Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

liittovaltiosuunnitelma

Perussuomalainen Nuoriso peräänkuuluttaa kokoomuksen presidenttiehdokkaalta Alexander Stubbilta selvyyttä hänen aiempaan suhtautumiseen Euroopan unioniin ja Suomeen.
 
Ulkoministerinä toimiessaan 2008 Alexander Stubb piti puheen Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomon tilaisuudessa, jossa hän toteaa olevansa todellinen Euroopan federalisti ja haluavansa nähdä EU:n muuttuvan supervallaksi.
Samassa puheessa hän väittää tietyillä jäsenmailla olevan pakkomielle “kansallisvaltionostalgiaan” ja että “vaihtoehtoja Euroopan yhdentymiselle ei ole”.
”EU on mun juttu”
Helsingin Sanomien haastattelussa 2006 Stubb toteaa eduskuntavaaleihin ehdolle asettumisesta seuraavaa: “EU on mun juttu. En edes itse äänestäisi itseäni kansallisissa vaaleissa.”
&#8211; Tasavallan presidentti on keskeisimmässä asemassa, mitä tulee Suomen ja suomalaisten edunvalvontaan maailmalla. Stubb ja kokoomuksen federalistisiipi on aiemmin julistanut äänekkäästi, ettei Suomen ja suomalaisten tulisi olla itsenäisiä, vaan osa EU-liittovaltiota. Presidentti toimii myös puolustusvoimien ylipäällikkönä eli omalta osaltaan vastaa maanpuolustuksesta ja siitä, Suomi säilyy itsenäisenä sodan syttyessä.
&#8211; Voiko silloin puolustusvoimien ylipäällikkönä toimia henkilö, joka on avoimesti vastustanut ajatusta itsenäisestä Suomesta? kysyy Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen.

PS-Nuoriso paheksuu Stubbin vähätteleviä lausuntoja Suomen itsenäisyyden merkityksestä

EU-elvytyspaketin läpimenon jälkimainingeissa perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari pohdiskelee omassa videoblogissaan vaihtoehtoisia tapoja toimia EU:ssa, joka vääjäämättä kulkee kohti yhteisvelka- ja tulonsiirtounionia. Olisiko Suomen tie entistä härskimpi kotiinpäin vetäminen? Entäs jos laitettaisiinkin Saksa maksamaan Suomen maantiet? 

Laura Huhtasaari kertoo äskettäin katsoneensa Youtubesta kauppatieteiden maisteri Stefan Törnqvistin haastattelun, josta Huhtasaari nostaa esille ajatuksen siitä, että liittovaltioon ei kannata mennä asiansa hyvin hoitaneena maana, jolla on vain vähän velkaa.
&#8211; Kuten Törnqvist myös toteaa, liittovaltioon kannattaa mennä vasta sitten, kun on ensin otettu jäätävät velat ja on laitettu Suomen infra viimeisen päälle kuntoon, koska infra jää Suomeen eikä siitä enää voi leikata mitään EU:n yhteisiin tarkoituksiin. Samalla myös Suomen homekoulut voisi laittaa kuntoon, Huhtasaari heittää videolla.
Hyvin asiansa hoitaneet maat jäämässä häviäjiksi
EU on muuttumassa yhteisvelka- ja tulonsiirtounioniksi, jolloin häviäjiksi ovat jäämässä Suomen kaltaiset asiansa hyvin hoitaneet maat, joilla on pieni määrä velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
EU-elvytyspaketin suurimpiin edunsaajiin kuuluva Italia tunnetusti on valtiona ylivelkaantunut, mutta samalla Italian kotitaloudet ovat erittäin varakkaita. Maassa on siis paljon vaurautta, mutta Italialaiset eivät vain pidä verojen maksusta, eikä asiaan ole tulossa muutosta.
Vaurastetaan omaa kansaa verotuksen kautta
Huhtasaari pallottelee ajatuksella, miksei saman voisi tehdä Suomessakin.
&#8211; Mahdollistetaan siis verotuksella yksityisen varallisuuden keskittymistä Suomessa, eli vaurastutetaan omaa kansaa. Koska tulevaisuudessa EU:ssa on yhteiset velat, jotka menevät yhteisesti maksettaviksi, niin annetaan vaikka Saksan maksaa myös Suomen velat.
&#8211; Mutta jos sen sijaan haluamme olla itsenäisiä, on pidettävä huolta siitä, että emme saa ylivelkaantua, koska velkaantumisen kautta itsenäisyyttä vähitellen menetetään, Huhtasaari sanoo videolla.
Katso koko video <a href="https://www.facebook.com/laura.huhtasaari/videos/10165428352210046/?__tn__=%2CO-R">täältä</a>.
&nbsp;

Huhtasaari pohtii optimaalisia tapoja toimia liittovaltio-EU:ssa: Kannattaisiko mukana olla vain, jos ensin otettaisiin jäätävästi velkaa, jolla Suomen infra laitettaisiin kuntoon?

