Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

lyijykielto

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kysyi torstain kyselytunnilla ympäristöasioista vastaavalta ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karilta (vihr.), aikooko hallitus huolehtia siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa lyijykielto heikentäisi reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä.

&#8211; Tilanne on muuttunut. Olimme ajoissa asialla, mutta nyt on kriisi päällä. Miten suhtaudutte asiaan? kansanedustaja Juha Mäenpää tiukkasi vihreältä ympäristöministeri Emma Karilta.
<a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-38-2022?start=1132&amp;end=1218&amp;speaker=1437">Suullisen kysymyksensä</a> aluksi edustaja Mäenpää huomautti, että on ollut liikenteessä asian suhteen jo kauan ennen nykyistä sodan laajentumista Ukrainassa:
&#8211; Reserviläisjärjestöjä on huolettanut jo muutaman vuoden ajan Euroopan unionin lyijyasetus, joka haittaisi heidän toimintaansa. Esitin hallituksen vuosikertomuksen 2019 lausuntoon kappaletta, joka eteni sitten meidän puolustusvaliokunnan mietintöön puolustusselonteosta.
&#8211; Se kuuluu seuraavasti: ”Valiokunta viittaa tässä yhteydessä hallituksen vuosikertomuksesta 2019 antamaansa lausuntoon, jossa tuotiin esiin, että mahdollisen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä eikä harjoitustoimintaa.”
Toimintakykyinen reservi on puolustuskyvyn perusta
Mäenpää viittasi suullisessa kysymyksessään vuonna 2020 puolustusvaliokunnassa läpi menneeseen esitykseensä liittyen lausunnon antamiseen hallituksen vuoden 2019 vuosikertomuksesta. Valiokunnan yksimielisen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PuVL_3+2020.aspx">lausunnon</a> kirjaamisesta Mäenpää haluaa erityisesti kiittää vasemmistoliiton Markus Mustajärveä, SDP:n Mika Karia ja kokoomuksen Timo Heinosta. Kirjauksessa sanotaan:
&#8211; Ennaltaehkäisevän sotilaallisen puolustuskyvyn perusta on vahva ja toimintakykyinen koulutettu reservi, jonka sotilaallisia taitoja ylläpidetään kertausharjoitusten lisäksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen reserviläisjärjestöjen toimesta. Vuonna 2019 vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöt nostivat huolenaan esiin Euroopan unionin suunnitellun lyijyasetuksen, jonka koettiin heikentävän ja rajoittavan vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoitustoiminnan järjestämisen mahdollisuuksia.
&#8211; Mahdollisen lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa. Reserviläisjärjestöjen toiminta tulee huomioida osaksi ennaltaehkäisevää sotilaallista puolustuskykyä.
Ympäristöministeri meni sanattomaksi
Ilmasto- ja ympäristöministeri Emma Kari meni sanattomaksi eikä kyennyt vastaamaan kysymykseen. Puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ohjasikin kysymyksen ympäristö- ja ilmastoministerin sijaan puolustusministerille.
&#8211; Hallituksen tavoitteena on se, että maanpuolustuksen edut turvataan myös tämän lyijyasetuksen käsittelyssä, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) totesi vastauspuheenvuorossaan.
&nbsp;

Huolehtiiko hallitus siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä?

Eduskunnassa käsiteltiin puolustusvaliokunnan mietintöä valtioneuvoston puolustusselontekoon. Perussuomalaisten eteläpohjalainen kansanedustaja Juha Mäenpää muistutti riittävän kotimaisen puolustustarviketuotannon olevan sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisen välttämätön edellytys ja puolustusviennin turvaamisen erityisen tärkeää.

