Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

maahanmuuttajaoppilaat

Seppänen: Sosiaalihuollon on parannettava lasten kuulemista huostaanottotilanteissa

Perussuomalaisten mukaan seuraavalla hallituskaudella suomalaiseen peruskouluun tarvitaan arvonpalautus perusasioihin, niin opetukseen ja oppimiseen kuin opettajan rooliinkin. Perussuomalaiset ei halua leikata koulutuksesta. Puoluejohtaja Riikka Purra kuitenkin huomauttaa, että oppimistuloksia ei voi jatkossa saavuttaa yksinomaan rahan voimalla. &#8211; Koulutuksen lisärahoituksen rinnalle tarvitaan lainsäädäntömuutoksia. Samalla huonoja uudistuksia pitää peruuttaa.

Perussuomalaiset on tänään julkaissut puolueen <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2023/02/Koulutusna%CC%88ko%CC%88kulmat-13.2.2023.pdf">koulutuspoliittiseen ohjelmaan</a> perustuvia näkökulmia peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen korjaamiseksi. Seuraavalla hallituskaudella on paljon tehtävää, sillä oppimistulokset laskevat, kouluissa on monenlaisia ongelmia ja myös opettajat uupuvat.
&#8211; Näemme, että ensi hallituskaudella suomalaisen koulujärjestelmän korjaamisen tulee olla yksi tärkeimmistä painopisteistä. Tehdyt virheet koulutuspolitiikassa ja pedagogiikassa on ensin myönnettävä, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo. Hän kertoi tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten ratkaisuista suomalaisen koulujärjestelmän korjaamiseksi.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 13.2. - Riikka Purra: Koulu kuntoon!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6X1Noonm-ag?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Suomalaiseen peruskouluun tarvitaan perussuomalaisten mukaan arvonpalautus perusasioihin, niin opetukseen ja oppimiseen kuin opettajan rooliinkin.
Purra sanoo, että kaikkein tärkeintä on palauttaa kouluihin vaatimustaso, eli oppilaita ei saa päästää luokka-asteelta toiselle, mikäli tavoitteita ei ole saavutettu.
Vaatimuksista lipeäminen on petollista
Vaatimustasosta lipeäminen on petollista, sillä ongelmat kertautuvat myöhemmin. Oppilailta onkin vaadittava osaamista.
&#8211; Suurin osa toisen asteen ongelmista johtuu peruskoulusta ja peruskoulun ongelmista – siitä, että amikseen menee nuoria, joilla ei ole siihen mitään edellytyksiä, eikä amiksessakaan vaadita juuri mitään. Ysiltä pääsee nuoria, joiden luku- ja kirjoitustaidossa on merkittäviä puutteita. Perussuomalaisten mielestä jokaisen pitää osata lukea ja kirjoittaa siirtyessään kolmannelle luokalle, Purra sanoo.
Perussuomalaiset katsoo, että sääli- tai tsemppinumeroiden antaminen kouluissa pitää lopettaa.
&#8211; Säälinumeroita ei saa antaa maahanmuuttajille eikä kantaväestölle. Nelonen on numero, ja se pitää uskaltaa antaa, jos osaaminen ja taidot sitä vaativat. Ehdot eivät ole kiusantekoa vaan huolehtimista oppilaan osaamisesta.
&#8211; Oleellisin on ysiluokka. Peruskoulun ongelmia ei saa siirtää toiselle asteelle. Peruskoulusta ei saa päästää pois oppilaita, jotka eivät ole saavuttaneet vaadittavaa perusosaamista. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei auta eikä korjaa perusongelmaa, Purra sanoo.
Perussuomalaisten mukaan erityisesti poikien oppimistuloksiin ja syrjäytymiskehitykseen on puututtava.
&#8211; Miehen malleja ja poikien ymmärtämistä tarvitaan lisää koulumaailmaan. Erityisesti pojat kaipaavat rajoja, ja koulun rajattomuus on ollut etenkin heille vahingoksi, Purra sanoo.
