Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Lulucf

Perussuomalaisten Koposelta ja Keskisarjalta raju esitys: Suomen irtauduttava maankäyttösektorin päästökaupasta

Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF) koskevasta asetuksesta päästiin sopuun 11.11. keskiyön jälkeen parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Neuvottelujen lopputulokseen pettynyt PS-meppi Laura Huhtasaari pitää asetusta Suomelle vahingollisena ja eurovihreää ideologiaa myrkkynä, joka hitaasti tappaa Suomen maa- ja metsätalouden.

LULUCF-asetus määrittelee, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. Parlamentin ID-ryhmää neuvotteluissa edusti europarlamentaarikko Laura Huhtasaari.
Ehdotuksessa päästövähennystavoitteet kovenevat ja myöhemmin niihin pääsemättömiä maita rangaistaan. Suomen erillisjousto säilyy, mutta kokonaisuutena Suomen tavoite kovenee huomattavasti aiemmasta LULUCF-asetuksesta.
Lisäksi on huomioitava, että erillisesti sovittiin 9.11.2022, että päästökaupan ulkopuolisilla aloilla Suomen vähennystavoite on -50 %.
Tulos syntyi kulisseissa isojen jäsenmaiden painostuksella
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Huhtasaari on pettynyt lopputulokseen ja katsoo sen olevan Suomelle vahingollinen.
&#8211; Tulos syntyi isojen jäsenmaiden painostuksella ja kulisseissa. Metsäiselle Suomelle paketti merkitsee mitä todennäköisimmin lisäkuluja ja vaikeuksia. Valitettavasti neuvotteluja johtanut vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö ei halunnut mitenkään ottaa huomioon esittämiämme huomiota, toteaa Huhtasaari.
Suomi täysin komission liekanarussa
EU:n ilmastopolitiikkaa ollaan voimakkaasti kiristämässä, ja yleisesti tavoitteet ovat energiaa paljon käyttävälle Suomelle hankalia.
&#8211; Suomi on täysin komission liekanarussa ja valmis uhraamaan mitä vain ilmastoposeerauksen takia, harmittelee Huhtasaari.
Useiden arvioiden mukaan esitys runnottiin läpi, jotta komissaari Frans Timmermans pääsisi poseeraaman asialla Sharm El Sheikhin ilmastokokouksessa.
&#8211; Eurovihreä ideologia on myrkky, joka hitaasti tappaa maa- ja metsätalouden. Tästä tulee raskas taakka Suomelle, Huhtasaari varoittaa.
&nbsp;

Huhtasaari pettyi EU:n kolmikantaneuvottelujen lopputulokseen: Suomelle kallista vihreyttä

Tänään eduskunnassa käsiteltiin opposition välikysymystä EU:n ennallistamisasetuksesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne vertasi EU:n neuvottelutaktiikkaa Venäjään.

&#8211; Viron pääministeri Kaja Kallas on kuvaillut hyvin Venäjän neuvottelutaktiikkaa ja miksi sille ei pidä koskaan tehdä mitään myönnytyksiä. EU toimii juuri kuin Venäjä. EU vaatii asioita, jotka eivät sille kuulu. Kun kaikkein typerimmistäkin esityksistä tehdään aina kompromissi, EU saa kuitenkin jotain, mitä sillä ei ennen ollut ja johon sillä ei ole oikeutta, Ranne kommetoi.
Lulu Ranne vain pitää komissiota vielä kasakkaakin ahneempana.
&#8211; Hallituksellemme tuntuu olevan elimellisesti mahdotonta sanoa millekään ei. Kuviteltua poliittista pääomaa ei yritetäkään käyttää yhdessäkään kysymyksessä, koska silloin paljastuisi, ettei sitä pääomaa ole.
<h4>Haluaako vihervasemmisto edes puolustaa Suomen etua?</h4>
Ranteen mukaan tässä välikysymyksessä ei ole kyse toissijaisuushuomautuksesta. EU ei huomautuksista piittaa, vaikka koko EU myytiin meille läheisyysperiaatteella.
&#8211; Kysymys on siitä, onko vihervasemmistolla edes halua saati kykyä ymmärtää ja puolustaa Suomen etuja? Asiaa ei auta, että hallituspuolueilla on EU:ssa oma viides kolonna.
Ranne luettelee pitkän listan asioista, joissa Suomen etuja ei ole joko riittävästi ajettu tai niistä on tahallisesti luovuttu: elpymisväline, suo- ja turvepolitiikka sekä uusiutuvan energian direktiivi, CAP-ohjelma, LULUCF, rahoituksen taksonomia, metsäkatoasetus ja nyt tämä ennallistamisasetus.
&#8211; Viimeksi eilen Suomi kävi EU-neuvotteluissa kuittaamassa itselleen vuodeksi 2030 korkeimman 50 % vähennystavoitteen liikenteessä, maataloudessa, rakennusten erillislämmityksessä sekä jätehuollossa.
<h4>Eduskunta vedettiin kölin alta</h4>
Ranne pitää erityisen vahingollisena, miten eduskunta vedettiin kölin alta Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen määrittelyssä ja ilmastolain käsittelyssä. Eduskunta ei koskaan päässyt edes keskustelemaan saati sitten päättämään siitä, mikä on Suomen itsensä mielestä sen oikeudenmukainen osuus globaalista hiilibudjetista.
&#8211; Kyseessä on yksin Suomelle satojen miljardien arvoinen budjetti, josta eduskunnalta ei edes kysytty.
Ranne uskoo kaikkien varmaan haluavan hyvää. Keskustalla ja vihervasemmistolla vain tuntuu olevan hallussaan jokin pyhä tieto ja tavoite, joka oikeuttaa mitkä tahansa keinot oheisvahingoista piittaamatta.

