti on silti ajateltu, että yhteiskunta koostuu eri intressiryhmistä, jotka pyrkivät edistämään omaa etuaan esimerkiksi puolueiden ja etujärjestöjen avulla.
&#8211; Yrittäjien on ajateltu ajavan omia intressejään ja palkansaajien omiaan. Kumpikaan ryhmä ei ole edes leikkinyt omien etujensa olevan sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu.
&#8211; Hallituksen ja eduskunnan tehtävä on ollut sovitella ristiin meneviä intressejä ja laatia pelisäännöt, jotka ottavat kohtuudella huomioon kaikkien osapuolten edut. Kukaan ei saa kaikkea, mutta kaikki saavat jotakin. Tätä on kutsuttu yhteiskunnan kokonaiseduksi.
Jos yritysten etu todella &#8211; Hesarin linjauksen mukaisesti &#8211; on sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu, eikö olisi perusteltua halpatyövoiman maahantuonnin vapauttamisen lisäksi samalla luopua yritysten verottamisesta ja työntekijöiden perusoikeudet takaavasta lainsäädännöstä, Halla-aho kirjoittaa ja huomauttaa, että ratkaisut palvelisivat Helsingin Sanomien linjaa.
&#8211; Sehän olisi yritysten etu &#8211; eli hesariksi yhteiskunnan kokonaisetu.
Halpatyövoima kelpaa elinkeinoelämälle
Mikäli katsoisimme, että yritysten etu on sama asia kuin koko Suomen etu, eikö olisi loogista myös luopua työttömyys- ja sosiaaliturvasta, Halla-aho kysyy.
&#8211; Sekin olisi yritysten etu, koska se kannustaisi ottamaan työtä vastaan millä tahansa ehdoilla. Miksi näin ei kuitenkaan tehdä? Siksi, että se, mikä on yhden intressiryhmän etu, ei ole yhteiskunnan kokonaisetu.
&#8211; Elinkeinoelämä ei liioin vaadi halpatyövoiman maahantuonnin vapauttamista siksi, että se olisi yhteiskunnan kokonaisetu, vaan siksi, että se on elinkeinoelämän etu. Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä on puolustaa yhteiskunnan kokonaisetua, ei yksittäisen intressiryhmän etua, Halla-aho muistuttaa.
Maahanmuuttoteollisuus tuskin yhteiskunnan etu
Myös maahanmuutosta on kasvanut runsaasti liiketoimintaa, jonka harjoittaminen ei välttämättä ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
&#8211; Yksityiset yritykset kotouttavat maahantulijoita ja diversiteettikouluttavat muita yrityksiä sekä julkisia laitoksia. Ne myyvät tulkkipalveluja ja oleskelulupiin liittyviä asianajopalveluja. Heikkolaatuinen maahanmuutto, jonka majoittamisen maksaa Kela, on ehtymätön rahalähde kiinteistösijoittajille.
&#8211; Kaikki tämä tapahtuu veronmaksajien rahalla eikä ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, vaikka se on kyseisten yritysten edun mukaista, Halla-aho kirjoittaa.
Hesari juuri pilkkasi julkkisyrittäjää
Yrityskenttä ei ole monoliitti, vaan Suomessa on runsaasti erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä, joten kaikilla Suomen yrityksillä etu ei aina ole sama. Esimerkiksi osalle yrityksistä kanavoituu suuria valtion tukia, joista pienempää elintarvikealan yritystä pyörittävä pienyrittäjä saa vain haaveilla.
Helsingin Sanomien julistama ”yritysten etu on Suomen etu” -asenne näyttäytyy myös ristiriitaiselta Helsingin Sanomien tämänpäiväisen pääkirjoituksen rinnalla, sillä pääkirjoituksessaan Hesari sortui <a href="https://stage.sudev.fi/helsingin-sanomat-ensin-pilkkasi-paakirjoituksessaan-konkurssin-tehnytta-julkkisyrittajaa-nyt-paatoimittaja-selittelee-kommahdysta-somessa/">pilkkaamaan</a> konkurssin tehnyttä hotelliyrittäjää Saimi Hoyeria.
&nbsp;

Helsingin Sanomat julisti: Yritysten menestys on täysin sama asia kuin koko Suomen etu – annetaanpa puheenvuoro Jussi Halla-aholle

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kokoaa panelistit Eduskunnan Kansalaisinfoon keskustelemaan lastensuojelun tilasta. Jo toistamiseen pidettävä tilaisuus järjestetään 24. tammikuuta.

