Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

lisäbudjetti

Ruotsi satsaa pakon edessä miljarditolkulla rahaa uusien vankiloiden rakentamiseen. Vankipaikkojen määrä on tarkoitus kolminkertaistaa 10 vuodessa. Kustannuksia pitää kulujen paisuessa alentaa, ja eräs keino on tarjota ulkomaalaisvangeilla ruotsalaisia karummat olot kiven sisässä.

Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus antaa kevään lisäbudjetissa 1,38 miljardin kruunun <a href="https://www.altinget.se/artikel/tidopartierna-ger-miljardbelopp-till-kriminalvaarden">lisärahoituksen</a> vauhdittamaan uusien vankiloiden rakentamista.
Ruotsin Rikosseuraamuslaitos (Kriminalvården) oli tosin pyytänyt 2,3 miljardin akuuttia sijoitusta, jotta vankiloiden yhä pahemmaksi käyvän tungoksen purkaminen saataisiin käyntiin.
-Tärkeintä on saada kaduilta pois henkilöt, jotka ovat uhkana aivan tavallisille ihmisille. Yhä useammat on saatava oikeuden eteen ja kiven sisään, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/miljardsatsning-pa-kriminalvarden-i-varbudgeten">totesi</a> lakivaliokunnan puheenjohtaja, ruotsidemokraattien Richard Jomshof valtiopäivien tiedotustilaisuudessa.
<h4 style="font-weight: 400;">Kolminkertainen määrä vankipaikkoja</h4>
Vankipaikkojen lisääminen tarkoittaa käytännössä kustannustietoisuuden lisäämistä. Vuonna 2023 vankipaikan vuorokausikustannus oli luokkaa 3500–3800 kruunua.
-Muissa Euroopan maissa vuorokausikustannukset ovat Ruotsia alhaisemmat. Tavoitteena on tavalla tai toisella leikata menoja, koska kaikki tämä maksaa valtavan paljon rahaa, Jomshof perusteli.
Ruotsiin tarvitaan joulukuussa julkaistun raportin mukaan kaikkiaan 27 000 vankipaikkaa vuoteen 2033 mennessä. Tällä hetkellä vankipaikkoja on maassa 9 000. Henkilökunnan määrä on tarkoitus kaksinkertaistaa.
<h4 style="font-weight: 400;">Karkotettaville karummat olot</h4>
Jomshofin mukaan eräs keino kustannusten alentamiseksi olisi ulkomaan kansalaisille tarjottavien vankilaolojen tason laskeminen. Kolmannes Ruotsin vangeista on hänen mukaansa ulkomaalaisia.
-Ruotsidemokraatit ovat jo aiemmin sanoneet, että ulkomaiden kansalaisilla voisi olla alemmat standardit kuin Ruotsin kansalaisilla, Jomshof <a href="https://www.gp.se/politik/regeringen-och-sd-satsar-14-miljarder-extra-till-fler-fangelseplatser.35fd4fb9-1c52-4948-9107-7f61c16679b6">sanoi</a> Göteborgs Postenissa.
Kyseeseen tulisivat tiettävästi ne ulkomaalaiset, joita ei ole syystä tai toisesta voitu karkottaa takaisin kotimaihinsa.

Ruotsilta 1,4 miljardin kruunun lisäsatsaus uusiin vankiloihin, paikkojen määrä kolminkertaistuu – Jomshof: ”Tärkeintä on saada kaduilta pois henkilöt, jotka ovat uhkana aivan tavallisille ihmisille”