Valtioneuvoston puolustusselonteko eduskunnalle antaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle. Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa toimintaympäristön vaatimuksiin.
&#8211; Haluaisin ensin alkuun puolustusvaliokunnan jäsenenä kiittää valiokunnan muita edustajia hyvästä yhteistyöstä yli puoluerajojen. Isänmaan turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Puolustusvaliokunnan mietintö on yksimielinen. Tämä on erityisen merkittävä ja erityisen huomion ansaitseva asia. Täällä on useita tärkeitä asioita, jotka ovat lähellä sydäntä: kriisinhallintaveteraanien rahoitus ja vientilupien alaiset huolto‑ ja varaosatoimitukset, kertoi kansanedustaja Juha Mäenpää.
Maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ei saa heikentää
Mäenpää iloitsi siitä, että mietintö oli huomioinut EU:n lyijyasetuksen riskit suomalaiselle vapaaehtoiselle maanpuolustukselle:
&#8211; Erityisen iloinen olen siitä, että valiokunta viittaa tässä yhteydessä hallituksen vuosikertomuksesta 2019 antamaansa lausuntoon. Siinä tuotiin esille, että mahdollisen EU:n lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa.
Lausunnon kriittinen kirjaus EU:n lyijyasetuksesta on alkujaan Mäenpään esittämä. Hän korosti, että asia on tärkeä myös henkisellä tasolla:
&#8211; Edellä mainittu kirjaus on tärkeä, sillä vapaaehtoinen maanpuolustus on Suomen maanpuolustusta tukevaa kansalaistoimintaa. Se lujittaa suomalaisten maanpuolustustahtoa ja parantaa viranomaisten ja kansalaisten valmiutta selviytyä eri turvallisuustilanteissa.
Puolustusviennin turvaaminen tärkeää
Mäenpää muistutti, että puolustusvaliokunta pitää riittävää kotimaista puolustustarviketuotantoa ehdottoman välttämättömänä edellytyksenä sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiselle.
&#8211; Pelkästään Puolustusvoimien hankinnoin Suomessa ei voida ylläpitää puolustusteollista osaamista. Tämän vuoksi kotimaisen puolustusvälineteollisuuden tuotteiden vientimahdollisuuksien sekä niihin liittyvien varaosa-, huolto- ja takuusopimusten turvaaminen on tärkeää. Vientilupapolitiikan tuleekin olla johdonmukaista ja luottamusta herättävää.
Mäenpäältä kritiikkiä keskustan kansanedustajien puhetapaan
Mietinnön yksimielisyydestä huolimatta Mäenpää joutui puuttumaan retoriikkaan, jota osa hallituspuolueiden jäsenistä salissa asian esittelyn yhteydessä harjoitti.
&#8211; Mielestäni oli hienoa, että tämä oli yksimielinen, mutta tämä yksimielisyys ei täällä salissa mielestäni tänään paistanut, vaan jotkut keskustan edustajat halusivat nostaa omaa profiiliaan ja puoluettaan tämän asian tiimoilta. Täytyy nostaa hattua tuolle ministeri Antti Kaikkoselle (kesk.), sillä hän veti maton heidän jalkojensa alta ja toi esiin, että nämä ovat pitkäaikaisia, monen edellisen hallituksen nostamia hankkeita, mitä te olette nyt toteuttamassa.
&nbsp;

Mäenpää: Puolustusvälineteollisuuden vientimahdollisuudet turvattava

Eduskunnassa käsiteltiin tänään suuritöistä, kattavaa ja vaikuttavaa puolustusselontekoa. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron asiasta pitänyt kansanedustaja Jari Ronkainen kiitti kaikkia eduskuntaryhmiä ja puolustusvaliokunnan jäseniä yksimielisestä selonteosta. Vaikuttaa siltä, että puolueilla on yhteinen ja realistinen näkemys Suomen puolustuspoliittisesta tilanteesta ja tarpeista.