Juha Mäenpään ja toimittaja Maria Asunnan isännöimä Suuri Lastensuojeluilta järjestettiin marraskuussa Eduskunnan Kansalaisinfossa.
Mukana paneelikeskustelussa olivat kansanedustaja Juha Mäenpään lisäksi varatuomari Leeni Ikonen, esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta ja isoisä Timo. Illan aikana keskusteltiin <a href="https://www.facebook.com/100001843708258/videos/1140842163468166/">lastensuojelun</a> oikeusturvaongelmista ja siitä, miksi lastensuojelu on yksi suurimmista suomalaisista ihmisoikeusongelmista.
Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivujen mukaan lastensuojelulla on tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Hyvinvointialueet vastaavat lastensuojelupalvelujen järjestämisestä. Palvelut voivat olla itse tuotettuja tai ostettuja. Jos hyvinvointialue ostaa palvelut muualta, sen on valvottava palveluntuottajien toimintaa. Lastensuojelusta on säädetty lastensuojelulaissa.
Inhimillisempää auttamista
Kauniista tavoitteistaan huolimatta lastensuojelun ongelmia on puitu viime vuosina jopa valtakunnan viestimissä asti. Suuren Lastensuojeluillan suosion perusteella mediahuomio ei ole ollut turhaa.
Mäenpää pitää lastensuojelun nykytilannetta merkittävänä suomalaisen yhteiskunnan ongelmakohtana.
&#8211; Erityisopettajataustalla tunnistan lastensuojelun tarpeen ja ymmärrän, että moni päätöksistä on tarpeellisia ja hyvästä syystä tehtyjä. Saamani palautteen ja kokemuksien perusteella on kuitenkin selvää, että järjestelmässä on myös merkittäviä ongelmia, Mäenpää toteaa.
Mäenpää painotti paneelissa kotiin tuotavaa avun, kodeissa vanhemmuutta tukevan ”kotiapulaisen” ja avohuollon toiminnan merkitystä. Toisena asiana kansanedustaja nosti esille lähisijoituksen. Mäenpää korosti, että kaikista paras ratkaisu tilanteessa, jossa vanhemmat eivät pysty kasvattamaan lasta, olisi lapsenkasvatusmahdollisuuden antaminen lähisukulaisille, esimerkiksi isovanhemmille.
Kolmantena merkittävänä seikkana Mäenpää näki ongelman lain tulkinnassa: aidon halun puuttumisen suhteessa lapsen kotiuttamiseen. Lastensuojelulaista itsestään kansanedustaja ei lähtökohtaisesti nähnyt ongelmien kumpuavan. Mäenpään kokonaisarvion mukaan kotiin annettava apu olisi tuloksiltaan parempaa ja inhimillisempää sekä kustannuksiltaan huomattavasti edullisempaa.
Avohuollon tukitoimia lisättävä
Esittelijäneuvos Räty peräänkuulutti avohuollon tukitoimien lisäämistä sillä tavoin, että ensisijaiset terveydenhuollon ja päihdehuollon palvelut toimivat. Hän myös esitti palveluja kotiin siten integroituna, että ne todella tuotaisiin kotiin, eikä ihmisen itse tarvitsisi hakeutua Rädyn sanoin ”kahdeksaan eri paikkaan” saadakseen niitä.
Edellisten ohella hänen mukaansa tärkeää olisi muuttaa työlainsäädäntöä, jotta vanhemmilla olisi mahdollisuus jäädä pois töistä hoitamaan lastaan ilman irtisanomisen uhkaa. Huostaanoton loppupäähän Räty lisäksi vaatisi muutoksia. Hän tekisi vahvemman säännöksen perheen jälleenyhdistämiseen nykyisen ”mahdollisuuksien mukaan” -mallin tilalle.
