Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

loikkarit

Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo näkee, että perussuomalaisista viime kesänä loikanneille ovi on nyt sulkeutunut lopullisesti. &#8211; Pelin ollessa tässä vaiheessa en näe mahdollisena, että takaisin voisi enää tulla.

Perussuomalaisten kyselytunnille oli lähetetty paljon ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Monia myös kiinnosti, vieläkö ovet olisivat auki niille, jotka loikkasivat puolueesta kesän 2017 puoluekokouksen jälkeen. Kysymyksiin vastasi puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
<iframe loading="lazy" title="Riikka Slunga-Poutsalo kyselytunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/kOMd0Hbp4K0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Pitäisikö loikkareita kelpuuttaa temppunsa jälkeen vielä puolueeseen jos he haluaisivat takaisin?
&#8211; Tilanne on se, että ne, jotka siinä alkuvaiheessa saatiin hämättyä mukaan ja jotka yön yli nukuttuaan tajusivat, että heitä on viilattu linssiin, he ovat myös hakeutuneet saman tien takaisin. Heidän osaltaan, kuten myös yksittäisten rivijäsenten osalta, tapaukset ovat olleet itsestään selviä, Slunga-Poutsalo sanoo.
Hän jatkaa, että tässä vaiheessa peliä puolueen ovi on jo sulkeutunut lopullisesti.
&#8211; En näe mahdollisena, että enää voisi tulla takaisin. Toisaalta en myöskään näe, että kenelläkään olisi edes kanttia tulla pyytämään pääsyä takaisin puolueeseen. Vastaus on siis ei.
Miten kokoomus saadaan pois hallitusvastuusta tulevalla kaudella?
&#8211; Se on äänestäjien käsissä, eli asia on meistä kaikista kansalaisista kiinni. Vähän huonosti se onnistuu, jos riippumatta siitä, millaista politiikkaa kokoomus tekee, kokoomusta kuitenkin äänestetään siten, että se on suurin tai toiseksi suurin puolue. Asia ratkeaa vaalipäivän iltana. Mutta jos kokoomus ei ole kolmen suurimman puolueen joukossa, niin sitten on jo melkoinen haaste ottaa kokoomus hallitukseen.
Mitkä ovat perussuomalaisten realistiset keinot estää ilmaston nimissä tehtäviä järjettömiä poliittisia päätöksiä?
Puoluesihteerille lähetetty kysymys viittaa polttoaineiden verotukseen ja teollisuuden häätämiseen maihin, joissa saastutetaan paljon enemmän kuin Suomessa.
&#8211; Realistinen paikka vaikuttamiseen on tietenkin hallituksessa, eli hallitusohjelman kautta. Usein kuitenkin unohdetaan, että muidenkin puolueiden pitäisi ymmärtää realiteetit. Se ei auta, jos vain yhdellä eduskuntapuolueella on se kanta, että meidän teollisuutemme &#8211; joka on Euroopan puhtainta &#8211; tarvitsee energiaverotuksen laskun, jotta pystymme investoimaan tänne. Asia pitäisi siis saada jakeluun myös muille puolueille.
&#8211; Olen hyvin hämmästynyt siitä, että esimerkiksi demarit eivät tällä hetkellä puolusta suomalaisia työpaikkoja. Perussuomalaiset on siis tässäkin asiassa ainoa konkreettinen vaihtoehto. Mitään valtakunnanpolitiikan asioita ei kuitenkaan voi tehdä yksin: muidenkin pitäisi siis tajuta se, että olisi jo korkea aika tehdä asioille jotain.
&#8211; Suomen taloudellinen tilanne ei parane sillä, että otamme nousukaudella lisää velkaa. Nyt on tehtävä hieman radikaalimpia asioita, että saamme lisää työtä ja työllisyyttä.
Miten sähkönsiirtomaksuihin saataisiin jotain tolkkua?
