Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

lisälasku

Perussuomalaiset ei hyväksy missään olosuhteissa kansallista liikenteen päästökauppaa, kommentoi puolueen puheenjohtaja Riikka Purra. Kansallinen päästökauppa nostaisi polttoaineiden pumppuhinnat sikamaisen korkeiksi. Tuore Ilmastopaneelin raportti arvioi kansallisen päästökauppajärjestelmän korotusvaikutukseksi 30-80 senttiä polttoaineen litrahintaan.

&#8211; Jos SDP kantaisi aidosti huolta kehä kolmosen pohjoispuolella olevien kansalaisten elämisen ehdosta ja yritysten toimintaedellytyksistä, olisi liikenneministeri Timo Harakka tyrmännyt välittömästi Ilmastopaneelin esitykset. Hän totesi vain, että bensan hinta nousee vääjäämättömästi, Riikka Purra ihmettelee.
&#8211; SDP-vetoinen hallitus ajaa liikenteen päästötavoitteellaan täysin nurkkaan. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt 2030 mennessä. Tällä liian kireällä aikataululla päästötavoitteiden toteuttamisen hintalappu on autoilijoille ja yrityksille kohtuuttoman suuri.
Maariski kasvaa merkittävästi
Logistiikkakustannukset ovat eräs keskeisimmistä yritysten kustannuskomponenteista. Ne ovat nousussa muutenkin. Kansallinen päästökauppa nostaisi kustannuksia pitkälle kipurajan yli.
&#8211; Jos logistiikkakustannuksia ei voida ennustaa luotettavasti, Suomen maariski kasvaa merkittävästi, Purra muistuttaa.
”Suomea ennallistetaan kivikaudelle”
Purran mukaan yritykset seuraavat tarkasti eri maiden poliittisia suunnitelmia ja niistä aiheutuvia maariskejä.
&#8211; Konsernit turvaavat kokonaiskannattavuuttaan riskilaskelmilla. Jos riskit kasvavat liian suuriksi, Suomeen sijoitetut tehtaat suljetaan, eikä uusia tehtaita maahamme enää sijoiteta.
&#8211; SDP-vetoinen hallitus on pakkolaeilla ja hintojen korotuksilla lopettamassa fossiilisten polttoaineiden käytön ennen kuin korvaavia tuotantomuotoja on ehditty kehittää. Suomea ennallistetaan kivikaudelle.
Hintojen nousu kurittaa jo nyt
Purra kertoo samalla tulevasta ohjelmajulkistuksesta:
&#8211; Perussuomalaiset julkistaa tammikuussa sinivalkoisen siirtymän ohjelman. Siinä kuvataan keinot, joilla sekä hiilidioksidipäästöjä minimoidaan että lasketaan sähkön ja polttoaineiden hintoja, Purra kertoo.
&#8211; Suuri osa suomalaisista miettii tälläkin hetkellä, miten he selviävät nousseiden hintojen kanssa. On hävytöntä, että he saavat lisää laskuja hallitukselta ja Ilmastopaneelilta.

Purra kansallisesta päästökauppajärjestelmästä: Hävytöntä, että SDP kiihdyttää yrittäjien ja autoilijoiden kurittamista

Perussuomalaiset tyrmää kansallisen energia- ja ilmastostrategian haitallisena Suomen kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas huomautti puolueen ryhmäpuheenvuorossa, että hallitus tunnustaa ohjelman heikentävän ostovoimaa ja heikentävän työllisyyttä. 


