Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

maahanmuuttajanuoret

Perussuomalaiset sivistysvaliokunnan jäsenet ovat jättäneet eriävän mielipiteen sisäisen turvallisuuden selontekoon. Perussuomalaisten mukaan keskeisiä sisäiseen turvallisuuteen liittyviä teemoja ei ole hahmotettu ja ennen kaikkea selonteko ummistaa silmänsä maahanmuuton aiheuttamilta ongelmilta.

&#8211; Selonteon mukaan maahanmuutto ei itsessään ole sisäisen turvallisuuden kysymys, mutta sääntelemättömänä muuttoliike voi aiheuttaa epävakautta valtioiden sisällä ja välillä. Rajoittamaton humanitäärinen maahanmuutto on yksi keskeisimpiä sisäiseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten rikostilastot tai maahanmuuttajanuorten kasvava jengirikollisuus osoittavat, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.
Jengiväkivalta lisääntyy
Maahanmuuttajanuorten jengirikollisuus on kasvava ongelma Suomessa, jonka myös poliisi on tuonut sisäisen turvallisuuden asiantuntijatahona esille. Perussuomalaiset arvostelee, ettei lausunnossa oteta tätä merkittävää sisäisen turvallisuuden uhkaa vakavasti huomioon.
&#8211; Mikäli maahanmuuttoon liittyvät vaikutusarviot jätetään tekemättä eikä asiantuntijoita &#8211; kuten poliisia &#8211; kuunnella, seurauksena voi olla Suomen kannalta tuhoisia päätöksiä niin sisäisen turvallisuuden kannalta kuin taloudellisestikin. Tämä vie pohjaa pois myös keskeisiltä ennaltaehkäiseviltä toimilta, perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen toteaa.
Kotoutuminen omasta tahdosta kiinni
Sivistysvaliokunta korostaa lausunnossaan keskinäistä luottamusta sisäistä turvallisuutta parantavana tekijänä. Asiantuntijalausunnossa kerrotaan, ettei osa maahanmuuttajataustaisten nuorten vanhemmista luota viranomaisiin, jolloin viranomaisten kohtaaminen avun hakemiseksi tai vastaanottamiseksi voi olla vaikeaa.
&#8211; Väestöryhmien väliset kulttuurilliset erot on syytä tunnistaa ja tiedostaa, mutta heikkoihin asenteisiin voidaan myös vaikuttaa sivistämällä, ja aivan ensimmäisenä tulee oppia suomen kieltä – se lienee suurin askel kotoutumiselle.
&#8211; Lopulta turvallisuuden kannalta keskeistä on kuitenkin maahanmuuttajien oma halu ja motivaatio kotoutua osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Jos sitä ei ole, niin sanottu kotouttaminen ei toimi – ja tämän näkee tilastoista.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden selonteko ei tunnusta haitallisen maahanmuuton ongelmia

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen rikosoikeudellisen ikärajan alentamisesta sekä nuorten tekemien väkivaltarikosten rangaistusten koventamisesta.