Pääministeri Sanna Marin ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kohtasivat tänään Ilta-Sanomien järjestämässä debatissa, jossa keskustelunaiheeksi nousi EU-elvytyspaketti. Marinin mukaan 750 miljardin euron elvytyspaketissa olisi kyse Euroopan toipumisesta vakavasta kriisistä. Halla-aho kuitenkin totesi, että elvytyspaketilla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä koronan kanssa. &#8211; Korona vain on savuverho, jolla edistetään velka- ja tulonsiirtounionin hankkeita, jotka eivät normaalisti olisi edes mahdollisia.

Viime viikolla perussuomalaiset vyöryttivät eduskunnassa usean päivän ajan EU-elvytyspaketin ongelmia sekä osoittivat, että elvytyspaketti on Suomelle haitallinen.
Tänään Ilta-Sanomien järjestämässä verkkolähetyksessä pääministeri Sanna Marin sanoi perussuomalaisten puheenjohtajalle Jussi Halla-aholle, että perussuomalaisten puheet elvytyspaketista olisivat matalamielisiä. Marin esitti, että ”satujen siteeraaminen” ja tekstien kertominen eduskunnassa ei olisi arvokasta käytöstä &#8211; ikään kuin eduskunnassa olisi käytetty päiviä sellaiseen toimintaan.
Halla-aho muistutti, että perussuomalaiset eivät valinneet keskustelujen käymistä yöaikaan.
&#8211; Meillä on asiasta paljon sanottavaa. Mielestämme olisi väärin, että taloudellisesti ja periaatteellisesti näin merkityksellinen kysymys taputeltaisiin nuijankopautuksella läpi ilman kriittistä keskustelua. Eduskunnan tehtävä on käydä kriittisesti läpi hallituksen esitykset. Me ajamme tavoitteita, jotka ovat mielestämme hyviä Suomelle. Tätä työtä me teemme toisissamme, riippumatta palautteesta. Me tiedämme toimivamme tässä asiassa oikein.
Tutustuiko Marin puheenvuoroihin eduskunnassa?
Tosiasiassa pääministeri Marin osallistui vain jonkin aikaa elvytyspakettikeskusteluun eduskunnassa, jättäen väliin jo ensimmäisen päivän keskustelut. Halla-aho totesikin, että Marinin väite matalamielisistä kommenteista osoittaa vain sen, että Marin ei ole edes tutustunut salissa pidettyihin puheenvuoroihin.
&#8211; Olen erittäin ylpeä omasta eduskuntaryhmästäni. Vaikka meistä riippumattomista syistä keskustelu oli hieman yksipuolista, puheenvuorot olivat pääsääntöisesti erittäin laadukkaita, Halla-aho painotti.
Marinin mukaan 750 miljardin euron elvytyspaketissa olisi kyse Euroopan toipumisesta terveydellisesti ja taloudellisesti vakavasta kriisistä.
&#8211; On tärkeää investoida digitalisaatiota ja vihreää siirtymää tukeviin investointeihin, jotka vahvistavat Euroopan taloutta, Marin sanoi.
Korona on pelkkä savuverho
Halla-aho totesi, että elvytyspaketilla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä koronan kanssa.
&#8211; Elvytyspaketin rahanjakokriteerit perustuvat suuresti maiden rakenteellisiin ongelmiin. Korona vain on savuverho, jolla edistetään velka- ja tulonsiirtounionin hankkeita, jotka eivät normaalisti olisi mahdollisia. Valitettavasti tämä on EU:n tapa toimia, eli eteneminen kriisien – usein vielä itse luotujen kriisien &#8211; kautta, ja kriisejä käytetään poliittisten tarkoitusten ajamiseen.
Marin toisti uudestaan, että on tärkeää investoida talouteen ja Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen vakavan kriisin jälkeen.
Nettomaksajat pannaan maksamaan lisää
Halla-aho sanoi olevansa Marinin kanssa samaa mieltä siitä, että Eurooppa epäilemättä tarvitsee elvytystä.
&#8211; Se johtuu siitä, että viimeisen kymmenen vuoden aikana Etelä-Euroopan maiden rakenteellisia ongelmia, kuten rikkinäisiä verotusjärjestelmiä, ei pystytty korjaaman kansallisten matokuurien avulla. Nyt ongelmaa lähestytään siten, että ongelmat sosialisoidaan kaikkien riesaksi. EU:n nettomaksajat siis pannaan maksamaan lisää, Halla-aho sanoi.
Halla-ahon viittaus rikkinäisiin verojärjestelmiin tarkoittaa esimerkiksi sitä tosiasiaa, että elvytyspaketin suurimmat edunsaajat, Italia ja Espanja, ovat Euroopan johtavia veronkiertomaita. Kummassakin harmaa talous on maan tapa. Italiassa veronkierto on jopa Euroopan yleisintä, ja siitä syystä Italian valtio menettää joka vuosi noin 190 miljardia euroa.
Marinin mielestä Halla-ahon väite ei kuitenkaan pitäisi paikkaansa. Marinin mielestä Halla-aho kommentoikin nyt Italian ”alhaista verotasoa”, vaikka Halla-aho oli nostanut esille eri asian eli rikkinäisen verojärjestelmän &#8211; veronkierron.