Opettajille taattava työrauha
Opettajan auktoriteetti pitää perussuomalaisten mukaan palauttaa kouluihin, sillä se on välttämätöntä sekä oppimisen että koulurauhan säilymisen kannalta.
&#8211; Opettajille on myös taattava työrauha, jotta he voivat keskittyä perustyöhönsä eli opettamiseen. Opettaja ei ole sosiaalityöntekijä, ei poliisi, ei ICT-henkilö, ei kirjaaja, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että kaikilla on oikeus rauhalliseen oppimisympäristöön ja turvalliseen kouluun.
&#8211; Lapset ovat monesti fiksuja ja heitä kannattaa kuulla, mutta koulussa opettaja on pomo. Yliampuvasta itseohjautuvuuteen luottamisesta on palattava kohti opettajavetoisuutta. Itseohjautuvuus sopii harvoille lapsille, ja siihen nojaaminen opetussuunnitelmassa on ollut selvä virhe.
Perussuomalaiset luopuisi inkluusiomallista perusopetuksessa ja palauttaisi erityisluokat, koska inkluusio on käytännössä osoittautunut toimimattomaksi ratkaisuksi. Inkluusioperiaatteella tarkoitetaan sitä, että erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ei eriytetä omiin luokkiinsa, vaan he opiskelevat muiden kanssa samalla luokalla.
&#8211; Vaikka inkluusio on kaunis ajatus, pedagogisesti hieno malli, se ei käytännössä toimi. Varsinkaan se ei toimi ilman rahaa. Haluamme erityisluokat takaisin. Opetus erityisluokalla on sitä tarvitsevan oppilaan oikeus ja etu, Purra sanoo.
Puhelimet pois luokkahuoneista
Perussuomalaiset vaati jo vuonna 2018 puhelimille käyttökieltoa oppitunneilla. Tuolloin ehdotus ei juuri saanut vastakaikua, mutta nyt ääni näyttää olevan jo toinen.
Tänä päivänä monet lapset – ja aikuisetkin – ovat addiktoituneita puhelimiin ja muihin laitteisiin. Perussuomalaisten mielestä kouluissa pitää kuitenkin olla vähemmän laitteita ja vähemmän pelillisyyttä. Koulutyö pitää rauhoittaa muille metodeille.
&#8211; Digidigi ja mobiili eivät tulleetkaan tekemään autuaiksi, päinvastoin, ja tämä on syytä ymmärtää. Teknologian käyttö opitaan varmasti koulun ulkopuolellakin. Lapset tarvitsevat koulussa oppimisen ja onnistumisen tunteita; heitä ei tarvitse eikä pidä maanitella pelaamisella yrittämään, Purra sanoo.
Kouluissa pitää oppia lukemaan ja kirjoittamaan, ja niitä taitoja oppii vain lukemalla ja kirjoittamalla.
&#8211; Monipuoliset opetusmetodit voivat olla arvokas lisä, mutta perusasioiden pitää olla ensin kunnossa. Lukemista ei opi videoita tekemällä eikä kirjoittamista videoita katsomalla. Kaikki suomalaiset lapset oppivat käyttämään laitteita muutenkin, eikä sitä tarvitse opettaa koulussa. Tärkeämpää olisi opettaa laitteista irrottautumista, keskittymistä, ajattelua.
Peruskoulua uudistettu jo liikaakin
Viime vuosina koulua on uudistettu liikaa, ja samalla keskeiset perusasiat ovat jääneet jalkoihin. Osa huonoista uudistuksista on poliittisten päätöksentekijöiden, osa opetushallinnon virkamiehistön voimalla edistämiä.
Huonot uudistukset ovat johtaneet oppimistuloksien poikkeuksellisen <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oppimistulosten-lasku-ollut-suomessa-poikkeuksellisen-nopeaa-puhutaan-jopa-kahden-vuoden-menetetysta-oppimisesta/8610276#gs.pxm0i7">nopeaan heikentymiseen</a>, joten suunta on korjattava. Tyypillisesti perusopetuksen ongelmien syyksi on esitetty puutteellista resursointia ja tällöin ratkaisuksi on tarjottu lisärahoitusta.