&#8211; Sähkölaskussa energiaveron osuus on aika iso. Yksittäisen yrityksen, joka on vielä yhtiöitetty muualle, sähkönsiirtohintoihin on valitettavasti vaikeaa puuttua muuten kuin säätämällä laissa kattohinta näille asioille.
&#8211; Nopein keino olisi energiaveron laskeminen välittömästi. Siitä olisi muutakin hyötyä, koska tavalliselle kansalaiselle jäisi tällöin enemmän rahaa kuluttamiseen ja elämiseen, puoluesihteeri toteaa.
Onko naisen euro 80 senttiä vai 97 senttiä?
&#8211; Valitsen näistä vaihtoehdoista 97 senttiä. Tässä keskustelussa yleensä unohdetaan se tilastoharha, joka syntyy kun naisvaltaisia työpaikkoja verrataan miesvaltaisiin työpaikkoihin. Ero tasoittuu sillä, jos saadaan lisää naisia levyseppähitsareiksi ja lisää miehiä julkiselle puolelle lähihoitajiksi
Miksi perussuomalaiset hallituspuolueena laski yli 30 000 turvapaikanhakijaa maahan. Teidät äänestettiin hallitukseen estämään se. Mitä te siis teitte?
&#8211; Tämä on surullinen asia, jota olen itsekin miettinyt jälkikäteen. Kysymys oli siitä, että ministerit erityisavustajineen eivät pitäneet asiaa sydämellään ja tärkeänä siten, että he olisivat pystyneet vakuuttamaan keskustan ja kokoomuksen näiden toimenpiteiden välttämättömyydestä.
&#8211; Ministeriryhmässä ei ollut yhtäkään niin perusteellisesti maahanmuuttopolitiikkaan sitoutunutta henkilöä, että he olisivat pakottaneet kokoomuksen ja keskustan ymmärtämään, mitä tässä tapahtuu. Tästä oli kysymys, joten asiaa on turha kaunistella enempää. Olen melko vakuuttunut, että tämä tilanne ei enää toistu. Yksikään näistä ministereistä ei ole enää perussuomalainen, Slunga-Poutsalo muistuttaa.
Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan valtaosa kansalaisista kannattaa koko maan pitämistä asuttuna. Miten perussuomalaiset aikoo edistää palvelujen säilymistä ja asumismahdollisuuksia syrjäseudulla?
&#8211; Seurasin jo kesällä tätä keskustelua. Vaikka pääministeripuolue keskusta esiintyy mielellään maaseudun puolustajana, niin kuitenkin monet niistä kunnista, joista palvelut ovat siirtyneet muualle, ovat olleet jo vuosikymmeniä keskustavetoisia, eli keskustalla on ollut tällaisissa kunnissa enemmistö valtuustoissa. Ei siellä mikään muu puolue ole kyennyt tekemään mitään.
&#8211; Perussuomalaisia valtuutettuja on onneksi nyt muutamaa kuntaa lukuun ottamatta joka puolella Suomea. Perussuomalaiset pystyvät vähitellen kampeamaan kokonaisuutta toiseen suuntaan. Kylien ja pienten kaupunkien toimintaedellytykset riippuvat pitkälle liikkumisen hinnasta ja terveyspalvelujen sijainnista. On edelleen aivan kohtuutonta lähteä pohjoisesta Suomesta synnyttämään Ouluun tai Rovaniemelle. Täällä kehä kolmosen sisäpuolella, missä sairaalat ovat ihan jokaisen vieressä, harvoin kukaan tulee edes ajatelleeksi, mitä se tarkoittaa, kun sairaalaan on matkaa yli 200 kilometriä. Tämä on kuitenkin monille arkipäivää. Synnytyssairaaloiden määrää pohjoisessa ei ainakaan saisi enää vähentää.
Slunga-Poutsalo muistuttaa, että ihmiset pitää syrjäseuduilla asumassa kolme asiaa: koulu, kauppa ja terveysasema.
&#8211; Lähipalvelut on siis saatava toimimaan. Siihen on mahdollista vaikuttaa lainsäädännöllä, mutta myös kuntien omalla päätöksenteolla. Ja jos maakuntahallinto vielä joskus toteutuu, sillä tulee olemaan merkittävä rooli siinä, pidetäänkö palvelut maakunnissa sillä tasolla, että jokaisella on mahdollisuus elää siellä, missä haluaa.