&#8211; Tällaisia väitteitä esitetään, mutta niillä ei ole totuuspohjaa, Marin väitti.
&#8211; Minä en esittänyt tuollaista väitettä, vaan sen, että Italian verojärjestelmä on rikki. Taloudesta suuri osa on harmaata taloutta, josta verot jäävät keräämättä kokonaan, Halla-aho vastasi.
Suomiko muka neuvotteli hyvin?
Marinin ohella useat hallituspuolueiden edustajat eivät ole olleet tyytyväisiä siihen, että perussuomalaiset halusivat keskustella pitkään EU-elvytyspaketin ongelmista ja Suomelle seuraavasta taloudellisesta tappiosta.
Marinilta kysyttiinkin, olisiko ollut järkevämpää jo viime kesänä kutsua eduskunta koolle keskustelemaan tukipaketista sen jälkeen, kun Marin oli sopinut paketista EU-johtajien kanssa.
Marin on useaan kertaan toistanut, että Suomen neuvottelutulos oli hyvä, toisaalta kuitenkin esimerkiksi eurooppaministeri Tytti Tuppurainen on todennut, että elvytyspaketti on ”välttämätön paha”.
Useat taloustieteilijät ovat osoittaneet, ettei Suomen taloudelle ole mitään hyötyä kanavoida suomalaisten veronmaksajien rahoja Etelä-Euroopan maihin, jotka eivät juurikaan edes käy kauppaa Suomen kanssa.
Marin ei kuitenkaan osannut sanoa, mitä hyötyä elvytyspaketista on Suomen taloudelle, vaan Marin alkoi jälleen kertoa jo useaan kertaan kuultuja tarinoita siitä, miten viime kesän neuvottelut EU-johtajien kanssa sujuivat hyvin.
&#8211; Olen sanonut, että Suomi saavutti hyvän neuvottelutuloksen. Monivuotisen rahoituskehyksen puolella onnistuimme hyvin, eli neuvottelimme Suomelle 500 miljoonan kansallisen kirjekuoren erityisesti maaseudun kehittämiseen ja Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuille alueille, tämä oli meiltä onnistuminen. Onnistuimme myös elpymisvälineen tavoitteluissa, Marin puhui.
Ei noudattanut perustuslakivaliokunnan linjausta
Pääministeri Marin totesi jälleen, että kokonaisuudessa mukana olisi myös tarkkarajaisuus, joka Marinin mukaan määrittelee jokaisen jäsenmaan enimmäisvastuut. Marin puhui myös oikeusvaltioperiaatteesta.
Halla-aho totesi, että Marin ei ensinnäkään noudattanut perustuslakivaliokunnan linjausta neuvotellessaan Suomen mukaan EU-elvytyspakettiin.
&#8211; Marinin olisi pitänyt jättää sitomatta Suomi tähän järjestelyyn, koska se oli selkeästi perustuslakivaliokunnan viime kesänä esittämän kannan vastainen. Silloin hallituksen linja oli se, että suuri valiokunta antaa hallitukselle mandaatin eikä perustuslakivaliokunta. Kyllä tämä aika ennennäkemätön tilanne on.
Halla-aho kysyi, kuinka paljon liittovaltiota kannattaa himoita.
&#8211; Kyseessä on poliittinen valinta. Onko ajatus liittovaltiosta niin kaunis ja hyvä, että sen eteen on syytä uhrata kansallinen budjettisuvereniteetti, ja suomalaisten mahdollisuus kontrolloida omaa lainsäädäntöään ja omia verovarojaan? Liittovaltiossa tällaista mahdollisuutta ei osavaltion kansalaisella ole.
Hän totesi, että vaikka Yhdysvalloissa elvytetään myös, sitä ei voi rinnastaa Eurooppaan, joka on kielellisesti ja kulttuurisesti pirstaloitunut alue, toisin kuin Yhdysvallat.
Ei sulje pois uutta yhteisvelkaa
Marin on usein myös puolustanut elvytyspakettia väittäen sen olevan poikkeuksellinen ja kertaluonteinen toimi.
Halla-aho totesi viime viikolla eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa, että elvytyspaketti on siitä erikoinen, että se ei ole kertaluonteinen, ei liity koronaan, eikä se elvytä.
Marinilta kysyttiinkin elvytyspakettiin liittyen, onko selvää, että tällaista temppua ei enää tehdä toista kertaa. Marin alkoi puhua sitoen ensin vastauksen siihen elvytyspakettiin, joka hyväksyttiin eduskunnassa tänään.
&#8211; Tämä on määräaikainen, kertaluonteinen ja tarkasti rajattu, eli tämä elvytyspaketti on kertaluonteinen toimi, Marin vakuutti.
Seuraavaksi hän kuitenkin jätti oven raolleen uusille elvytyspaketeille tai muille yhteisvelkajärjestelyille tulevaisuudessa.
&#8211; Mehän emme tiedä, minkälaisia kriisejä tulee tulevaisuudessa, eikä meidän sukupolven päättäjillä ole mahdollisuutta sitoa tulevien päättäjien käsiä. Tulevat päättäjät tekevät omat ratkaisunsa, Marin sanoi.
Artikkelin otsikkoa muokattu 18.5.2021 klo 22.19.