Kansanedustaja Lulu Ranne pitää EU:ta kasakkaakin ahneempana: ”EU toimii juuri kuin Venäjä – vaatii asioita, jotka eivät sille kuulu”

Eduskunta keskusteli tänään maankäytön ilmastosuunnitelmasta. Hallitusohjelman mukaan Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä saavutetaan hallitusohjelman mukaan nopeuttamalla muiden muassa päästövähennystoimia. Perussuomalaiset pitää tavoitteita älyttöminä.

&#8211; Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei voi allekirjoittaa hallituksen harjoittamaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa, koska ylikireä ilmastopolitiikka on tuonut mukanaan sekä maatalouden alasajon että elämisen, asumisen ja liikkumisen kallistumisen, perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen totesi ryhmäpuheessaan.
&#8211; Tällä kaikella toiminnalla on ollut keskustapuolueen siunaus, Reijonen ihmetteli.
Maankäyttöä lisättävä
Reijonen korosti, että Ukrainan sodan vuoksi huoltovarmuuden ylläpito ja kansantalouden tasapainotus edellyttävät lähivuosina metsävarojen ja peltoresurssien käytön kasvattamista.
&#8211; Vihervasemmistohallituksen toimet ovat lähes edesvastuuttomia maankäyttösektorilla. Se kiristää ruuvia päästöjen suhteen edelleen maataloudessa ja metsäsektorilla. Hallitus on tulkinnut maatalousalan tutkimustuloksia Suomelle haitallisesti, Reijonen huomautti.
&#8211; Maa- ja metsätaloussektorin toimintaa maassamme ei liian kunnianhimoisilla päästövähennystavoitteilla vaikeuteta entisestään. Suomen pitäisi muuttaa turve virallisesti uusiutuvaksi ja käyttää sitä paikallisesti lämmitykseen ja sähköntuotantoon enemmän.
Metsäpolitiikka ei kuulu EU:n päätösvaltaan
EU:ssa on parhaillaan käsittelyssä useita komission esityksiä, jotka liittyvät Suomen metsiin ja metsätalouteen. Perussuomalaiset vastustaa metsäsektorin altistamista EU-esitysten sisältämälle sääntelylle, sillä metsäteollisuudella on suuri merkitys sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa että talouden ja työllisyyden vahvistamisessa.
&#8211; Puunjalostuksesta huolehtiminen on tärkeää sinivalkoiselle siirtymälle, taloudelle ja työllisyydelle, mutta se on myös tehokas keino huolehtia huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta. Suomen metsäpolitiikan tavoitteet määritellään kansallisessa metsästrategiassa, Reijonen korosti.
&#8211; On pidettävä huoli, että metsäsektori pysyy kansallisessa päätäntävallassa. Suomen päästövähennystavoitteet ovat ylimitoitettuja ja jo nykyisellään vaikeita saavuttaa.
Puuston kasvu kiihtyy
Suomen teollisuus on jo viestittänyt, että liialliset ilmastotavoitteet voivat vaikeuttaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa. Perussuomalaiset korostaa, että Suomen linjan tulisi olla kaikessa teollisuuden toimintaedellytyksiä varmistava.
&#8211; Suomalainen tehtaanpiippu on ilmastoteko. Tätä istuva hallitus ei ole huomioinut päätöksenteossaan, kuten edellä on todettu. Ei edes, vaikka puuston vuotuinen kasvu on lisääntynyt Suomessa aina vuodesta 1990 lähtien, Reijonen huomautti.
&#8211; Lisäksi on outoa, että ojittamattomien soiden sitomaa hiilidioksidia ei huomioida LULUCF-asetuksen mukaisessa hiilinielulaskelmassa, ja se tulisikin sisällyttää mukaan siihen.
&#8211; Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaatii, että jatkossa kansallisesta edusta tulee huolehtia huomattavasti tiukemmin, Reijonen vaati.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Hallitus vaarantaa maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset

Euroopan unioni on muuttunut yhä härskimmäksi jäsenvaltioita kohtaan ja pyrkii ottamaan hallintaansa kansallisomaisuutta, vaikka ne eivät edes kuulu EU:n toimivaltaan. Suomen metsien puolesta huolestunut kansanedustaja Jukka Mäkynen vaatii EU:ta pitämään näppinsä erossa maamme kansallisomaisuudesta ja hallitusta ajattelemaan kerrankin suomalaisten etua.