Varatuomari Ikonen vaati paneelissa ”rakenteita auki” niin sanotulla nykytilanselvityksellä. Hänen mukaansa menetelmä palvelee ihmisoikeusrikkomusten selvittämistä. Ikonen ei nähnyt avohuollon tukitoimia ratkaisuna, vaan rajaisi lastensuojelun vain raskaisiin toimiin ja antaisi perusvalveluista ihmisille tarvittavat palvelut. Edellisten lisäksi lastensuojelujärjestöille ja erityisesti niiden rahoitukselle varatuomari antoi voimakasta kritiikkiä.
Paneeliin osallistuneen isoisä Timon mielestä ensin pitäisi pystyä päättämään, että ovatko apua tarvitsevat lapset lastensuojelun asiakkaita vai terveydenhuollon potilaita. Lisäksi hän korosti isovanhempien ja perheyhteisön osallistamisen mahdollisuuden tärkeyttä.
Lastensuojelu liiketoimintana
Lastensuojelun ja liike-elämän suhteesta on viime vuosina puitu jopa valtamediassa. Iltalehti kirjoitti vuoden 2022 tammikuussa, kuinka kansainväliset sijoitusrahastot valtaavat Suomen lastenkotimarkkinoita hurjaa vauhtia. Tuolloin lasten ja nuorten sijaishuolto maksoi jo lähes miljardi euroa vuodessa. <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/007a40ed-62b8-4ab3-90e8-44a5e9238c04">Uutisessa</a> tuotiin myös esille, että lastensuojelulaitoksia pyörittävät yritykset ovat osallistuneet myös sijoituspäätösten valmisteluun.
&#8211; Suomessa on päädytty lastensuojelussa huutolaisjärjestelmään, jossa vaikeasti oireilevia lapsia yritetään kaupata ympäri Suomen laitoksiin”, kuvaili Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen ja totesi perään:
&#8211; Lapsen edulla ei ole enää mitään virkaa, vaan on löydettävä joku paikka, joka lapsen suostuu ottamaan hinnalla millä hyvänsä.
Mäenpää korostaa, että Suomessa on erittäin päteviä lastensuojelua liiketoimintana harjoittavia yrityksiä, jotka tekevät työtään sydämellä ja kutsumuksesta. Mutta jos lastensuojelua harjoittavat konsernit tai terveysjätit, saattaa lasten etu jäädä voitontavoittelun jälkeen toiseksi.
Lastensuojelulaitosten pyörittäminen on ollut viime vuosina erittäin kannattavaa bisnestä. Laitoksilla on tehty jopa yli 30 prosentin liikevoittoja, mikä on työvoimavaltaisella alalla huipputulos. Puustinen-Korhonen <a href="https://yle.fi/a/3-11016328">totesi</a> Ylelle jo vuonna 2019, ettei lapsilla pitäisi tehdä lainkaan voittoa.
Jatkotapahtumassa uusia panelisteja
Suuren suosion saanut lastensuojeluilta saa jatkoa tiistaina 24.1. klo 17.30, kun tilaisuus järjestetään toistamiseen Eduskunnan Kansalaisinfossa.
Mukana paneelikeskustelussa ovat mm. edellisestä tilaisuudestakin tuttu varatuomari Leena Ikonen ja uutena kasvona psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman. Edellisen kerran keskustelun vilkkaudesta johtuen loppuun on varattu erikseen aikaa yleisöpuheenvuoroille.