Alaikäisten tekemiä henkirikoksia on ollut kahden viime vuoden aikana ennätysmäärä. Esimerkiksi vuonna 2020 poliisin tietoon tuli 48 alle 18-vuotiaan tekemäksi epäiltyä henkirikosta tai sellaisen yritystä. Myös tänä vuonna tekoja on ollut lukemattomia.
Kansanedustaja Ari Koposen mukaan alaikäisten tekemä raaka väkivalta on selvästi kasvussa ja rikokset aiempaa julmempia ja harkitumpia. Koposen mukaan tekijöitä ei saada kuitenkaan kunnolla vastuuseen, sillä he ovat alaikäisiä. Suomessa rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on 15 vuotta.
&#8211; Näitä uutisia saa nyt lukea viikoittain. Juuri viime viikolla joukko alle 15-vuotiaita poikia pahoinpiteli julmasti samanikäisen tytön. Uutisten mukaan tyttöä oli hakattu nyrkein, potkittu, tönitty ja revitty vaatteista. Uhri myös pakotettiin nuolemaan toisten kenkiä. Samaisten uutisten mukaan nämä pojat saivat poliisilta vain nuhteet.
&#8211; Vappuviikonloppuna taas Helsingissä tapahtui kaksi erillistä puukotustilannetta, joissa oli osallisina alle 20-vuotiaita nuoria. Molemmissa tapauksissa uhrin fyysiset vammat vaativat sairaalahoitoa ja henkiset eivät todennäköisesti parane koskaan, Koponen muistuttaa.
Syitä väkivaltaisuuksiin monia
Syitä nuorten väkivaltaisuuksiin on monia. Pandemia on heikentänyt entisestään sellaisten henkilöiden olosuhteita, joilla menee jo valmiiksi huonosti. Lisäksi sosiaalinen kontrolli yleisillä paikoilla on vähentynyt, koulut ovat menettäneet kosketuspintaa osaan nuorista, ja rajoitusten takia harrastukset ovat olleet jäähyllä.
Viranomaisilla ei ole myöskään lastensuojelulaitoksista luvatta poistuneiden kohdalla riittävän vahvoja keinoja toimia. Myös järjestäytynyttä rikollisuutta on jo havaittu poliisin toimesta, ja huumemyönteisyys sekä huumeiden käyttö on kasvanut. Lisäksi neljän seinän sisällä olo on kiristänyt monien välejä.
&#8211; Emme voi kuitenkaan ulkoistaa lasten kasvatusta valtion harteille, vaan kyllä siitä on edelleen perheen otettava päävastuu, Koponen painottaa.
Suuri osa tekijöistä maahanmuuttajataustaisia
Suuri syy väkivaltaisuuksiin on myös se, että kaikki eivät näytä myöskään sisäistäneen suomalaisen yhteiskunnan sääntöjä. Suuri osa väkivaltarikosten tekijöistä on ollut maahanmuuttajataustaisia nuoria. Koposen mukaan hallituksen sinisilmäisyys haitallista maahanmuuttoa kohtaan on nyt alkanut näkymään mitä karuimmalla tavalla.
&#8211; Osa nuorista voi selvästi huonosti, ja paha olo purkautuu tällaisella äärimmäisellä tavalla. Hallitukselta vaadittaisiin nyt järeitä keinoja näiden väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi, jotta enää yksikään ei joutuisi tällaisen kammottavan rikoksen uhriksi. Milloin pääministeri oikein kertoo, mitä tälle asialle tehdään? Vastauspakista on tähän mennessä löytynyt vain ankkuritoiminta ja varjoyhteiskunta, Koponen tuskailee.
Nämä teot eivät päänsilittelyllä lopu
Laajan ongelman yhdeksi ratkaisuksi Koponen esittää rikosoikeudellisen ikärajan alentamista sekä kovempia rangaistuksia väkivaltarikoksista myös alaikäisille. Rikosoikeusvastuun ikärajan alentamiselle ei ole EU:n puolestakaan esteitä, sillä useissa muissa EU-maissa rikosvastuullinen ikäraja on selvästi alempi. Esimerkiksi Tanskassa rikosvastuu alkaa 14-vuotiaana ja Alankomaissa jo 12-vuotiaana.
&#8211; Tämä tulisi vähintäänkin selvittää ja nostaa laajaan keskusteluun. Pelotteet rikosten seurauksista eivät ole selvästikään tarpeeksi suuret. Mikäli rikosoikeudellista ikärajaa alennetaan ja rangaistuksia myös nuorten tekemistä väkivaltarikoksista kovennetaan, kyseiset rikokset todennäköisesti myös vähenisivät. Nämä nuoret ovat täysin tietoisia tekojensa seurauksista, ja nämä teot eivät myöskään päänsilittelyllä lopu.
&#8211; Myös vaikeista asioista täytyy pystyä puhumaan avoimesti ja tutkia niiden toimivuutta, Koponen lopettaa.
&nbsp;

Koponen esittää rikosoikeudellisen ikärajan alentamista ja kovempia rangaistuksia nuorten tekemistä väkivaltarikoksista: ”Ideologiat estävät tähän ongelmaan puuttumisen”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on ollut jo pitkään huolissaan ulkomaalaistaustaisten kasvavasta ja raaistuvasta väkivallasta. Koponen vaatii hallitukselta tekoja ongelman ratkaisemiseksi ennen kuin on liian myöhäistä.

