Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

luottamuspääoma

SDP esitti toimenpiteitä, joilla Suomi saataisiin heidän mukaansa kasvuun. Kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Ari Koponen tyrmää kokonaisuuden pääosin toiveiden tynnyrinä.

&#8211; Demarien vaihtoehto on kuin ilmapallo. Niin paljon ilmaa sisällä, että toimenpiteitä täytäntöön laitettaessa pallo poksahtaisi omaan mahdottomuuteensa, Ari Koponen kuvailee.
Veroja, velkaa ja &#8221;luottamuspääomaa&#8221;
SDP kertoo, että Suomen tulee olla aktiivinen toimija EU:ssa. Koposen mukaan demarien tapa olla aktiivinen EU:ssa on lähinnä myötäillä kaikessa ja kerätä jotain mystistä luottamuspääomaa. Koponen tyrmää myös ajatukset EU:n vihreän teollisuuden investointirahastosta, mutta kannattaa tiukkaa valtiontukipolitiikkaa.
&#8211; Demarien lempiratkaisu kaikkeen ovat verot, ja heti kakkosena tulee velka. Tämäkin heidän haikailemansa EU:n investointirahasto kustannettaisiin – yllätys yllätys – veroilla, Koponen kritisoi.
SDP lisäisi haittamaahanmuuttoa
Koposen mukaan SDP:n ratkaisut maahanmuuttoon liittyen olisivat tuhoisia Suomen kansakunnan tulevaisuudelle. Koponen pitää demarien laskemaa 2,8 miljardin euron positiivista vaikutusta maahanmuuton lisäämisessä lähinnä huonona vitsinä. SDP peruisi hallituksen kolmen ja kuuden kuukauden aikarajat, jolloin kolmansista maista tulevien työntekijöiden pitää poistua maasta, jos he eivät työllisty.
&#8211; Jos työperäinen maahanmuuttaja ei tee töitä, niin silloin ulos maasta. Demarien toimilla lisättäisiin lähinnä haittamaahanmuuttoa, jolla ei ole mitään positiivisia vaikutuksia, ei julkiseen talouteen eikä Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen, Koponen ärähtää.
&nbsp;

SDP:n kasvupaketti on toiveiden tynnyri – Koponen: ”Demareiden lempiratkaisu kaikkeen ovat verot, ja heti kakkosena tulee velka”

Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen pitää Euroopan unionin suurimpana ongelmana liittovaltiokehitystä.