Kansanedustaja Jukka Mäkynen huomauttaa, että enää unionin suuntana ei näytä olevan edes EU-liittovaltio vaan Euroopan yhtenäisvaltio, eikä alkuperäisistä EU:n perussopimuksista ole paljonkaan jäljellä. Unionin toimivaltaan kuuluu kuitenkin ilmastopolitiikka, jonka kautta se tunkeutuu itsenäisten valtioiden tonteille ja pyrkii heikentämään jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta luonnonvaroihin.
&#8211; Otteen kiristyessä myös metsäpolitiikkaa tehdään EU:ssa yhä selkeämmin osana ilmastopolitiikkaa ja kaikissa metsiä koskevissa esityksissä näkyy selvästi ympäristöjärjestöjen ideologinen kynänjälki. Tilanne näyttää Suomen kannalta pahalta, koska punavihreä hallituksemme on täysin rähmällään EU:n edessä, Mäkynen moittii.
Metsiemme hallinta on EU:n tavoite
EU valmistelee parhaillaan useita esityksiä, jotka vaikuttavat haitallisesti Suomen metsätalouteen. Tästä esimerkki on maankäyttöä säätelevä LULUCF-asetus (Land Use, Land Use Change and Forest), joka määrittelee, miten metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. Aikaisemmin tämän asetuksen katsottiin olevan Suomen eduksi, koska metsiä on jo nyt kolme neljännestä maan pinta-alasta eikä metsäpinta-alaa voi juurikaan lisätä.
&#8211; Mutta mitä sitten tapahtui? Tilastokeskus kertoi toukokuussa, että Suomen maankäyttösektori eli pellot, metsät ja muu maankäyttö ei enää sidokaan hiilidioksidipäästöjä, vaan on muuttunut päästölähteeksi. Täysin absurdi väite, joka voidaan ampua alas ihan maalaisjärjellä ja sellaisilla laskelmilla, josta ideologinen ilmastohörhöily on otettu pois.
Suomea viedään kuin pässiä narussa
Suomi joutuisi tämän uuden laskentamallin takia ostamaan päästöoikeuksia muualta Euroopasta ja luvassa olisi yli 7 miljardin lisälasku. Jotta vältyttäisiin tältä, Suomen on vahvistettava hiilinieluja eli käytännössä hakkuita on rajoitettava, metsien lannoitusta lisättävä ja puuta ostettava ulkomailta.
&#8211; Tässä ei ole enää mitään järkeä, vaan sinisilmäistä Suomea viedään nyt kuin pässiä narussa. Kaikesta paistaa läpi se, että EU haluaa Suomesta koko Euroopan hiilinielun eikä välitä meidän metsien taloudellisesta ja työllistävästä merkityksestä.
&#8211; Valtion metsien osuus Suomen metsistä on neljännes, loput ovat yksityisten, pääosin suomalaisten perheiden omistuksessa. Suomalaiset metsänomistajat kysyvät täysin aiheellisesti, jäävätkö heidän metsänsä nielureservaateiksi vai kannattaako ylipäätään jatkaa metsien hoitamista enää, Mäkynen kertoo.
Ideologia tappaa järjen
Mäkysen mukaan on täysin selvää, että Suomen metsät ovat edelleen vahva hiilinielu. Metsien vuosittainen kasvu on merkittävästi suurempi kuin metsien käyttö ja luontainen poistuma. Näin on ollut joka vuosi yli 50 vuoden ajan. Suomi on hoitanut metsiään erinomaisesti, ja koko suomalainen metsäteollisuus sekä metsäntutkimus ovat maailman huippuluokkaa, josta muut maat voivat vain ottaa oppia.
&#8211; Myös suomalaisten tekninen osaaminen aina metsästä ja kannosta tehtaalle on hioutunut vuosikymmenten aikana huppuunsa. Meidän metsäkoneemme, harvesterit, tukkirekkojen päällirakenteet, digisovellukset ym. ovat maailmalla haluttuja vientituotteita. Mutta kaikki kehitys voidaan vihreällä ideologialla romuttaa!
EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen
Kaikessa päätöksenteossa mennään ilmastonmuutoksen ehdoilla. Liian kunnianhimoiset ideologiset ilmastotavoitteet ovat muuttaneet koko maankäyttösektorin päästölähteeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi peltojen, turvemaiden maaperän ja maankäytön muutoksen päästöt ovat ensimmäistä kertaa suuremmat kuin metsien nielut. Jotain radikaalia pitäisi Mäkysen mukaan tehdä, jos Suomen on tarkoitus olla hiilineutraali 15 vuotta aikaisemmin kuin EU:ssa yleisesti.
&#8211; Hakkuiden rajoittaminen Suomessa voi tietenkin laskennallisesti helpottaa Suomen hiilineutraalisuuden saavuttamista, mutta globaalia ilmastoa sillä ei todellakaan pelasteta! Maailmalla tarvitaan puuta yhä enemmän, ja jos emme saa omia metsiämme hyödyntää, hakkuut vain siirtyvät niihin maihin, joissa ympäristölainsäädäntö on Suomea löyhempää.
&#8211; Kun metsänhoitoa ohjaa ideologia, järkikin katoaa. Meidän suomalaisten ei tarvitse muuttaa hyväksi koettua metsäpolitiikkaamme, vaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen. Euroopan unionin ei tarvitse tulla opettamaan meille metsänhoitoa, koska sen me jo osaamme pitkällä kokemuksella. Pitäkää näppinne erossa kansallisomaisuudestamme, koska nämä asiat eivät EU:lle kuulu! Mäkynen vaatii.
Suomen etua tulisi ajaa enemmän EU:ssa
Mäkynen on todella huolissaan Suomen puolesta, koska metsäpolitiikkaa tehdään EU:ssa osana ilmastopolitiikkaa sellaisella kiireellä, että Suomella on vaikeuksia pysyä mukana. Esimerkiksi tuleviin metsäesityksiin Suomen ennakollinen vaikuttaminen on ollut surkeaa. Hallitus alkaa toimia vasta sitten kun komissio täräyttää esityksensä ulos, ja silloin se on jo myöhäistä.
&#8211; Jos haluamme vaikuttaa esityksiin, ennakkokantojen on oltava komission tiedossa hyvissä ajoin. Meidän vihertävät meppimme eivät nähtävästi aja Suomen etua, jos esitykset koskevat vihreää siirtymää. Kun meillä on lisäksi ideologisesti hajanainen hallitus, niin on varmasti vaikeaa päästä metsäkysymyksissä edes samalle kartalle.
&#8211; Suomi kaivaa omaa hautaansa olemalla liian lojaali ja myönteinen EU:n vaatimuksille. Tämän suunnan on muututtava, jos haluamme säilyttää kansallisvaltiomme ja päättää itse omista luonnonvaroistamme. Hallitus, ajatelkaa kerrankin Suomen ja suomalaisten etua ja lopettakaa se bilettäminen!
Suomen on taisteltava metsiensä puolesta
Kun tavoitteena on hiilineutraali Eurooppa, tarvitaan lisäksi vahvaa hiilensidontaa Pohjoismaiden metsissä, jotka ovat Euroopan keuhkot. Suomen on taisteltava metsiensä puolesta, koska monella Euroopan maalla on se käsitys, että kasvattamalla hiilensidontaa pohjoisen metsissä voidaan hiilen tupruttamista jatkaa muualla Euroopassa.
&#8211; Metsiemme merkitys vihreänä kultanamme ei ole hävinnyt mihinkään, ja koko metsäsektori täytyy pitää meidän omassa kansallisessa päätösvallassamme. Tulevaisuudessa puuraaka-aineen käyttö laajenee uusiin uusiutuviin korkean jalostusasteen tuotteisiin, ja tässä Suomi voi olla tulevaisuudessa iso globaali toimija, Mäkynen uskoo.
&nbsp;