Lastensuojelussa monia ongelmia – Mäenpää lisäisi perheille kotiin tuotavaa apua

Työ- ja elinkeinoministeriössä saatiin vihdoin valmisteltua tuki ravintola-alan yrityksille. Tuesta tullaan kuitenkin vähentämään mahdolliset ely-keskukselta tai Business Finlandilta saatu kehitykseen annettu rahoitus, jota ei saa käyttää esimerkiksi kiinteiden kulujen maksuun, raaka-aineisiin tai investointilainojen lyhennyksiin, vaan pelkästään uusien liiketoimintojen kehittämiseen.

Kansanedustaja Ari Koponsen mielestä on selvää, että kehityshankkeita tullaan ajamaan alas, jotta ravintola-alan toimijat saavat haettua uutta tukea kiinteiden kulujensa kattamiseksi. Koponen on hämmentynyt tuen saannin ehdoista.
&#8211; Tuet ovat näin ollen toisensa pois sulkevia, vaikka ne on suunnattu aivan eri tarpeisiin. Miksi ja millä perusteella ELY-keskusten ja Business Finlandin kehittämistuki vähennetään mahdollisesta ravintoloiden tukisummasta? Muun muassa tätä Koponen hämmästelee eilen jättämässään kirjallisessa kysymyksessään.
Tukea tarvitsevat myös muut toimijat
Ravintolat eivät suinkaan ole ainoita toimijoita, joka kärsivät liiketoiminnan rajoitustoimista. Suoraa ja nopeaa julkista tukea tarvitsevat Koposen mielestä nyt kaikki yritykset, joiden toimintaa on viranomaisten toimesta rajoitettu. Matkustus- ja kokoontumisrajoitukset käytännössä kieltävät esimerkiksi matkatoimistoja ja hotellialan yrityksiä harjoittamasta elinkeinoaan.
&#8211; Norjassa on tehty matkailualan yrityksille monipuolinen tukipaketti, jossa valtio korvaa yrityksille kiinteitä kuluja. Suomessa matkanjärjestäjillä ei ole hallituksen päätösten vuoksi vielä kuukausiin mahdollisuutta elinkeinon harjoittamiseen, sillä ministeri Ohisalon mukaan vapaa-ajan matkustus Suomen rajojen ulkopuolelle avataan vasta viimeisenä eli todennäköisesti vuodenvaihteessa. Matkailuala tulee kärsimään koronan vaikutuksista todennäköisesti pisimpään, ja hotellialan toipuminen kriisistä kestää useita vuosia, selventää Koponen.
Koponen kysyykin hallitukselta, onko suunnitteilla hotelliyrityksille omaa tukipakettia ja miten muiden matkailualan toimijoiden, esimerkiksi matkatoimistojen, liiketoiminta tullaan turvaamaan.

Koponen huolissaan matkailualan tulevaisuudesta: Missä viipyvät tuet hotelleille?