Kansanedustaja Jari Ronkainen nosti selonteosta ensimmäiseksi esille asevelvollisuusjärjestelmän kehittämisen. Kuten selonteko toteaa, asevelvollisuus ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuskyvyn perusta. Toimiva asevelvollisuus on välttämätön Suomen puolustamiseksi ja paras keino tuottaa riittävät joukot Puolustusvoimille.
&#8211; Vaikka itse asevelvollisuusjärjestelmä ei yhteisen arvion mukaan kaipaa suuria muutoksia, on rakenteellinen haaste pitää koulutettava reservi tarpeeksi suurena ikäluokkien pienentyessä. Muun muassa tähän haasteeseen ratkaisuja on etsinyt vuonna 2020 asetettu parlamentaarinen komitea, joka esittääkin kutsuntojen laajentamista koko ikäluokkaan, Ronkainen totesi.
Kertausharjoitusten määrää nostettava
Toinen haaste, johon ei selonteon mukaan ole vielä vastattu riittävän tehokkaasti, on kertausharjoitusten määrä. Vuosittain kertausharjoituksissa koulutettavien määrä on reilusti alle 20 000. Valiokunta katsookin, että määrää on nostettava seuraavan vaalikauden aikana ja tavoitteena tulee olla 25 000 koulutettua vuosittain. Laaja ja osaava reservi on puolustuksen kulmakivi, eikä sen kouluttamisesta tule tinkiä.
&#8211; Henkilöstö on Puolustusvoimien selkäranka. Selonteossa todetaan, että henkilöstön jaksamista ja toimintakykyä tuetaan laadukkaalla työaika- ja työkykyjohtamisella sekä käyttämällä ja kehittämällä joustavia työntekomenetelmiä ja työaikamuotoja. Lisäksi tarkastellaan Puolustusvoimien henkilöstön virka- ja työehtojen kehittämismahdollisuuksia rahoitusresurssien puitteissa.
&#8211; Tämä on mielestäni tärkeä kirjaus, johon tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota.
Paikallisjoukoista paikallinen kulmakivi
Suurimpia uudistuksia selonteossa on paikallisjoukkojen kehittäminen. Ronkainen pitää ehdotusta täysin oikeansuuntaisena, sillä näin esimerkiksi aktiivisten reserviläisten, kuten vaikka maakuntajoukkojen, paikallistuntemus ja ammattitaito tulevat parhaiten hyödynnettyä.
&#8211; Paikallisjoukot ovat omiaan kohottamaan reserviläisten intoa eri tehtäviin, kun joukkojen kehittäminen mahdollistaa reserviläisille mielekkään urapolun eri tasoisissa poikkeusolojen tehtävissä sekä aktiivisen osallistumisen maanpuolustukseen, Ronkainen sanoi.
EU:sta ja ilmastohaasteista painetta
Haasteita puolustussektorille tulee myös EU:n taholta, joka on jo pitkään valmistellut erilaisia ammusten lyijykieltoja. Tähän valiokunta mietinnössään puuttuu toteamalla, ettei mahdollinen lyijyasetus saa millään tavoin heikentää maanpuolustuskykyä ja -harjoittelua.
&#8211; Myös erilaiset ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät haasteet koskettavat väkisinkin puolustussektoria. Valiokunta kuitenkin katsoo, etteivät ilmastonmuutokseen liittyvät toimet saa vaarantaa Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien suorittamista ja sotilaallista suorituskykyä, Ronkainen kertoi.
Suomalaista puolustusteollisuutta hyödynnettävä paremmin
Viimeiseksi Ronkainen huomautti eduskunnalle huoltovarmuuden kehittämistarpeista. Kotimaista puolustusteollisuutta on Ronkaisen mielestä voitava hyödyntää paremmin kuin nykyään, sillä tällä hetkellä Suomen puolustushankinnoista vain noin 30 prosenttia tilataan kotimaisilta puolustusteollisuuden toimijoilta.
&#8211; Monissa muissa Euroopan maissa hankinnat keskitetään omaan maahan ja kotimaisuusaste on jopa yli 90 prosenttia. Kyseessä on merkittävä huoltovarmuustekijä, kun kriisitilanteessakin Suomessa on valmius valmistaa omaa puolustuskalustoa.
&#8211; Suomen omat hankinnat eivät yksin riitä ylläpitämään suomalaisen puolustusteollisuuden ammattitaitoa ja kannattavuutta, vaan tarvitaan myös vientiä. Puolustustarvikkeiden vienti pitää turvata pitkäjänteisesti, ja vientilupien pitää olla yhdenmukaisia muiden Euroopan viejämaiden kanssa. Suomi ei voi lähteä näissä asioissa altavastaajan asemasta.
&#8211; Kuten huomaamme, tälläkin sektorilla tulevaisuuden haasteita riittää, mutta puolustusasioissa eduskunta näyttää olevan hyvin yksimielinen ja kartalla siitä, mitä tarvitaan. Se on hienoa, sillä maanpuolustus on yhteinen asiamme puoluekirjaan katsomatta, Ronkainen kiitti.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Puolustusselonteko vastaa moneen haasteeseen – puolueilla yhteinen ja realistinen näkemys puolustuspoliittisesta tilanteesta ja tarpeista

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen jätti kirjallisen kysymyksen Euroopan komissiolle lyijyhaulikiellon tulkinnasta jäsenvaltioissa heti muutoksen alustavan hyväksymisen jälkeen. Juuri saapunut vastaus ei Hakkaraista tyydytä, päinvastoin.