Mauri Peltokangas luetteli vaikutusarvioita raportista:
&#8211; Päästöjen vähentämiseksi tarvittavat toimet aiheuttavat lisäkustannuksia, jotka kasvavat päästöjen vähennystavoitteen myötä.
&#8211; Päästöjen vähennysten lisähinta leikkaa kotitalouksien ostovoimaa, jolloin kulutuskysyntä laskee ja myös kulutustavaroiden kysyntä laskee.
&#8211; Ilmastopolitiikka aiheuttaa “rakennemuutoksia”: kokonaistyöllisyys pienenee, kotitalouksien asuminen ja liikkuminen kallistuvat, ja samalla myös muiden tuotteiden ja palveluiden hinnat kohoavat.
Talousvaikutuksia arvioitu minimaalisesti
Kokonaisuudessaan 146-sivuisessa selonteossa käsitellään kansantaloudellisia vaikutuksia vain kolmen sivun verran.
&#8211; Perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia tai sukupuolivaikutusten arviointia te olette kuitenkin käsitelleet kymmenen sivun verran. On surullista lukea millaisessa tärkeysjärjestyksessä asiat teillä ovat! Peltokangas latasi.
Hallitus haluaa vaieta vaikutuksista
Selonteko kertoo sähköistämisen tehostavan taloutta, mutta Peltokangas arvioi, että koska sähköä ei tule olemaan riittävästi vuosiin Euroopassa, todellisuus tulee olemaan aivan toisenlainen.
&#8211; Mitä enemmän sähköistämme, sen vähemmän tuottavia me tulemme olemaan.
&#8211; Ilmastopolitiikka köyhdyttää suomalaisia, ja teidän selontekonne myöntää tämän ääneen, vaikka te täällä eduskunnassa yritätte muuta väittää! Ei ihme, että te haluatte ennemmin puhua sukupuolivaikutuksista, Peltokangas totesi.
Tavoite täysin epärealistinen
Peltokangas huomautti, että hallitusohjelman asettama hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 on huomattavasti kunnianhimoisempi kuin EU:n sitova tavoitevuosi.
Hallituksen Suomelle asettama tavoite edellyttää jo vuoteen 2030 mennessä suurempia päästövähennyksiä kuin mitä nykytietämyksen valossa on mahdollista saavuttaa. Tavoitteet jäävät perussuomalaisten arvion mukaan EU:lta ja etenkin Suomelta saavuttamatta.
Sähkön hintaan ei esitetä ratkaisuja
Selonteko ei Peltokankaan mukaan esitä pitkän aikavälin ratkaisuja sähköntuotantokapasiteetin riittävyyteen ja sitä kautta sähkön hintaan.
&#8211; Perussuomalaiset on viime syksystä lähtien varoittanut uhkaavasta energiakriisistä ja esittänyt erilaisia toimenpiteitä, niin akuutteja ja nopeita kuin rakenteellisia uudistuksia. Ei ole kelvannut.
&#8211; Venäjän hyökkäys on energiakriisin vain akuutti aiheuttaja. Sähkön hinnan moninkertaistuminen ja uhka sen loppumisesta Euroopassa ja Suomessa johtuu pitkään harjoitetusta energia- ja ilmastopolitiikasta, joka on mahdollistanut Venäjä-riippuvuuden, Peltokangas arvosteli.
Tämä aiheuttaa Peltokankaan mukaan sen, että työssäkäynti on monelle kannattamatonta, maatalous on hätätilassa, kuluttajahinnat kasvavat ja yritysten kilpailukyky heikkenee.
Sähkökatkot ovat hallituksen vaihtoehto
Peltokangas syytti hallitusta siitä, että se on omilla toimillaan ajanut turvetuotannon alas. Lisäksi hallitus ei Peltokankaan mukaan keskity vara- eikä säätövoimaan eikä se ole antanut selonteossa ydinvoimalle sen ansaitsemaa roolia.
&#8211; Nämä puutteet johtavat siihen, että hallitus aikoo hoitaa energiakriisiä kiertävillä sähkökatkoilla, Peltokangas huomautti.
&#8211; Kun ensi talvena tavalliset suomalaiset istuvat kylmissä kodeissaan kynttilän valossa Afrikan tähteä pelaten, on ilmastopolitiikka ajautunut henkiseen ja taloudelliseen konkurssiin. Ennen vaalipäivää moni ehtii kärsiä vilua ja nälkää, kiitos hallituksen saamattomuuden!
Muille maille rahaa riittää
Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa vuosikertomuksessaan, että Suomi on ulkoministeriön kehitysyhteistyön puitteissa maksanut vuosina 2010–2021 1 207 miljoonaa euroa muiden maiden ilmastotoimia.
&#8211; Kuulitte oikein, 1,2 miljardia euroa veronmaksajilta kerättyä rahaa! Tämä voi olla ilmastonkin kannalta kustannustehokkaampaa toimintaa kuin suomalaisten kurittaminen, mutta VTV toteaa seuraavaa, tarkka lainaus:
”Tarkastuksessa havaittiin, että Suomella ei ole kuitenkaan ollut julkista suunnitelmaa kasvavan ilmastorahoituksen määrästä, kohdentamisesta tai tuloksellisuudesta.”
Ja lahjoittaminen muualle lisääntyy
VTV toteaa pääministeri Sanna Marinin hallituksen linjanneen, että Suomen ilmastorahoitusta lisätään. Jo nyt kehitysyhteistyövaroista 15 prosenttia menee ilmastohankkeisiin.
&#8211; Tämä siis ilman kunnollisia suunnitelmia tai tuloksellisuuden seurantaa! Tämän kokoluokan vastuuttomuus on ennenkuulumatonta jopa vihervasemmiston lempiaiheessa, maailman halaamisessa, Peltokangas ihmetteli.
Keskuspankin painokoneet yskivät jo
Peltokangas arvosteli myös EU:n ilmastotoimia sisältävää 55-valmiuspakettia, joka alustavien vaikutusarvioiden mukaan aiheuttaa miljardien vuotuisen lisälaskun suomalaisille.
&#8211; Kun Suomi on hoitanut oman ilmastotaakkansa erinomaisesti, Suomelta vaaditaan enemmän toimia. Luulisi, että aiemmista seikkailuista, solidaarisuuden nimellä kulkevasta Suomen lypsämisestä ja edelläkävijyysriemuista olisitte jo oppineet jotain. Hallituksemme EU-edunvalvonta ja asioiden tärkeysjärjestys ovat surkeaa ja sekaisin.
&#8211; Tuntuu siltä, että sekä EU että te, arvoisa hallitus, elätte unimaailmassa. Jos ette ole huomanneet, keskuspankin painokoneet yskivät jo, kun markkinakorot ovat nousseet. Suomalaisten rahat eivät tähän tule riittämään, eikä taikaseinä tule teidän hankkeitanne maksamaan, Peltokangas painotti.

