Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

lukukausimaksu

Cambridgen yliopistosta väitellyt perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto on ennen eduskuntauraa kerännyt laajasti kokemusta niin työtehtävistä maailmalla kuin kansainvälisestä akatemiastakin. Puisto sanoo itse olevansa myös ”lukukausimaksujen kokemusasiantuntija”, mutta Suomeen hän ei niitä kannata.

Kansanedustaja Sakari Puisto osallistui eilen suomalaisten yliopistojen vaalikeskusteluun Helsingin yliopiston juhlasalissa.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleihin liittyen on puhuttu laajasti eri kansalaisryhmien toimeentuloasioista, mutta ei juurikaan suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden osalta.
Akateeminen opiskelu on vaativaa, ja on täysin yksilökohtaista, ehtiikö esimerkiksi perusopintojen ohella tehdä myös töitä tai onko siihen halua. Mahdollisuuksia kuitenkin useimmilla on.
Opintotuen tulorajat muuttuivat
Puisto on fysiikan tohtori, ja hän kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo yliopistoaikana.
&#8211; Työnteko opiskelun ohella ei ole pelkästään huono asia, koska se tuo mukanaan tiettyä työelämän kokemusta ja näkemystä myöhemmälle uralle. Työelämässä mukana oleminen myös auttaa verkostoitumaan, josta on aina hyötyä, Puisto sanoo ja muistuttaa, että myös opintotuen tulorajoja on hiljattain nostettu.
Perussuomalaiset ei kannata lukukausimaksuja
Opiskelijoiden toimeentuloa perussuomalaiset pyrkisi ensi vaalikaudella tukemaan edelleen eri toimilla, kuten ateriatuilla, koska ruoka on edelleen kallista. Perussuomalaiset ei myöskään ole torjunut hallituksen valmistelemaa alueellisen opintolainahyvityksen mallia.
&#8211; Perussuomalaiset ei puolueena kannata lukukausimaksuja, vaikkakin minä olen tässä asiassa kokemusasiantuntija, Cambridgen yliopistosta valmistunut Puisto sanoo.
Koulutuksen vahvistamiseksi eri toimia
Suomalaisten koulutustason ja koulutuksen vahvistamiseksi tarvitaan Puiston mukaan erilaisia toimia.
&#8211; Pohjana tulee tietysti olla pitkä ja vakaa rahoitus ja rahoituspäätökset, koska rahoituksessa olemme jääneet muista Pohjoismaista jälkeen, myös muilla koulutustasoilla, kuten ammatillisessa koulutuksessa.
Puisto nostaa esille, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan (TKI) koordinaatiota on syytä parantaa.
&#8211; Poliitikkojen ei tarvitse päättää, mitkä ovat voittavia ratkaisuja, mutta ainakin niin, että emme jää häviäjiksi. Uskon, että seuraavan hallituskauden yksi keskeisistä teemoista on, miten tutkimus- ja innovaationeuvostoa voidaan uudistaa ja tehdä siitä aktiivisempi toimija yhdessä korkeakoulujen kanssa, jotta voimme saada Suomeen erikoistumisosaamista. Siihen tarvitaan vahvempaa koordinaatiota jatkossa.
&nbsp;

Tohtori ja kansanedustaja Sakari Puisto kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana: ”Näkemystä, kokemusta ja verkostoja”

Pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu maahanmuuton paisuttaminen monilla eri sektoreilla, myös koulutuksella, ja tulokset ovat nähtävissä: Suomesta on tullut vetovoimainen ja houkutteleva kohde opiskelun kautta EU:n ulkopuolelta saapuville maahantulijoille. Tulevaisuudessa yhä harvempi maassamme pänttäävä korkeakouluopiskelija on enää kotoisin Suomesta.

Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien ulkomaan kansalaisten määrä paisuu kiihtyvää vauhtia. Tilanne oli nähtävissä myös juuri päättyneessä kevään ensimmäisessä yhteishaussa, jossa ammattikorkeakoulupaikkaa tavoittelevista opiskelijoista jo useampi kuin neljä viidestä on kotoisin muualta kuin Suomesta.
Yhteishaku korkeakouluihin päättyi keskiviikkona 19.tammikuuta. Yhteishaussa haettiin ammattikorkeakoulujen syksyllä alkaviin englanninkielisiin koulutuksiin.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene tiedottaa, että yhteishaussa ammattikorkeakoulututkintoon johtavia opiskelupaikkoja tavoitteli <a href="https://www.arene.fi/ajankohtaista/kevaan-ensimmaisessa-yhteishaussa-ennatysmaara-hakijoita-ammattikorkeakouluihin-hakijoita-yli-21-000/">yli 21 000 hakijaa</a>.
Hakijaprofiileista on nähtävissä, että tulevaisuuden Suomessa ammattikorkeakouluissa ei enää kouluteta paljoakaan suomalaisia opiskelijoita, sillä yhteishaussa hakeneista peräti 85 prosenttia, useampi kuin neljä viidestä, oli muualta kuin Suomesta. Ulkomaalaisista hakijoista suurin osa on kotoisin EU/ETA-alueen ulkopuolelta.
Suomalaisten osuus hakijoista oli vain 15 prosenttia, joten tulevaisuudessa suomalaiset opiskelijat ovat jäämässä pieneksi vähemmistöksi.
Pääsykokeen voi tehdä ja hakemuksen lähettää netissä
Ulkomaalaisten rynnistystä suomalaisiin korkeakouluihin on helpotettu monella eri tavalla. Hakumenettely ja pääsykoe tapahtuvat kätevästi ja helposti verkossa, joten opiskelupaikkaa hakea voi mistä päin maailmaa tahansa.
International UAS Exam on Suomen ammattikorkeakoulujen uusi yhteinen digitaalinen valintakoe, jota käytetään valittaessa opiskelijoita englanninkielisiin ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin.
Valintakoe on käytössä ensimmäistä kertaa keväällä 2022. Ammattikorkeakouluilla on käytössä myös muita valintatapoja, joiden perusteella hakijat voivat tulla valituksi koulutukseen.
Suurin osa ammattikorkeakoulujen hakukohteista käyttää International UAS Examia. Yhteishaussa hakeneista yli 17 000 hakijaa on hakenut hakukohteeseen, joka käyttää yhteistä valintakoetta.
– Hakijan näkökulmasta hakeutuminen on aiempaa yksinkertaisempaa, sillä yhdellä kokeella on mahdollista hakeutua opiskelemaan moneen eri hakukohteeseen ja eri aloille. Verkossa toteutettava valintakoe mahdollistaa sen, että hakijan ei tarvitse matkustaa Suomeen tehdäkseen valintakokeen, toteaa AMK-opiskelijavalinnat-konsortion projektipäällikkö Marko Borodavkin.
Marinin hallitus haalii lisää opiskelijoita Suomeen
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu maahanmuuton edistäminen monilla eri sektoreilla, joista opiskelijamaahanmuutto on vain yksi osa. EU:n ulkopuolelta suomalaisiin korkeakouluihin saapuvien opiskelijoiden haaliminen on kuitenkin keskeistä, sillä viime kevään kehysriihessä silloinen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoi hallituksen tavoitteena olevan opiskelu- ja työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja Riikka Purra kyseenalaistaa hallituksen linjauksen opiskelijamaahanmuuton kiihdyttämisestä.
– Itselleni ei ole käynyt selväksi, miksi suomalaisen <a href="https://stage.sudev.fi/hallitus-pyrkii-kiihdyttamaan-opiskelijamaahanmuuttoa-purra-on-hullua-etta-oppilaitokset-saavat-pumpata-veronmaksajien-rahaa-siksi-etta-on-paatetty-kouluttaa-yha-enemman-ulkomaalaisia/">veronmaksajan pitää kustantaa</a> ulkomaalaisten tutkintoja ja mitä hyötyä siitä meille on, varsinkaan siinä tapauksessa, että tuloksena ei ole sellaista osaamista, joka tulisi Suomea hyödyttämään. On sulaa hulluutta, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on kansallisesti päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia, suomalaisten määrän vähentyessä, Purra moittii.
Aiemmin perussuomalaiset on esittänyt ulkomaalaisille opiskelijoille <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-esittaa-tyon-perassa-suomeen-muuttaville-3-000-euron-vahimmaispalkkaraja-kuukaudessa-humanitaarinen-maahanmuutto-lopetettava-kokonaan-ja-ulkomaalaisille-opiskelijoille-lukukausimaks/">lukukausimaksuja</a>, jotka vastaavat opetuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Suomalaisopiskelijat jäämässä vähemmistöön suomalaisissa ammattikorkeakouluissa: Kevään yhteishaussa jo 85 prosenttia hakijoista oli EU:n ulkopuolelta

lukukausimaksu

Tohtori ja kansanedustaja Sakari Puisto kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana: ”Näkemystä, kokemusta ja verkostoja”

Suomalaisopiskelijat jäämässä vähemmistöön suomalaisissa ammattikorkeakouluissa: Kevään yhteishaussa jo 85 prosenttia hakijoista oli EU:n ulkopuolelta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025