Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

liittoutuminen

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho sanoo, että koska Suomella oli vielä vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä ulkopoliittinen johto, joka piti poikkeuksellisen läheisiä suhteita Venäjään, tilanne vaikutti heikentävällä tavalla Suomessa käytävään julkiseen keskusteluun itänaapurista.

Vuosina 2000-2012 Suomen tasavallan presidenttinä oli Tarja Halonen ja ulkoministerinä 2000-2007 Erkki Tuomioja, molemmat demareita.
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että koska Halonen ja Tuomioja edistivät Venäjä-myönteisiä mielipiteitä ja asenteita vaikutusvaltaisista asemistaan käsin, vaikutti se tuohon aikaan tukahduttavalla tavalla Venäjästä käytävään julkiseen keskusteluun.
&#8211; Ei voida sanoa, että naiivius ja sinisilmäisyys olisi ollut yksittäisten ihmisten aiheuttamaa. Mutta kriittisten puheenvuorojen esittäminen oli taatusti vielä vaikeampaa kuin se muuten olisi ollut, jos maan johdolla ei olisi ollut asennevammaa Venäjän suhteen, Halla-aho sanoi eilen Alfa-TV:n Sanna Ukkola Live -ohjelmassa.
Halosen Venäjä-myönteisyys ja läheiset suhteet Kremliin tiedetään laajasti. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ilmapiiriä kuvaa hyvin myös esimerkiksi tapaus vuodelta 2007, jolloin edellinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004529632.html">arvosteli</a> Viron Venäjä-politiikkaa tavalla, joka nostatti Virossa vastalauseita.
Niin ikään vielä vuonna 2007 tuolloin pääministerinä toiminut Matti Vanhanen kehaisi Venäjän duuman vaalien tulosta ”vakuuttavaksi”, minkä lisäksi Vanhanen <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004531453.html">vähätteli</a> spekuloituja vaalivilppiepäilyjä ”epämääräisiksi”. Tosiasiassa Venäjän vaaleissa on aina ollut <a href="https://www.verkkouutiset.fi/a/nain-venaja-pesee-kasiaan-vaalivilpista-hammentava-video-julki/#ce331c6c">laajaa vilppiä</a>.
Suomen turvallisuusympäristön luonne paljastui
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt kolme kuukautta. Halla-aho tuntee itse hyvin Ukrainaa ja sen kulttuuria, sillä hän on aiemmin tutkijavuosinaan työskennellyt Suomen Kiovan-suurlähetystössä. Halla-aho myös osaa ukrainan kieltä hyvin.
Halla-aho lisäksi sanoo pitävänsä Kiovaa yhtenä kotikaupungeistaan, mikä antaa oman sävynsä sotakuvien näkemiseen mediassa.
&#8211; Asioita seuraa hieman toisin silmin, kun näkee tuttuja paikkoja.
Viime aikoina on usein sanottu, että Suomen turvallisuustilanne muuttui 24. helmikuuta, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Halla-aho kuitenkin esittää tarkentavan näkemyksen.
&#8211; Ehkä oikeammin olisi sanoa, että 24. helmikuuta meille paljastui turvallisuusympäristömme todellinen luonne. Eihän Venäjässä ja sen politiikassa ole tapahtunut äkillistä muutosta, vaan nyt kun jälkikäteen tarkastelemme Venäjän sisäistä kehitystä ja Venäjän ulkopolitiikan kehitystä Putinin valtakauden alusta, voidaan hyvin nähdä, että tapahtumat ovat johdonmukaisesti edenneet tähän pisteeseen.
Halla-aho sanoo, että länsimaiden virhe on ollut se, että Putinin &#8211; tai laajemmin venäläisten &#8211; puheita ei aiemmin suostuttu kuuntelemaan tai puheita ei otettu vakavasti.
&#8211; Kun ajatellaan Venäjän ikiaikaista supervalta-identiteettiä ja Neuvostoliiton romahduksen aiheuttamaa traumaa venäläisille, saan itse kiinni siitä venäläisten kritiikistä, että Venäjä sivuutettiin kokonaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Venäjä haluaa nyt ottaa revanssia siitä nöyryytyksestä, jonka se katsoi kokeneensa.
Optimismiin ei aihetta jatkossakaan
Halla-aho katsoo, että Venäjälle Ukraina on osa neuvostoaikojen jättämää traumaa.
&#8211; Suurvenäläiseen ajatteluun on vuosisatojen ajan kuulunut ajatus Ukrainasta Venäjän valtiollisen jatkumon ja kulttuurin syntysijana.
Halla-aho huomauttaa, että Venäjällä ukrainalaisten olemassaolo laajasti kiistetään.