Mäkynen ihmettelee: Haluaako EU Suomen metsät koko Euroopan hiilivarastoksi?

Perussuomalaiset kansanedustajat ja talousvaliokunnan jäsenet Veikko Vallin, Minna Reijonen ja Sakari Puisto jättivät eriävän mielipiteen valtioneuvoston kirjelmään Euroopan komission ehdotuksesta LULUCF-asetuksen ja hallintomalliasetuksen muuttamisesta. Perussuomalaisten mielestä maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan hintana saattaa olla maatalouden alasajo.

&#8211; Valtioneuvosto ajaa tietoisesti ja julkisesti maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa. Perussuomalaisten mielestä esityksessä on ongelmia, joita valiokunnan lausunto ei mainitse. Esitys on taloudellisilta vaikutuksiltaan Suomelle ankara eikä huomioi maamme erityispiirteitä, toteaa Veikko Vallin.
Vähennystavoitteissa tulisi painottaa kustannustehokkuutta
Suomen väestö on noin 1,3 prosenttia EU:n väestöstä, ja maamme bruttokansantuote on noin 1,8 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Kuitenkin jäsenvaltioiden vähennystavoitteista vuosille 2026–2030 Suomen osuus olisi 5,7 prosenttia. Jäsenvaltiokohtaisen laskennan pohjana ovat jäsenvaltion hoidetun maan pinta-ala ja vuosien 2016–2018 nettopäästöt.
&#8211; Vähennystavoitteita asetettaessa, etenkin, jos ne ovat sitovia ja sanktioituja, tulisi nyt valitun mekaanisen laskutavan sijaan painottaa päästövähennyksien kustannustehokkuutta. Vähennyksiä kannattaisi toteuttaa siellä, missä toteuttaminen on edullisinta, sanoo Sakari Puisto.
Onko edessä maatalouden alasajo?
Esityksen mukaan maatalous otettaisiin vuodesta 2031 alkaen mukaan LULUCF-sektorin laskentaan. Tästä seuraisi, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen maataloussektorilla tulisi pakolliseksi. Vaadittujen päästötavoitteiden aikaansaaminen olisi hyvin vaikeaa.
&#8211; On pidettävä mahdollisena, että sitovia tavoitteita ei voida saavuttaa ilman maatalouden alasajoa. Esitys saattaisi siten vaarantaa suomalaisten korkean elintarvikeomavaraisuuden, ruokaturvan ja ruoantuotannon kannattavuuden. Kansallinen liikkumavara on tässä asiassa riittämätöntä, toteaa Minna Reijonen.
Suomen metsäsuvereniteetti heikkenee
Esityksen mukaan komissio antaisi täytäntöönpanosäädöksen jäsenmaiden kasvihuonekaasujen kehityspolusta ja vuosittaisista poistumatavoitteista. Lisäksi komissio antaisi delegoidun säädöksen, joka koskee muutosta puutuotteiden tilinpidosta hiiltä varastoivien tuotteiden tilinpidoksi.
&#8211; Tämä laajentaisi tuoteluokkia, joiden hiilensidontavaikutus otetaan mukaan kasvihuonekaasujen tilinpidossa. Nähdäksemme tässä siirretään EU:lle merkittävää määrittelyvaltaa maamme päästötavoitteista pitkäksi aikaa, ja samalla metsäsuvereniteettimme heikkenee. Vastustamme päätäntävallan siirtoa EU:lle, sanovat perussuomalaiset.
Ensimmäisellä laskentakaudella 2021–2025 pysytään aiemmin sovitussa järjestelmässä. Vasta toisella kaudella, 2026–2030, päästötavoitteita kiristettäisiin tosissaan. Perussuomalaisten mielestä kohtuulliset siirtymäajat ovat sinällään usein perusteltuja, mutta tämä tekee myös poliittisesti liian helpoksi tehdä raskaita päätöksiä, kun käytännön toteutuksesta ja tulevien taloudellisten menetysten maksajista joutuvat päättämään vasta seuraavat hallitukset.
&#8211; Hieman samalla tavalla kuin nyt tehty velka on pois lapsiltamme, myös hallitusten seuraavien hallitusten puolesta tekemät sitovat päätökset ovat demokratian kannalta ongelmallisia.
&nbsp;

PS ei hyväksy Suomen suhteellisesti muita EU-maita suurempia päästötavoitteita: ”On mahdollista, että sitovia tavoitteita ei voida saavuttaa ilman maatalouden alasajoa”

Perussuomalaiset haluavat, että jatkossa ojittamattomat eli luonnontilaiset suot otetaan EU:ssa mukaan maakohtaiseen hiilinielulaskentaan. Suomen luonnontilaiset suot vastaavat melkein henkilöautoliikenteen vuotuisia noin viiden miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä.