Perussuomalaiset ei halua leikata koulutuksesta, mutta Purra kuitenkin huomauttaa, että oppimistuloksia ei voi jatkossa saavuttaa yksinomaan rahan voimalla.
&#8211; Perussuomalaiset esitti jo vuonna 2018 oppimistakuuta, ja vaatimus on yhä voimassa. Oppimistakuu tarvitaan sekä peruskouluun että ammatilliselle asteelle. Koulu tarvitsee varmasti lisää rahoitusta, mutta pelkkä raha ei näitä ongelmia korjaa. Lisärahoituksen rinnalla tarvitaan lainsäädäntömuutoksia, ja samalla huonoja uudistuksia pitää peruuttaa.
&nbsp;

Perussuomalaiset edellyttää vaatimustason palauttamista kouluihin, säälinumeroiden antaminen tulee lopettaa – Purra: ”Pelkkä raha ei korjaa koulun ongelmia”

Maahanmuuttajaoppilaista aiheutuu kouluterveydenhoitajalle selvästi enemmän työtä kuin suomalaisista. Monikulttuurisessa koulussa työskentelevä terveydenhoitaja kokee, että suomalaislapsilta leikataan resursseja koko ajan, koska maahanmuuttajalapsiin uppoaa niin paljon työtä. Ainakin Helsingissä koululääkärin tarkastuksista on jouduttu leikkaamaan. 
Helsingissä esimerkiksi Suomalaisessa Yhteiskoulussa on lääkärivajeen takia jouduttu luopumaan osasta joillain luokka-asteilla tehtävistä koululääkärin tarkastuksista, kertoo <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/812023-laakarivajeesta-karsiva-helsinki-nostaa-palkkoja-vaikka-moni-ei-tee-nytkaan-taytta">Helsingin Uutiset</a>. Määräaikaisia tarkastuksia kohdennetaan niille, joiden kohdalla koulun terveydenhoitaja on havainnut tarvetta lääkärin vastaanotolle. Koululääkärin tarkastukseen pääsee myös, jos vanhemmat sitä erikseen toivovat.
Helsingin kaupungin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen vahvistaa Suomen Uutisille, että sama ilmiö näkyy jossain määrin kaikissa Helsingin kouluissa.
”Suomalaisilta leikataan koko ajan”
Sen sijaan maahanmuuttajaoppilaiden terveystarkastuksista ei tingitä. Valmistavaan opetukseen tulevan maahanmuuttajaoppilaan terveystarkastus on paljon laajempi ja työläämpi kuin tavallisille lapsille tarjottavat <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto/terveystarkastukset/laajat-terveystarkastukset">laajat terveystarkastukset</a>, kertoo pääkaupunkiseudulla monikulttuurisessa koulussa työskentelevä terveydenhoitaja Tiina (nimi muutettu).
&#8211; Tuntuu, että suomalaisten oppilaiden kohdalla leikataan koko ajan kaikesta, samaan aikaan kun maahanmuuttajaoppilaat vievät valtavasti aikaa ja resursseja, Tiina kertoo.
Valmistava opetus on tarkoitettu 6-17-vuotiaille maahanmuuttajalapsille ja -nuorille, jotka eivät osaa riittävästi suomea. Kunnasta riippuen se järjestetään joko erillisellä, valmistavalla luokalla tai valmistavan opetuksen ryhmissä.
Myös paperittomat hoidetaan
Maahanmuuttajaoppilaita tulee kouluihin monella nimikkeellä: kiintiöpakolaisina, näiden perheenyhdistämisinä, turvapaikanhakijoina ja muina maahanmuuttajina. Kouluihin tulee jopa laittomasti maassa oleskelevien &#8221;paperittomien&#8221; lapsia. Osalle tulijoista on jo tehty maahantulotarkastus muualla, mutta osalle valmistavan opetuksen terveystarkastus on ensimmäinen Suomessa tehtävä terveystarkastus.