Uudet sotealueet kärsivät kroonisesta rahoitusvajeesta, joka uhkaa vaarantaa koko soteuudistuksen tavoitteiden toteutumisen. Perussuomalaisten Riikka Purra muistutti Iltalehden puoluejohtajien vaalitentissä eilen, että ei ole kulunut pitkää aikaa siitä, kun käytiin hyvinvointialueiden vaalit, ja tuolloin rahoitusvaikeuksista puhuttiin paljon. &#8211; Hallitus puolusteli tilannetta, että rahaa kyllä löytyy ja tarvittaessa saadaan lisäbudjetteja, Purra ihmetteli.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan soten menot nousevat tänä vuonna 23 miljardiin euroon. Hallitus pääsi alkuvuodesta yhteisymmärrykseen lisätalousarviosta ja hyvinvointialueiden lisärahoituksesta, eli hyvinvointialueille esitettiin 500 miljoonan euron lisärahoitus. Se riittänee käytännössä kuitenkin vain eduskuntavaaleihin saakka.
Rahoitusalijäämä ei ole mikään yllätys
Sote-uudistuksen myötä aloittavat uudet hyvinvointialueet saavat toimintaansa varten aluksi tuloja valtion rahoituksen kautta eri kanavia pitkin noin 20 miljardia vuodessa. Lisäksi hyvinvointialueet saavat tuloja asiakasmaksuista.
Sotealueiden yksi suurimpia menoja ovat henkilöstökulut. Kunta-alan palkkaratkaisu on tulevaisuudessa johtamassa noin 1,2 miljardin euron alijäämään, ja kiinteistöjen vuokrista puuttuu 300-400 miljoonaa euroa vuodessa, minkä lisäksi palkkaharmonisaatio vie satoja miljoonia.
Soten rahoitusongelmat jäävät seuraavan hallituksen murheeksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi Iltalehden puoluejohtajien vaalitentissä eilen, että soten rahoitusalijäämä ei tule minään yllätyksenä.
&#8211; Siitä ei ole kauan, kun oli hyvinvointialueiden vaalit, ja tästä puhuttiin paljonkin. Hallitus puolusteli tilannetta, että rahaa löytyy ja tarvittaessa saadaan lisäbudjetteja, Purra sanoi.
Perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/miten-sote-rahat-saadaan-riittamaan-purra-voidaan-tehda-erilaisia-tarkeysjarjestyksia-ja-arvovalintoja/">varoitti</a> useita kertoja aluevaalien alla julkisten varojen holtittomasta käytöstä ja että rahat eivät tule riittämään, sillä pelkästään väestökehityksellisistä syistä sotemenot tulevat kasvamaan.
Säästöjä byrokratiasta, ei hyvinvointipalveluista
Purran mukaan sote on kammottavassa kunnossa.
&#8211; Se, mitä itse kuulen eniten vaaliteltoilla, on että ihmiset eivät saa aikoja, eivät pääse hoitoon, ja myös nuoret tarvitsevat apua.
Purran mukaan seuraavien hallitusten on laitettava soten korjaamiseen kaikki tarmonsa. Säästöjä varsinaisista hyvinvointipalveluista ei kuitenkaan voi tehdä.
&#8211; Onneksi asioita voi aina tehdä paremmin. Nykyinen sote-malli rakentuu hallinnollisen ja poliittisen byrokratian päälle, joten hukkakäyntiä on paljon. Sinne menee paljon rahaa, joka on pois ihmisten palveluista.
Perussuomalaiset katsoo, että tilanteessa, jossa sote-palveluihin ei ole riittävästi rahaa, suomalaiselta veronmaksajalta kerättyjen miljardien eurojen kaataminen ulos maasta, esimerkiksi kehitysapuun, tulisi lopettaa.
&nbsp;

Purra: Sote on kammottavassa kunnossa – ”Seuraavien hallitusten on laitettava soten korjaamiseen kaikki tarmonsa”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan erinäisissä vaalikeskusteluissa on tullut selväksi, että hallituspuolueilla ei ole miljardilupauksilleen taloudellista selkänojaa. Purra huomauttaa, ettei hallitus ole kohdentanut rahoitusta riittävästi edes hyvinvointialueiden käynnistymiseen, ja monilla alueilla on jo nyt kriisitunnelma.