Euroopan komission LULUCF-asetus määrittelee maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsien päästöjä ja nieluja joita sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. LULUCF on siis laskentaohjelma, ei luonnonsuojeluohjelma.
Asetuksen tavoitteena on ohjata EU-jäsenmaita vahvistamaan hiilinielujaan ja vähentämään maankäyttösektorin päästöjä.
Kotimainen ruoka on ilmastoteko
Heinäkuussa 2021 komissio antoi ehdotuksen LULUCF-asetuksen muuttamisesta uuden EU:n ilmastolain mukaisesti. Perussuomalaiset haluavat, että jatkossa ojittamattomat eli luonnontilaiset suot otetaan mukaan maakohtaiseen nielulaskentaan.
&#8211; Se tarkoittaisi Suomelle noin viisi miljoonaa hiilidioksiditonnia. Suomen luonnontilaiset suot vastaavat melkein henkilöautoliikenteen vuotuisia noin viiden miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä. On tieteellisesti todistettu, että ojittamattomat suot ovat merkittävä hiilinielu, europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kertoi tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten puoluetoimistolla.
Huhtasaari huomautti myös, että maatalouden päästöjen vähentäminen ei saa johtaa lähiruuan, eli kotimaisen ruuan hinnan nostoon, joka voisi vaarantaa suomalaisten huoltovarmuuden ruuan suhteen.
&#8211; Suomalainen ruoka suomalaisille on ilmastoteko jo itsessään.
Nyt järki käteen
Perussuomalaiset on kansaliike, joka vastustaa kaikkia fossiilisen polttoaineen korotuksia riippumatta hinnankorotusten toteutustavasta, liikenteen päästökaupalla tai veronkorotuksilla.
Myös perussuomalaisten toinen europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen huomauttaa, että tällä hetkellä ojittamattomien soiden sitomaa hiilidioksidia ei huomioida EU:n LULUCF-asetuksen mukaisessa <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/taas-yksi-omituisuus-nielulaskemissa-suomen-ojittamattomia-luonnontilaisia-soita-ei-laskelmiin-hyvaksyta/bcfa2162-ea1b-4f5d-9058-6b9c9a601970">hiilinielulaskelmassa</a>.
&#8211; Suomen on nyt vaadittava EU:n hiilinielulaskelmahuijauksen korjaamista, Hakkarainen sanoo.
Hän jatkaa, että myös bensan ja dieselin hintaa rajusti nostavasta liikennepäästöjen puolittamistavoitteesta voidaan luopua, kun otetaan järki käteen.
&#8211; Riittää, kun huomioidaan kasvavat suot hiilinieluiksi, kuten kuuluu. Suomen kasvavat turvesuot sitovat vuodessa 5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
Hallitus matelee komission edessä
Hakkarainen paheksuu myös sitä, että Sanna Marinin (sd) johtama Suomen hallitus matelee komission edessä, eikä uskalla ajaa EU:ssa Suomen etua. Tällä Hakkarainen viittaa esimerkiksi EU:n suunnittelemaan ympäristöturpeen eli kasvu- ja kuiviketurpeen käyttökieltoon.
&#8211; Suunnitelma on Suomelle surkeuden huippu, hallituksessa ei edes ministeri Jari Lepällä (kesk) ole tahtoa laittaa kampoihin kiellolle.
Hakkarainen huomauttaa, että kasvuturve on Suomen puutarha-alalle elintärkeä, eikä kielto tuo mitään hyvää, ainoastaan vaikeuksia ja työpaikkojen menetyksiä.
&#8211; Ilmastoon turvekielto ei vaikuta tuon taivaallista. Suomen hiilidioksidipäästöt ovat noin tuhannesosa maailman päästöistä. Kasvuturpeelle on huutava tarve Euroopassa, sen kulutus on noin 30 miljoonaa kuutiota vuodessa. Sitä tarvitaan kasvualustoihin, jotka ovat 90-prosenttisesti turvetta. Tämä turvaisi monen turvetuottajan elinkeinon.
Kasvuturve on tärkeää kasvihuone- ja puutarhaviljelyn lisäksi myös puuntaimien kasvattamisessa.
&#8211; Noin 90 prosenttia suomalaisista kauppapuutarhoista joutuu tutkimuksen mukaan lopettamaan tuotantonsa, jos Suomesta ei saa kasvuturvetta. Ympäristöturvetta käytetään eläintiloilla kuivikkeena, ja se on yksi syy vähäiselle antibioottien käytölle suomalaisessa eläintuotannossa. Turpeessa eivät bakteerit viihdy, Hakkarainen sanoo.
Toimet kohdistettava sinne, missä on suurin vaikutus
Perussuomalaiset katsoo, että ilmastotoimet tulee kohdistaa sinne, missä toimilla on suurin vaikutus. Perussuomalaiset ei hyväksy sitä, että yltiöpäisen ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan lasku lankeaa suomalaisten maksettavaksi.
Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen ihmetteleekin, miksi Glasgow’n ilmastokokouksessa yksikään edustaja ei ole vaatinut mitään Kiinalta, joka on maailman suurin saastuttaja.
&#8211; Ilmastotoimet eivät koske Kiinaa. Yllättyykö joku siitä, että yli puolet maailman rakenteilla olevista hiilivoimaloista sijaitsee Kiinassa? Lukuina tämä tarkoittaa sitä, että Kiinassa rakennetaan parhaillaan 186 uutta hiilivoimalaa. Lisäksi Kiinassa kymmenittäin voimaloita odottaa hyväksyntää. Euroopassa uusiakin voimaloita lähinnä suljetaan.
&#8211; Kuten pelättiin, niin Glasgow’n ilmastokokouksesta ministerit tuovat tuliaisina ainoastaan lisälaskuja suomalaiselle veronmaksajalle. Valtiovarainministeri Annika Saarikko hehkutti, että Suomi on niiden kunnianhimoisten maiden joukossa, jotka ovat maksamassa kehittyvien maiden ilmastotoimia. Suomeksi sanottuna hallitus lupasi lahjoittaa suomalaisen veronmaksajien rahaa 900 miljoonaa euroa. Maailman parantamiseen Marinin hallitukselta löytyy rahaa rajattomasti, mutta ei suomalaisten jokapäiväisten elinkustannusten helpottamiseen esimerkiksi sähkö-, bensa- ja dieselverojen alentamisella, Putkonen päivittelee.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 5.11.2021: Hakkarainen ja Huhtasaari" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/fUgvZJv-vCc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Perussuomalaiset: Suomen vaadittava EU:n hiilinielulaskelmahuijauksen korjaamista – ilmastokokouksestakin tuliaisina ainoastaan lisälaskuja suomalaiselle veronmaksajalle

Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari (ps.) on nimitetty Suomelle tärkeän maankäyttöä ja metsätaloutta koskevan LULUCF-asetuksen varjoraportööriksi. Saamastaan luottamuksesta iloitseva Huhtasaari aikoo tehdä kaikkensa, jotta asetuksesta ei tulisi Suomen kannalta kohtuuton.