Vieläkö loikkarit voisivat palata perussuomalaisiin? – Puoluesihteeri vastaa: ”Takaisin pääsyä puolueeseen ei ole”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho avasi puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksen puheella, jonka Suomen Uutiset julkaisee kokonaisuudessaan:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät median edustajat, ja ennen kaikkea perussuomalaiset kansanedustajat!
Eduskuntaryhmän edellinen kesäkokous pidettiin Hyvinkäällä hiukan yli vuosi sitten. Kulunut vuosi on ollut perussuomalaisille opettelun ja itsetutkiskelun aikaa. Opettelun siksi, että suurella osalla ryhmästämme ei ollut aiempaa kokemusta oppositiossa työskentelystä. Oppositioasema vaatii edustajilta paljon itsenäisyyttä, rohkeutta, aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Toisaalta se antaa tietysti enemmän mahdollisuuksia ajaa juuri niitä asioita, joihin oikeasti uskoo.
Perussuomalaisten kaksivuotista hallitustaivalta leimasi se, että jouduttiin sitoutumaan moniin ratkaisuihin, jotka eivät olleet puolueemme ja äänestäjiemme tavoitteiden mukaisia.
Itsetutkiskelulla viittaan siihen, että sekä puolueen sisällä että sen ulkopuolella on käyty paljon keskustelua siitä, millainen puolue me olemme. Mitkä ovat meidän aatteemme ja arvopohjamme? Vuosi sitten eduskuntaryhmän kesäkokous kiteytti ryhmän linjan sanoihin ”kansallinen etu” ja ”sisäinen solidaarisuus”. Me uskomme kansallisvaltioon ja kansalliseen päätöksentekoon, ja pidämme julkista valtaa suomalaisten edunvalvontakoneistona. ”Sisäinen solidaarisuus” on ilmaisuna hiukan vaikeammin avautuva, mutta se tarkoittaa selkosuomella, että ketään ei jätetä.
Pienen ihmisen puolustaminen on aina ollut keskeinen osa perussuomalaisuutta. Kaikki puolueet julistavat pienen ihmisen asiaa, mutta me olemme realisteja: jos haluamme pitää huolta myös pienestä ihmisestä rajallisilla resursseillamme, emme voi laajentaa asiakaskuntaa kaikkiin maailman ihmisiin. Suomi ei ole syyllinen maailman ongelmiin, eivätkä meidän rahkeemme riitä niiden ratkaisemiseen.
Kulunutta vuotta eduskunnassa on hallinnut keskustelu sote- ja maakuntauudistuksesta. Olemme kuulleet paljon näsäviisaita kysymyksiä siitä, miksi arvostelemme hallituksen hanketta, vaikka olemme aiemmin olleet sitä tukemassa. Ensimmäinen vastaus on tietysti se, että koska emme enää ole hallituksessa, emme ole sidottuja kolmen puolueen kompromisseihin, vaan ajamme sellaista politiikkaa, joka vastaa omia näkemyksiämme ja Suomen etua siten kuin me sen ymmärrämme. Toinen vastaus on se, että sote-uudistus nykyisessä muodossaan ei vastaa edes sitä, mitä hallitusohjelmaan oli aikanaan kirjattu.
Lähes kaikki asiantuntijalausunnot arvioivat, että kokoomusvetoinen uudistus ei suinkaan hillitse sote-menojen kasvua vaan lisää niitä. Kyseessä on veronmaksajan kukkaron avaaminen kansainvälisille terveysalan toimijoille. Koska ongelmat ovat perusterveydenhoidon resursseissa, valinnanvapaus merkitsee pitkällä jänteellä entistä huonompia palveluja tavalliselle ihmiselle.