&#8211; Suurella osalla jäsenmaista on jo käytössään toimiva lainsäädäntö, joka rajaa lyijyllä metsästystä kosteikoissa, mutta komissio päätti laajentaa rajoitusta huomattavasti ampumaharrastuksen tulevaisuudesta välittämättä, Teuvo Hakkarainen kertaa kysymyksen taustoja.
Vaikeaselkoinen uusi kosteikkomääritelmä tekee muutoksesta toteuttamiskelvottoman sekä vaarantaa harrastajien perusoikeudet ja oikeusturvan. Jäsenmaiden toimeenpanevat viranomaiset joutuvat ratkaisemaan monia tulkintakysymyksiä ja toimeenpanon ongelmia, joihin Hakkarainen haki komissiolta linjausta.
Myös ampumaradat rajoituksen piirissä
Hakkarainen kysyi, kuuluvatko myös kosteikkoalueella tai sadan metrin puskurivyöhykkeellä sijaitsevat ulkoampumaradat rajoituksen piiriin. Komission vastauksen mukaan kuuluvat.
&#8211; Tätä ei huomioitu kemikaaliviraston vaikutusarviossa mitenkään! Hakkarainen paheksuu.
Turvemaiden kohtalosta ei saatu selkoa
Toinen kysymys koski Suomessa runsaan turvemaan tulkintaa kosteikoksi. Komission monipolvisessa vastauksessa ei mainita sanaa turve, vaan luetellaan mm. seuraavaa:
”Kosteikkoalueella” tarkoitetaan erilaisia vesi‐ ja rantaruohikoita ja soita tai vesiä, luonnollisia tai keinotekoisia, pysyviä tai tilapäisiä, seisovia tai virtaavia, makeita, murtovesiä tai suolaisia vesiä, mukaan luettuna merialueet, joiden syvyys laskuveden aikana on enintään kuusi metriä.
&#8211; Komissio ei antanut suoraa ja selkeätä vastausta kysymykseeni, ihmettelee Hakkarainen.
Säännöt sanellaan, loppu jää jäsenmaiden harteille
Lisäksi Hakkarainen kysyi, miten ampuja voi tietää kosteikkoalueen rajat maan ollessa lumipeitteinen. Komission mukaan kansallisen tason ohjaus voisi olla hyödyllisempää, täsmällisempää ja käytännöllisempää (kuin komission antama ohjaus): komissio voisi kuitenkin pyytää Euroopan kemikaalivirastoa harkitsemaan koulutuksen tarjoamista jäsenvaltioiden täytäntöönpanoviranomaisille tästä aiheesta.
&#8211; Kylläpä on taas selkeä vastaus! Säännöt sanellaan mutta siihen se sitten jääkin, Hakkarainen puuskahtaa.
&#8211; Mistäköhän EU-byrokraatit ajattelivat, että Suomen kaltaiseen vähäväkiseen, suureen ja metsäiseen maahan löydetään ne täytäntöönpanoviranomaiset? Mihin heidät sijoitetaan, minkä verran heitä pitäisi olla ja kenen palveluksessa he olisivat? Käsittämätöntä! puhisee Hakkarainen.
&nbsp;
&nbsp;

Hakkarainen: Lyijyhaulikiellon tulkinta jäsenvaltioissa täysin epäselvää

Viime viikolla hyväksyttiin Euroopan komission kiistanalainen asetusmuutos lyijyhaulien käytön kieltämisestä EU:n kosteikkoalueilla. Kielto tulee koskemaan suurta osaa Suomen maa-alueesta.