Helsingin päärautatieasemalla tapahtui maanantai-iltana henkirikos, jonka tekijäksi epäillään 16-vuotiasta maahanmuuttajataustaista poikaa. Poliisin mukaan kahdelle erilliselle porukalle oli tullut suukopua, joka äityi lopulta tappeluksi, jonka seurauksena 24-vuotias mies puukotettiin kuoliaaksi.
Puukotusta voidaan pitää jatkumona tapauksille, joissa henkirikoksesta tai sen yrityksestä epäillään alaikäistä.
– Enää ei ole kyse yksittäistapauksista. Osa nuorista turvautuu entistä herkemmin voimakkaaseen väkivaltaan. Usein nuorten hallusta löydetään myös jotakin kättä pidempää, kuten esimerkiksi puukkoja, astaloita tai muita teräaseita sekä pesäpallomailoja. On erittäin huolestuttavaa, että Suomeen on levinnyt kulttuuri, jossa nuoret kantavat teräaseita liikkuessaan ulkona, sanoo kansanedustaja Ari Koponen.
Maahanmuuttajataustainen nuoriso on alkanut jengiytyä
Rikoskomisario Jukka Larkion mukaan Helsingin puukotus on jatkumoa viime vuosien kehitykselle. Hänen mielestään erityisesti maahanmuuttajataustaisen keskuudessa teräaseen käyttökynnys on varsin matala verrattuna kantasuomalaisiin. Larkion mukaan on selvää, että nuoriso on alkanut jengiytymään.
– Silmiä ummistamalla ja toivomalla emme tätä suuntaa saa muuttumaan, vaan tarvitsemme johdonmukaisia tekoja suunnan kääntämiseksi, Koponen jatkaa.
”Emme tarvitse yhtään sosiaalituilla elävää puukkosankaria”
Hiljattain myös Helsingin poliisin rikostarkastaja Markku Heinikari kertoi, miten näitä ryhmiä eivät yhdistä liivit, vaan sama etninen tausta ja yhteinen kieli. Ulkomaalaistaustaisten rikollisryhmien osuus esimerkiksi huumekaupassa on viime vuosina selvästi kasvanut ainakin pääkaupunkiseudulla.
– Me emme tarvitse Suomeen yhtään sosiaalituilla elävää puukkosankaria tai huumekauppiasta kuluttamaan verovaroja niitä oikeasti tarvitsevilta suomalaisilta sekä tuomaan ihmisille turvattomuuden tunnetta, Koponen paaluttaa.
&nbsp;

Ulkomaalaistaustaisten nuorten väkivalta lisääntynyt ja raaistunut huolestuttavasti – Koponen: ”Tästä ongelmasta täytyy pystyä puhumaan”

