Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

luokkakoko

Yliopistot vaikeuksissa koska opiskelijat eivät osaa lukea: ”En jaksa, en osaa, en tiedä mitään, please help me”

Perussuomalaisten nuorisojärjestö Perussuomalainen Nuoriso on julkaissut uuden <a href="https://ps-nuoriso.fi/koulutuspoliitinen-ohjelma/">koulutuspoliittisen ohjelmansa</a>. PS-Nuorison mielestä koulutusjärjestelmän kehittäminen tarvitsee tervettä järkeä. Nuorisojärjestö katsoo, että tärkeimmät tarvittavat suunnanmuutokset voidaan tiivistää ilmauksiin “koulut tarvitsevat kurinpalautusta” ja “ei korjata sitä, mikä ei ole rikki”.

Perussuomalainen Nuoriso pitää oppivelvollisuusiän korottamista epäonnistuneena uudistuksena. Lisäksi kunnianhimoiset ja utopistiset suunnitelmat “positiivisesta inkluusiosta” ja itseoppimisen lisäämisestä peruskoulussa ovat näyttäytyneet Pisa-tulosten syöksyvänä käyränä alaspäin.
Perussuomalainen Nuoriso katsoo, että erityisen tuen piirissä olevia oppilaita ei tule sijoittaa yleisopetukseen, jos oppilas ei siihen todellisuudessa sovellu.
Inkluusiosta on luovuttava
&#8211; Inkluusiosta pitää siirtyä takaisin erityisluokkiin, jotta voidaan kohdistaa pedagogista tukea opetuksessa täsmällisemmin sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Myös luokkakokojen pitäminen kohtuullisena edistää rauhallista oppimisympäristöä, eivätkä luokkien koot saa enää nousta, nuorisojärjestön koulutuspoliittisessa ohjelmassa kirjoitetaan.
Rauhallisen oppimisympäristön varmistamiseksi Perussuomalainen Nuoriso vaatii myös älylaitteiden käytön vähentämistä alemmilla luokilla. Alakouluikäiset vasta opintopolkunsa aloittaneet eivät vielä kykene omaehtoiseen opiskeluun, joten opettajajohtoista ohjausta tarvitaan. Korkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmää on muokattava takaisin pääsykoepainotteisempaan suuntaan.
Opettajien auktoriteetti palautettava
Perussuomalainen Nuoriso pitää kouluhenkilökunnan auktoriteettivajetta yhtenä suurimmista syistä suomalaisen koulujärjestelmän nykyisille haasteille. Nuorisojärjestö vaatii opettajille käyttöön laajempia keinovalikoimia järjestyksen ylläpitämiseksi ja kiusaamisen ehkäisemiseksi. Rikosoikeudellista vastuuikärajaa on alennettava nykyisestä viidestätoista ikävuodesta neljääntoista ikävuoteen ja vakavien rikosten osalta harkinnanvaraisesti kahteentoista ikävuoteen.
&#8211; Oppilasaines käy vuosi vuodelta haastavammaksi ja sen seurauksena väkivalta kouluissa lisääntyy. Lainsäädännön on vastattava muuttuneeseen tilanteeseen. Lisäresursseja on myös suunnattava koulupudokkuutta ja syrjäytymistä ennaltaehkäiseviin tukitoimiin. Yksikin kiusaamistapaus on liikaa, eikä kiusaamistilastojen kaunistelu tai näennäiset kiusaamista vastustavat toimenpiteet ole ratkaisu ongelmaan, kirjoitetaan ohjelmassa.
Koko ohjelma luettavissa <a href="https://ps-nuoriso.fi/koulutuspoliitinen-ohjelma/">täällä</a>.
&nbsp;

Perussuomalainen Nuoriso julkaisi koulutuspoliittisen ohjelman: ”Ei korjata sitä, mikä ei ole rikki”

Suomi ei enää pärjää edellisvuosien tapaan koulutuksen tilaa mittaavassa PISA-tutkimuksessa. Oppimistulokset ovat laskeneet vuodesta 2006 lähtien. Opetusministeri Li Andersson esitti <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/711a2168-7e83-4baf-afd1-e612bd9631e3?fbclid=IwAR3CDwr36-HjltYeMB7uACQqDETIBA863MYs--eorjjsd8wsdHc0y0E673E">Iltalehdessä</a>, että oppilaskohtaisen rahoituksen väheneminen olisi heikentyneiden tulosten taustalla.

Sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Ari Koposen mukaan opetusministeri Li Andersson puhuu vain osaksi oikeista ja todellisista ongelmista.
&#8211; Anderssonin selittelyt ontuvat ja sisältävät valtavan ideologisen latauksen. Varmasti rahaa suurempina syinä ovat muun muassa inkluusio, erityisopetuksen puute, kasvaneet luokkakoot, ongelmat perheissä, opettajien jaksaminen, älypuhelimien ja muiden mobiililaitteiden turha käyttö oppitunneilla, auktoriteetin puute ja kurinpidolliset ongelmat sekä haitallinen maahanmuutto, listaa Koponen.
Asiat eivät korjaannu menemällä monikulttuurisuus edellä
Koponen on esittänyt omia <a href="https://stage.sudev.fi/maahanmuuttajataustaisten-oppilaiden-oppimisvaikeuksista-ja-heikosta-kielitaidosta-uskallettava-puhua-koponen-tama-ei-ole-rasismia-vaan-realismia/">näkemyksiään</a> heikentyneistä oppimistuloksista jo <a href="https://stage.sudev.fi/koponen-huolissaan-haittamaahanmuuton-aiheuttamista-ongelmista-kouluissa-vakivaltaa-jengiytymista-muiden-oppilaiden-koulunkaynnin-terrorisoimista/">aiemminkin</a>.
&#8211; Meillä on Suomessa peruskouluja, joissa ulkomaalaistaustaisia oppilaita on jo 70 %. Asiat eivät valitettavasti korjaannu kieltämällä totuus, menemällä monikulttuurisuus edellä tai lisäämällä vain rahoitusta. Ongelmista pitää pystyä puhumaan niiden oikeilla nimillä, koska vain silloin voimme puuttua aitoihin juurisyihin, vaatii Koponen.
&nbsp;

Koponen ei niele Li Anderssonin selityksiä Suomen heikentyneistä oppimistuloksista: ”Meillä on Suomessa peruskouluja, joissa ulkomaalaistaustaisia oppilaita on jo 70 %”

Perussuomalaiset vaativat tänään kyselytunnilla pikaisia toimia kouluväkivallan kitkemiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula huomautti, että tälläkin eduskuntakaudella on kuultu paljon hyviä aloitteita kiusaamisen ja kouluväkivallan ehkäisemiseksi, kuten se, että kiusaajan tulisi vaihtaa koulua &#8211; ei kiusatun.