Marin jätti oven raolleen uusille elvytyspaketeille – Halla-aho: ”Etelä-Euroopan maiden rakenteellisia ongelmia sosialisoidaan kaikkien riesaksi”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä sanoi tänään tuumaustunnilla, että jo paketin nimi johtaa harhaan. &#8211; Elvytyspaketti on väärä sana kuvaamaan kokonaisuutta. Todellisuudessa kyse on kiristyspaketista. Paketti ei edes liity koronaan, vaan korona on pelkkä tekosyy jo ennen epidemiaa olemassa olleiden huonon taloudenpidon aiheuttamien ongelmien korjaamiselle Etelä-Euroopan maissa muiden, esimerkiksi suomalaisten, rahalla.

Jani Mäkelä korostaa, että elvytyspaketti konkretisoituu Suomelle niin, että ottaisimme kuusi miljardia velkaa ja joillain ehdoilla voisimme saada kenties kaksi miljardia takaisin.
– Ei siis kovin hyvä diili. Emme tiedä sitäkään, paljonko Suomen osuus paketista tulee lopulta kutistumaan. Nythän se on pariin otteeseen kutistunut puolisen miljardia.
Kansanedustaja katsoo, että koronan suhteen EU olisi jo alun perin voinut huolehtia paremmin siitä, että matkustamista rajoitetaan ja että koronan hallinnan kannalta olennaisia maskeja ja lääkintätarvikkeita jaettaisiin Euroopassa tasaisemmin.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut, koska jälkikäteen on selvinnyt, että suuret EU-maat hamstrasivat maskeja itselleen, samaan aikaan kun Suomessa hallitus valjasti terveysviranomaiset puhumaan pötyä, etteivät maskit hyödytä, kun niitä ei ollut olemassa.
&#8211; Kuten aina tosipaikassa, EU petti tässäkin ja teki sen, minkä parhaiten osaa: ottaa rahaa ahkerilta ja antaa laiskoille. Erityisesti Italian, mutta myös Espanjan, suhteen oli jo vuosikausia puhuttu tukipakettien tarpeesta ja summat olivat lähes tähtitieteellisiä. Nyt nämä maat käyttivät tilaisuutensa ja ilmoittivat Saksalle ja Ranskalle, että euroalueen vakaus on uhattuna, ellei heille tule rahaa.
&#8211; Ranskan pankeilla ja Saksan vientiteollisuudella oli näissä maissa suuria intressejä, eikä pyhää europrojektia haluttu vaarantaa. Niinpä koneisto laitettiin keksimään parhaat selitykset rahan jaolle ja Suomen kaltaiset pikkumaat laitettiin maksajiksi. Tästä eteenpäin kyse on ollut kiristyksestä, ei aidosta neuvottelusta, Mäkelä sanoo.
Suomi on taas maksajan roolissa
Mäkelä korostaa, että Suomi ei saa nettohyötyä elvytyspaketista, joka on sidottu EU:n seitsemän vuoden rahoituskehykseen, eli EU:n budjettiin vuosille 2021-2028.
&#8211; Kyse on siis siitä, paljonko EU kerää rahaa jäsenmaksuina jäsenmailta ja siitä, paljonko EU jakaa takaisin ja millä ehdoilla. Tästä kokonaisuudesta hyötyvät Itä-Euroopan nettosaajamaat siinä suhteessa kuin yleensäkin hyötyvät EU:n budjetista. Suomi on vain maksajan roolissa. Jos Suomi lähtee rahoituskehykseen mukaan, niin se on seitsemän vuoden sopimus ja siinä sitten olemme, emmekä mahda asialle enää mitään, kun rahoituskehys on kerran hyväksytty. Nyt mukana on myös elvytyspaketti, joka oikeastaan on pelkkä EU:n budjetin jatke.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla 10.5.2021: Halla-aho ja Mäkelä vaativat EU-tukipaketin hylkäämistä" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/ngyRT_wQ96Y?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on katsonut, että elvytyspaketin hyväksyntä vaatii eduskunnassa 2/3:n enemmistön, sillä valiokunta katsoo paketin kaventavan merkittävästi Suomen itsenäistä budjettivaltaa.
&#8211; Kenellekään tuskin tuli yllätyksenä, että asiassa katsotaan olevan suuri vallan siirto kansainväliselle järjestölle, Mäkelä sanoo ja huomauttaa, että perustuslakivaliokunta on jo viime kesänä linjannut, ettei elvytyspakettia tulisi nykymuodossaan edistää ollenkaan.
&#8211; No, nykymuoto on muuttunut ja Sanna Marinin hallitus katsoo, että asiaa voidaan edistää poliittisella mandaatilla perustuslakivaliokunnan kannanotto sivuuttaen.
Julkisuudessa on myös keskusteltu siitä, onko elvytyspaketti EU:n perussopimusten mukainen. Mäkelä huomauttaa, että EU:ssa luonnollisesti löydetään keinot selittää elvytyspaketti omien sääntöjensä mukaiseksi.