Poliisin huoli jopa 150 vaarallisesti käyttäytyvästä nuoresta herätti kiitettävän paljon keskustelua. Toisaalta se näyttää myös herättäneen monissa tarpeen vähätellä ongelmaa tilastokikkailulla ja pyrkimällä kieltämään maahanmuutosta puhumisen maahanmuuttajanuorten tekemien väkivaltarikosten yhteydessä.
Helsingin Sanomat uutisoi laajassa <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007609651.html">artikkelissaan</a>, että Helsingin keskustassa ja lähiöissä kokoontuu vaarallisia nuoria, joista poliisi ja nuorisotyöntekijät ovat huolissaan. Poliisin omasta <a href="https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/helsingin_rikollisuus_kansainvalistyy_ja_huolta_aiheuttavien_nuorten_maara_kasvaa_94558">tiedotteesta</a> voi lukea rivien välistä, että viranomaisten keinot näiden nuorten kanssa alkavat loppua.
Gangsta-elämäntapa houkuttelee
Kyse on 100–150 maahanmuuttajataustaisen nuoren joukosta. Suurimmalla osalla heistä on juuria Lähi-idässä tai Somaliassa. Nämä vaaralliset nuoret kantavat usein mukanaan teräaseita. Heidän toimintaansa liittyy huumekauppaa, ryöstöjä ja raakaa väkivaltaa. Porukan liepeillä pyörii joitakin gangsta-elämäntapaa ihailevia suomalaisiakin, varsinkin tyttöjä.
Maahanmuuttajanuorten kohdalla on yleistä, että poliisiin ei luoteta eikä poliisille haluta puhua. Puukotukseen johtaneen ryöstöyrityksen tapahtuessa Alppipuistossa oli parisataa nuorta, mutta kukaan heistä ei poliisin mukaan nähnyt mitään.
Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed kuvaa Helsingin Sanomien artikkelissa, että rikoksia tekevillä maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on vääristynyt easy money -mentaliteetti. He eivät usko opiskeluun tai työn kautta ansaittuun elantoon, vaan hakevat &#8221;kunnioitusta&#8221; ryöstämällä kalliita merkkivaatteita suomalaisnuorilta.
Mukana on myös &#8221;paluumuuttajia&#8221;, joiden koko perhe on muuttanut esimerkiksi Britanniaan, &#8221;mahdollisesti pakoon rasismia&#8221;, Ujuni Ahmed kertoo. Sielläkin he ovat törmänneet ongelmiin.
&#8211; He ovat nyt palanneet Suomeen pakoon tuomioita tai heidät on karkotettu, Ahmed sanoo Helsingin Sanomille.
<blockquote>Helsingin ongelmana on siis 100–150 maahanmuuttajataustaista nuorta, jotka kantavat usein teräaseita ja harjoittavat huumekauppaa, ryöstöjä ja raakaa väkivaltaa.</blockquote>
Ei &#8221;oirehtimista&#8221; vaan vakavia rikoksia
Monet maahanmuuttajanuorten rikollisuutta kommentoineet tahot sisäministeri Maria Ohisaloa myöten ovat <a href="https://twitter.com/MariaOhisalo/status/1326088729409286145">puhuneet</a> &#8221;rikoksilla oirehtivista nuorista&#8221;. Keskustelua on leimannut myös halu nähdä ryöstöjä ja pahoinpitelyjä tehtailevat nuoret jonkinlaisina &#8221;uhreina&#8221;, jotka ovat erityisen tuen ja turvan tarpeessa. Rikosten todellisia uhreja kohtaan sen sijaan ei ole juurikaan empatiaa liiennyt.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen halusi <a href="https://blogi.poliisi.fi/viela-nuorisorikollisuudesta/">blogissaan</a> panna pisteen oirehtimispuheille ja hyssyttelylle näistä vaarallisista nuorista puhuttaessa.
&#8211; He eivät enää ”oireile rikoksilla” vaan ovat syyllistyneet vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin, ääritapauksissa henkirikoksiin tai niiden yrityksiin, poliisitarkastaja Kilpeläinen kirjoittaa.