Ministeri Ville Skinnarin osaksi omistaman Northforce Oy:n ulosottorekisterissä on 11 sivua ja kaikkiaan 54 merkintää. Enimmäkseen rästit ovat maksamatta jäänyttä verovelkaa. Raskaasti tappiollisen yrityksen rahoitukseen on käytetty yli miljoona euroa julkisia tukia, lainoja tai sijoituksia.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) osaksi omistama Northforce Oy on pahasti velkaantunut. Yrityksen ulosottorekisterissä on 11 sivua. Yhtiölle on viime vuosina kertynyt 54 velkamerkintää joista monen velan vireilläoloaika on loppunut varattomuusesteeseen.
26. syyskuuta päivätyn ulosottorekisteritodistuksen mukaan velkaa on tällä hetkellä vielä 72 300 euroa.
Northforce Oy:n velkojien joukossa ovat esimerkiksi vakuutusyhtiö Tapiola, keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo sekä valtionkonttori. Enimmäkseen kyse on kuitenkin verovelasta, sillä useissa velka-asioissa hakijana on Verohallinto.
Rästejä karhuttu tuloksetta
Ulosottorekisterin tiedot kuvaavat velkaantumista vuosien 2017-2019 ajalta. Vanhimmat merkinnät ovat tammikuulta 2017. Monia suuria rästejä on pyritty karhuamaan yli kahden vuoden ajan mutta tuloksetta. Esimerkiksi valtionkonttorilta jäi saamatta Skinnarin yhtiöltä 50 306 euron rahoitussaatava, jonka periminen loppui elokuussa varattomuusesteeseen. Yhtiö on tilittänyt velkaansa valtionkonttorille vain 655 euroa.
Skinnarin vaimo on ollut yhtiön osakkeenomistaja. Ministeri Skinnari omistaa edelleen itse pienen osuuden yhtiöstä. Eduskunnan verkkosivulla hän mainitsee omistusosuuden myös ilmoittamiensa sidonnaisuuksien joukossa.
Velkojat nuolevat näppejään
Ministerin yhtiön tilanne näyttää ulosottorekisterin perusteella melko surkuhupaisalta. Ulosottoon on mennyt melko mitättömiä rästejä, kuten lakisääteinen tapaturmavakuutusmaksu, joka oli vain 11, 84 euroa. Sitä yhtiö ei ole kyennyt suorittamaan, sillä ulosottoasian vireilläolo on päättynyt varattomuusesteeseen.
Northforce Oy:n velkojat ovat yleensä muutenkin jääneet nuolemaan näppejään. Ulosottorekisterin tietojen mukaan yhtiö on pystynyt maksamaan velkaa takaisin vain 1 581 euroa. Ulosottorekisteriin on kuitenkin samalla ilmestynyt säännöllisesti uusia merkintöjä. Uusimmat rästit ovat syyskuun alusta, jolloin ulosotossa vireille tuli esimerkiksi 13 246 euron yhteisöjen jäännösvero.
Huomio kiinnittyy myös yhtiön maksuhäiriömerkintöihin. Niitä Northforce Oy:lle on kertynyt viisikymmentä. Velkojien joukosta on nähtävissä useita samoja nimiä kuin ulosottorekisterissä, mutta myös perintäyhtiöitä kuten Intrum Justitia, Ropo Capital ja Sergel Oy. Maksuhäiriöiden summat vaihtelevat 10 ja 42 014 euron välillä.
Toiminta tappiollista jo 10 vuotta sitten
Suomen Uutiset kertoi aiemmin kesällä ministeri Skinnarin tappiollisista bisneksistä. Asia on kiinnostava veronmaksajien näkökulmasta, sillä Skinnarin ja tämän lähipiirin yhtiöt ovat saaneet noin puolitoista miljoonaa euroa erilaisia julkisia tukia, lainoja tai sijoituksia. Näitä varoja on kanavoitu myös Northforce Oy:n toimintaan, joka pyrki kehittämään urheilijoiden palautusjuomaa.
Toiminta kääntyi tappiolliseksi jo 2010-luvun alussa. Northforce Oy:n uusin saatavilla oleva tilinpäätös kuvaa vuoden 2015 tilikauden tapahtumia. Tuolloin yhtiöllä oli liikevaihtoa 321 000 euroa, mutta tulos jäi 306 000 euroa tappiolle. Myös edelliset tilikaudet sujuivat huonosti.
Vuosina 2012-2015 Northforce Oy teki tappiota yhteensä liki 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 yhtiö hakeutui selvitystilaan. Northforce Oy ei ole toimittanut viimeisen tilikauden tilinpäätöstietojaan Kaupparekisteriin.
Veronmaksajilta yli miljoona euroa
Skinnari kertoi kesällä Ylelle, että Northforce Oy:n huomattavana rahoittajana oli valtion erityisrahastoyhtiön Finnveran perustama ja omistama Aloitusrahasto Vera 763 000 euron panoksella. Lisäksi Tekes eli nykyinen Business Finland antoi yhtiölle yli 300 000 euroa ja Ely-keskukset yli 50 000 euroa erilaisia tukia. Näin ollen yhtiön toimintaan kanavoitiin yli miljoona euroa veronmaksajien rahaa.
Skinnari totesi Ylen MOT-ohjelman haastattelussa, että yhtiön epäonni johtui osaksi pyrkimyksestä saada jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta. Skinnarin mukaan liiketoiminta kääntyi tappiollliseksi riittämättömien resurssien vuoksi.
Lopputuloksena ministeri Skinnarin yrityskokeilut vaativat suuria summia veronmaksajien rahaa, jotka hävisivät Kankkulan kaivoon.

Veronmaksajien rahat hävisivät kankkulan kaivoon – demariministeri Skinnarin firmalla ulosotossa jopa 72 300 euroa

liiketoiminta

Helsingin Sanomat julisti: Yritysten menestys on täysin sama asia kuin koko Suomen etu – annetaanpa puheenvuoro Jussi Halla-aholle

Lastensuojelussa monia ongelmia – Mäenpää lisäisi perheille kotiin tuotavaa apua

Koponen huolissaan matkailualan tulevaisuudesta: Missä viipyvät tuet hotelleille?

Veronmaksajien rahat hävisivät kankkulan kaivoon – demariministeri Skinnarin firmalla ulosotossa jopa 72 300 euroa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025