Perussuomalaiset on vastuullisen taloudenpidon puolue. Valtio ei voi jatkuvasti jakaa sellaista, mitä ei ole. Jos uutta velkaa otetaan nousukauden keskellä melkein kaksi miljardia euroa vuodessa, mitä on luvassa sitten, kun väistämätön laskusuhdanne koittaa?
Sekä sote- että sosiaaliturvajärjestelmän perusongelma on väestökehityksessä ja työikäisenkin väestön matalassa työllisyysasteessa. Väestön ikääntymiselle ja pienelle syntyvyydelle on vain vähän tehtävissä, mutta työllisyyttä voidaan edistää monin eri keinoin. Suomen pitää lopettaa oman oksan sahaaminen ja esimerkiksi suomalaisen teollisuuden sabotoiminen kohtuuttoman kunnianhimoisilla ympäristötavoitteilla ja korkeilla energiakustannuksilla.
Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja toiminnan laajentumista voidaan edistää veroratkaisuilla ja byrokratian vähentämisellä. Palvelualojen työllisyyttä voidaan parantaa lisäämällä keskituloisten ihmisten ostovoimaa oikein kohdennetuilla veroleikkauksilla niin ansiotuloveroihin kuin tasaveroihinkin. Köyhyysongelma ei johdu pelkästään liian pienistä tuloista, vaan ennen kaikkea siitä, että ihmisille jää palkasta liian vähän käteen, ja käteen jäävästä osasta liian paljon menee asumisen ja liikkumisen kaltaisiin välttämättömyyksiin. Arjen kalleus on perussuomalaisille keskeinen asiakokonaisuus.
Perussuomalaiset puhuvat paljon maahanmuutosta. Tämä johtuu siitä, että nopeasti kasvava ja erittäin heikosti integroitunut maahanmuuttajaväestö heikentää Suomen huoltosuhdetta entisestään, kuormittaa sosiaaliturvajärjestelmää ja pahentaa asuntopulaa varsinkin suurissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudun kunnissa kolmannes asumistuki- ja toimeentulotukiasiakkaista on ulkomaalaisia.
Maahanmuuton muut ongelmat ovat luku erikseen, ja niistä olemme saaneet viime aikoina terveitä muistutuksia naapurimaastamme Ruotsista. On itsensä pettämistä kuvitella, että muiden maiden tekemiä virheitä toistamalla voisimme päätyä parempaan lopputulokseen. Sen sijaan ongelmia voidaan ennaltaehkäistä maahanmuuttopolitiikan täyskäännöksellä. Perussuomalaiset tarjoavat selkeän vaihtoehdon ensi kevään vaaleissa.
Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta nousee keskusteluun vaalien lähestyessä. Lähes kaikki muut puolueet kannattavat saatavuusharkinnasta luopumista. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on puhunut huutavasta työvoimapulasta ja siitä, että Suomi tarvitsee osaajia ulkomailta. Todellisuudessa saatavuusharkinta kuitenkin koskee nimenomaan vähän koulutettua tai kouluttamatonta työvoimaa. On selvää, että elinkeinoelämä haluaa luoda halpatyöreservin polkemaan palkkoja ja työehtoja, mutta veronmaksajan etu tämä ei ole.
Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta on lähiviikkoina julkistamassa kattavan selvityksen saatavuusharkintaproblematiikasta ja Ruotsin kokemuksista. Tässäkään tapauksessa Suomen ei kannata orjallisesti toistaa kaikkia Ruotsin tekemiä virheitä.