Identiteetti ja demokratia -ryhmä on päättänyt, että varjoraportöörin tehtävä annetaan Laura Huhtasaarelle.
– Olen erittäin iloinen saamastani luottamuksesta. Haluan parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttaa asetuksen sisältöön siten, että se ei olisi Suomen kannalta kohtuuton, toteaa Huhtasaari.
EU:n valiokunnissa työtä vetää yhtä ryhmää edustava esittelijä eli &#8221;raportööri&#8221; sekä muita ryhmiä edustavat &#8221;varjoraportöörit&#8221;.
Suomen huoltovarmuus ei saa vaarantua
Maankäyttösektori on Suomelle erityisen tärkeä metsätalouden ja maanviljelyksen takia ja on jo ennakkoon herättänyt paljon keskustelua.
– Ilmastolaskelmien pitää perustua todellisiin päästöihin ja nieluihin. Lisäksi laskennan tulee olla maakohtaista. Kotimaiselle kestävälle metsänkäytölle ei tule lisätä rajoitteita, jotka heikentävät teollisuuden kykyä kehittää ympäristölle ystävällisempiä tuotteita. Maatalouden päästöjen vähentäminen ei saa johtaa siihen, että suomalaisten huoltovarmuus ruuan suhteen vaarantuu, Huhtasaari kommentoi.
Huhtasaari korostaa kaikessa Suomen kansallisen edun huomioonottamista.
– Kiristyvä ympäristölainsäädäntö yhdistettynä EU:n toimivallan kasvattamiseen on vaarallinen cocktail Suomen metsä- ja maataloudelle, muistuttaa Huhtasaari.
Komission 14.7.2021 antaman 55-valmiuspaketin (englanniksi &#8221;Fit for 55&#8243;) osana on Suomelle tärkeä maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskeva asetusmuutos (LULUCF-asetus). Asetus määrittelee laskentasäännöt sille, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa kaudella 2021–2035.

Huhtasaari: ”Kiristyvä ympäristölainsäädäntö yhdistettynä EU:n toimivallan kasvattamiseen on vaarallinen cocktail Suomen metsä- ja maataloudelle”

Viime joulukuussa tehty EU:n hiilinieluja koskeva LULUCF-päätös on ilmastopaneelin professoreiden mukaan ymmärretty Suomessa väärin. Asiasta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10197219">kertoo</a> Yle. Väärintulkinnalla saattaa professoreiden mukaan olla vaikutuksia siihen, voidaanko Suomessa investoida sellutehtaisiin suunnitellulla tavalla. 

Uudet sellutehtaat käyttäisivät huomattavan määrän puuta Jos metsiä kaadetaan liikaa, EU voi vaatia lisäpäästövähennyksiä kompensoimaan metsistä tulevia päästöjä. Tämä tarkoittaisi merkittäviä taloudellisia lisäkustannuksia, jotka lankeaisivat veronmaksajien niskaan.
– Kuviteltiin, että tästä ei tule Suomelle seuraamuksia, mutta seuraamuksia kyllä tulee; päästöjä on vähennettävä toisaalla, toteaa ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen Ylelle.
– Veronmaksajat joutuvat aika selkeästi maksajiksi, kommentoi puolestaan Suomen ympäristökeskuksen professori ja ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä.
– Jos kaikki sellu- ja muut puunkäyttöinvestoinnit toteutuisivat, ylittäisimme suurimman mahdollisen kestävän hakkuusuunnitelman. Tämän seurauksena maankäyttösektori muodostuisi päästölähteeksi, Seppälä täydentää.
Tällaisessa tilanteessa päästövähennyksiä pitäisi etsiä muualta. Kohteita voivat olla esimerkiksi asuminen, liikenne, ruoka, maatalous ja pellonraivauksen vähentäminen.
Veronmaksajille aiheutuva päästövähennystaakka olisi raskas.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.217663">kommentoi</a> vielä joulukuussa LULUCF-päätöstä Maseudun Tulevaisuudelle: &#8221;Tuli väljyyttä ja vaihtoehtoja. Suomen ei tarvitse tarpeetta rajoittaa metsien käyttöä. Päätös antaa varmuutta, että puun käyttöön voidaan investoida.&#8221;

Professorit Ylellä: Suomessa ymmärretty LULUCF-päätös väärin – jos EU tulkitsee sittenkin metsät päästölähteeksi, veronmaksaja joutuu maksumieheksi

Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) kertoi tänään Eduskunnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Lulucf-äänestyspäätöksensä taustoista. Europarlamentissa viime keskiviikkona käyty Lulucf-asetuksesta käyty äänestys koski metsien hiilinieluja. Ruohonen-Lerner äänesti asetuksen muutosesitystä vastaan.