&#8211; Me perussuomalaiset kannatimme myös esimerkiksi terapeuttisia valmiuksia omaavien aikuisten lisäämistä kouluihin. Hallitukselle ehdotukset eivät kuitenkaan tunnu kelpaavan &#8211; kauniita sanoja kyllä riittää, Jenna Simula ihmetteli.
&#8211; Yhdenkään lapsen ei tule joutua pahoinpidellyksi koulussa. Miksi hallitukselle ei siis kelpaa tehdyt avaukset, kuten se, että kiusaajan pitäisi vaihtaa koulua, eikä kiusatun? Ja olisiko syytä OAJ:n ehdotuksen mukaisesti antaa rehtoreille mahdollisuus evätä kiusaajan oikeus opetukseen, ja vaatia asioiden selvittämistä psykologin kanssa?
Opetusministeri suhtautui nihkeästi
Opetusministeri Li Andersson (vas.) totesi, että hallitus laatii toimenpideohjelman kiusaamisen ja väkivallan torjumiseksi ja työhön kutsutaan kaikki eduskuntapuolueet.
Kiusaajan koulun vaihtamiseen Andersson suhtautui kuitenkin nihkeästi. Hän piti asiaa hankala muun muassa siksi, että lain mukaan jokaisella on oikeus valita lähikoulu.
Monikulttuurisuuden ongelmat pahenevat
Simula nosti ongelmiksi koulukokojen nousun kyläkoulujen lakkautusten myötä, avoimien opiskeluympäristöjen lisääntymisen, kunnioituksen puutteen aikuisia kohtaan sekä vieraskielisten lasten määrän hurjan kasvun.
&#8211; Vastuuton maahanmuuttopolitiikka on omiaan lisäämään turvattomuutta kouluissa muun muassa kielimuurin ja kulttuurierojen vuoksi. Haluttomuus kotoutua näkyy jo varhain. Opettajat pelkäävät usein puuttua kiusaamistilanteisiin potkujen, vanhempien, rasismisyytösten ja syytteiden pelossa.
&#8211; Kysynkin, tunnustaako hallitus lainkaan mainitsemiani juurisyitä, jotka lisäävät turvattomuutta kouluissa, ja miten aiotte helpottaa opettajien kynnystä puuttua ongelmiin? Simula tiedusteli.
Ministeri Andersson sanoi vierastavansa ajattelutapaa, jossa kiusaamisen syyt olisivat muualta tänne muuttaneissa. Hänen mukaansa kiusaamiseen liittyy syrjintää ja rasismia.
Sosiaalinen media raaistaa lasten arkea
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ehdotti, että kännykät pysyvät kouluajan ulkopuolella. Ranskassa on kouluissa kännykkäkielto, mutta Suomessa laki ei tähän ainakaan toistaiseksi taivu. Muun muassa THL:n erityisasiantuntija Jukka Mäkelä on esittänyt kännykkäkieltoa Suomeen.
&#8211; Usean yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan sosiaalisen median käyttö lisää mielenterveyden ongelmia. Pinnallisuus vääristää minäkuvaa, josta seuraa vakavaa pahoinvointia tulevaisuuden aikuisille.
&#8211; Apulaisoikeusasiamies on sanonut, ettei kännyköitä saa kerätä tunnin ajaksi pois, mutta tarvitseeko sitä älypuhelinta käyttää edes koko koulupäivän aikana? Kysyn ministeriltä, aiotteko tehdä tarvittavat lakimuutokset, että kännykät saataisiin pois kouluista? Tavio kysyi.
Andersson ei lupaillut tällaista lakimuutosta. Hän ei sanomansa mukaan ole saanut sellaista viestiä, että lakimuutosta toivottaisiin kännyköiden osalta.

Perussuomalaiset: Kouluväkivallan juurisyyt pitää tunnustaa ja toimenpiteisiin ryhdyttävä heti – kiusaajat ulos ja kännykät pois

Perussuomalaiset kansanedustajat Ari Koponen ja Jenna Simula kysyvät jättämässään kirjallisessa kysymyksessä opetusministeri Li Anderssonilta (vas.), miten lapset voitaisiin ottaa paremmin huomioon yksilöinä suomalaisen peruskoulun uusissa opetusmenetelmissä ja tilaratkaisuissa.
 