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisella on sanansa sanottavana komission hankkeesta:
&#8211; Ensiksikin koko hanke on toteutettu epädemokraattisesti kansaa kuulematta, komission ja pienen virkamiesporukan kesken eikä sidosryhmien esittämiä huolia otettu lainkaan huomioon.
Komission pakkomielle
Suuressa osassa EU:ta on jo vesilintujen suojelemiseksi toimiva lainsäädäntö, joka rajaa lyijyllä metsästystä jäsenmaiden itse määrittämissä kosteikoissa. Komissio kuitenkin päätti jatkaa lyijyn käytön rajaamista entisestään ja ongelmaksi nousee nyt hyvin vaikeaselkoinen kosteikkomääritelmä suojavyöhykkeineen.
&#8211; Komission pakkomielteen takia Suomi ja muut EU-maat joutuvat nyt ratkaisemaan kosteikkomääritelmän tulkintaa koskevia hankalia kysymyksiä. Lyijykiellon toimeenpano ja valvonta Suomen kokoisessa maassa tulee lisäksi olemaan mahdotonta, Hakkarainen listaa ongelmia.
Sanelupolitiikkaa
Hakkarainen ilmoittaa tekevänsä kaikkensa Euroopan parlamentissa lyijykiellon torjumiseksi.
&#8211; Ei tällaista sanelupolitiikkaa tule kenenkään niellä. Meille perussuomalaisille EU:n mielivaltaisuus on ollut jo aika päivää sitten selvää, mutta ehkä nyt muitakin silmiä aukeaa.
Hakkarainen aikoo ensimmäisenä käydä kiellon kimppuun kirjallisella kysymyksellä. Europarlamentaarikko kysyy komissiolta, ovatko myös kosteikkoalueilla tai suojavyöhykkeillä sijaitsevat ulkoampumaradat kiellon piirissä, katsotaanko Suomen metsäpinta-alasta suuren osan kattava turvemaa kiellon piiriin kuuluvaksi kosteikoksi ja miten kosteikkoalueen voi tunnistaa talvisaikaan maan ollessa lumipeitteinen.

Hakkarainen: Komission mielivaltainen lyijyhaulikielto vie EU:lta lopunkin uskottavuuden

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta (ENVI) keskusteli 18. helmikuuta komission ajamasta lyijyhaulien kiellosta, joka on järkyttänyt metsästäjiä, urheiluampujia ja Suomessa jopa armeijaa kustannusvaikutuksiltaan.
Kieltoa on ajettu sammutetuin lyhdyin EU-asetuksen liitteen muutoksella erillisessä asiantuntijakomiteassa. Sopua ei ole kuitenkaan saavutettu usean jäsenmaan vastustaessa kieltoesitystä. EU-parlamentissa kieltoa ajavat komission ohella sosialistien ja demokraattien ryhmä sekä vihervasemmisto.
Teuvo Hakkarainen nosti esiin kiellon epäsuhtaisuuden, huonon valmistelun sekä mielettömyyden niin kustannusten kuin valvonnankin näkökulmasta.
– Suurissa ja harvaan asutuissa maissa kieltoa olisi mahdoton valvoa, eikä kukaan tietäisi, missä kieltoalueen rajat milloinkin kulkevat, Hakkarainen painotti.
Rajoitukset korkeintaan pysyvään veteen
Komission esityksessä kieltoalueen muodostaisi jopa tilapäinen vesialue, kuten sadeveden täyttämä oja, tai näkymättömissä oleva lähde. Lisäksi ampujan tulisi määrittää vesistön ympärille joka suuntaan 300 metrin suojavyöhyke, jossa lyijypatruunaa ei saa pitää hallussa eikä ampua.
&#8211; Rajoitukset tulee sitoa korkeintaan pysyvään, näkyvään veteen, jotta ne ovat selkeitä ja oikeassa suhteessa mahdollisiin haittoihin, Hakkarainen ehdotti komissiolle.
Lähes kaikissa jäsenmaissa on jo tällainen kielto voimassa joko alue- tai lajikohtaisena. Komission edustaja myönsikin, että turvesuot olisi voitu jättää kiellon ulkopuolelle.
Ampumaradat jätettävä kiellon ulkopuolelle
Hakkarainen kritisoi myös esityksen taloudellista vaikutusarviota, joka huomioi pelkän metsästyksen eikä esimerkiksi urheiluammuntaa.
&#8211; Ampumaradat tulee jättää kiellon ulkopuolelle, Hakkarainen linjasi puheessaan mainiten Suomen mallin ympäristöluvitetuista ampumaradoista, joilla kontaminaatioriskejä voidaan hallita.
&#8211; Komission esitys on epäselvä sen suhteen, kuuluvatko myös ampumaradat kiellon piiriin.
Komission edustaja myönsikin urheilu- ja kilpa-ammunnan tilanteen jääneen kieltoesityksessä epäselväksi.
Jäsenvaltioille uutta lainsäädäntöä
Hakkaraisen mielestä kielto on mielivaltainen, sillä se törmännee jo perustuslaillisiin kysymyksiin jäsenmaissa, eikä kuulu oikeusvaltioon.
– Kielto jäisi hampaattomaksi tai jäsenvaltiot joutuvat säätämään uutta lainsäädäntöä. Tällainen lainsäädäntö voi törmätä monen maan perustuslakiin. Myöskään komission ehdottama käänteinen todistustaakka ei kuulu oikeusvaltioon, Hakkarainen totesi puheessaan.
Komission hampaissa jopa elinkeinot
Komission hampaissa ovat jälleen lailliset harrastukset, jopa elinkeinot. Seuraava, laajempi ampumakieltoesitys on jo koneistossa, Hakkarainen muistutti edustajakollegoitaan, tuomiten komission aikeet ”ideologiseksi projektiksi” tavoitteena ampuma-aseiden täyskielto, jota PS tulee vastustamaan.
– Tulemme tekemään kaikkemme näiden mielivaltaisten kieltojen pysäyttämiseksi, Hakkarainen jyrisi.
Myös kustannukset kiellon valvomisesta etenkin suurissa jäsenmaissa olisivat Hakkaraisen mukaan tähtitieteelliset.
– Onko tällainen kielto komission mukaan suhteellinen?
EU:n keskityttävä muuhun kuin näpertelyyn
Ympäristövaliokunnan varajäsen Laura Huhtasaari kommentoi tuoreeltaan käytyä keskustelua ja piti kieltohanketta tyyppiesimerkkinä tilanteesta, jossa Suomi ja suomalaiset joutuvat entistä enemmän puolustautumaan Brysselin mielivaltaa vastaan.
– Kielto ei ole miltään osin perusteltu tai suhteellinen. EU:n tulisi karsia kulujaan ja sopeuttaa toimintaansa Brexitin jälkeen eikä näperrellä tällaisia kieltoja, korosti Huhtasaari voimakkaasti.