Tärkein seikka, joka erottaa perussuomalaisia kaikista muista puolueista, on käsitys siitä, mitkä ovat julkisen vallan keskeiset tehtävät ja julkisen rahankäytön prioriteetit. Sanoin aiemmin, että työllistymistä ja työllistämistä on pyrittävä edistämään esimerkiksi veroleikkauksin. Herää kysymys, millä veroleikkaukset rahoitetaan. Tämä on aiheellinen kysymys, mutta samaan aikaan kaikki muut puolueet vaativat kehitysapumenojen kasvattamista puolella miljardilla eurolla vuodessa seuraavalla hallituskaudella.
Mistä nämä rahat otetaan? Mistä Suomi otti muutama vuosi sitten melkein miljardi euroa ja tänäkin vuonna sata miljoonaa euroa Ruotsin kautta tulleiden turvapaikkaturistien majoittamiseen? Mistä Suomi ottaa vuosittain yli 350 miljoonaa euroa vuodessa ulkomaalaisille maksettaviin työmarkkinatukiin ja peruspäivärahoihin? Nämä ovat poliittisia valintoja.
Media ja muut puolueet ovat sitä mieltä, että me puhumme liikaa maahanmuutosta. Näkemykseni on, että me emme suinkaan puhu siitä liikaa. Sen sijaan haasteenamme on avata äänestäjille, miksi me puhumme siitä; mikä on tämän kysymyksen suuruusluokka julkisen talouden ja väestökehityksen kannalta; ja miten se vaikuttaa moniin muihin asioihin. 
Eduskuntaryhmä on ollut kiitettävän aktiivinen viimeisen vuoden aikana, ei pelkästään eduskunnassa vaan myös kentällä.
En voi kylliksi korostaa, miten tärkeää on, että edustajat ovat näkyneet toreilla, turuilla, piireissä ja yhdistyksissä, ja muuallakin kuin omissa vaalipiireissään. Erityisen tärkeää tämä on ollut niissä vaalipiireissä, jotka viime kesän loikkausten seurauksena menettivät kansanedustajansa. Vuosi sitten, edellisen kesäkokouksen aikaan, tilanne oli vielä jossain määrin auki ja epäselvä, mutta nyt me kaikki näemme, miten asiat ovat kentällä: puolue ei ole hajonnut, suuttumus loikkareita kohtaan on suuri, ja odotukset meitä kohtaan yhtä suuria.
Kentän ja kansalaisten viesti on, että älkää te kääntäkö takkianne, lupaattehan pitää linjan.
Perussuomalaiset on Suomen paras toripuolue. Kentällä on hyvä ja motivoitunut henki. Me olemme selkeä vaihtoehto kaikille muille puolueille ensi keväänä. Uskon, että johdonmukaisella työllä ja hyvällä kampanjalla meillä on kaikki mahdollisuudet vakuuttaa katsomoon siirtyneet kansalaiset siitä, että äänestämällä voi edelleen vaikuttaa.
Tätä pelätään myös vastustajien leirissä. Toissa päivänä Yle ja tänään Helsingin Sanomat esittivät omituisia vihjailuja perussuomalaisten ja eri äärijärjestöjen yhteyksistä. Tällainen informaatiovaikuttaminen tulee varmasti jatkumaan vaaleihin asti, siinä toivossa, että ahkeralla toistolla valhe muuttuisi todeksi. Me pidämme katseen pellossa, emmekä anna sen enempää äärijärjestöjen kuin valeuutistenkaan määritellä toimintaamme.
Muistutan, että perussuomalaisten puolueneuvosto kokoontuu Lahdessa ylihuomenna. Ilmoittautuneiden määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Lahdessa keskustelemme ohjelmista, joilla puolue lähtee kevään vaaleihin.