Valmistavaa opetusta ei kaikissa kouluissa ole, joten maahanmuuttajaoppilaiden suuri määrä rasittaa vain tiettyjä kouluja. Kouluterveydenhoitajien määrä on resurssoitu oppilaiden nuppiluvun mukaan, riippumatta oppilasaineksen laadusta, Tiina kertoo.
Valmistavan opetuksen terveystarkastus teettää töitä
Kouluun tulevien maahanmuuttajaoppilaiden terveystarkastus alkaa terveyskyselyn täyttämisellä kotona. Kyselylomake on saatavilla eri kieliversioina, kuten arabiaksi, englanniksi, somaliksi, venäjäksi ja viroksi, Tiina kertoo. Hänen kokemuksensa mukaan näitä lomakkeita ei kuitenkaan saada takaisin täytettyinä kuin ehkä viidesosalta valmistavan luokan oppilaiden vanhemmista. Myös rokotustietoja on vaikea saada heiltä kirjallisesti; virolaisilta ja venäläisiltä ne saa useimmiten kyllä, Lähi-idästä ja Afrikasta tulleilta ei juuri koskaan.
Kaikilta maahanmuuttajaoppilailta otetaan laboratoriokokeita. Mahdolliset tartuntataudit, kuten hepatiitti, HIV, kuppa, suolistoloiset ja tuberkuloosi tutkitaan THL:n maaluettelon mukaan.
Koska monet tutkittavista tartuntataudeista ovat hyvin vakavia, periaatteena on, että lapset eivät aloita koulua ennen kuin seulontatutkimuksen tulokset on saatu. Tämä ei Tiinan mukaan läheskään aina toteudu, vaan lapset ovat ehtineet käydä koulua jo monta kuukautta, ennen kuin tartuntatautitutkimukset tehdään.
Tulkin käyttö hidastaa terveystarkastusta
Jokaiselle valmistavan opetuksen oppilaalle varataan 60 minuutin aika terveystarkastusta varten. Paikalla ovat oppilaan lisäksi ainakin toinen vanhemmista, tulkki, terveydenhoitaja ja lääkäri.
Ongelmana on se, että monilla maahanmuuttajavanhemmilla on vaikeuksia ymmärtää sovituista ajoista kiinni pitämisen tärkeyttä. Tiina kertoo, että jos vanhempi ei ilmesty sovittuna aikana paikalle, terveystarkastusta on vaikea tehdä, koska varsinkaan nuorelta oppilaalta ei saada asioita kunnolla selville. Tiinan mukaan usein voi käydä myös niin, että tulkki ei tule paikalle. Silloin tarkastus on lähes mahdoton toteuttaa, ellei perhe osaa englantia.
Tiinan mukaan maahanmuuttajat ovat erittäin tietoisia oikeudestaan tulkkiin &#8221;niin kauan kuin on tarve&#8221;. He myös &#8221;kouluttavat toisiaan&#8221; erilaisista oikeuksistaan. Kymmenen tai jopa kaksikymmentä vuotta Suomessa asunut äiti saattaa vaatia tulkin paikalle, koska ei osaa suomea.
Tulkin käyttö tietenkin hidastaa terveystarkastuksen suorittamista huomattavasti. Tarkastukseen liittyy niin paljon pakollisia kuvioita, että tulkin kautta ei ole mahdollista kysellä vanhemmalta mitään kovin syvällisiä lapsen ja perheen voinnista, Tiina kertoo.
