Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

luonnonsuojelujärjestöt

Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys hyväksyttiin valiokunnassa – Simula: Karhunmetsästykseen on palattava pikaisesti

Karhunmetsästyksen oli määrä alkaa 20. elokuuta, mutta useilla alueilla metsästyskauden aloitus uhkaa myöhästyä tai jopa peruuntua kokonaan luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöjen tekemien valitusten vuoksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ammattivalittajien panemista kuriin tarvittaessa vaikka saattamalla heidät vahingonkorvausvastuuseen.

Luonnonsuojeluliitto Tapiolan tekemät valitukset kohdistuvat seitsemään lupapäätökseen Pohjois-Karjalassa sekä yhteen päätökseen Kainuussa ja yhteen Pohjois-Hämeessä. Liiton mukaan karhun kannanhoidollisen metsästyksen luvat ovat lainvastaisia.
&#8211; Sekä suden että karhun kannanhoidollisella metsästyksellä ehkäistään petovahinkoja ja säilytetään suurpetojen ihmisarkuus. Susi ei kuulu ihmisten pihoille eikä karhu tonkimaan roskiksia ja tuhoamaan mehiläistarhoja. Kaatoluvista valittaminen on omiaan lisäämään petovihaa, sillä suurpetojen kannan kasvu lisää myös petovahinkojen todennäköisyyttä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
Valittajilla ei mitään kosketuspintaa paikallisiin olosuhteisiin
Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöt ovat valittaneet aktiivisesti myös muun muassa susiluvista. Ylen tammikuussa 2021 julkaistun artikkelin mukaan vuonna 2015 perustettu yhdistys on jättänyt kymmeniä valituksia susien kaatoluvista. Erikoista valituksissa on, että valitusten allekirjoittajat eivät asu siinä maakunnassa, johon poikkeuslupa on myönnetty. Ylen selvityksen mukaan samat henkilöt vaikuttavat useissa Tapiolan piirijärjestöissä.
&#8211; Valituksia tehtailee pieni porukka, jonka ainoa motiivi vaikuttaa olevan kiusanteko. Tämä ei vaikuta ainoastaan metsästäjiin, vaan myös niihin susialueiden asukkaisiin, joiden pihoilla sudet jatkuvasti vierailevat. Luvista valittajat eivät edes asu samassa maakunnassa, eikä heillä ole mitään kosketuspintaa paikallisiin olosuhteisiin, Antikainen moittii.
Metsästäjiä tilanne turhauttaa
Karhu kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV, mikä tekee sen metsästyksestä tiukasti säänneltyä. Kannan kooksi on arvioitu 2 240–2 500 yksilöä, ja kaatolupia on tälle kaudelle myönnetty 197. Lähes puolet luvista on myönnetty Pohjois-Karjalaan, mutta lähes kaikista luvista on valitettu.
Valituksia on tehty myös Kuhmon 18 kaatoluvasta ja Pohjois-Hämeessä yhdestä luvasta. Metsästäjiä tilanne turhauttaa, sillä valitusten käsittely vie oman aikansa ja viivästyttää jahdin aloitusta. Poikkeusluvat myönnetään poronhoitoalueen ulkopuolelle heinäkuun puolivälissä.
Toiminta ei edistä luonnonsuojelua
&#8211; Metsästäjät tuntevat oman alueensa karhukannan paremmin kuin kukaan muu, ja on päivänselvää, että lupia ei myönnettäisi, ellei niille olisi kannanhoidollista perustetta. Vastaavia valituksia on aiemmin tehty myös susien kaatoluvista, eikä suden kannanhoidollista metsästystä ole vieläkään päästy aloittamaan jatkuvista petovahingoista huolimatta.
&#8211; Luonnonsuojelijoina esiintyvät ammattivalittajat voisivat lopettaa kiusantekonsa. Heidän toimintansa ei edistä luonnonsuojelua sen enempää luonnossa kuin ihmisten parissakaan.
&#8211; Mikäli ammattivalittajat eivät lopeta selvää kiusantekoaan valitusten muodossa, täytyy alkaa miettimään mahdollisuuksia asettaa heidät vahingonkorvausvastuuseen, kun valitukset todetaan perusteettomiksi. Tällaisissa tapauksissa luvat pitäisi myös automaattisesti myöntää seuraavalle metsästyskaudelle ilman valitusoikeutta, Antikainen toteaa.
&nbsp;

Kiusanteko valituksilla metsästysluvista on saatava kuriin – ”Valituksia tehtailee pieni porukka, jonka ainoa motiivi vaikuttaa olevan kiusanteko”

Alkavalle metsästyskaudelle myönnetyt 197 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen ovat osin jäissä luonnonsuojelujärjestö Tapiolan tehtyä niistä valituksen. Järjestön tekemä valitus koetaan metsästäjien parissa tahalliseksi kiusanteoksi, minkä itsekin metsästystä harrastavat perussuomalaiset kansanedustajat Ari Koponen ja Jenna Simula allekirjoittavat täysin.