&#8211; Kyse on toki paljon puhutusta palkkaharmonisoinnista, mutta myös erityisesti muista käynnistämis- ja muutoskustannuksista, kuten ICT- ja tietojärjestelmätoiminnoista, jotka ovat elintärkeitä koko aluesoten onnistumisen kannalta, kertoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
&#8211; Kunnat ylittävä integraatio ja koko alueuudistuksen idea edellyttävät toimivia yhteisiä järjestelmiä. Ilman niitä kaikki jää laahaamaan eikä mahdollisuuksia hyviin uusiin toimintoihin ole. Kyse ei siis ole ”vain tietotekniikasta” vaan koko uudistuksen välttämättömistä osasista.
Huolestuttavia viestejä alueilta ja Kuntaliitosta
Erityistä huolta on kantautunut Länsi-Uudeltamaalta, Vantaa-Keravalta ja esimerkiksi Pirkanmaalta. Ne ovat saaneet vain pienen osan hakemistaan ICT:n kehitysrahoista. Esimerkiksi Länsi-Uusimaa haki 84,7 miljoonaa euroa, mutta sai vain 12,6 miljoonaa. Huomionarvoista on, että edes koko haetulla summalla ei rakennettaisi yhtä ainoaa potilastietojärjestelmää, vaan koko raha menisi yksistään hallinnon ICT-kuluihin.
&#8211; Hallitus, eritoten keskusta, joka runnoo omaa malliaan läpi, ei ole huolehtinut ihmisten elintärkeiden palveluiden turvaamisen taustalla olevien toimintojen rahoittamisesta. Kun lupauksia kansalaisille tehdään, niiden toteutuksesta pitäisi huolehtia, Purra toteaa.
&#8211; Ei ihme, että Kuntaliiton sotemuutosjohtajan mielestä pitäisi painokkaasti harkita koko uudistuksen lykkäämistä. Myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) omalta hyvinvointialueelta Pirkanmaalta on kerrottu valmistelevan johdon suulla, että rahojen puute johtaa siihen, että tavoitteisiin ei päästä. On hyvin mahdollista, että Suomen suurin hyvinvointialue Pirkanmaa ei käynnisty 1.1.2023, vaan sote jatkuu kuntakohtaisena.
Lisäbudjettiväläytyksiä vaalien pelossa
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) vastasi Ilta-Sanomien keskustelussa keskiviikkona Purran kysyessä asiasta, että hallitus on tuomassa lisäbudjetin, jolla rahoitus varmistetaan ja alueet saadaan käyntiin. Eilen Ylellä Purra yritti saada Saarikkoa vastaamaan, minkä kokoinen lisäbudjetti on tulossa.
&#8211; Pelkästään neljä suurinta hyvinvointialuetta tarvitsevat ICT:hen heti 140 miljoonaa lisää rahaa. Miten rahoitus aiotaan kattaa? Ja miksi ihmeessä rahoitus annetaan vasta sitten, kun alueiden hätähuudot kaikuvat juuri ennen vaalipäivää? Rahojen tarve on kuitenkin ollut tiedossa useita kuukausia, Purra hämmästeli.
Hallitus teki ensin hallintohimmelin ja mietti vasta sen jälkeen
Purra huomauttaa, että valtion ja muun julkishallinnon ICT- ja tietojärjestelmähankkeet tuntuvat olevan kuin mustia aukkoja eikä mitään strategiaa valtio-ostajalla tunnu olevan. Kustannukset ovat karanneet käsistä monella sektorilla poliisista sotepuolelle.
&#8211; Sitä suuremmalla syyllä tämä hallintouudistus olisi pitänyt tehdä toteuttamiskelpoisen ja ensin hoidettavan tietojärjestelmäsuunnittelun päälle. Järjestys tällä hetkellä on täysin pielessä – ensin hallintohimmeli ja sitten vasta aletaan miettiä, miten toiminta saataisiin konkreettisesti käyntiin. Erot alueiden välillä repeävät, Purra ennustaa.
Järjestelmät kehitettävä lähellä käyttäjää
Nykyiset järjestelmät, kuten asterit ja apotit, nielevät valtavia summia veronmaksajien rahaa. Pahimmassa tapauksessa ne eivät toimi ja vievät kohtuuttomasti soten tekijöiden työaikaa. Ulkomaiset firmat keräävät rahat, joita voitaisiin käyttää suomalaisiin järjestelmiin ja niiden kehittämiseen.
Purra haluaakin, että strategisesti tärkeiden tietojärjestelmien kehittäminen olisi mahdollisimman lähellä itse toimintaa, niin että käyttäjien näkemykset huomioitaisiin työn kaikissa vaiheissa.
&#8211; Esimerkki tällaisesta on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kehitetty Esko-potilastietojärjestelmä, joka saa paljon kehuja käyttäjiltään. He ovat nimenomaan voineet vaikuttaa sen kehittämiseen ja muokkaamiseen.
&nbsp;

Purra: Hallitus runnoi poliittisen himmelin ilman tarvittavaa rahoitusta ja aikaa – edes pääministerin maakunta ei todennäköisesti ole ajoissa valmis

Eduskunta keskusteli tänään tiistaina hallituksen viidennestä lisäbudjetista ja kuntataloudesta. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja ja kunta-asioista vastaavan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra toteaa kuntatalouden olevan historiallisen surkeassa jamassa. 