&#8211; Se ei ole pelkästään Putinin tai Kremlin ajattelua, vaan valtavirtaista ajattelua Venäjällä.
Halla-aho arvioi, että hyökkäyssodan taustalla on myös Venäjän tarve hankkia kunnioitusta.
&#8211; Venäläiset mielellään vetävät yhtäläisyysmerkit kunnioituksen ja pelon välille. Kun Venäjää pelätään, venäläiset kokevat että heitä kunnioitetaan. Länsimaisille ihmisille tämä on toki vierasta ajattelua.
Optimismiin ei ole syytä myöskään tulevaisuudessa.
&#8211; Venäjällä on aina ollut autoritäärisiä (yksittäisen johtajan tai eliitin valtaa) johtajia. Venäjän vuosisatojen kehityksen kontekstissa demokraattiset vaiheet, esimerkiksi 1917 tai 1990-luvun Jeltsinin aika ovat jääneet kuriositeeteiksi Venäjän historiassa.
&#8211; Tavalliselle venäläiselle ne ajat ovat myös merkinneet kurjia oloja. Venäläiset eivät itsekään yhdistä demokratiaa hyvinvointiin tai positiivisiin asioihin, koska demokraattiset vaiheet eivät heidän näkökulmastaan ole olleet positiivisia ajanjaksoja. Venäjällä on kaipuuta vahvaan johtajaan.
Maalitolpat siirtyvät
Suomen ja Ruotsin ilmoitettua viime viikolla Natolle halukkuudestaan liittyä osaksi puolustusliittoa, Suomessa on eletty niin sanottua harmaata aikaa. Tosin tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi viime viikolla, ettei hän usko Suomen joutuvan kohtaamaan varsinaisia sotilaallisia operaatioita.
Halla-aho sanoo, että muuten vain mielikuvitus on rajana Venäjän mahdollisesti Suomeen lähiaikoina kohdistamasta paineesta.
&#8211; Meidän pitää pyrkiä parhaamme mukaan varautumaan. Olen korostanut sitä, että kun olemme tehneet oman päätöksemme liittoutumisesta, meidän täytyy edetä päätöksemme mukaan, välittämättä sivulta tulevasta paineesta, kantaen vastuun omasta päätöksestämme.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova kertoi välittömästi Venäjän reagoivan Suomen Nato-jäsenyyteen ”yllätyksellä”. Halla-aho sanoo, ettei puheille tule antaa liian suurta painoarvoa.
&#8211; Venäläiset puhuvat totta vain silloin, kun se sopii heidän omiin tavoitteisiinsa.
Toisaalta Putinin ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kommentit ovat olleet hyvin rauhallisia. Putinin mukaan hänellä ei olisi ongelmaa Suomen tai Ruotsin kanssa.
Halla-ahon mukaan puheet tulee asettaa Venäjän retoriikan laajempaan kontekstiin.
&#8211; Venäjä yleensä esittää uhkavaatimuksia. Jos vaatimuksia ei totella, Venäjällä on sitten tapana siirtää maalitolppia ja muuttaa alkuperäistä uhkaustaan. Tämä on nähty Ukrainassakin: kun pääkaupunki Kiovan valtaus ei onnistunut, todettiin, ettei se koskaan ollut tavoitteenakaan.
Venäjä on savujen ja peilien mestari
Venäjän toimintatapaan ja politiikkaan toisaalta on aina liittynyt epämääräisyys, savun ja peilien taitava hyödyntäminen. Sama pätee tänäkin päivänä.
Halla-aho sanookin, että Suomessa on turhaa arvailla mahdollisten skenaarioiden todennäköisyyksiä.
&#8211; Kremlissä ylipäätään ajatellaan täysin toisella tavalla kuin mihin meillä on totuttu. Tilanteessa on tällä hetkellä nyt tuntemattomia muuttujia, jotka voisivat vaikuttaa Kremlin reaktioihin eri tilanteissa.
Halla-aho toteaa tulleensa omassa arvioinnissaan siihen tulokseen, että Nato-jäsenyyden hakeminen voi lyhyellä aikavälillä lisätä Suomeen kohdistuvia riskejä, koska se saattaa pakottaa Venäjän reagoimaan jopa epärationaalisesti.
&#8211; Kuitenkin, uskon, että pitkällä aikavälillä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisää molempien maiden turvallisuutta suhteessa Venäjään ja samalla koko Euroopan vakautta.
&#8211; Niin kauan kuin Venäjän rajoilla on maita, jotka eivät ole kollektiivisen puolustuksen piirissä, Venäjällä säilyy mahdollisuus ja kiusaus pyrkiä edistämään omia suurvaltapoliittisia tavoitteitaan myös joko voimalla tai uhkailemalla voimankäytöllä.
Katso Halla-ahon haastattelu kokonaan <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=174475606">täältä</a>.