Halla-aho: Perussuomalaiset on vastuullisen taloudenpidon puolue – ”Valtio ei voi jatkuvasti jakaa sellaista, mitä ei ole”

Puoluetyömies Matti Putkonen nosti Tuumaustunnilla esille kaksi varapuheenjohtaja Teuvo Hakkaraisen aloitetta. Hän kiitteli myös pienten riippumattomien lehtien toimintaa

&#8211; Kun perussuomalaiset aloitteet, lakiesitykset ja linjaukset ovat pääsääntöisesti jääneet pyykkipojalle riippumaan vain toimittajien nähtäväksi, joudumme hakemaan uusia reittejä, joiden kautta saamme viestimme mahdollisimman monen suomalaisen tietoisuuteen. Siksi olemme ainakin kerran kuussa pitämässä työmiehen tuumaustunteja, koska tällä tavoin tavoitamme kahdestasadasta kolmeensataan tuhatta suomalaista, Putkonen alusti. Tämän verran on seuraajia Suomen Uutisten ja Järviradion kautta.
&#8211; Nykyiset kansanedustajamme kiertävät hyvin kenttää vieden eteenpäin sanomaa. Paikalliset pienet lehdet ovat suhtautuneet meihin asiallisesti ja yhdenvertaisesti ja julkaisevat linjauksiamme. Tässä oli viikonvaihteessa hyviä esimerkkejä – Sastamalassa, Huittisissa ja Punkalaitumella. Alueviesti <a href="http://alueviesti.fi/2017/11/12/perussuomalaisten-hakkarainen-vammalan-torilla-miksei-maahanmuuttoon-vaadita-sukupuolikiintioita/">uutisoi</a> Hakkaraisen esityksestä, jossa turvapaikan saaneiden osalta alettaisiin toteuttamaan sukupuolikiintiöitä.
Hakkarainen kertoi Alueviestille, että maailman hädänalaisista ihmisistä 80 prosenttia on naisia ja lapsia. Luku pohjaa eri avustusjärjestöjen tietoihin.
&#8211; Miten tämä luku näkyy Suomen maahanmuuttopolitiikassa? Sukupuolikiintiöitä ollaan vaatimassa niin pörssiyhtiöiden hallituksiin kuin päätöksentekoonkin, mutta miksei maahanmuuttoon? Eikö tänne pitäisi ottaa juuri niitä, jotka eniten apua tarvitsevat?, Hakkarainen kysyi Alueviestissä.
<h4>Lex Hakkaraisella rotia loikkareille</h4>
Putkonen kertoi myös toisesta esimerkkistä, jonka Punkalaitumen Sanomat julkaisi. Siinä oli juttu Hakkaraisen lakialoitteesta, jolla vahvistettaisiin äänestäjien kuluttajansuojaa.
&#8211; On äänestäjien pettämistä, jos kansanedustaja tai kunnanvaltuutettu loikkaa toiseen ryhmään kesken kauden. Lex Hakkarainen varmistaisi, että äänestäjät saisivat koko vaalikauden verran sitä, mitä ovat tilanneet.
Hakkarainen kuvasi aloitettaan Punkalaitumen Sanomissa 16.11 seuraavasti:
&#8211; Esitän, että mikäli henkilö vaihtaa ryhmää tai siirtyy perustettavaan uuteen ryhmään, hänen tilalleen nousisi varajäsen ja loikkaaja olisi seuraaviin vaaleihin astu sivussa päätöksenteosta. Seuraavissa vaaleissa hän voisi olla mukana.
&#8211; Tässä olisi aineksia jopa valtakunnalliseen lööppiin, Putkonen pohdiskeli Tuumaustunnilla.
<iframe loading="lazy" width="460" height="259" src="https://www.youtube.com/embed/DjiJcRYmPi0" frameborder="0" allowfullscreen></iframe>
Tuumaustunnin videotallenne.

Hakkaraiselta kaksi aloitetta: Sukupuolikiintiöt turvapaikkoihin, loikkareiden tehtävät varaedustajille

Perussuomalaisten juristikansanedustaja Ville Tavio on yksi niistä perussuomalaisista, jotka jäivät perussuomalaisten eduskuntaryhmään eilen tapahtuneen joukkoloikkauksen jälkeen. Tavio moittii loikkareiden toimintaa niin demokratian kuin perustuslainkin näkökulmasta.

Suomen perustuslain 60 pykälän mukaan ministerien on oltava rehellisiksi tunnettuja kansalaisia. Tavio ihmettelee, voidaanko pääministeri Sipilän loikkarihallitusta pitää rehellisenä uuden eduskuntaryhmän muodostamisen jälkeen.
Ovatko saaneet mandaatin kansalta?
Tavion mukaan uusi tilanne herättää vakavan huolen vaalien ja yhtäläisen äänioikeuden kunnioittamisesta. Tavio kyseenalaistaa, ovatko eilen syntynyt eduskuntaryhmä ja loikkarihallitus saaneet kansalta mandaatin.
&#8211; Jos ministerit eivät kunnioita noin 2 000 hengen joukolla perussuomalaisten puoluekokouksessa tehtyä äänestystulosta, niin voidaanko luottaa, että hallitus kunnioittaa 200 hengen äänestystuloksia eduskunnassa?