– Kansallista päätäntävaltaa ollaan viemässä suomalaisilta meille tärkeissä kysymyksissä koskien etenkin maa- ja metsätalouspolitiikkaa sekä ulkopolitiikkaa. Vallan keskittämisen sijaan sitä pitäisi mieluummin palauttaa jäsenmaille, joiden olosuhteet poikkeavat valtavasti toisistaan, Lauri Laitinen vaatii.
Laitinen on perussuomalaisten ehdokas kesän EU-vaaleissa. Hänen mukaansa EU ei kohtele Suomea ja suomalaisia oikeudenmukaisesti suhteessa muihin jäsenmaihin.
– Meiltä vaaditaan entistä suurempia satsauksia samalla kun taloutemme sakkaa, emmekä juuri saa mitään takaisin vastineena. Tähän on saatava muutos, Laitinen sanoo.
Suomi on pieni maa EU:ssa, mutta Laitisen mielestä Suomen on ajettava rohkeasti omia intressejään EU-tasolla.
– Suomi ei menetä mitään “luottamuspääomaa” tai saa “mainehaittaa” ajamalla omaa etuaan EU-tason neuvotteluissa muiden maiden tapaan.
– Määräenemmistöpäätöksissä Suomen vastustus ei kuitenkaan riitä, vaan Suomen on liittouduttava samanmielisten kansalliskonservatiivisten hallitusten, kuten Ruotsin, Italian ja Hollannin, kanssa päättävissä pöydissä, Laitinen katsoo.
Ei uusia velkavälineitä
Laitinen ei halua EU:lle uutta yhteisvelkaa tai tukipakettia.
– Talouspolitiikassa on ehdottomasti vastustettava uutta yhteisvelkaa, uusia rahastoja tai muita rahoitusvälineitä, joilla pyritään EU-tasolla sosialisoimaan suomalaisten verorahat, Laitinen painottaa.
Hänestä EU-budjettiin voidaan rakentaa taloudellinen puskuri kriisien varalle, mutta sen perustaminen ei vaadi budjetin paisuttamista entisestään.
– Ukrainankin 50 miljardin paketti saatiin nykyisen budjetin sisältä, Laitinen muistuttaa.
Lisäksi hän luopuisi yhteisvaluutta eurosta, jota tekohengitetään ideologista syistä EU-integraation edistämiseksi.
Laiton ihmisvirta pysäytettävä
Laitisen mukaan Eurooppaan tulemisesta pitää tehdä mahdollisimman kannattamatonta laittomille siirtolaisille.
– Tämä tarkoittaa linjausta, ettei yhtäkään laittomasti EU:hun pyrkivää päästetä sisään. Se tarkoittaa myös Välimeren ihmissalakuljettajien veneiden käännyttämistä, Laitinen kertoo.
EU-tason maahanmuuttopolitiikka on Laitisen mielestä oikeansuuntaista, jos se helpottaa kielteisten turvapaikkapäätösten myöntämistä ja karkotusprosessia. Muilta osin Laitinen pitää maahanmuuttopolitiikkaa hyvin nurinkurisena.
– Taakanjaolla pyritään rankaisemaan “solidaarisuuden” nimissä niitä jäsenmaita, joiden rajavalvonta on toiminut ja joiden rajojen yli ei ole päässyt laittomia elintasosiirtolaisia. Eihän tämän näin pitäisi mennä, vaan tänne ei pitäisi ottaa yhtäkään tänne laittomasti pyrkivää sisään.
– Tämän lisäksi EU-tasolla on suojeltava suomalaista ja sitä myötä eurooppalaista työtä halpatyövoiman uhalta, joka nostaa pintaansa aina kun joku avaa suunsa työperäisestä maahanmuutosta, Laitinen sanoo.
Rajaseudun tuntemusta
Laitinen on asunut koko elämänsä Lappeenrannassa itärajan läheisyydessä. 20-vuotias mies on koulutustaustaltaan ensihoitajaopiskelija.
– Minulla on vahva paikallistuntemus Kaakkois- ja Itä-Suomen rajaseudun tilanteesta. Pystyn tarjoamaan näkemystäni alueen rajaturvallisuuden ja elinkeinojen parantamiseksi, Laitinen kertoo.
Hän haluaa, että EU tukee jäsenmaiden sisäistä turvallisuutta aitaamalla ulkorajat fyysisesti ja tukee rajavalvontaa.
Puolustusyhteistyön osalta Laitinen haluaa EU:n keskittyvän puolustusteollisuuden herättämiseen, jotta aseita saataisiin niin kansallisille armeijoille kuin tueksi Ukrainalle sodassa Venäjää vastaan.
Brysseliin pyrkivän Laitisen mielestä suomalaisen mepin tärkein tehtävä on ajaa Suomen ja suomalaisten etua kaikissa asioissa.
– Valitettavasti meillä istuu tälläkin hetkellä europarlamentaarikkoja, joiden mielestä oma kansa ensin on väärin. Kun kukaan ei puhu suomalaisten puolesta, niin muut maat meppeineen kyllä käyttävät päättäjiemme sinisilmäisyyttä hyväksi päätöksenteossa, Laitinen tuumii.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Lauri Laitinen: ”Suomen on ehdottomasti vastustettava uutta yhteisvelkaa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen mukaan EU:ssa on paljon korjattavaa ja se puuttuu asioihin, jotka eivät sille kuulu.