Halla-aho: Suomen aiemmalla valtiojohdolla oli asennevamma Venäjän suhteen

Naapurissamme on ollut jo pidemmän aikaa sama arvaamaton uhka, mutta nyt vain naamiot on riisuttu, kuten tasavallan presidentti totesi. Näemme sen kylmän ja arvaamattoman todellisuuden, jonka kanssa meidän on elettävä ja jonka pohjalta meidän on tehtävä turvallisuusratkaisuja, totesi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tänään <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-56-2022?autoplay=1">eduskunnan</a> Nato-keskustelussa.

&#8211; Suomalaisten suuri enemmistö on vuosikymmenten ajan suhtautunut Nato-jäsenyyteen skeptisesti eikä näin ollen poliitikoillakaan ole ollut suurempaa hinkua edistää asiaa. Nato-jäsenyyttä ei ole nähty tarpeelliseksi ja on ajateltu – naiivisti tai ei – että mahdollisimman neutraali ja tasapainoileva asema pitää Suomen välit Venäjään riittävän seesteisinä. Ja onhan linja tosiaan ollut toimiva, kun olemme vuosikymmenet saaneet elää rauhassa, sanoo Riikka Purra.
&#8211; Suomi ei kuitenkaan ole ainakaan 30 vuoteen ollut puolueeton. Olemme osa länttä niin puolustuspoliittisesti kuin demokratianakin. Suomi on harjoitellut Naton kanssa jo pitkään, on täysin yhteensopiva sen järjestelmien kanssa ja olemme tehneet isäntämaasopimuksen. Vain täysjäsenyyden turvatakuut puuttuvat. Suomi on myös Venäjän silmissä jo sotilaallisesti liittoutunut.
Naamiot on riisuttu
Selonteossa todetaan, että Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut merkittävä muutos.
&#8211; Naapurissamme on ollut jo pidemmän aikaa sama arvaamaton uhka, mutta nyt vain naamiot on riisuttu, kuten tasavallan presidentti totesi. Näemme sen kylmän ja arvaamattoman todellisuuden, jonka kanssa meidän on elettävä ja jonka pohjalta meidän on tehtävä turvallisuusratkaisuja.
&#8211; Kun tilanteet muuttuvat ja uusia tai piilossa olleita tosiasioita paljastuu, on viisautta, että ihminen kykenee tarkastelemaan kantojaan uudelleen. Kansan ja päättäjien mielipide on muuttunut Nato-jäsenyyttä puoltavaksi historiallisen nopeasti ja selvästi. Päättäjät ovat uskaltaneet muuttaa mielipidettään tosiasioiden ja kansan vahvan tahtotilan myötä. Kyse ei ole takinkääntämisestä vaan tarpeellisesta kyvystä reagoida todellisuuden muuttumiseen. Ensin muuttui kansan mielipide – sitten valtiojohdon. Kansalaiset vievät Suomen Natoon, Purra toteaa.
Puolustuksen tuottaminen säilyy ennallaan
Mikä elämässämme tulee muuttumaan jäsenyyden myötä? Perussuomalaisten mukaan tuskin paljon mikään.
&#8211; Suomen puolustus perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin ja lujaan maanpuolustustahtoon. Nämä asiat muodostavat yhdessä modernin, valikoimaltaan laajan kaluston ja kiitettävätasoisen koulutuksen kanssa erittäin iskukykyiset puolustusvoimat. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on jatkossakin koko Suomen sotilaallisen koskemattomuuden turvaaminen.