Peltokangas: Hallitus myöntää itsekin – ilmastostrategia vie suomalaisten rahat ja työt

Perussuomalaisten ankarasti kritisoima 59 miljardin euron uusi EU-rahasto nytkähti eteenpäin, ja järjestely tulee kasvattamaan Suomen maksuja unionille 200-300 miljoonalla. Näin siitäkin huolimatta, että vain pari viikkoa sitten hallitus väitti eduskunnalle, ettei Suomi hyväksy rahastoa.

Reilu vuosi sitten käytiin eduskunnassa kovaa vääntöä EU:n elvytyspaketista, jolloin perussuomalaiset vyörytti esille kattavasti EU-elvytyspaketin ongelmia ja toi esille näyttöä siitä, että paketti on Suomelle haitallinen.
Ministerien puheet EU-tulonsiirtojen tarkkarajaisuudesta ja kertaluonteisuudesta on vuodessa jo unohdettu, sillä unionista puskee ulos jo seuraavaa tulonsiirtovälinettä.
Suomalaiset maksavat muiden maiden sosiaaliturvaa
EU:ssa pitkään tekeillä ollut sosiaalinen ilmastorahasto on nytkähtänyt eteenpäin, ja vieläpä ilman EU:ssa budjettiasioissa perinteisesti noudatettua yksimielisyysvaatimusta.
Arvaatko jo, mikä on suomalaisen veronmaksajan rooli tässä kuviossa? Arvasit aivan oikein.
Tällä kertaa suomalaiset pääsevät maksamaan muiden EU-maiden kansalaisten sosiaaliturvaa, eli duunareilla on edessä ylityötunteja EU-tulontasauksen nimissä. Arvioiden mukaan Suomen nettomaksuosuus sosiaalirahastoon seitsemän vuoden kaudelle on 200-300 miljoonaa euroa.
Ministeri väitti eduskunnalle: Suomi ei hyväksy
Pitikö sosiaalirahastoa tulla ollenkaan tai pitääkö Suomen olla siinä mukana? Jos tarkastellaan ministerien eduskunnalle pari viikkoa sitten antamia vastauksia, niin kansanedustajille kerrottiin hallituksen taholta, että Suomi olisi jäämässä ulkopuolelle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyi suoraan eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselta (sd), tuleeko hallitus torjumaan uuden EU- tulonsiirtovälineen. Vastaukseksi Tuppurainen vihjaili, että kyllä tulisi.
&#8211; Ja me emme kannata sitä, että luotaisiin EU-väline, jossa annettaisiin suoria tulotukia kotitaloudelle. Suomi vastustaa sitä, meidän kantamme on tähän hyvin kriittinen, Tuppurainen vastasi.
Kansanedustaja Olli Immoselle annettu vastaus oli jo selväsanaisempi:
&#8211; Sanotaan nyt selväksi vielä se, että Suomi ei ole hyväksymässä komission ehdottamaa ilmastotoimien sosiaalirahastoa, Tuppurainen sanoi.
Selväsanaisuudesta huolimatta toisin näyttää nyt käyvän.
Hallituksen puheisiin ei voi luottaa
Sosiaalisen ilmastorahaston eteneminen on jälleen uusi esimerkki siitä, että hallituksen ministerien puheisiin ei voi luottaa, sillä olipa vastaus eduskunnalle mitä hyvänsä, jonkinlainen vedätys seuraa yleensä aina.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kyselytunnilla toistin selkeän kantani sosiaalirahastosta. Ehdotettu sosiaalirahasto ei voi edetä. Se ei ole ajatus, jonka suomalainen veronmaksaja voisi hyväksyä. <a href="https://t.co/bRbDXFKSjW">https://t.co/bRbDXFKSjW</a>
&mdash; Annika Saarikko (@AnnikaSaarikko) <a href="https://twitter.com/AnnikaSaarikko/status/1453733695387406337?ref_src=twsrc%5Etfw">October 28, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Hallituksen sumuttaminen tapahtuu yleensä niin, että yksi ministeri puhuu yhtä, ja toinen ministeri sitten myöhemmin jotain muuta, jolloin alkuperäiseen kysymykseen aiemmin saatu vastaus osoittautuu valheelliseksi.
Näin tälläkin kertaa, sillä <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f894cba9-0790-484a-89cd-1bf9a7f5cac8">sosiaalirahaston etenemisestä</a> kertoi eilen &#8211; ei suinkaan Tuppurainen &#8211; vaan ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.). Pääministeri Sanna Marin (sd) valitsee yleensä kiusallisessa tilanteessa vaikenemisen taktiikan, eli pysyttelee takavasemmalla sanomatta sanaakaan.
Suomesta tulossa ikuinen nettomaksaja
Perussuomalaiset vaatii hallitukselta täystyrmäystä sosiaaliselle ilmastorahastolle. Perussuomalaisten kansanedustaja Immonen huomauttaa, että Suomesta on tulossa ikuinen EU-nettomaksaja, ja lisäksi EU operoi jälleen sellaisella politiikan alueella, joka ei sille perussopimusten mukaan edes kuulu.
&#8211; Tätä ei voida hyväksyä, ja hallituksen on yksiselitteisesti <a href="https://stage.sudev.fi/sosiaalinen-ilmastorahasto-tekisi-suomesta-toisten-eu-jasenvaltioiden-sosiaaliturvan-maksajan-perussuomalaiset-vaativat-hallitukselta-taystyrmaysta-rahastolle/">tyrmättävä</a> tällaiset esitykset, Immonen vaatii.