Ruohonen-Lerner kertoo ennen äänestystä puntaroineensa kansalaisjärjestöiltä saamaansa informaatiota sekä vastaavasti sitä, mitä metsäteollisuuden edustajat asiasta viestittivät.
&#8211; Molemmilla oli hyviä perusteluja. Vaakakupissa painoivat enemmän ympäristöarvot.
Ruohonen-Lerner pohdiskeli tiedotustilaisuudessa Suomen etua aikaisemmin tehtyjen poliittisten päätösten valossa.
&#8211; On paljon puhuttu Suomen edusta. Mikä on Suomen etu? Otetaan esimerkiksi vaikkapa Talvivaaran kaivoshanke. Hanke vietiin väkisin läpi, valtio on pistänyt hankkeeseen lähemmäs miljardi euroa. Mitä on saatu aikaan? Onko ollut Suomen edun mukaista avata kaivos, vai olisiko ollut Suomen edun mukaista, ettei alueelle olisi tehty yhtään mitään, Ruohonen-Lerner kysyi.
Talvivaaran ohella Ruohonen-Lerner suhtautuu kielteisesti ydinvoiman lisärakentamiseen. Hän muistuttaa äänestäneensä eduskunnassa aiemmin ydinvoiman lisärakentamista vastaan.
&#8211; Onko Suomen etu rakentaa ydinvoimaa lisää venäläisen toimittajan kanssa? En olisi tätä halunnut, mutta demokratiassa enemmistö päättää. Jokaisella kansanedustajalla tai mepillä on oikeus omaan mielipiteeseen ja harkintaan.
Europarlamentaarikko painotti käyttäneensä Lulucf-äänestyksessä käyttäneensä omaa harkintakykyään. Päätökseen vaikutti ennen kaikkea hiilinielujen ja päästöjen laskelmista tehty, 68 asiantuntijan koostama kirjelmä.
&#8211; Ne laskelmat ovat aika monimutkaisia. Näin maallikkona kyse on myös luottamuksesta &#8211; siitä, kenen laskelmiin luottaa. Pyrkimys tietenkin on, että luotetaan niihin asiantuntijoihin, joilla on painavampaa sanottavaa. Sen pohjalta tehdään omat ratkaisut.
Perussuomalaisten toinen meppi, puheenjohtaja Jussi Halla-aho päätyi Lulucf-äänestyksessä toisenlaiseen ratkaisuun, hän <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-europarlamentin-metsakiistasta-suomen-etu-voitti-suomalaisten-vaannolla/">äänesti</a> muutosesityksen puolesta. Vastakkaisille kannoille asettuminen ei kuitenkaan ole tavatonta, sillä Perussuomalaisten meppiryhmässä ei ole ryhmäkuria.

Lulucf

Perussuomalaisten Koposelta ja Keskisarjalta raju esitys: Suomen irtauduttava maankäyttösektorin päästökaupasta

Huhtasaari pettyi EU:n kolmikantaneuvottelujen lopputulokseen: Suomelle kallista vihreyttä

Kansanedustaja Lulu Ranne pitää EU:ta kasakkaakin ahneempana: ”EU toimii juuri kuin Venäjä – vaatii asioita, jotka eivät sille kuulu”

Perussuomalaiset: Hallitus vaarantaa maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset

Mäkynen ihmettelee: Haluaako EU Suomen metsät koko Euroopan hiilivarastoksi?

PS ei hyväksy Suomen suhteellisesti muita EU-maita suurempia päästötavoitteita: ”On mahdollista, että sitovia tavoitteita ei voida saavuttaa ilman maatalouden alasajoa”

Perussuomalaiset: Suomen vaadittava EU:n hiilinielulaskelmahuijauksen korjaamista – ilmastokokouksestakin tuliaisina ainoastaan lisälaskuja suomalaiselle veronmaksajalle

Huhtasaari: ”Kiristyvä ympäristölainsäädäntö yhdistettynä EU:n toimivallan kasvattamiseen on vaarallinen cocktail Suomen metsä- ja maataloudelle”

Professorit Ylellä: Suomessa ymmärretty LULUCF-päätös väärin – jos EU tulkitsee sittenkin metsät päästölähteeksi, veronmaksaja joutuu maksumieheksi

Ruohonen-Lerner Lulucf-äänestyksestä: ”Vaakakupissa painoivat ympäristöarvot”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025