&#8211; Myös Nato näkee asian niin: me hoidamme oman tonttimme. Se ei Venäjän vieressä ole aivan pieni. Toisin sanoen myös liittokunnan asema vahvistuu Suomen – ja Ruotsin – jäsenyyden myötä selvästi, Purra sanoo.
Lisäpanostuksia tarvitaan
Nato-jäsenyyden suorat taloudelliset vaikutukset Suomelle ovat joitakin kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.
&#8211; Suomen valtiontalouden kannalta tämä on hyvin pieni summa, jolla saamme kollektiivisen Nato-maiden puolustuksen taaksemme. Suomen puolustusmenot ovat jo nyt Naton suosittelemat kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä Suomella olisi varaa tästä osuudesta tinkiä, vaikka olisimme päättäneet jäädä Naton ulkopuolelle. Perussuomalaiset on turvallisuuspuolue, joka korostaa isänmaan puolustuksen tärkeyttä kaikissa oloissa, Purra painottaa.
Suomen ja Venäjän välit eivät ole merkittävästi muuttumassa – ne muuttuivat jo helmikuussa. Venäjän silmissä Suomi on jo osa läntistä liittoumaa.
&#8211; Kaikkeen pitää varautua ja valmistautua, mutta on myös mahdollista, että tulevat kuukaudet eivät tuo mukanaan mitään ihmeellistä.
&#8211; Venäjä tietenkin vastustaa Naton laajentumista Suomeen tai mihin tahansa, mutta sen motiivi asiassa on suurvaltapoliittinen: kun pieni maa liittyy Natoon, Venäjän vaikutusmahdollisuudet kyseiseen maahan heikkenevät. Purra sanoo.
Rajaturvallisuuteen panostettava
Perussuomalaiset huomauttavat, että Suomen rajaturvallisuuden takaamiseen tarvitaan resursseja ja oikeanlaista lainsäädäntöä myös Naton jäsenenä. Tämä sanotaan myös selonteossa.
&#8211; Kuten tiedämme, Venäjän mahdolliset vaikuttamiskeinot eivät ole vain aseellisia. Kokonaisturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää sekä ulkoisesta että sisäisestä turvallisuutta huolehtimista eikä näiden erottaminen toisistaan aina ole mahdollista eikä edes tarpeen. Sisäisen turvallisuuden vahvistaminen ja viranomaisten toimivallasta ja resursseista huolehtiminen itsessään helpottaa myös ulkoisiin uhkiin vastaamista. Mikään ei ole Suomelle tärkeämpää kansalaisten turvallisuus, Purra painottaa.
&#8211; Haluamme kiittää valtiojohtoa ja koko eduskuntaa yhteistyöstä, jota olemme nopeassa aikataulussa ja vaikeina aikoina tehneet Suomen puolustuksen vahvistamiseksi. Perussuomalaiset kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä – kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan.

Perussuomalaiset kannattaa Nato-jäsenyyttä: ”Kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan”

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti keskiviikon täysistunnossa kantaa Nato-kysymykseen korostaen erityisesti maanpuolustustahtoa ja huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä. Lopullisen kantansa Nato-jäsenyyteen Mäenpää itse aikoo muodostaa vasta siinä vaiheessa, kun jäsenyyden ehdot, vastuut ja velvollisuudet tiedetään.