PS-mepit Hakkarainen ja Huhtasaari vastustavat jyrkästi lyijyhaulien kieltoa: ”Komission tavoitteena ampuma-aseiden täyskielto”

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää pelkää metsästäjiin ja ampumaharrastajiin kohdistuvan lyijykiellon haittaavan puolustusmateriaalituotantoa, jonka kannattavuutta auttaa ylläpitämään siviilikäyttöön menevä patruunatuotanto. Reserviläisliiton mukaan siviilituotannon osuus Euroopan Unionin patruunatuotannosta on noin 70-90 prosenttia.
Sotilaallinen huoltovarmuus vaarassa
Eduskunnan tiistain päiväjärjestys säilyi pitkälti normaalina lukuun ottamatta pääministeri Antti Rinteen eroilmoituksen myötä poistunutta Posti-jupakan välikysymyskäsittelyä.
Eduskunta käsitteli muun muassa pohjoismaiden välistä puolustusmateriaaliyhteistyötä. Tässä yhteydessä kansanedustaja Mäenpää nosti esiin Euroopan unionissa ajettavan lyijykiellon, joka aiheuttaisi haittaa metsästäjien ja ampumaharrastajien lisäksi myös sotilaalliselle huoltovarmuudelle.
Kiellolla monia negatiivisia vaikutuksia
Mäenpää korosti lyijyammusten merkitystä reserviläisten ampumataidon ylläpitämiselle. Mäenpää kysyi toimitusministerinä jatkavalta puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk.) onko tämä ottanut huomioon lyijykiellon vaikutukset Pohjoismaiden väliseen yhteistyöhön sekä ampumaharrastuksen jatkumiselle.
&#8211; Puolustushallinnon näkövinkkelistä lyijyhaulien käytölle olisi tarvetta erityisesti ampumaharjoittelussa jatkossakin. Eli toivottavasti siihen löytyy järjellinen ratkaisu, Kaikkonen vastasi.