Näin hallitus sumutti eduskuntaa EU:n sosiaalirahastosta – suomalaisille lankeamassa satojen miljoonien lisälasku

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on ottanut sanomalehti Kalevan tuoreessa kolumnissaan kantaa hallituksen ideologiseen ilmastopolitiikkaan, jonka seurauksena yksityisautoilu vaikeutuu.

&#8211; Suomen päästöt ovat noin 1,1 promillea globaaleista päästöistä. Siten suomalaisten ilmastoteoilla on parhaimmillaankin vain symboliarvoa. Suomi on lisäksi ilmastotoimissaan Euroopan maiden kärkijoukossa, Olli Immonen kirjoittaa.
Immosen mukaan kansalaisten on vaikea ymmärtää Suomessa vallitsevaa ilmastohysteriaa ja yksityisautoilijoiden syyllistämistä, kun suomalaisten vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutokseen ovat lähes olemattomat.
&#8211; Nykyhallitus vierittää ilmastopolitiikkansa teollisuuden, autoilijoiden ja yrittäjien maksettavaksi.
&#8211; Hallitus on lähettänyt pitkin vaalikautta hiilineutraalisuuskuplastaan uusia lisälaskuja suomalaisperheille. Elinkustannukset ovat nousseet erityisesti polttoaineiden ja lämmityspolttoöljyn hintojen nousun myötä. Hallituksen tavoite lähettää suomalaiset kävelemään, pyöräilemään ja kilometritehtaalle on vastuutonta.
Suomalaisten arkea ei saa vaikeuttaa
Immonen painottaa, että välttämättömät elinkustannukset eivät saa lohkaista kohtuutonta osaa suomalaisten ansioista.
&#8211; Palkan on riitettävä elämiseen. Sähkön sekä liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verotusta on kevennettävä kohti EU:n minimitasoa. Näiden verojen ja maksujen laskeminen tuo perheille ostovoimaa ja helpotusta arjen menoihin.
Immosen mukaan suunniteltu polttoaineiden päästökauppa ei saa toteutua, sillä arvioiden mukaan se tarkoittaisi jopa yli kahden euron litrahintoja polttoainemittarilla.
&#8211; Toteutuessaan se rapauttaisi ostovoimaa, työssäkäynnin kannattavuutta ja siirtyisi suoraan kuluttajahintoihin, koska jopa 90 prosenttia päivittäistavaroistamme kulkee kumipyörillä.
&#8211; Verojen osuus bensiinin litrahinnassa on nyt noin 75 prosenttia ja dieselin hinnassa 55 prosenttia. Vertailun vuoksi todettakoon, että Yhdysvalloissa polttoaineverotusta on kiristetty viimeksi 30 vuotta sitten.
Immonen kritisoi erityisesti hallituspuolue keskustaa siitä, että puolue ei ole todellisuudessa pitkään aikaan ajanut mainostamaansa syrjäseutujen asiaa.
&#8211; Keskusta lupailee rahaa maaseudulle, muttei halua myöntää, että tuo raha tullaan perimään moninkertaisesti takaisin esimerkiksi yksityisautoilijoita kurittamalla.
Hallitus ilmastoposeeraa ja kansa maksaa
Immosen mukaan Suomessa ei tulla pääsemään koskaan tilanteeseen, jossa kaikkien ihmisten liikkuminen voitaisiin turvata julkisten liikennevälineiden avulla.
&#8211; Yksityisautoilu on monelle kansalaiselle elinehto, ja siksi sen pitää olla kohtuuhintaista. Hallituksen halu päästä poseeraamaan ilmastotoimillaan ei saa johtaa suomalaisten autoilijoiden kurittamiseen. Hallituksen keskusjohtoinen pyrkimys määrätä, minkälaisilla autoilla suomalaiset saavat jatkossa liikkua ei tule saamaan kansalaisten enemmistön tukea taakseen.
&#8211; Hallitusohjelma on laitettava ilmastopolitiikan osalta kokonaan uusiksi. Nyt on tärkeintä huolehtia omasta kansasta. Suomalaisen työntekijän ja autoilijan yliverottaminen on lopetettava, Immonen vaatii.

