Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

lukutaidon rapistuminen

Jaana Strandman: Lukeminen perustaitona on rapautunut

Opettajat ovat nostaneet keskusteluun peruskoulun vaatimustason romahduksen. Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen on myös erittäin huolissaan koulujen vaatimustasosta. Koposen mukaan suunnan kääntäminen on vaikeaa, mutta täysin välttämätöntä.

&#8211; Me perussuomalaiset olemme puhuneet jo vuosia tästä, ja nyt vihdoin muuallakin herätään. Ihan oppimateriaaleista lähtien vaaditaan vähemmän ja vähemmän koko ajan. Hallitus tekee paljon korjaavia toimenpiteitä, mutta kun järjestelmää on rapautettu vuosikausia, niin korjaaminen ei tapahdu hetkessä, Ari Koponen kommentoi.
Säälivitosia ei pidä antaa
Hallituksen korjaustoimenpiteitä oppimisen tason nostoon ovat oppimisen tuen uudistus, perusopetuksen rahoituksen tason nosto, kurinpitotoimien lisääminen opetushenkilöstölle, tarpeellisten pienryhmien mahdollistaminen sekä äidinkielen ja matematiikan vuosiviikkotuntien lisääminen. Koponen myös huomauttaa, ettei niin kutsuttuja säälivitosia tule antaa.
&#8211; Jos ei osaa edes välttävällä tavalla opetettavia asioita, silloin ei voi päästä luokalta seuraavalle, Koponen vaatii.
&#8211; Oppimisrauhan merkitystä ei voi korostaa liikaa, kun puhumme oppimistuloksista. On täysin järjetöntä, etteivät koulunkäynninohjaajat voi poistaa oppilasta luokasta tai takavarikoida aineita ja esineitä. Tähän on saatava muutos, Koponen murahtaa.
&nbsp;

Peruskoulujen vaatimustason romahdus huolestuttaa opettajia – Koponen: Koulusta ei voi valmistua lukutaidottomana

Suomi on ollut lukutaidon kärkimaa, mutta oppilaiden väliset osaamiserot ovat PISA-tutkimuksissa vahvasti eriytyneet. Kansanedustaja Ari Koponen on huolissaan kehityssuunnasta. Yksilöiden väliset erot kielellisissä taidoissa näkyvät jo ensimmäistä luokkaa aloittaessa.

&#8211; Suomalaisista aikuisista joka kymmenes osaa lukea heikosti. Maahanmuuttajien kohdalla luku on merkittävästi suurempi, tiivistää perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tutkimustuloksia.
Tällä viikolla vietetään lukuviikkoa. Lukuviikko tarjoaa näkökulmia kirjallisuuteen ja lukemiseen ja innostaa kaikenikäiset kirjojen pariin teemalla &#8221;lukemisen monet muodot&#8221;. Lukuviikkoa on juhlittu Suomessa jo yli 40 vuotta.
Kirjojen ostaminen virikesetelillä mahdollistettava
Kirjallisuuden ja lukemisharrastuksen myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen ovat kiistattomat. Lukukeskuksen mukaan suomalaiset arvostavat lukemista ja lukutaitoa ja haluaisivat lukea enemmän. Kirjojen lukeminen kehittää lukutaidon lisäksi esimerkiksi keskittymiskykyä ja muistia. Lukemista ja lukutaitoa voi harjoitella kaikenikäisenä, myös aikuisena.
&#8211; Suomen kustannusyhdistys, Suomen Kirjailijaliitto, Kirjakauppaliitto sekä Suomen tietokirjailijat ovatkin yhteisesti esittäneet, että kirjojen ostaminen tulisi mahdollistaa virikesetelillä. Olen alan etujärjestöjen ehdotusta halunnut omalla lakialoitteellani tukea, sillä voimassa olevan lainsäädännön puitteissa tämä ei ole mahdollista, paljastaa Koponen.
&nbsp;

Koponen huolissaan suomalaisten heikentyneestä lukutaidosta: ”Suomalaisista aikuisista joka kymmenes osaa lukea heikosti”