Riikka Purra korostaa, että varsinainen syy tälle ei ole koronavirus, mutta se on viimeistellyt kroonisten heikkouksien aiheuttaman alasajon.
Purran mukaan kriisi on iskenyt erityisesti kuntien verotuloihin, mutta samalla se kasvattaa menoja ja lisää kuntien tulevia rahoitusvastuita. Hallintovaliokunta etätapasi tänään Kuntaliiton edustajia perinteisten Kuntamarkkinoiden merkeissä.
&#8211; Velkaantuminen on hyvin rakenteellista. Jopa Espoon kaltaiset hyvien veronmaksajien ja yhteisöveron saajat ovat osin vapaassa luisussa. Helsingillä on vielä millä mällätä, mutta mikäli kaupungin johdossa ei pian oteta peiliä kauniiseen käteen, tilanne tulee kurjistumaan sielläkin, Purra sanoo.
Humanitaarinen maahanmuutto maksaa
Silmiinpistävää monessa kaupungissa ja perinteisesti hyvävointisessa kunnassa on Purran mukaan verotulojen heikko kehitys, siis myös ennen koronaa, jopa väestönlisäyksestä huolimatta.
&#8211; Ikääntyminen on krooninen ja suuria kustannuksia aiheuttava tosiasia, mutta edes nuorten aikuisten muuttaminen kuntiin ei usein korjaa asiaa parempaan. Uudellamaalla, joka siis on kuitenkin maan talouden kannalta ensiarvoinen, nuorten aikuisten maksamat verot ovat romahtaneet.
&#8211; Aina toisinaan Espoon tai Vantaan tai muun suuren kaupungin johtohenkilöt purskahtavat mediassa, että maahanmuutto maksaa, tarvitaan lisää rahaa. Näin se todella tekee. Kunpa asia ymmärrettäisiin valtakunnan tasollakin, Purra surkuttelee.
Kuntien tehtäviä karsittava – hallitus lisää niitä
Myös Kuntaliitto muistuttaa, että veropohja on kaventunut, ja yhä harvemmat maksavat kuntaveroa. Samalla myös valtionosuusprosentti on tippunut merkittävästi. Purran mukaan mikään muu ei tule kuntia pelastamaan kuin se, että niiden tehtäviä vähennetään ja ne laitetaan tärkeysjärjestykseen.
&#8211; Hallitus toimii kuitenkin täysin toisin. Se pitää itsepäisesti kiinni hallitusohjelmastaan, jossa lisätään kuntien tehtäviä. Erityisesti oppivelvollisuuden pidentäminen ja maksuton toinen aste ovat kallis ja tehoton toimi. Lukiokirjojen maksuttomuus on myös mittava tulonsiirto hyvätuloisille ja niille, jotka aivan hyvin kykenisivät ostamaan lastensa kirjat itse, Purra muistuttaa.
Purran mukaan hoitajamitoitus ja hoitotakuun parannus ovat tietenkin hyviä asioita, mutta valitettava tosiasia tällä hetkellä on, että niihin ei ole tiedossa rahoitusta. Kuntaliitto on toistuvasti korostanut, että kuntien tehtäviä ei voi lisätä ilman uutta rahoitusta ja uudistusten kanssa pitää löytyä joustoja ja porrastuksia. Tänään Kuntaliitto julkaisi näkemyksensä soteuudistuksesta. Sen mukaan uudistus uhkaa edelleen heikentää kuntien taloutta ja rahoitusasemaa.
&#8211; Kuntien tehtävien ja rahoituksen välillä on selvä ja yhä kroonisempi epäsuhta eikä se ole korjaantumassa. Kuten tapaan hokea: asiat on pantava tärkeysjärjestykseen, kaikkeen ei ole varaa, Purra sanoo.

Kuntatalouden kriisi syvenee – Purra: Verotulojen kehitys heikkoa jo ennen koronaa

Hallituksen keskiviikkona eduskunnalle esittämä lisäbudjetti lisää valtion menoja siten, että nettolainanotto nousee kuluvana vuonna 18,8 miljardiin euroon. Kokonaiskuva julkisen talouden tilasta on kansanedustaja Ari Koposen mukaan hälyttävä.