Immonen: Hallitus on lähettänyt pitkin vaalikautta hiilineutraalisuuskuplastaan uusia lisälaskuja suomalaisperheille – ”Yksityisautoilun kurittaminen lopetettava”

Tämänhetkisten tietojen mukaan Suomi lahjoittaa EU-elvytysrahaston nimellä kulkevaan tukipakettiin 8,6 miljardia ja saa takaisin 3,7 miljardia, eli Suomi nettomaksaa lähes viisi miljardia euroa. Kansanedustaja Ville Tavio huomauttaa, että kyse on tulonsiirrosta, minkä olisi laitonta EU-perussopimusten mukaan ja todennäköisesti myös Suomen perustuslain mukaan. &#8211; Perussuomalaiset haluaakin pitää kiinni säännöstä, jonka mukaan jokainen EU-maa vastaa omista veloistaan, Tavio sanoo.

Tuumaustunnilla julkistettiin tänään perussuomalaisten Kantar TNS:llä teettämä tuore tutkimus, jonka tulokset osoittavat, että selvä enemmistö kansalaisista ei ole valmis antamaan euroakaan EU:n elvytysrahastolle eikä euron tukemiseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio toteaa, että EU-elvytysrahasto on tosiasiassa peitelty etelän euromaiden tukipaketti. Tämänhetkisten tietojen mukaan Suomi lahjoittaa rahastoon 8,6 miljardia ja saa takaisin 3,7 miljardia, eli Suomi nettomaksaa lähes viisi miljardia euroa.
&#8211; Tämä on tulonsiirtoa, minkä ensinnäkin pitäisi olla laitonta EU-oikeuden mukaan ja nähdäkseni se on sitä myös Suomen perustuslain mukaan. Perussuomalaiset kuitenkin haluaa pitää kiinni säännöstä, jonka mukaan jokainen EU-maa vastaa omista veloistaan, Tavio sanoo.
Kymmenkertainen lisälasku
Hän huomauttaa, että Suomen viiden miljardin maksuosuus rahastossa tarkoittaa jopa 2 000 euron lisälaskua aivan jokaista työssäkäyvää suomalaista kohden. Summa on jopa kymmenen kertaa enemmän kuin mitä EU-jäsenmaksun osuus jokaista työssäkäyvää suomalaista kohden tällä hetkellä on.
&#8211; Tuoreiden tutkimustulosten perusteella ihmiset ovat valmiita maksamaan vuositasolla vain 10-50 euroa EU-menoihin, joten ne rahat eivät mitenkään riitä EU:n elvytysrahasto-nimellä kulkevaan, koronakriisin varjolla valmisteltuun tukipakettiin.
EU hamuaa tukipaketilla lisää valtaa
Tavion mukaan komission suunnittelema tukipaketti osoittaa myös, miten EU haluaa kahmia lisää talouspoliittista valtaa Ison-Britannian EU-eron jälkeen.
&#8211; Kun Brexit toteutui, siinä vaiheessa mietin itse, että nyt EU voisi lopettaa liittovaltiokehityksen ja kenties palata kohti kauppaliittoa. Kävi kuitenkin päinvastoin: komissio otti linjan, jonka mukaan liittovaltiota ajetaan entistä vahvemmin.
Tavion mukaan komission ajatus näyttää olevan, että tiukemmalla integraatiolla voidaan estää uudet Brexitit.
&#8211; Kun maat sidotaan taloudellisesti yhteen, se tarkoittaa samalla sitä , että liittovaltiosta lähteminen on vaikeampaa. Yhteisillä velkavastuilla komissio voi uhkailla maita sillä, että unionista lähteminen johtaisi maksukyvyttömyyteen. Uhkana olisivat EU:n kautta realisoituvat suuret takausvastuut.
Tavio laskee, että EU-tukipakettiin uppoavalla viidellä miljardilla saataisiin kotimaassa aikaiseksi paljon hyviä asioita.