– Liittovaltiokehitys on saatava lopetettua, eikä meidän kuulu maksaa muiden maiden velkoja tai taloremontteja. EU:n tulee pitää näppinsä irti meidän metsistämme sekä lastemme koulutuksesta, Ari Koponen suomii.
Koponen on yksi perussuomalaisten europarlamenttivaaliehdokkaista. Suomalaisena hän nostaa oman maamme edut aina ykköseksi, mutta hän kannattaa myös yhteistyön tekemistä Suomea hyödyttävissä asioissa.
– Nostaisin muun muassa liikkumattomuuden esiin yhteisenä ongelmana, joka vaikuttaa ihan kaikkeen, työelämästä kriisinkestävyyteen. Suurpetojen metsästykseen tulee saada tolkku, yksikään lammas tai koira ei saa enää joutua susien raatelemaksi, Koponen selvittää.
Irti sylikoiraleimasta
Koposen mielestä Suomi on ollut EU:ssa kuin sylikoira, joka on tehnyt kaiken, mitä Brysselin herrat käskevät.
– Yleensä vielä varmuuden vuoksi hieman enemmän, jotta saadaan kerättyä jotain mystistä luottamuspääomaa, josta ei ole ollut Suomelle mitään hyötyä, Koponen toteaa.
Hänestä Orpon-Purran hallitus on tehnyt suunnanmuutoksen EU-politiikkaan ja nimenomaan oikeaan suuntaan.
– Suomi on toki edelleen pieni maa, jonka vaikutus isossa mittakaavassa ei ole valtava. Määräenemmistöpäätösten kasvattaminen kaikkiin päätöksiin olisi pienelle Suomelle katastrofi. EU:n tulisi palata juurilleen ja keskittyä toimiviin sisämarkkinoihin sekä säännellä vähemmän ja viisaammin, Koponen katsoo.
Lahjoittaisi rahaa
42-vuotias Koponen on toisen kauden kansanedustaja ja kahden lapsen isä. Hän lupaa lahjoittaa palkkiostaan tuhat euroa kuukausittain kotimaisten järjestöjen kautta hyväntekeväisyyteen koko viisivuotisen vaalikauden ajan.
– Haluan olla mukana talkoissa suomalaisten ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi konkreettisin teoin, en vain puheissa, Koponen sanoo.
Hänen mielestään Eurooppaan tarvitaan Suomen ja suomalaisten etuja ajavia meppejä.
– Suuri osa kotimaan lainsäädännöstä tulee jo EU:sta, joten oikea-aikainen vaikuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Suomalaisen mepin tärkein tehtävä on edistää Suomen ja suomalaisten etua, Koponen katsoo.
Ei mitään yhteisvelkaa
Koposen mielestä EU:ssa tulisi saada takaisin valtiontukipolitiikkaan liittyvät säännöt. Hänestä Suomella ei ole mahdollisuuksia kilpailla Saksan ja Ranskan kanssa valtiontuissa.
– Minkäänlaiset yhteisvelkapaketit eivät saa tulla kuulonkaan. Puolustusvälineteollisuus tulee saada nousuun, ja puolustusvälineiden osalta jonkinlaiset keskitetyt hankinnat voisivat olla viisaita. Erillistä EU-armeijaa ei tarvita, olemme Natossa, Koponen sanoo.
EU:n maahanmuuttopolitiikassa hän haluaa saada tukittua turvapaikkaturistien tulon tiukalla rajapolitiikalla.
– Ulkorajat tulee laittaa kiinni ja Ruanda-malli ottaa käyttöön. Siinä turvapaikanhaku ulkoistetaan turvalliseen kolmanteen maahan, ja mikäli hakija saa turvapaikan, jää hän sinne eikä tule EU-maahan. Emme tarvitse enää yhtään sosiaaliturvalle rakentuvaa haittamaahanmuuttoa, Koponen summaa.
&nbsp;

Ari Koponen EU:lle: ”Näpit irti suomalaisten rahoista”

Keskusta vaatii ryhtiä EU-politiikkaan uudessa ulostulossaan. Perussuomalaisten kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Ari Koponen pitää huvittavana, että keskusta vihjailee hallituksen heltyvän EU:n yhteisvelkaan, kun keskusta itse oli hyväksymässä EU-elvytyspakettia viime kaudella.

&#8211; Perussuomalaiset eivät hyväksy mitään yhteisvelkapakettia, se on täysin selvä asia. On toki hienoa, ettei keskusta enää ole ajamassa liittovaltiokehitystä, Ari Koponen iloitsee.
Hallituksen suunnanmuutos EU-vaikuttamisessa
Eurovaaliehdokas Koponen kertoo, että hallitus on tehnyt täydellisen suunnanmuutoksen EU-vaikuttamisessa. Koposen mukaan Suomi uskaltaa nykyisin olla eri mieltä Suomelle haitallisissa kysymyksissä. EU:n ennallistamisasetus estettiin Suomen toimesta.
&#8211; Marinin-Saarikon tulipunainen viherhallitus lähinnä kävi kumartelemassa komissiossa ja keräsi mystistä luottamuspääomaa, joka ei ole millään tavalla Suomea hyödyttänyt, Koponen muistuttaa.
&nbsp;