Kansanedustaja Juha Mäenpää pitää eduskunnassa keskustelun aiheena ollutta valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta merkittävänä siksi, että siinä arvioidaan muun muassa yhteistyön tiivistämistä Naton kanssa sekä mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia.
&#8211; Tämä ei kuitenkaan ole ainoa osa selontekoa, se nimittäin käsittelee edellä sanotun lisäksi muuttuneen turvallisuustilanteen vaikutuksia ja Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin.
&#8211; Nämä ovat merkittäviä asiakokonaisuuksia, sillä niiden on oltava kunnossa riippumatta siitä, onko Suomi sotilaallisesti liittoutunut vai ei, Mäenpää huomautti.
Huoltovarmuusasiat lähellä sydäntä
&#8211; Olen viime aikoina tehnyt eduskunnassa useita Suomen huoltovarmuuteen liittyviä aloitteita käteisestä rahasta turvetuotantoon liittyvään toimenpidealoitteeseen, ja haluan kaikin keinoin edistää huoltovarmuutta, vannoi Mäenpää.
Hän huomautti, että huoltovarmuuteen kuuluu keskeisesti oma ruuantuotanto ja että se pitää turvata, oltiin sitten Natossa tai ei.
&#8211; Esitin maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistoa, jonka hallitus onkin osittain hyödyntänyt ohjelmassaan.
&#8211; Eduskunnalle annetaan ensimmäinen huoltovarmuusselonteko syyskuussa 2022. Olen puolueeni edustaja tässä, ja olemme siellä parlamentaarisessa seurantaryhmässä tukemassa tätä huoltovarmuusselonteon valmistelua, selvensi Mäenpää merkittävää rooliaan huoltovarmuusasioiden suhteen eduskunnassa.
Naton vaikutus maanpuolustustahtoon mietitytti
Myös mediassakin paljon näkyvillä ollut Nato-kysymys sai Mäenpäältä huomiota. Hän kytki kysymyksen laajemmin maanpuolustukseen ja maanpuolustustahtoon.
&#8211; Itsenäiselle valtiolle ei ole turvallisuuspoliittisesti mitään tärkeämpää kuin maanpuolustuskyky, paitsi maanpuolustustahto. Edellä mainitut ovat kaiken pohja, alku ja juuri, kriisissä pelastus tai kuolema, julisti kansanedustaja.
&#8211; Maanpuolustustahtoa ei pidä romuttaa, sitä pitää vaalia. Maanpuolustustahto on se, mikä minua eniten huolettaa mahdollisessa Nato-jäsenyydessä, pohti Mäenpää.
Liittyykö Nato-jäsenyyteen tai sen hakemiseen riskejä?
Puheensa loppuvaiheessa Mäenpää esitti liudan kysymyksiä, jotka häntä Nato-jäsenyyden suhteen askarruttivat.
&#8211; Minulla on muutama asia, jotka vielä askarruttavat suhteessa omaan kantaani Nato-kysymykseen. Nämä kysymykset ovat seuraavat: Hyväksyvätkö kaikki Nato-maat Suomen jäsenhakemuksen? Onko meillä turvatakuut Nato-hakemuksen käsittelyn ajaksi? Onko mahdollista, että Yhdysvallat ei olekaan tulevaisuudessa enää Naton jäsenmaa? Onko mahdollista, että Suomen liittyminen Natoon muodostaa turvallisuusratkaisun sijaan turvallisuusongelman?
&#8211; Näitä asioita joudun pohtimaan, aivan kuten joudumme pohtimaan myöskin Nato-jäsenyyden vaikutusta talouspoliittiseen maariskiin. Itse Nato-jäsenyyden suhteen lopullisen kantani voin muodostaa siinä vaiheessa, kun tiedämme jäsenyyden ehdot, vastuut ja velvollisuudet, Mäenpää totesi.
&nbsp;

Nato-keskustelussa kiinnitettävä huomiota erityisesti maanpuolustustahtoon ja huoltovarmuuteen liittyviin kysymyksiin – Mäenpään kanta vielä avoin

Eduskunta kävi tänään keskustelun uudesta ajankohtaisselonteosta, joka on historiallisesti merkittävä, sillä se käytännössä suosittelee Nato-jäsenyyden hakemista.