Ongelman on annettu muhia jo pitkään
Yksi Helsingin Sanomien jutussa haastatelluista poliiseista on ylikomisario Jari Taponen, joka johtaa ennalta ehkäisevän työn ryhmää Helsingin poliisissa. Taponen on aiemmin tullut tunnetuksi lähinnä vähättelemällä maahanmuuttajanuorten rikollisuuteen liittyviä ongelmia.
Vuonna 2014 media uutisoi, että Helsingissä toimii yli 50 maahanmuuttajataustaisen nuoren porukka, joka pahoinpitelee ja ryöstää toisia nuoria. Ylen aamu-Tv:ssä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-7520779">esiintynyt</a> ylikomisario Taponen kertoi, että &#8221;Suomessa ei ole katujengejä&#8221;, koska nuorilta puuttuivat jengiliivit ja selkeä hierarkia.
Taposen puhe oli kuitenkin pelkkää terminologista saivartelua, jolla hän pyrki peittelemään ongelmaa. Maahanmuuttajanuorten joukon pahoinpitelyn tai ryöstön uhrille on yhdentekevää, kutsutaanko tekijöitä jengiksi vai &#8221;löyhäksi kaveriporukaksi&#8221;.
Maahanmuutosta ei saa puhua
Taposen mukaan vuoden 2014 ryöstösarja &#8221;ei ollut maahanmuutto-ongelma&#8221;. Kyse oli vain siitä, että &#8221;nuoret hakevat rajojaan&#8221;.
– En usko, että on kovin hedelmällistä keskustella maahanmuutosta tässä yhteydessä. He ovat kaikki suomalaisia, Suomessa syntyneitä, ylikomisario Taponen korosti vuonna 2014.
Opetusministeri Li Andersson on yhä sitkeästi sitä mieltä, että &#8221;nuorten väkivalta tai rikollisuus ei ole maahanmuuttokysymys&#8221;. Andersson on <a href="https://twitter.com/liandersson/status/1326816694858354689">huolissaan</a> siitä, että ongelmasta puhumalla &#8221;leimataan laaja joukko sivullisia nuoria, jotka joutuvat kohtaamaan rasismia ja syrjintää arjessaan jo muutenkin.&#8221;
Myös nuorisorikollisuutta tutkinut professori Päivi Honkatukia on sitä <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007615075.html">mieltä</a>, että syitä ei saa hakea &#8221;maahanmuuttajataustaisten kulttuurista tai muista ominaisuuksista&#8221;. Hänen mukaansa vaarana on, että &#8221;maahanmuuttajataustaiset nuoret ja perheet joutuvat arjessaan häirityiksi&#8221;, kuten kävi esimerkiksi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8801979">Tapanilan joukkoraiskauksesta</a> uutisoitaessa.
&#8221;Ei liity maahanmuuttoon&#8221; -mantraa on hoettu ahkerasti viime vuosikymmeninä lähes jokaisen maahanmuuttajien tekemän rikoksen yhteydessä, mutta totta kai 150 väkivaltaista maahanmuuttajataustaista nuorta Helsingin kaduilla on nimenomaan maahanmuuttoon liittyvä ongelma.
Vale, emävale, tilasto
Helsingin poliisin julkisuuteen tuomaa ongelmaa on pyritty hallituksen ja median toimesta peittelemään tuomalla esiin erilaisia tilastoja, joiden mukaan &#8221;Suomi on turvallisempi kuin koskaan&#8221; ja nuorten väkivaltarikollisuus on jatkuvasti vähentynyt. Tilastoihin liittyy kuitenkin se ongelma, että sopivan tilaston valinnalla voidaan korostaa omaa näkökulmaa tai jopa vääristellä totuutta.
Facebookissa räväkästi asioita kommentoiva Timpe Ahonen kiinnitti huomiota Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007611034.html">juttuun</a>, jonka mukaan &#8221;alaikäisten tekemien rikosten määrä on Helsingissä laskusuunnassa&#8221;. Juttuun oli valittu graafi, joka kertoi aivan toisenlaista totuutta kuin <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/57070f78-7726-4eee-b952-faf75ba9fda8">Iltalehden</a> aiemmin käyttämä graafi nuorten väkivaltarikoksista.