Tavio moittii loikkarihallitusta: Voidaanko pitää rehellisenä?

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari kuvailee tuntojaan ristiriitaisiksi.

&#8211; Jäsenistö on valinnut uuden puoluejohdon, ja me olemme valmiita jatkamaan demokraattisten periaatteiden mukaisesti. Tämän avoimemmin ja selkeämmin ei puolueen puheenjohtajia voi valita, joten jos tällainen menettely ei jotain miellytä, sitten voi katsoa peiliin, Huhtasaari painottaa.
&#8221;Puolue ei ole vankila&#8221;
Huhtasaari tuli valituksi 1. varapuheenjohtajan paikalle selkein numeroin. Hän sanoo, että vaikka valituksi olisi tullut joku toinen, hän olisi hyväksynyt vaalin tuloksen.
&#8211; Puolueen jäsenet ovat valinnat tehneet, joten vaalin lopputulosta on kunnioitettava. Vai onko joku sitä mieltä, että puolueen jäsenet pitäisi vaihtaa, kun ovat äänestäneet väärin. Ei kai kukaan voi äänestää väärin?
&#8211; Jos joku ei kuitenkaan halua olla puolueessa, se ei ole vankila, joten parempi on lähteä, jos tuntuu siltä, ettei pysty jäämään, Huhtasaari piikittää.
Jokainen näkee todellisen syyn
Hänen mielestään puolueen puheenjohtajaksi valitun Jussi Halla-ahon ja myös puheenjohtajaksi ehdolla olleen, Uusi vaihtoehto -ryhmään loikanneen Sampo Terhon välillä ei ole suuria linjaeroja.
&#8211; Tämän päivän tapahtumien perusteella voi sanoa, ettei kyse ole siitä, että uuden puheenjohtajan Jussin linja olisi ollut väärä. Linja on ihan sama kuin perussuomalaisella puolueella muutenkin. Jokainen voi päätellä ja nähdä itse, mikä on todellinen syy tämän päivän tapahtumiin.
&#8221;Jatkamme työtä Suomen parhaaksi&#8221;
Huhtasaari tuli itse perussuomalaisiin 2010 pitkälti entisen puheenjohtajan Timo Soinin vuoksi.
&#8211; Juuri sen vuoksi en olisi voinut kuvitella, että Soini itse lähtee. Tämä on yllättävää ja samalla surullista.
&#8211; Äänestäjien ei kuitenkaan kannata olla huolissaan: me jatkamme työtä heidän ja Suomen parhaaksi, Huhtasaari sanoo.

Huhtasaari: ”Jos ei kestä demokraattista valintaa, parempi katsoa peiliin”

Kansanedustaja Jani Mäkelä arvioi, että tiistain tapahtumista tuli Suomen poliittisen historian dramaattisin päivä.

&#8211; Olen erityisesti tyrmistynyt siitä, että puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini loikkaa puolueesta. Aivan käsittämätön juttu.
&#8221;Harvinaisen rumaa peliä&#8221;
Mäkelä arvelee, että tempun suunnittelu alkoi heti viikonloppuna puheenjohtajavaalin tulosten julkistamisen jälkeen.
&#8211; Nyt on nähty harvinaisen rumaa peliä. Ensin ilmoitetaan, ettei hallitus voi jatkaa perussuomalaisten kanssa ja heti sen jälkeen puolueen eduskuntaryhmästä loikkaa puolet kansanedustajista. Törkeä temppu äänestäjiä kohtaan, Mäkelä sanoo.
Kentältä tullut hyvää palautetta
Hänen mukaansa puolue kuitenkin jatkaa kuten ennenkin. Kentältä saatu palaute on vain kasvattanut sisua.
&#8211; Me kasaamme nopeasti rivit ja lähdemme valmistautumaan seuraaviin vaaleihin, jotka ovat maakuntavaalit. Sinne tulee hyvät ehdokkaat, se on varmaa, Mäkelä lupaa.