&#8211; Sillä saataisiin rahoitettua hoitajamitoitus, voitaisiin korjata kaikki homekoulut ja päiväkodit ja kaikkiin eläkkeisiin saataisiin korotukset. Samoin olisi mahdollista toteuttaa veronalennukset työntekijöille ja yrittäjille. Nyt ne rahat ollaan lähettämässä EU:lle.
Suomalaisten rahaa veronmaksuhaluttomille italialaisille
EU-tukipaketin suurimpien edunsaajien joukkoon kuuluu Italia, jossa verotus on Suomea selvästi matalammalla tasolla. Italia on myös EU:n johtava veronkiertomaa.
Tavion mukaan Italia on köyhä maa, jossa on rikas kansa ja Suomi rikas maa, jossa on köyhä kansa. Hän antaa yhden lisäesimerkin.
&#8211; Suomessa yleinen arvonlisävero on 24 prosenttia ja Italiassa 22 prosenttia. Suomessa ruuan arvonlisävero on 14 prosenttia, kun Italiassa ruuan arvonlisävero on vain neljä prosenttia.
&#8211; Ruuan arvonlisäverotuksessa maiden välillä siis on jopa kymmenen prosenttiyksikön ero. Italialaisen ostovoima on matalamman verotuksen johdosta paljon parempi kuin suomalaisella.
Tavio on eduskunnassa usein kysynyt muilta kansanedustajilta, miksei Italia korjaa omaa verojärjestelmäänsä.
&#8211; On selvää, että Italian valtio hoitaa itse omaa talouttaan huonosti. Jos Italia on nyt talouskriisissä, niin voidaan kysyä, miksei se sitten nosta verotustaan esimerkiksi Suomen tasolle. Minulle on sanottu, että Italian poliittisessa ilmapiirissä veronkorotukset eivät vain ole mahdollisia. Minusta on silti käsittämätöntä, ettei Italiaa vaadita laittamaan omaa talouttaan kuntoon.
EU käyttää jo nyt taloudellista määräysvaltaa Suomeen
Perussuomalaiset on usein todennut, että EU:n tulisi olla ensisijaisesti kauppaliitto, ja vasta toissijaisesti jotain pidemmälle lainsäädännöllisesti menevää. Mutta onko EU jo nyt liittovaltio? Tavion mukaan määritelmä on makuasia. Tavio kuitenkin esittää eräitä keskeisiä huomioita EU:n nykytilasta.
&#8211; EU-lainsäädäntö on Suomen kansallisen lainsäädännön yläpuolella. EU:n tuomioistuimella on päätösvalta yli Suomen korkeimman oikeuden, eli EU jo pitkälti määrää Suomen oikeuskäytännöstä.
&#8211; EU myös määrää, miten saamme Suomessa käyttää osan rahoistamme, eli esimerkiksi maatalouden tukirahoitukselle pääsääntöisesti tarvitaan EU-komission hyväksyntä. On useita muitakin asioita, joissa EU nyt jo käyttää taloudellista määräysvaltaa Suomeen.
Suomen Pankki kuuluu Euroopan keskuspankkijärjestelmään.
&#8211; Keskuspankki onkin usein mainittu konkreettisena liittovaltion tunnusmerkkinä. On myös huomattava, että suomalaiset eivät voi vaikuttaa siihen, ketkä istuvat lainsäädäntöesityksiä tekevässä EU-komissiossa.
Tuliko Suomesta EU:n ajopuu?
Tavion mielestä EU on jo nyt liittovaltio.
&#8211; Tai vähintäänkin voidaan sanoa, että EU on voimakkaasti liittovaltion tunnusmerkkejä jo omaava valtioliitto.
Kansanedustaja pohtii, onko Suomesta tullut EU:n ajopuu.
&#8211; Jäsenyys ajopuuna merkitsee sitä, että Suomi hyväksyy kaikki komission ja EU:n metkut, maksaa kaikki ehdotukset eikä koskaan sano ei. Ja jos ei koskaan sano ei, niin silloin neuvotteluvoima EU:ssa on käytännössä olematon: ei ole mahdollisuutta pärjätä neuvotteluissa.

EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa

Hallitus kuvittelee, että Suomi on kokoaan suurempi maailmalla. Talousarvioesitys ensi vuodelle noudattaa valitettavan johdonmukaisesti tätä suuruudenhullua ajatusta, perussuomalaiset toteavat.

Hallitus nimittää ilmastojohtajuudeksi polttoaineveron korotusta, joka nostaa maailman maista aiemmin kolmanneksitoista kalleimman polttoaineen nyt jo yhdeksännelle sijalle.
&#8211; Sijoitus ei ole kunniaksi. Ilmasto ei kiitä, mutta nousseet kuljetuskustannukset siirtyvät täysimääräisesti tuotteiden hintoihin, köyhimpiä kaikkein eniten kurittaen, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenvuoron eduskunnassa käyttänyt kansanedustaja Jani Mäkelä.
Päättävissä pöydissä Suomen etua vastaan
Perussuomalaiset ihmettelevät, miksi hallitus ilmoittautuu vapaaehtoiseksi taloudellisten motiivien liikkeelle ajamien siirtolaisten taakanjakomekanismiin.
&#8211; Ei ole perälautaa tai ajatusta, mitä tehdään, kun Turkin raja vuotaa taas ja kun meritaksitoiminta Libyan rannikolta kiihtyy. Edellinenkin siirtolaiskriisi on hoitamatta, laittomasti maassa oleskelee edelleen tuhansia, mutta kerjäämällä kerjätään uusia ongelmia.
&#8211; Jälleen kerran ollaan niissä pöydissä, joissa laskut kouraan jaetaan. Rinteen hallitus edistää euroalueen yhteisen budjetin perustamista. Siinä oltaisiin yhteisvastuullisesti takaamassa lainoja muille maille ja sitomassa jäsenmaiden talouspolitiikkaa yli hallituskausien, perussuomalaiset sanovat.
Perussuomalaiset huomauttavat, että hallitus, kokoomuksen tuella, antautui jo ennalta miljardiluokan lisälaskuun Suomelle, kun nettomaksuosuutemme nousee EU:n uudessa rahoituskehyksessä.
&#8211; Suomelle hankitaan turhalla riitelyllä Euroopasta uusia vihamiehiä ja liittolaissuhteita tiukan talouden pohjoisiin maihin heikennetään.
Hallitus halpatyövoiman perässä
Aluepolitiikaksi väitetään sitä, että nostetaan lämmityksen ja liikenteen hintaa, laiminlyödään tieverkon korjaamista ja heikennetään maatalouden edellytyksiä.
&#8211; Jopa maakuntakeskukset tyhjennetään valtion palveluista, kuten poliisilaitoksista ja verotoimistoista, perussuomalaiset ihmettelevät.
&#8211; Maaseudun näivettämisen myötä asukkaat saadaan pakenemaan arvottomiksi muuttuneista asunnoistaan asutuskeskuksiin ammattiyhdistysten vuokralaisiksi.
Hallitus on heittänyt perinteiset suomalaiset arvot on romukoppaan ja tilalla on monikulttuuria.
&#8211; Kaiken tarkoituksena tuoda Suomi täyteen ulkomaista halpatyövoimaa. Vaikka motiivit ovat erilaiset, tämä halpatyövoimakiima on yhteinen niin kokoomukselle kuin vihervasemmistollekin.
Perheiden ostovoimaa kasvatettava
Ulosotossa on yli puoli miljoonaa suomalaista. Heidän veloistaan iso osa on 1990-luvun alun eurokriisin peruja. Perussuomalaiset esittävät tulevan syksyn vaihtoehtobudjetissaan toimenpidekokonaisuuden ulosottovelallisten aseman parantamiseksi.
Kun hallitus aikoo heikentää kotitalouksien ostovoimaa, perussuomalaisten vaihtoehdossa esitetään sen kasvattamista.
&#8211; Tuoreesta eurokriisistä ja menetystä vuosikymmenestä Suomen hallitukset ja kansalaiset selvisivät velkaantumalla. Samalla Suomi myönsi ja takasi kriisilainoja, joita ei koskaan makseta takaisin. Miksi hallitus haluaa jatkaa pään lyömistä EU:n ja euroalueen seinään? perussuomalaiset kysyvät.