&#8211; Tajusin, että Hesari oli poistanut omista tilastoistaan kokonaan henkirikokset ja seksuaalirikokset, Timpe Ahonen <a href="https://www.facebook.com/100024521222474/posts/852881022205931/">kirjoittaa</a>.
&#8211; Ilmeisesti heidän mielestään murhat, tapot, tapon yritykset, raiskaukset, raiskausten yritykset ja joukkoraiskaukset eivät ole väkivaltaa ollenkaan.
&#8211; Opetelkaa lukemaan mediaa. Teille valehdellaan, Ahonen toteaa.
Käyrien suuntaan voidaan siis vaikuttaa tilastoitujen rikostyyppien valinnalla. Eroa syntyy myös siitä, että Helsingin Sanomien kaavio kuvaa Helsinkiä, kun taas Iltalehden käyrä kertoo koko maan tilanteesta. Tärkeää on myös huomioida, puhutaanko poliisin tietoon tulleista rikosepäilyistä vai selvitetyistä rikoksista. Nykyään yhä useammat rikokset nimittäin <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005953250.html">jätetään tutkimatta</a> resurssipulan vuoksi.
Myös ikärajaus vaikuttaa tilastojen antamaan kuvaan. Lehdissä on usein keskitytty alle 18-vuotiaiden tekemiin rikoksiin, mutta esimerkiksi Kaivohuoneella <a href="https://stage.sudev.fi/kuolemaan-johtaneen-kaivohuoneen-pahoinpitelyn-tekijat-yha-vapaalla-jalalla-uhrin-kaverin-aiti-toivoo-tekijoille-edes-jotain-rangaistusta/">suomalaispojan surmasta</a> epäillyt maahanmuuttajanuoret eivät enää olleet alaikäisiä.
Sisäministeriön Twitterissä jakama <a href="https://twitter.com/Sisaministerio/status/1326892679687524357">kaavio</a> 15-17-vuotiaiden tekemien henkirikosepäilyjen määrästä näyttää jyrkkää nousua ylöspäin. Tosin tämäkin kaavio saattaa johtaa harhaan sikäli, että yhdestä rikoksesta voidaan epäillä useita henkilöitä. Käyrän suunta on joka tapauksessa erittäin huolestuttava.
Sisäministeri syyttää oppositiota
Sisäministeri Maria Ohisalon mielestä &#8221;suomalainen yhteiskunta on viime vuosikymmenten aikana muuttunut entistä turvallisemmaksi&#8221;.
&#8211; Nuorten tekemät henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat koko maassa laskeneet viimeisen vuosikymmenen aikana, Ohisalo <a href="https://twitter.com/MariaOhisalo/status/1326585455035473935">kirjoittaa</a>.
Molemmat Ohisalon väitteet saattavat yleisellä tasolla hyvinkin pitää paikkansa, mutta Helsingin poliisilla on siitä huolimatta taakkanaan 150 vaarallisen, maahanmuuttajataustaisen nuoren joukko. Yleiset tilastot suomalaisnuorten rikollisuudesta eivät kuvaa tätä erityisongelmaa.
Sisäministeri Ohisalo puhuu &#8221;näköalattomuudesta, joka ajaa ihmisiä epätoivoisiin tekoihin&#8221;, eriarvoisuuden vähentämisestä ja juurisyihin puuttumisesta. Ongelmista on käyty eduskunnassa <a href="https://stage.sudev.fi/ps-kyselytunnilla-haitallinen-maahanmuutto-on-ongelmien-juurisyy-hallitus-haluton-puuttumaan/">räväkkää keskustelua</a>, jonka parhaat palat löytyvät tältä <a href="https://youtu.be/eXgbgrVD8LU">videolta</a>.
– Te siis tiedätte ja pakon edessä myönnätte maahanmuuton ongelman, mutta ette tee asialle mitään. Miksi ette? Miksi ette suostu puuttumaan haitalliseen maahanmuuttoon, joka on juurisyy? kysyi kansanedustaja Juha Mäenpää.