Mäkelä: Niin ruma temppu, että se varmasti suunniteltiin etukäteen – ”Törkeää äänestäjiä kohtaan”

Kansanedustaja Jari Ronkainen sai maanantaina, tuntia ennen perussuomalaisten ryhmäkokousta tiedon, että eduskuntaryhmästä olisi loikkaamassa ainakin muutama kansanedustaja. Se, kuinka monta heitä lopulta oli, yllätti Ronkaisen.

&#8211; En olisi uskonut, mitenkään, että tässä mittakaavassa ryhmästä lähdetään kävelemään. Asia selvisi, kun tämä joukko marssi yhdessä ryhmäkokoukseen ja ilmoitti erosta. Mukana oli useampikin henkilö, joista en olisi tällaista uskonut.
Vetää vertaa röyhkeydessään
Ronkainen on tänään lukenut erilaisia selityksiä loikkarien tempulle, joka hakee röyhkeydessä vertaistaan Suomen poliittisessa historiassa. Ronkainen näkee, että totuus on raadollisempi.
&#8211; Tässä on turha kenenkään selitellä. Nähdäkseni kyse on vain siitä, että ”herrat” säilyttävät ministeripaikkansa ja loput ovat lähteneet takuumiehiksi.
&#8221;Häpeäpilkku poliittisessa historiassa&#8221;
Perussuomalaisten edeltäjän, SMP:n eduskuntaryhmä hajosi syksyllä 1972, kun useat sen edustajat poistuivat yllättäen eduskuntaryhmän kokouksesta. Ronkainen näkee historian toistavan itseään.
&#8211; Silti tämä on aivan käsittämätön ratkaisu. Tämän päivän tapahtumista jää suuri häpeäpilkku Suomen poliittiseen historiaan.
Ronkainen on vastaanottanut tänään kentältä useita kannustavia viestejä.
&#8211; Nyt ei ole kuin yksi ratkaisu, eli suoristamme ryhmän rivit ja jatkamme yhdessä eteenpäin!

Ronkainen: En voi kunnioittaa loikkareita – ”Herrat säilyttivät ministeripaikkansa ja loput lähtivät takuumiehiksi”

Kansanedustaja Olli Immonen kuvailee tuntojaan äärimmäisen pettyneeksi.

&#8211; Loikkarien ratkaisu on täysin käsittämätön. Olimme juuri valinneet Jyväskylässä uuden puheenjohtajan ja vielä viikonloppuna asiat näyttivät olevan kunnossa.
&#8221;Äänestäjät antaneet tukensa&#8221;
Immonen vakuuttaa, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä jatkaa puolueen jäsenten ja äänestäjien tahdon mukaisen politiikan tekemistä jatkossakin.
&#8211; Nyt ryhdymme tekemään tiukkaa oppositiopolitiikkaa. Linja ei muutu siitä, mille äänestäjät ovat antaneet tukensa. Eli erityisesti suhtaudumme kriittisesti EU-integraatioon ja hallitsemattomaan maahanmuuttoon. Luonnollisesti edistämme kaikkia muitakin puolueen ohjelman mukaisia tavoitteita.

loikkarit

Vieläkö loikkarit voisivat palata perussuomalaisiin? – Puoluesihteeri vastaa: ”Takaisin pääsyä puolueeseen ei ole”

Halla-aho: Perussuomalaiset on vastuullisen taloudenpidon puolue – ”Valtio ei voi jatkuvasti jakaa sellaista, mitä ei ole”

Hakkaraiselta kaksi aloitetta: Sukupuolikiintiöt turvapaikkoihin, loikkareiden tehtävät varaedustajille

Tavio moittii loikkarihallitusta: Voidaanko pitää rehellisenä?

Huhtasaari: ”Jos ei kestä demokraattista valintaa, parempi katsoa peiliin”

Mäkelä: Niin ruma temppu, että se varmasti suunniteltiin etukäteen – ”Törkeää äänestäjiä kohtaan”

Ronkainen: En voi kunnioittaa loikkareita – ”Herrat säilyttivät ministeripaikkansa ja loput lähtivät takuumiehiksi”

Immonen: Olen äärimmäisen pettynyt – ”Linja ei muutu”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025