Mäenpää: Lyijykielto haittaisi myös puolustusteollisuutta

EU:n REACH-komitea käsitteli istunnossaan 19.-20.11. lyijyammusten kieltoa kosteikkoalueilla. Kokouksessa ei kuitenkaan tehty päätöstä asiassa, äänestys on mahdollisesti helmikuussa.

Perussuomalaisten euroedustajat Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen ihmettelevät, miksi Suomen hallitus vaikenee asiasta eikä tiedota, millaista linjaa se ajaa.
Sekä Huhtasaari ja Hakkarainen pitävät tätä prosessia kouluesimerkkinä EU-liittovaltiokehityksestä, jossa Suomen asioista päätetään suljetuissa kabineteissa Brysselissä.
– Olemme lähettäneet asiasta selvityspyynnön sosiaali- ja terveysministeriölle ja haluamme aukottoman selvityksen siitä, mikä on hallituksen kanta, toteavat kummatkin mepit.
Aihe koskettaa suomalaisia
EU:n kaavailema lyijyammusten kielto on herättänyt laajaa närkästystä metsästäjä-, urheiluampuja- ja reserviläispiireissä, sillä se vaikeuttaisi harrastus-, maanpuolustus- ja metsästystoimintaa merkittävästi.
– Jatkamme asian tiivistä seuraamista ja pyrimme kaikin keinoin vaikuttamaan siihen, että tällaista Brysselin byrokraattien laatimaa sääntöä ei tulisi, painottavat perussuomalaiset euroedustajat.
Kummatkin euroedustajat kiittävät runsaista kansalaisyhteydenotoista, jotka todistavat asian koskettavan tuhansia tavallisia suomalaisia.

PS-mepit lyijykiellosta: Miksi hallitus vaikenee?

Perussuomalaiset vaatii, että Suomi EU:n puheenjohtajamaana puuttuu Euroopan komission ajamaan lyijyammuskieltoon.

Ensimmäisessä vaiheessa kielto koskisi hauleja ja myöhemmin se laajenisi koskemaan myös lyijyluoteja. Kielto on tarkoitus tehdä komission asetuksen muutoksella, jossa voimassaolevan asetuksen liitettä muutetaan. Näin ollen sille ei anneta normaalia käsittelyssä europarlamentissa.
Lyijykielto ulottuisi 400 metrin päähän kosteikkoalueiden reunoista ja se sisältäisi kiellon pitää hallussaan lyijyammuksia tuolla alueella. Kosteikoksi laskettaisiin ”suo-, räme-, turve- ja vesialueet, joko tilapäiset tai vakituiset sekä rakennetut tai luontaisesti syntyneet, joissa vesi voi olla virtaavaa tai seisovaa, makeaa vettä, murtovettä tai suolaista vettä, sisältäen merialueet, joiden syvyys laskuveden aikaan ei ylitä kuutta metriä”. Lisäksi kielto olisi voimassa paikoissa, joissa ”ammus voi päätyä kosteikkoalueelle”.
Nostaisi huomattavasti kustannuksia
Käytetty kosteikkoalueen määritelmä kattaisi jopa 75 % Suomen pinta-alasta. Valvonnan helpottamiseksi komissio ehdottaakin kansallisesti asetettavaa lyijyammusten täyskieltoa niille jäsenmaille, joiden pinta-alasta yli 20% olisi kiellon piirissä.
&#8211; Esityksen vaatimuksia on mahdotonta valvoa ja ympäristövaikutuksiltaan ne ovat mitättömiä. Lyijyhaulien käyttö on jo nyt vesilinnustuksessa kielletty. Riistan metsästyksessä käytetään usein kupari-, volframi- ja teräshauleja. Haulikkoharjoittelun kannalta esitys nostaisi kustannuksia huomattavasti, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho huomauttaa.
Hankaloittaisi vapaaehtoista maanpuolustusta
Perussuomalaiset korostavat, että esityksen toisessa vaiheessa on tarkoitus rajoittaa lyijyluotien käyttöä. Tämä esitys hankaloittaisi huomattavasti kaikkien ase- ja ammuntaharrastajien asemaa ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseja vaikuttaen suoraan aseiden ja patruunoiden käytettävyyteen.
&#8211; Komissio ei onnistunut toteuttamaan urheiluammunnassa käytettyjen aseiden täyskieltoa vuonna 2016 hyväksytyssä tuliasedirektiivissä. Näyttääkin siltä, että sama tavoite yritetään nyt toteuttaa nostamalla ampumatarvikekustannukset mahdottomiksi, Halla-aho toteaa.