Ministeri Ohisalo vastasi tutulla kaavalla todeten, että perussuomalaisten tavoite humanitäärisen maahanmuuton lopettamisesta olisi kansainvälisten sopimusten vastaista.
Ohisalo tuntuu pitävän 150 vaarallisen maahanmuuttajanuoren joukkoa sellaisena ongelmana, joka perussuomalaisten olisi pitänyt ratkaista hallituksessa ollessaan. Ongelma on kuitenkin olemassa Helsingin kaduilla juuri nyt, Maria Ohisalon ollessa sisäministerinä, eikä se mene pois edellistä hallitusta tai oppositiota syyllistämällä.
Onko Suomi Ruotsin tiellä?
Vääränlaisen massamaahanmuuton aiheuttamien ongelmien yhteydessä on viime aikoina keskusteltu paljon siitä, onko Suomi &#8221;Ruotsin tiellä&#8221;. Esimerkiksi kansanedustaja Olli Immonen on sitä mieltä, että epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka on suistanut Ruotsin <a href="https://stage.sudev.fi/immonen-suomi-luisumassa-ruotsin-tielle-epaonnistunut-maahanmuuttopolitiikka-ja-massamaahanmuutto-johtavat-maan-lopulta-totaaliseen-kaaokseen/">totaaliseen kaaokseen</a>.
Vain vähän aikaa sitten massamaahanmuuton kannattajat eivät suostuneet lainkaan myöntämään, että Ruotsissa olisi mitään ongelmia. Helsingin Sanomien toimittaja Maria Pettersson kävi kesällä 2015 Malmössä tekemässä viiltävän ironisen <a href="https://dynamic.hs.fi/a/2020/malmo/">jutun</a>, jossa pilkattiin massamaahanmuuton vastustajien ajatusta, että Malmö olisi &#8221;vaarallinen sotatanner&#8221;.
Nyt jopa kaikkein suvaitsevaisimmat toimittajat ja poliitikot tuntuvat myöntävän, että Ruotsissa saattaa olla jotain pieniä ongelmia maahanmuuton suhteen. Kansanedustaja (vas) ja tutkija Veronika Honkasalo on sitä mieltä, että ”Suomi on pian Ruotsin tiellä” on <a href="https://twitter.com/veronikahonka/status/1326590354745913344">ongelmallinen hokema</a>, koska se &#8221;demonisoi ruotsalaisia rodullistettuja vähemmistöjä ja samastaa maahanmuuton automaattisesti yhteiskunnallisiin ongelmiin&#8221;. Siksi hokemaa Ruotsin tiestä tulisi Honkasalon mielestä välttää.
Honkasalo on sikäli oikeassa, että on aivan turha jankata siitä, mikä se &#8221;Ruotsin tie&#8221; on ja onko Suomi samassa tilanteessa 10 vai 15 vuoden kuluttua. Ruotsin tiellä tai ei, Suomi on jo nyt ongelmissa, jotka tulevat vain pahenemaan.
Helsingin kaduilla liikkuvat 100-150 vaarallista, maahanmuuttajataustaista nuorta ovat akuutti ongelma, johon tulisi löytää ratkaisuja. Mutta tilanteesta pitäisi osata myös vetää laajemmat maahanmuuttopoliittiset johtopäätökset.

Väkivaltaisten maahanmuuttajanuorten ongelma ei poistu tilastokikkailulla tai kieltämällä maahanmuutosta puhuminen

maahanmuuttajanuoret

Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden selonteko ei tunnusta haitallisen maahanmuuton ongelmia

Koponen esittää rikosoikeudellisen ikärajan alentamista ja kovempia rangaistuksia nuorten tekemistä väkivaltarikoksista: ”Ideologiat estävät tähän ongelmaan puuttumisen”

Ulkomaalaistaustaisten nuorten väkivalta lisääntynyt ja raaistunut huolestuttavasti – Koponen: ”Tästä ongelmasta täytyy pystyä puhumaan”

Väkivaltaisten maahanmuuttajanuorten ongelma ei poistu tilastokikkailulla tai kieltämällä maahanmuutosta puhuminen

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025