Keskusta ei halua EU-yhteisvelkaa – Koponen: Keskusta tekopyhyydessään unohtaa, että oli hyväksymässä EU-elvytyspakettia

Perussuomalaiset hämmästeli suullisella kyselytunnilla hallituksen metsäpoliittista linjattomuutta. Linja on vähintään epäselvä, sillä kun hallitus päätti keskiviikkona vastustaa EU:n metsälinjausta, taksonomiaa, vihreät ja vasemmistoliitto jättivät asiaan eriävän mielipiteen. Perussuomalaisten mielestä koko hallituksen toimintaa leimaa sokea ilmastofanatismi, joka kurjistaa kansalaisia ja heikentää kilpailukykyä.

Perussuomalaiset syyttää hallitusta siitä, ettei se ole ajoissa reagoinut EU:ssa ja ajanut kansallista etua.
&#8211; EU-politiikkaan liittyen on puhuttu usein Suomen luottamuspääomasta. Metsät kuuluvat kansalliseen toimivaltaan, ja kyseessä on metsäteollisuutemme kannalta elämän ja kuoleman kysymys. Metsäteollisuus on hyvinvointimme perusta. Muualla EU:ssa ei ymmärretä Suomen metsäteollisuuden tarpeita, eikä heidän pidä antaa sanella, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa linjasi.
&#8211; Arvoisa ympäristöministeri, voitteko luvata, että toimitte EU-tasolla yhdessä rintamassa ja teette kaiken voitavan, jotta suomalaisen metsäteollisuuden toimintaedellytykset ja työpaikat turvataan? Elomaa kysyi.
”Vihreä siirtymä” esillä jälleen
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) kierteli vastausta ja alkoi kertoa EU:n uuden niin sanotun taksonomian kriteereistä.
&#8211; Se on kriteeristö, jolla halutaan osoittaa, mitkä ovat sellaisia hankkeita, jotka tukevat vihreää siirtymää.
Mikkonen korosti, ettei kenenkään ole pakko hyödyntää taksonomiaa. Taksonomialla halutaan Mikkosen mukaan osoittaa sijoittajille, mitkä ovat sellaisia hankkeita, jotka edistävät ilmastonmuutoksen hillintää. Kriteereitä on monia.
Kaikki hallituspuolueet vastuussa ilmastokurjistamisesta
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pitää käsittämättömänä, ettei hallitus kyennyt rakentamaan EU:n metsiä koskevaan taksonomiaesitykseen yksimielistä vastustavaa kantaa.
&#8211; Hallituksessa on puolueita, jotka ovat täysin sokean ilmastofanatismin kourissa. Valitettavasti heitä ainoastaan ei voi syyttää.
&#8211; Teidän hallitusohjelmanne alkaa sanalla ilmastonmuutos, teidän budjettineuvottelunne ovat ilmastoneuvotteluita ja te olette kaikki sitoutuneet sellaisiin ilmastotoimiin, jotka paitsi kurjistavat tavallista suomalaista kansalaista myös ovat vakava isku kilpailukyvylle ja metsäteollisuuden toimintaedellytyksille, Purra latasi.
&nbsp;

Koko hallitus on sitoutunut ilmastopolitiikkaan, joka kurjistaa kansalaista ja heikentää kilpailukykyä – ”Hallituksessa on puolueita, jotka ovat täysin sokean ilmastofanatismin kourissa”

luottamuspääoma

SDP:n kasvupaketti on toiveiden tynnyri – Koponen: ”Demareiden lempiratkaisu kaikkeen ovat verot, ja heti kakkosena tulee velka”

Eurovaaliehdokas Lauri Laitinen: ”Suomen on ehdottomasti vastustettava uutta yhteisvelkaa”

Ari Koponen EU:lle: ”Näpit irti suomalaisten rahoista”

Keskusta ei halua EU-yhteisvelkaa – Koponen: Keskusta tekopyhyydessään unohtaa, että oli hyväksymässä EU-elvytyspakettia

Koko hallitus on sitoutunut ilmastopolitiikkaan, joka kurjistaa kansalaista ja heikentää kilpailukykyä – ”Hallituksessa on puolueita, jotka ovat täysin sokean ilmastofanatismin kourissa”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025