Lisäksi edustajat vaativat hallitukselta toimia opetuksen laadun parantamiseksi ja oppilaiden välisen tasavertaisuuden toteutumiseksi. Ari Koponen ja Jenna Simula katsovat, että nykyinen opetussuunnitelma ja uudet opetusmenetelmät ja -ympäristöt ovat omiaan lisäämään oppimisvaikeuksia, käytöshäiriöitä ja pahoinvointia.
Yle <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10928894?fbclid=IwAR30kAmJUrKjjgM-cv7Rqg8LcEjfLR5C0bjTyZFu71KXkmRays4011YvKNo">uutisoi viime lauantaina</a> ADHD:n tai muun neuropsykiatrisen oireilun vuoksi tutkimuksiin hakeutuneiden alakouluikäisten määrän kaksinkertaistuneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoaman tilaston mukaan viimeisen viiden vuoden aikana.
&#8211; Aiemmin esimerkiksi lievien keskittymisvaikeuksien kanssa elänyt lapsi on voinut pärjätä koulussa, mutta nyt muuttunut kouluympäristö on tuonut merkittäviä haasteita, kun liian varhain vaaditaan kohtuuttomia, Simula toteaa.
Tukea tarvitsevat jäävät ilman apua 
Edustajat pitävät tärkeänä sitä, että lapset pääsevät tutkimuksiin ja saavat apua, mutta korostavat, ettei lapsilta ylipäänsä voi vaatia sellaista itseohjautuvuutta ja omatoimisuutta, joihin he eivät vielä ikänsäkään puolesta ole valmiita.
Uudet hälyisät kouluyksiköt ja -tilat sekä liiallisen itsenäisen työskentelyn vaatiminen ovat aiheuttaneet laajaa keskustelua lääkäreiden lisäksi niin opettajien, lasten vanhempien kuin tutkijoidenkin keskuudessa.
&#8211; Opetussuunnitelmaan kirjatun inkluusioperiaatteen ihanne tarkoittaa kaikkien lasten osallistumista yleisopetukseen isoissa luokissa. Samaan aikaan lapsilta vaaditaan myös aiempaa enemmän itsenäistä ohjautumista. Tällöin lahjakkaat lapset pärjäävät, mutta ne lapset, jotka tarvitsevat tukea, jäävät helposti sitä vaille. Lapsi turhautuu ja tilanteen johdosta syntyy erilaisia ongelmia kuten oppimisvaikeuksia, pahoinvointia, käytöshäiriöitä ja koulukiusaamista, sivistysvaliokunnan jäsen Koponen sanoo.
Syrjäytymisriski kasvaa 
Esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriön kanssa elävät lapset putoavat helposti kelkasta nykyisillä opetusmenetelmillä.
&#8211; Tarkkaavaisuushäiriön kanssa elävät lapset eivät pysty ohjaamaan omaa toimintaansa tavalla, jota heiltä itsenäisessä työskentelyssä vaaditaan. Tällaiselle lapselle isot ja meluisat opetustilat sekä itseohjautuvuus ovat mahdoton yhtälö, eikä hän pysy opetustahdissa mukana. Kelkasta putoaminen peruskoulussa voi tarkoittaa syrjäytymistä myöhemmässä elämässä, Simula muistuttaa.
Koulutuksen oltava tasavertaista 
Koponen ja Simula kantavat huolta myös oppilaiden tasavertaisuuden toteutumisesta, sillä heidän mukaan nykyisessä järjestelmässä kodin rooli korostuu ja matalan koulutustason omaavien vanhempien lapset joutuvat helposti eriarvoiseen asemaan. Kun oppimistulokset ja opetuksen laatu heikentyvät, eikä lapsen yksilöllisiä tarpeita huomioida, vanhemmat joutuvat ottamaan aiempaa enemmän vastuuta lapsen koulunkäynnistä.
&#8211; Suomalaisen koulutusjärjestelmän on oltava tasavertainen, eikä sellaista tilannetta pidä päästää syntymään, missä vanhempien tulo- tai koulutustaso alkaa määritellä lasten pärjäämistä peruskoulussa, edustajat painottavat.
Asianomaisen ministerin, tässä tapauksessa opetusministeri Li Anderssonin on vastattava edustajien kirjalliseen kysymykseen kolmen viikon kuluessa sen jättämisestä.
Muutos 16.11.2019 klo 15.40: Lisätty linkki Ylen uutiseen.

Kansanedustajat huolissaan lasten neuropsykiatrisen oireilun kasvusta: ”Uusilla opetusmenetelmillä vaaditaan lapsilta kohtuuttomia”

luokkakoko

Yliopistot vaikeuksissa koska opiskelijat eivät osaa lukea: ”En jaksa, en osaa, en tiedä mitään, please help me”

Perussuomalainen Nuoriso julkaisi koulutuspoliittisen ohjelman: ”Ei korjata sitä, mikä ei ole rikki”

Koponen ei niele Li Anderssonin selityksiä Suomen heikentyneistä oppimistuloksista: ”Meillä on Suomessa peruskouluja, joissa ulkomaalaistaustaisia oppilaita on jo 70 %”

Perussuomalaiset: Kouluväkivallan juurisyyt pitää tunnustaa ja toimenpiteisiin ryhdyttävä heti – kiusaajat ulos ja kännykät pois

Kansanedustajat huolissaan lasten neuropsykiatrisen oireilun kasvusta: ”Uusilla opetusmenetelmillä vaaditaan lapsilta kohtuuttomia”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025