&#8211; Valituksen ovat tehneet pöytälaatikkoyhdistyksen nimissä sellaiset ihmiset, joilla ei ole mitään kosketuspintaa kyseisiin karhunmetsästysalueisiin ja elämään maaseudulla suurpetojen kanssa, paheksuu kansanedustaja Ari Koponen.
Suomen vahvaa karhukantaa on säädeltävä
Kansanedustajien mukaan valitusoikeutta ei tällaisissa tapauksissa pitäisi olla. He pitävät luonnonsuojelujärjestön toimintaa härskinä metsästyksen haittaamisena, ja huomauttavat sillä olevan vastakkainasettelua lisäävä vaikutus, mikä syventää metsästäjien ja luonnonsuojelun välistä kuilua entisestään.
&#8211; Karhukanta on Suomessa vahva, ja se kestää kannanhoidollisen metsästyksen, jota on kannan säätelyn ja ihmisarkuuden säilyttämisen vuoksi tehtävä vuosittain. Haluavatko nämä luonnonsuojelijoina itseään pitävät ihmiset todellakin, että karhusta tulee yhtä ongelmallinen ja vihattu eläin kuin sudesta? kansanedustaja Jenna Simula huomauttaa valituksen mahdollisista seurauksista.
Suomen ei pidä toistaa Romanian virheitä
Kannanhoidollisen metsästyksen ansiosta karhun aiheuttamat vahingot maaseudun ihmisille ja elinkeinoelämälle on saatu pidettyä Suomessa vähäisinä. Äärimmäisen ikävä esimerkki karhunmetsästyksen lopettamisen seurauksista on nähty Romaniassa, missä vuonna 2019 kuoli 8 ja haavoittui 23 ihmistä karhun hyökkäyksissä.
&#8211; Vastaavanlaista tilannetta tuskin halutaan Suomessa nähdä, Simula ja Koponen toteavat ja vaativat hallitukselta välittömiä toimia tilanteen ratkaisemiseksi.
Kansanedustajat esittävät toimiviksi ratkaisuiksi tilanteeseen valitusoikeuden rajaamista ja karhun, suden sekä ilveksen siirtämistä luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V, mitä Suomen olisi perussuomalaisedustajien näkemyksen mukaan tiukasti tavoiteltava EU:ssa.

Kansanedustajat moittivat järjestöä tahallisesta kiusanteosta – Jenna Simula ja Ari Koponen: Karhuluvista valittaminen on härskiä metsästyksen haittaamista

Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin tänään muutoksista metsästyslakiin. Oman lakialoitteensa eduskunnalle esitteli perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen, joka vaatii kovempia keinoja susivahinkojen torjumiseksi.

&#8211; Susipopulaation kasvu yhdistettynä lepsuun susipolitiikkaan näkyy menetettyinä eläiminä ja ihmisten kohtaamina vaaratilanteina. Reviirien määrän arvioidaan edelleen lisääntyvän, joten nykylinja ei tule toimimaan. Esimerkiksi koiria on menetetty susille vuosittain 30-50, hyötyeläimistä puhumattakaan. Rahallisilla korvauksilla ongelma ei ratkea, vaan se itse asiassa jatkaa pahenemistaan. Sudet menettävät ihmisarkuutensa ja oppivat yhä useammin noutamaan helpon saaliinsa pihapiireistä, Sebastian Tynkkynen varoittaa.
Ihmishenkiä ja omaisuutta on voitava suojella
Kotipihallaan nokikkain suden kanssa joutuva kansalainen ei nykylain puitteissa voi suin päin tarttua aseeseen. Rikoslain pakkotilasäädöksen varjolla suden kaatanut voi vapauta teosta seuraavasta rangaistusvastuusta, mutta jokainen tapaus arvioidaan erikseen sen hyväksyttävyyden näkökulmasta. Tynkkynen pitää tätä kohtuuttoman epäselvänä ja raskaana käytäntönä.
&#8211; Kun susi tulee pihapiirissä vastaan, kuka pystyy järkevästi ja tarkasti arvioimaan, milloin sen voi tappaa rangaistusvastuusta vapautuen? Kuinka monta eläintä pitää antaa mennä ja kuinka lähellä susi saa vaania leikkiviä lapsia, ennen kuin peliin puuttuva selviäisi ilman rangaistusta? Raja pitäisi vetää selkeästi ihmishenkien ja omaisuuden suojeluun. Jos susi on jo aiheuttanut pihapiirissä vahinkoa tai se on eläimille tarkoitetun aitauksen tai rakennuksen sisäpuolella, pitäisi susi silloin voida ampua. Sama sääntö pätisi, jos hyökkäyksen vaara ihmistä tai eläintä kohtaan on ilmeinen, Tynkkynen linjaa.
Lakialoitteensa perusteluissa Tynkkynen toteaa Ruotsin metsästyslainsäädännön tarjoavan mallia Suomelle. Länsinaapurissa Tynkkysen esittämän kaltainen laki on jo voimassa ja suden kannanhoidollinen metsästyskin on saatu käynnistettyä. Kuluvana talvena metsästyksen piti usean vuoden tauon jälkeen käynnistyä myös Suomessa, mutta asia tyssäsi luonnonsuojelujärjestöjen valitusten seurauksena.
&nbsp;

Sudet puhuttivat kansanedustajia – Tynkkynen esitteli lakialoitteensa pihasusiongelmaan puuttumiseksi

luonnonsuojelujärjestöt

Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys hyväksyttiin valiokunnassa – Simula: Karhunmetsästykseen on palattava pikaisesti

Kiusanteko valituksilla metsästysluvista on saatava kuriin – ”Valituksia tehtailee pieni porukka, jonka ainoa motiivi vaikuttaa olevan kiusanteko”

Kansanedustajat moittivat järjestöä tahallisesta kiusanteosta – Jenna Simula ja Ari Koponen: Karhuluvista valittaminen on härskiä metsästyksen haittaamista

Sudet puhuttivat kansanedustajia – Tynkkynen esitteli lakialoitteensa pihasusiongelmaan puuttumiseksi

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025