Suomen BKT supistuu voimakkaasti ja lomautukset jatkuvat. Hallituksen elvytyskokonaisuudella pyritään lieventämään koronakriisin aiheuttamaa kysynnän alentumista, mutta työllisyyttä lisääviä toimia tässäkään ei ole.
Rahaa laitetaan massiivisiin infrainsvestointeihin
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mielestä budjetissa hämärtyy vahvasti se, millaista elvytystä nyt oikeasti tarvitaan.
&#8211; Rahaa laitetaan hyvin massiivisesti julkisiin infrainvestointeihin, jota muualla Euroopassa pidetään varsin toimimattomina tapana elvyttää taloutta. Osalla tästä summasta olisi voitu korottaa sen sijaan väliaikaisesti kotitalousvähennystä tai Saksan mallin mukaisesti alentaa reippaasti arvonlisäveroa. Olen ehdottanut itse näitä molempia toimenpidealoitteissani. Nämä olisivat nopeita ja vaikuttuvia toimia niin työllisyyden kuin kulutuksen kasvattamisen kannalta, Ari Koponen ehdottaa.
Toimenpidekokonaisuus lapsiin, nuoriin ja osaamistason vahvistamiseen on sen sijaan sivistysvaliokunnan jäsenen mielestä tärkeä.
&#8211; Erityisesti tukiopetuksen vaatima tarve poikkeusolojen jälkeen on suuri ja tähän tulee varata riittävästi resursseja. Ilokseni huomasin, että opetus‑ ja kulttuuriministeriö on avannut 84 miljoonan erityisavustuksen, jota kunnat voivat jo hakea, kertoo Koponen.
Säästöjä toimimattomasta kehitysavusta 
Hallitus väittää, ettei ole kohteita mistä leikata. Koposen mielestä meillä olisi ainakin kaksi nopeaa reittiä saada 700 miljoonaa euroja lainarahan tilalle, eikä se vaikuttaisi suomalaisten elämään millään lailla.
&#8211; Verovapautta nauttivien, kymmeniä miljoona osinkoja makselevien, ay-liikkeiden tulisi lopettaa vastuunvälttely ja osallistua talkoisiin. Ex-ministeri Katri Kulmuni kertoi vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni hallituksen selvittävän onko 5 prosentin lähdevero verovapaille osingoille vuoteen 2022 mennessä mahdollinen. Tällä tavoin saataisiin 400 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Nyt julkisen talouden suunnitelman veroperustemuutoksissa ei ole enää mainintaakaan tästä ay-liikkeiden verottamista. Miksi emme muutenkaan aseta samoja sääntöjä kaikille, eli normaali pääomavero kaikista sijoituksista? Koponen ihmettelee.
Myös priorisointia on tehtävä. Kaikista ei-välttämättömistä menoista tulisi pidättäytyä.
&#8211; Maksamme toimimatonta ja korruptoituneita valtarakenteita pönkittävää kehitysapua yli miljardin tänä vuonna &#8211; eli yli 3 miljoonaa euroa päivässä. Tämä on jaloa, mutta omaksi velaksi täysin vastuutonta. Hallitus ei ole valmis leikkaamaan kehitysavusta senttiäkään, sen sijaan jopa paisutti summaa viime vuodesta 300 miljoonalla. Miksi hallitus ei halua käyttää näitä rahoja työllisyyteen ja kriisin hoitoon ensisijaisesti kotimaassa?

lisäbudjetti

Ruotsilta 1,4 miljardin kruunun lisäsatsaus uusiin vankiloihin, paikkojen määrä kolminkertaistuu – Jomshof: ”Tärkeintä on saada kaduilta pois henkilöt, jotka ovat uhkana aivan tavallisille ihmisille”

Purra: Sote on kammottavassa kunnossa – ”Seuraavien hallitusten on laitettava soten korjaamiseen kaikki tarmonsa”

Purra: Hallitus runnoi poliittisen himmelin ilman tarvittavaa rahoitusta ja aikaa – edes pääministerin maakunta ei todennäköisesti ole ajoissa valmis

Kuntatalouden kriisi syvenee – Purra: Verotulojen kehitys heikkoa jo ennen koronaa

Koponen: ”Hallituksen ennätyssuuri budjetti on jalo, mutta omaksi velaksi täysin vastuuton”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025