&#8211; Oleellisempaa asiassa on kuitenkin se, kokeeko Suomi suvereenina valtiona – oman valtiosääntönsä nojalla &#8211; että kyseessä on liian suuri vallan siirto suomalaisilta päättäjiltä ja veronmaksajilta ylikansalliselle elimelle.
Elvytyspakettia puolustellaan hatarilla argumenteilla
Elvytyspakettia on julkisuudessa puolusteltu vaihtelevilla ja usein virheellisillä argumenteillla, kuten vientiteollisuuden edulla ja turvallisuudella. Mäkelä osoittaa molemmat perustelut hatariksi.
&#8211; Sanotaan, että elvytyspaketti olisi vientiteollisuutemme etu. Kuitenkin Suomen viennin markkinaosuuksista vain kuusi prosenttia kohdistuu niihin EU-maihin, jotka hyötyvät elvytyspaketista eniten. Viemmekö siis tosiasiassa rahaa kilpailijamaiden kilpailukyvyn parantamiseen, leikkien ajatuksella, että ne ostavat tämän jälkeen meidän tuotteitamme? Tämähän on kuin narulla työntämistä. Vientiteollisuutemme etu ei ole kilpailijamaiden kilpailukyvyn tukeminen ja viherhumppa kotimaassa.
&#8211; Toinen asia on siis turvallisuus. Kun mitään muuta ei enää keksitä, sanotaan sitten, että EU tuo turvallisuutta. Mutta mitä turvallisuutta meille tuo unioni, jolla ei ole omaa sotilaallista kykyä ja joka vaatii pystyssä pysyäkseen jatkuvasti rahamme ja itsemääräämisoikeutemme itselleen horjuessaan kriisistä kriisiin? Mikä on se sotilaallinen turva Suomelle, kun lähes kaikki muut EU-maat jo ovat Natossa ja Saksaan virtaa venäläistä kaasua, Saksan ollessa energiariippuvainen Venäjästä? Eli mikä on todellisuudessa EU:n tuoma turva meille, Natoon kuulumattomalle EU-maalle? Mäkelä kysyy.
Media ei käytännössä koskaan kyseenalaista edellä esitettyjä vääriä argumentteja, vaan toistaa niitä varsin kritiikittömästi ja antaa niiden esittäjien esittää niitä haastamatta millään tavoin.
Rahoja jaetaan jo etukäteen
Eräs elvytyspakettiin liittyvä kummallinen piirre on, että paketin <a href="https://stage.sudev.fi/eduskunta-ei-ole-viela-edes-hyvaksynyt-eu-elvytyspakettia-vihreat-ministerit-ja-valtiovarainministeri-vanhanen-mehustelevat-jo-miten-rahat-torsataan/">rahojen jakamisesta</a> on jo tehty poliittisia linjauksia etukäteen, vaikka pakettia ei ole vielä edes hyväksytty eduskunnassa. Mäkelä sanookin, että paketin rahat on jo henkisesti jaettu.
&#8211; Tarkoituksena on varmaankin luoda painetta siihen, että jos rahat myönnettäisiin, kun EU-tukirahat ovat jo henkisesti taskussa, niin elvytyspakettia olisi vaikeampi vastustaa, kun voidaan sanoa, että tietyt rahoituskohteet kaatuvat, koska rahaa ei tule. Tosiasiassa kuitenkin, jos Suomi ottaisi kuusi miljardia omaa velkaa, voisimme jakaa rahaa kolme kertaa enemmän kuin tämän paketin kautta – ja vieläpä omilla ehdoillamme emmekä EU:n ehdoilla.
Suomessa eduskunta alkaa huomenna käsitellä EU:n omien varojen päätöstä ja siihen sidottua elvytyspakettia &#8211; sitä ennen Suomi ei ole mukana elvytyspaketissa. Mäkelä korostaa edelleen, että kuviossa on ironista se, ettei voida tietää, kuinka paljon Suomen saanti tulee lopulta vähenemään siitä 3,2 miljardista, jonka vielä viime kesänä Suomen arvioitiin saavan.
&#8211; Jos hoidamme asiamme hyvin ja saamme oman taloutemme nousuun, paketin saanti voi huonontua entisestään. EU:n peruslogiikka on se, että kun hoitaa asiansa hyvin, saa vähemmän rahaa.
Suomi maksamassa etelän maiden perustuloa ja veronalennuksia
On myös syytä tarkastella, miten rahoja on suunniteltu käytettävän muissa EU-maissa.
&#8211; Kymmenet miljardit menevät Puolaan ja Unkariin. Moneen Itä-Euroopan maahan tuleekin niin paljon rahaa, että uhkana on häiriö ja kansantalouden ylikuumeneminen. Tuemme paketissa myös Itä-Euroopan ilmastotoimia, kuten Puolan hiilestä luopumista, jotka olemme itse saaneet maksaa omasta pussistamme &#8211; ilman kenenkään tukea.
&#8211; Espanjassa lyhennetään työpäivää ja tuetaan akkutehdasta, Italia maksaa superlapsilisää ja monessa maassa on lupailtu veronalennuksia. Kirsikkana kakussa on järjestäytynyt rikollisuus, jonka budjetti pelkästään Italiassa on Suomen puolustusmenojen suuruusluokkaa, eli rikolliset hyötyvät suuresti elvytyspaketista, Mäkelä sanoo.
Hän huomauttaa, että tälläkään hetkellä EU:sta palautuvaa rahaa ei Suomessa käytetä järkevästi, vaan rahat kohdistetaan usein höpöhankkeisiin ja tuotoltaan täysin epävarmoihin ympäristöteknologiahankkeisiin ja vastaaviin virityksiin.