USA:n, Saksan ja Kiinan teollisuuden ja kansainvälisen kaupan alamäki on käynnissä, ja on vain ajan kysymys, koska tämä negatiivinen kierre tarttuu myös palvelusektoriin. Suomi ei tälläkään kertaa tule välttymään kansainvälisten suhdanteiden heikkoudelta.
Tempputyöllistäminen ei lohduta
Jo nyt talouden kasvuennustetta on jouduttu laskemaan.
&#8211; Mitä hallitus aikoo tehdä, jos tästä alkaneesta taantumasta tulee jälleen eurojäsenyyden sivuvaikutuksena pitkittynyt matalasuhdanne? Tilanteessa, jossa suomalaiset kotitaloudet ovat ennätyksellisen velkaantuneita, perussuomalaiset kysyvät.
&#8211; Aivan erityisesti täytyy ihmetellä, missä ovat hallituksen keinot päästä 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Tutkimuksen mukaan suomalaisten valtava enemmistö ei usko hallituksen työllisyystavoitteen toteutuvan, ja syyt uskonpuutteeseen on helppo nähdä.
Perussuomalaiset huomauttavat, ettei arvonlisäveron alarajan nostolla pitkälle pötkitä.
&#8211; Kun talouskasvu pysähtyy, ei tempputyöllistäminenkään kauan lohduta. Kun listalla ei ole mitään uusia konkreettisia tuottavia työpaikkoja lisääviä toimia, vaan päinvastoin entistenkin purkamista, koko talousarvion pohja putoaa.
Hallituksen aprillibudjetti
Sdp voitti vaalit lupaamalla satasen lisää pienimpiin eläkkeisiin ja lupaamalla laittaa vanhustenhoidon hoitajamitoituksen kuntoon. Ei tule satasta, eikä tule hoitajia.
&#8211; Hoitajien sijaan tulee laki henkilöstömitoituksesta, aprillipäivänä, vähän ennen vaaleja. Hoitajamitoituksen toteutus ja rahoituksen järjestäminen jätetään seuraavan hallituksen murheeksi. Aprillia! Tämä budjetti tullaan muistamaan valevappusatasesta ja aprillihoitajamitoituksesta.
Myös puheet koulutuksen kunnianpalautuksesta voidaan unohtaa.
&#8211; Kunnia ei tuo yhtään lähiopetustuntia ammattikouluun, koska rahaa hallitus ei anna. Koulutusmiljardi ja opintotuen korotus ovat unohtuneet, perussuomalaiset toteavat.
&#8211; Valtion omaisuutta myydään uusien pysyvien, huomatkaa, pysyvien menojen rahoittamiseksi. Niitä menoja hallitus kutsuu tulevaisuusinvestoinneiksi, vaikka ne eivät ole tulevaisuutta eivätkä investointeja.
Suomalaisilla ei ole varaa haavekuviin
Perussuomalaiset toteavat, että pääministeripuolueen asemasta huolimatta sdp myötäilee vihreiden ja vasemmiston tavoitteita. Keskusta on puolestaan hylännyt koko maan kehittämisen ja perinteiset kannattajansa, duunarit ja pienyrittäjät.
&#8211; Perussuomalaisten viesti hallitukselle on, ettei suomalaisilla ole varaa haavekuviinne ja turhuuksiinne. Meille riittää Suomen kokoinen Suomi, joka on suomalaisten koti, edunvalvoja ja turvapaikka maailmassa.

lisälasku

Purra kansallisesta päästökauppajärjestelmästä: Hävytöntä, että SDP kiihdyttää yrittäjien ja autoilijoiden kurittamista

Peltokangas: Hallitus myöntää itsekin – ilmastostrategia vie suomalaisten rahat ja työt

Näin hallitus sumutti eduskuntaa EU:n sosiaalirahastosta – suomalaisille lankeamassa satojen miljoonien lisälasku

Immonen: Hallitus on lähettänyt pitkin vaalikautta hiilineutraalisuuskuplastaan uusia lisälaskuja suomalaisperheille – ”Yksityisautoilun kurittaminen lopetettava”

EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa

Turkin raja vuotaa jälleen ja meritaksitoiminta kiihtyy – Rinteen hallitus innoissaan taakanjaosta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025