Halla-aho: Suomen pysäytettävä komission ajama lyijyammuskielto

Suomessa metsästäjä-, urheiluampuja- ja reserviläispiirejä kuohuttanut ammusten lyijykielto on etenemässä kaikessa hiljaisuudessa EU:n päätöksenteon kulisseissa. Kielto on tarkoitus tehdä komission asetuksen muutoksella, jossa voimassaolevan asetuksen liitettä muutetaan.

Tämä johtaa siihen, että asiaa ei käsitellä parlamentaarisesti, vaan komissio päättää. Asiaa käsittelevä komitea kokoontuu 19.11. ja kiellosta äänestetään tuolloin. Ajatuksena on kieltää lyijyn käyttö kosteikkoalueilla ja niiden suoja-alueilla.
&#8211; On pöyristyttävää nähdä, että näin isoa asiaa ollaan ujuttamassa sammutetuin lyhdyin ilman parlamentaarista päätöksentekoa. Suomen konsensuspuolueet ovat olleet tästä aivan hiljaa, vaikka lyijykielto vaikuttaa lähes koko Suomeen, toteavat perussuomalaisten europarlamentaarikot Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen.
Komissio ehdottaa täyskieltoa
Lyijykielto ulottuisi 400 metrin päähän kosteikkoalueesta ja se sisältäisi kiellon pitää hallussaan lyijyammuksia tuolla alueella. Lisäksi kielto olisi voimassa paikoissa, joissa &#8221;ammus voi päätyä kosteikkoalueelle&#8221;.
Käytetty kosteikkoalueen määritelmä kattaisi 75 % Suomen pinta-alasta. Valvonnan helpottamiseksi komissio ehdottaakin kosteikkoisille maille kansallisesti asetettavaa täyskieltoa.
– Tällainen säännös vaikeuttaa metsästys- ja ammuntaharrastusta sekä reserviläistoimintaa ja on kyseenalainen jo perusoikeuksien näkökulmasta, korostavat kummatkin perussuomalaiset mepit.
Nettomaksaja-Suomen toimittava
Huhtasaari ja Hakkarainen vaativat, että Suomen hallitus irtisanoutuu jyrkästi tällaisesta ja äänestää kokouksessa tätä vastaan. Lisäksi mepit vaativat, että hallituksen olisi tehtävä kirjallinen julkinen selvitys lyijykiellon vaikutuksista metsästäjille, urheiluampujille ja reserviläisille.
– Olisi välttämätöntä, että eduskunta pääsisi keskustelemaan tästä ja tarvittaessa puuttumaan asiaan; tämäkin prosessi on surullinen esimerkki konsensuspuolueiden ihannoimasta EU-liittovaltiokehityksestä, jossa nettomaksaja-Suomi joutuu alistumaan Brysselin mielivallalle, päättävät Huhtasaari ja Hakkarainen.

lyijykielto

Huolehtiiko hallitus siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä?

Mäenpää: Puolustusvälineteollisuuden vientimahdollisuudet turvattava

Perussuomalaiset: Puolustusselonteko vastaa moneen haasteeseen – puolueilla yhteinen ja realistinen näkemys puolustuspoliittisesta tilanteesta ja tarpeista

Hakkarainen: Lyijyhaulikiellon tulkinta jäsenvaltioissa täysin epäselvää

Hakkarainen: Komission mielivaltainen lyijyhaulikielto vie EU:lta lopunkin uskottavuuden

PS-mepit Hakkarainen ja Huhtasaari vastustavat jyrkästi lyijyhaulien kieltoa: ”Komission tavoitteena ampuma-aseiden täyskielto”

Mäenpää: Lyijykielto haittaisi myös puolustusteollisuutta

PS-mepit lyijykiellosta: Miksi hallitus vaikenee?

Halla-aho: Suomen pysäytettävä komission ajama lyijyammuskielto

Europarlamentaarikot Huhtasaari ja Hakkarainen: Metsästyksen lyijykieltoa ujutetaan saranapuolelta

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025