&#8211; Ne eivät ole kovia työpaikkoja, joista saataisiin verotuloja kattamaan kestävyysvajetta. Päinvastoin: Suomi on tälläkin kerralla vaatinut elvytyspakettiin lisää ilmastosidonnaisuutta, että rahaa voisi käyttää ilmastohankkeisiin enemmän kuin EU alun perin olisi ilman meitä sallinut.
&#8211; Suomen konsensuspuolueiden taktiikka on sahata omaa oksaansa vielä enemmän kuin se, mitä EU on jo valmiiksi sahannut. Samalla onnistutaan vesittämään se vähä hyvä, mitä EU on jossain vaiheessa, kenties vahingossa, meille esittänyt. Sama ilmiö on tosin nähty myös maahanmuuttopolitiikassa, jossa EU joskus on ajanut jopa tervejärkisiä asioita, mutta Suomen hallitus käyttää vähäisen neuvotteluvoimansa harvojen järkevien asioiden vesittämiseen, Mäkelä sanoo.
Viime kesältä muistamme esimerkiksi ministeri Tytti Tuppuraisen lausunnon, jonka mukaan oma kansa ensin -ajattelu on <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/ministeri-tytti-tuppurainen-nousi-elamansa-virheen-partaalta-suomen-etujen-vartijaksi-oma-kansa-ensin-ajattelu-on-vahingollista/00553fcc-bc74-4ded-9a37-4a28b00ba45b">vahingollista</a>.
Moni EU-myönteinenkin pettynyt elvytyspakettiin
Mäkelä tuo esiin, että on olemassa hyvinkin paljon EU-myönteisiä, jopa federalistisesti ajattelevia ihmisiä, jotka ovat pettyneet elvytyspakettiin ja vastustavat sitä, koska paketissa on kyse perussopimusten vääristelystä ja yhteisvastuusta, jonka piti olla EU:ssa kielletty.
&#8211; Mutta monet erityisesti ylikansalliselle velalle ja yhteisvastuulle kriittisissä puolueissa, keskustassa ja kokoomuksessa, vaipuvat itsepetokseen, että onhan tämä paketti nyt välttämätön paha, mutta kun se on muka ainutkertainen. Kaiken huippu on, että kokoomus julistaa paketin nyt olevan parempi, kun se toteutuu aivan entisellään, mutta kokoomus on saanut pakettia koskien muutamia lausumia valtiovarainvaliokunnan mietintöön, Mäkelä ihmettelee.
Hän korostaa, että pakettia koskevaan mietintöön kirjatut lausumat eivät sido muita kuin nykyistä hallitusta, jos sitäkään.
&#8211; Lausumilla ei ole mitään merkitystä muille EU-maille, eivätkä lausumat velvoita Euroopassa ketään. EU-parlamentti ja komissio voivat viitata kintaalla Suomen lausumille &#8211; ne ovat vain osa petosta.
Vallan ja rahan luovuttaminen EU:lle on yksisuuntainen tie
Mäkelä esittää lopuksi syitä, miksi elvytyspaketti pitää torjua juuri nyt. Hän muistuttaa, että vallan ja rahan luovuttaminen EU:lle on yksisuuntainen tie.
&#8211; Sen, mitä EU:lle annat, sitä et koskaan enää saa takaisin. EU ei koskaan luovu vallasta eikä rahasta, jonka on saanut, koska se on itseään ruokkiva koneisto, joka ylläpitää oman etunsa, Mäkelä sanoo.
Hän korostaa, että Suomen kaltaisen pienen maan ainoa turva olisivat säännöt ja yksimielisyyspäätökset.
&#8211; Nyt säännöistä ollaan luistamassa ja määräenemmistöpäätöksiä lisätään.
Mäkelä esittää, että jos Suomen eduskunta nyt antaa elvytyspaketin mennä läpi, miksi ja miten jatkossa enää olisi mahdollista kieltäytyä vastaavista järjestelyistä. Hän myös huomauttaa, että kriisejä on ollut EU:ssa ennenkin, eikä koronakriisi jää viimeiseksi.
&#8211; Ensin oli eurokriisi, sitten turvapaikkakriisi, nyt koronakriisi. Mikä lieneekään seuraava kriisi, jonka nojalla säännöt eivät enää EU:ssa pädekään. Kun EVM aikoinaan perustettiin, ei enää ollut reaalipoliittista mahdollisuutta kieltäytyä Kreikan tuen jatkosta. Nämä systeemit ovat aina yhtä väliaikaisia kuin ”väliaikainen vero”. Muistatteko vaikka Suomen autoveron, Mäkelä kysyy.
Kansanedustaja viittaa siihen, että väliaikaisiksi tarkoitetut menot tuppaavat jäämään pysyviksi, kuten 1950-luvulla voimaan tullut, tilapäiseksi tarkoitettu autovero.
Mitä sitten tapahtuu, jos Suomi kaataa elvytyspaketin? Julkisuudessa on esitetty erilaisia skenaarioita muun muassa Suomelle seuraavasta mainehaitasta. Onko kieltäytyminen Suomelle liian raskasta? Mäkelä uskoo, että ei ole.
&#8211; Nieleekö maa tai tulevatko heinäsirkat? Ei varmasti. Jos paketti ja kehys kaatuvat, uusi neuvotellaan varmasti. Nyt on aika puhaltaa peli poikki ja sanoa, että tämä ei käy.