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mistä perussuomalaiset ovat puhuneet pitkään. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla saattaa olla vaikeuksia koulussa ja erot oppilaiden välillä voivat olla isoja. Ruotsin tiellä mennään kaasu pohjassa kohti mahdollisia yhteiskunnallisia ongelmia.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi tiistaina <a href="https://karvi.fi/publication/matematiikan-ja-aidinkielen-taidot-alkuopetuksen-aikana-perusopetuksen-oppimistulosten-pitkittaisarviointi-2018-2020/">dokumentin</a> Matematiikan ja äidinkielen taidot alkuopetuksen aikana &#8211; Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2020. Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2020 syksyllä kolmosluokan aloittaneiden oppilaiden osaamista matematiikassa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa.
Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten erot oppimistuloksissa verrattuna kyseisiä kieliä toisena kielenä opiskeleviin S2-oppilaisiin olivat osin todella isot. Kolmosluokilla oli satoja oppilaita, jotka eivät osanneet kunnolla lukea.
Osa jää jälkeen &#8211; kaikki kärsivät
Suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevat koululaiset ovat paljolti keskittyneet etelän suurten kaupunkien ja kasvukeskusten kouluihin. Lähes 40 prosentissa kouluista ei ollut rehtoreiden mukaan ollenkaan S2-oppilaita. Reilussa kymmenesosassa kouluista S2-oppilaiden osuus oli vähintään 10 prosenttia mutta alle 25 prosenttia. Muutamassa koulussa yli puolet oppilaista opiskeli suomea tai ruotsia toisena kielenä.
&#8211; Kansallisen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mistä perussuomalaiset ovat yrittäneet varoittaa pitkään. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät muista jälkeen, koulujen ja oppilaiden väliset erot kasvavat ja kaikki oppilaat kärsivät, <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-kyselytunnilla-oppimistulokset-entista-heikompia-maahanmuuton-vaikutukset-dramaattisia/">sanoi</a> perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Tosiasioiden tunnustaminen hankalaa
Riippuen lausujan maailmankatsomuksesta, arvioinnin tuloksia ja vaadittavia toimenpiteitä on tulkittu hyvinkin eri tavoin. Tosiasioiden tunnustaminen on edelleen erityisen vaikeaa silloin, kun kyse on hallitsemattoman maahanmuuton seurauksista.
&#8211; Koulujen, asuinalueiden ja koko yhteiskunnan eriytyminen huonon maahanmuuton seurauksena ei ole uusi ilmiö, vaikka kaikki teeskentelevät yllättynyttä aina, kun asiaa koskevia raportteja poikkeuksellisesti pääsee julkisuuteen, totesi puolestaan perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho.
&#8211; Ongelmaa pyritään lakaisemaan maton alle, koska sen ratkaisemiseen ei ole muita vaikuttavia keinoja kuin haitallisen maahanmuuton vaikeuttaminen ja vähentäminen – ja se taas ei maahanmuuttohurmoksessa eläville puolueille käy. Mieluummin uhrataan koulut ja niiden oppilaat.
Ruotsin tiellä ollaan
&#8211; Tämä on hälyttävä trendi, että erot koulujen ja hyvien ja huonojen oppilaiden välillä kasvavat. Olemme vauhdilla menossa takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009333148.html">varoittaa</a> psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen Ilta-Sanomissa.
&#8211; Meillä on OECD-maiden suurin ero oppimistuloksissa kantaväestön ja maahanmuuttaja­taustaisten välillä. Nämä tulokset ovat jonkun ajan päästä nähtävinä yhteiskunnallisina ongelmina, Keltikangas-Järvinen pelkää.
Karvin tutkimuksessa oppilaan lukuharrastus näkyi parempina oppimistuloksina niin äidinkielessä kuin matematiikassakin. Keltikangas-Järvisen mukaan lukutaidon rapistuminen osalla oppilaista on huolestuttava ja jopa vaarallinen ilmiö.
Kun ihminen ei pysty kriittisesti arvioimaan lukemaansa tai kuulemaansa, hän on altis vaikuttamiselle ja häntä voidaan ohjailla.

Erot pienten koululaisten oppimistuloksissa hälyttäviä – huonoa maahanmuuttoa hyssytellään

lukutaidon rapistuminen

Jaana Strandman: Lukeminen perustaitona on rapautunut

Peruskoulujen vaatimustason romahdus huolestuttaa opettajia – Koponen: Koulusta ei voi valmistua lukutaidottomana

Koponen huolissaan suomalaisten heikentyneestä lukutaidosta: ”Suomalaisista aikuisista joka kymmenes osaa lukea heikosti”

Erot pienten koululaisten oppimistuloksissa hälyttäviä – huonoa maahanmuuttoa hyssytellään

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025