Edellinen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteko hyväksyttiin vasta viime kesänä. Sen valmistelun seurantaryhmään kuulunut perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo toteaa, ettei silloin voinut kuvitella, millaiseksi turvallisuustilanne Suomen lähiympäristössä muuttuisi melkein yhdessä yössä.
&#8211; Helmikuussa tilanne muuttui. Jo perinteiseksi muodostuneen ulko- ja turvallisuuspoliittisen asetelman lisäksi keskityimme edellisessä selonteossa vähän toisenlaisiin uhkakuviin, jotka nyt tuntuvat kovin pieniltä, Slunga-Poutsalo toteaa.
Luotettu turhaan Venäjän muutokseen
Slunga-Poutsalon mielestä Suomessa on pidetty Suomen erityistä asemaa liikaa itsestäänselvyytenä.
&#8211; Meillä on ollut hyvät suhteet hiukan hankalanakin tunnettuun naapuriimme. Suhteet, jotka ovat tuntuneet olleen terveemmällä pohjalla nyt kuin suomettumisen aikana. Olemme myös luottaneet siihen, että kyllä Venäjä muuttuu; avoimemmaksi, liberaalimmaksi ja demokraattisemmaksi.
Slunga-Poutsalo lisäksi huomauttaa, että Suomessa on ohitettu Venäjän uhittelu pitäen sitä ”tavanomaisena uhitteluna”, joka kuuluu Venäjän retoriikkaan.
&#8211; Mutta sitten tuli helmikuun 24 päivä. Venäjän uhkaukset muuttuivatkin puheista teoiksi. Päivä, jonka jälkeen jopa tasavallan presidenttimme totesi. että naamiot on riisuttu ja vain sodan kylmät kasvot näkyvät.
”Isompi uhkailee väkivallalla”
Moni sanookin nyt, ettei Venäjää pidä Suomessa provosoida enempää ja olisi parempi, että Suomi olisi vain hiljaa. Slunga-Poutsalo kuitenkin huomauttaa, että tällainen reagoimattomuus olisi moraalisesti epäilyttävää.
&#8211; Tilanne on vähän sama kuin koulun pihalla. Isompi koulukiusaaja kiusaa ja uhkaa väkivallalla kaikkia, jotka hänen tielleen asettuvat. Ja niin kauan kuin kukaan ei puutu ja kaikki vain kääntävät katseensa muualle, kiusaaja jatkaa vieden julmuuttaan kaiken aikaa pidemmälle, Slunga-Poutsalo vertaa.
Liittoutuminen vahvistaa puolustusta
Slunga-Poutsalo sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että Suomella on poikkeuksellisen motivoitunut ja osaava puolustuslaitos. Sama tilanne on ennakoinnin ja tiedustelun suhteen.
&#8211; Pystyn luottamaan siihen, että ne tahot, joiden tarvitsee tietää, tietävät, miltä maailma ympärillämme näyttää. Ei ole olemassa Natoa, joka korvaa omat puolustusvoimamme, omat sotilaamme. Emme voi ulkoistaa maamme puolustamista muille. Mutta voimme vahvistaa sitä liittoutumalla niin, että jos avun tarve iskee, niin sitä myös saamme. Toisin kuin viimeksi.
&#8211; Koko läntisen maailman sotilaallisen painostamisen &#8211; ydinaseilla, kyberiskuilla ja kemiallisella sodankäynnillä uhkailun tulee loppua. Nyt on korkea aika sanoa, että nyt riittää. Me päätämme itse siitä, mikä on meidän polkumme, Slunga-Poutsalo vaatii.

Slunga-Poutsalo: Nato ei korvaa itsenäistä puolustusta, mutta se voi auttaa

liittoutuminen

Halla-aho: Suomen aiemmalla valtiojohdolla oli asennevamma Venäjän suhteen

Perussuomalaiset kannattaa Nato-jäsenyyttä: ”Kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan”

Nato-keskustelussa kiinnitettävä huomiota erityisesti maanpuolustustahtoon ja huoltovarmuuteen liittyviin kysymyksiin – Mäenpään kanta vielä avoin

Slunga-Poutsalo: Nato ei korvaa itsenäistä puolustusta, mutta se voi auttaa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025