Eduskunta äänestää tällä viikolla 750 miljardin EU-elvytyspaketista, perussuomalaiset pyrkii kaatamaan paketin – Mäkelä: ”Nyt on aika puhaltaa peli poikki ja sanoa, että tämä ei käy”

Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön EU:n omien varojen päätöksen hyväksymisestä. Perussuomalaisten mielestä EU:n monivuotiseen budjettikehykseen liittyy jo sinällään merkittäviä ongelmia, mutta erityisesti siihen kytketty päätös niin sanotusta elpymispaketista ei ole hyväksyttävissä.
 
&#8211; Iso-Britannian ero EU:sta on pienentänyt yhteisön jäsenmaksutuloja, mutta EU:n menoja ei ole leikattu vastaavassa määrin. Tämä on johtanut jäsenmaksujen nousuun, mikä on vastoin perussuomalaisten linjaa, kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo.
&#8211; Itse elpymispaketilla on hyvin vähän tekemistä koronan tai elvyttämisen kanssa. Se on todellisuudessa tulonsiirtopaketti, jolla suomalaisten veronmaksajien rahoilla tuetaan Etelä-Euroopan ylivelkaisia maita, erityisesti Italiaa, kansanedustaja Sami Savio linjaa.
Suomen asema heikkenee monella tapaa
Perussuomalaisten edustajien mukaan Suomen maksamat tulonsiirrot ovat luonnollisesti pois Suomen omasta käytöstä, mutta sen lisäksi ne parantavat kilpailijamaiden asemaa, jolloin Suomen oma asema heikkenee vielä enemmän.
&#8211; Kilpailijamaidemme rahoittaminen veronmaksajiemme kustannuksella johtaa oman kilpailukykymme heikkenemiseen. Miljardit, jotka hallitus aikoo lahjoittaa muille maille, pitää käyttää oman maamme elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen, jolloin velkaantuva taloutemme kääntyy kasvuun, työllisyys paranee ja hyvinvointi elpyy. Solidaarisuudesta kelvottomasti talouttaan hoitaneita EU-maita kohtaan on järjetöntä maksaa miljardien lahjuksia. Vasemmistohallitus tuhoaa Suomea, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi tiivistää.
Todellinen tavoite liittovaltion syventäminen
Perussuomalaisten mielestä paketin todellinen tarkoitus on poliittisen suopeuden ostamisen ohella Euroopan liittovaltioistaminen. Paketin myötä EU:lle tulee ensimmäistä kertaa oikeus alijäämäiseen budjettiin, yhteisen velan ottamiseen ja samalla paketti toimii valmiina mallina myöhemmin uusille, tai jopa pysyville tulonsiirroille.
Perussuomalaiset vastustavat liittovaltiokehitystä.
&#8211; Paketti sisältää taloudellisen liittovaltion keskeiset rakennuspalikat, ja näin isosta asiasta pitäisi kysyä kansan mielipide. Edellisellä vaalikaudella keskusta vastusti EU:n yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä, ja pääministeri jopa sanoi, että liittovaltioon ei ole asiaa ilman kansanäänestystä. Nyt asia onkin keskustalle ilmeisesti ihan sama, kansanedustaja Lulu Ranne hämmästelee.
Koronakriisi toimi hyvänä tekosyynä
Kyseisten tulonsiirtojen oikeuspohja on kyseenalainen, sillä koronakriisi on jo väistymässä rokotuksien myötä.
&#8211; Liittovaltiota haikailevilla alkaa olla kiire, mikä on johtanut valitettaviin ylilyönteihin, kuten paketin ongelmien vähättelyyn ja jopa arvostelijoiden syyttämiseen vieraiden valtojen agenteiksi. Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kunnioitus on federalisteilta päässyt unohtumaan, kansanedustaja Jari Koskela sanoo.
Kun EU:n suunta on tämä, ja Etelä-Euroopan ylivelkaisten maiden kohtalo epäselvä, pitää olla tarkkana ja varautua tulevaan.
&#8211; Edellytämme vastalauseessamme, että hallitus kieltäytyy nyt ja jatkossa kaikista järjestelyistä, joilla lisättäisiin EU-maiden välisiä tulonsiirtoja ja taloudellista yhteisvastuuta. Suomen on lisäksi luotava kansallinen varamaksujärjestelmä ja edistettävä unionin tasolla menettelytapojen luomista jäsenvaltioiden velkasaneerauksen euroeron toteuttamiseksi. Kreikan kriisi opetti, että säännöt kannattaa laatia etukäteen, koska kiireessä syntyy huonoja päätöksiä, kansanedustaja Jussi Wihonen summaa.
&nbsp;

Perussuomalaiset esittää EU:n elpymispaketin hylkäämistä: ”Solidaarisuudesta kelvottomasti talouttaan hoitaneita EU-maita kohtaan on järjetöntä maksaa miljardien lahjuksia”

Perussuomalaiset eivät tue EU:n velkapakettia ja suomalaisten rahojen lähettämistä huonosti taloutensa hoitaneille kriisimaille.
 
Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi EU:n elpymispaketin tarkoittavan merkittävää toimivallan siirtoa Suomelta EU:lle.
&#8211; Tämä on perustuslainmukaisuuden valvontaa suorittavan valiokunnan virallinen kanta asiaan, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen.
&#8211; Nyt kun EU:n velkapaketin oikeudellinen arvio on suoritettu, on seuraavaksi poliittisen arvion vuoro. Tämä arvio tullaan suorittamaan mittaamalla paketin poliittinen kannatus eduskunnan suuressa salissa siitä äänestämällä. Kaikki kansanedustajat pääsevät äänestämään paketin puolesta tai sitä vastaan &#8211; tai sitten ”tyhjää”, kuten kokoomuksen eduskuntaryhmä ryhmäpäätöksessään linjasi.
EU uhkailee ja painostaa jäsenvaltioitaan
Immonen kirjoittaa Facebookissa, että EU:sta on jo esitetty uhkauksia Suomea kohtaan ja varoiteltu paketin kaatumisen seurauksista. Siitä seuraisi EU:n mukaan Suomelle merkittävä mainehaitta ja maamme joutuisi ennennäkemättömän poliittisen painostuksen kohteeksi.
&#8211; EU on demokratian vastainen ylikansallinen elin, joka ei anna mitään arvoa yksittäisten jäsenvaltioiden itsenäisille päätöksille, jos ne ovat vähänkään ristiriidassa EU:n suuren liittovaltiosuunnitelman kanssa. Sen toimintatapoihin kuuluu oleellisesti uhkailu ja painostus yksittäisiä jäsenvaltioita kohtaan, mikä kävi viimeksi selvimmin ilmi Britannian EU-eroprosessin aikana.
&#8211; Pitäisi olla täysin selvää, että Suomen eduskunnan ei tule alistua EU:n uhkailujen edessä. Silti vanhat puolueet ovat olleet suuressa paniikissa velkapaketin kohtalosta – ilmeisesti myös kokoomus, koska on ilmoittanut äänestävänsä tyhjää, Immonen kirjoittaa.
Kokoomus olisi voinut kaataa paketin
Immonen muistuttaa, että kokoomuksella olisi ollut mahdollisuus kaataa paketti. Nyt velkapaketti tulee käytännössä hyväksytyksi kokoomuksen tyhjillä äänillä. Äänestyksessä annettuihin ääniin ei lueta tyhjiä eikä hylättyjä ääniä (PeVM 10/1998 vp), jolloin hallituspuolueiden äänet riittävät paketin hyväksymiseksi.
&#8211; Kokoomus olisi siis voinut päätyä äänestämään myös toisin ja toimia vastuullisesti kaatamalla velkapaketin äänillään. On selvää, että tämän äänestyspäätöksen jälkeen kokoomuksen on vaikeaa puhua enää vastuullisen talouspolitiikan puolesta. Antamalla siunauksensa merkittävälle askeleelle EU:n velka- ja tulonsiirtounionin suuntaan se käytännössä tulee hyväksyneeksi suomalaisten rahojen lapioimisen EU:n kriisimaille.
&#8211; Vastuullisuuteen nojaavana puolueena perussuomalaiset ei EU:n velkapakettia luonnollisestikaan hyväksy ja tulemme äänestämään sitä vastaan eduskunnassa.
&nbsp;

liittovaltiosuunnitelma

PS-Nuoriso paheksuu Stubbin vähätteleviä lausuntoja Suomen itsenäisyyden merkityksestä

Huhtasaari pohtii optimaalisia tapoja toimia liittovaltio-EU:ssa: Kannattaisiko mukana olla vain, jos ensin otettaisiin jäätävästi velkaa, jolla Suomen infra laitettaisiin kuntoon?

Marin jätti oven raolleen uusille elvytyspaketeille – Halla-aho: ”Etelä-Euroopan maiden rakenteellisia ongelmia sosialisoidaan kaikkien riesaksi”

Eduskunta äänestää tällä viikolla 750 miljardin EU-elvytyspaketista, perussuomalaiset pyrkii kaatamaan paketin – Mäkelä: ”Nyt on aika puhaltaa peli poikki ja sanoa, että tämä ei käy”

Perussuomalaiset esittää EU:n elpymispaketin hylkäämistä: ”Solidaarisuudesta kelvottomasti talouttaan hoitaneita EU-maita kohtaan on järjetöntä maksaa miljardien lahjuksia”

Immonen: Vanhat puolueet paniikissa velkapaketin kohtalosta – ”Eduskunnan ei tule alistua EU:n uhkailulle”

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025