Tulkkia tilattaessa asiakkaan &#8221;statuksen&#8221; tietäminen on oma ongelmansa. Kyseessä voi olla pakolainen, kielteisen päätöksen saanut ja uusintahakemuksen tehnyt turvapaikanhakija, laittomasti maassa oleva &#8221;paperiton&#8221; ja niin edelleen. Valtio korvaa kunnille osan <a href="https://kotouttaminen.fi/korvaukset-kunnille">pakolaisten vastaanoton kustannuksista</a>, kuten tulkkauskulut. Epäselvissä tapauksissa tulkkauskulut jäävät kunnan maksettaviksi. Viime kädessä maksaja on tietenkin aina suomalainen veronmaksaja.
Koulutuksesta lisäkuluja veronmaksajille
Suomen Uutiset haastatteli Tiina äskettäin myös <a href="https://stage.sudev.fi/kouluilla-kehnot-mahdollisuudet-estaa-tyttojen-ymparileikkauksia/">tyttöjen ympärileikkausten</a> vastaisesta työstä. Jutussa kävi ilmi, että koulujen henkilökunnalle järjestetään aiheesta hienoja koulutuksia, mutta käytännössä koulujen mahdollisuudet estää tyttöjen viemistä vanhempiensa kotimaahan ympärileikattaviksi ovat heikot. Koulun terveystarkastuksissa ei aina pystytä edes jälkeenpäin huomaamaan jo tehtyä ympärileikkausta.
Tiina kertoo, että myös maahanmuuttajien valmistavan opetuksen terveystarkastuksista järjestetään koulutuksia, joihin osallistuu lääkäreitä ja terveydenhoitajia. Niistä koituu veronmaksajille lisäkuluja.
&#8211; Ja näitä koulutuksiahan ei varmaan edes lasketa maahanmuuton kuluihin, kun ne ovat vain &#8221;terveydenhuollon lisäkoulutusta&#8221;, Tiina arvelee.

Monikulttuurisuus rasittaa kouluterveydenhoitoakin – maahanmuuttajien terveystarkastuksista ei tingitä

Opettajille ja koulujen muulle henkilökunnalle järjestetään paljon koulutuksia maahanmuuttajaoppilaisiin liittyen, mutta tulokset jäävät usein laihoiksi. Esimerkiksi tyttöjen ympärileikkausten estämisestä pidetään perusteellisia koulutuksia, mutta käytännössä kouluilla ei kuitenkaan ole keinoja tai aina edes halua puuttua asiaan. 
Suomen Uutisten haastattelema kouluterveydenhoitaja kertoo, että maahanmuuttajaoppilaat työllistävät terveydenhoitajaa aivan eri tavalla kuin suomalaisoppilaat. Tiina (nimi muutettu) työskentelee terveydenhoitajana pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa, monikulttuurisessa koulussa.
&#8211; Koulutuksia on jatkuvasti. Monikulttuuristen oppilaiden tukemisesta, tyttöjen ympärileikkausten estämisestä ja muista maahanmuuttajaoppilaisiin liittyvistä erityisaiheista järjestetään koulutuksia koko ajan, Tiina kertoo.
&#8211; Kun koulutukseen kutsutaan tietyn alueen kaikki koulut ja jokaisesta oppilashuollon henkilöt, kuten rehtori, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja muut, ja kaikille maksetaan koulutuksesta kahden ja puolen tunnin palkka, niin pelkästään palkkakustannukset ovat melkoiset.
Suomessa 10 000 ympärileikattua naista
Tiina kertoo usealle sadalle kouluterveydenhoidon ammattilaiselle pidetystä koulutuksesta, jonka tavoitteena oli tyttöjen ympärileikkausten estäminen. Mukana olivat kaupungin kaikki koululääkärit, kouluterveydenhoitajat ja psykologit.
Suomen Uutisten haltuunsa saamassa koulutusmateriaalissa painotetaan, miten tärkeää on, että kaupungin koulutoimen henkilökuntaa koulutetaan ja perehdytetään sukuelinten silpomisen estämiseen. Materiaalin mukaan maailmassa yli 200 miljoonaa ympärileikattua naista, joista 500 000 Euroopassa. Suomessa on noin 10 000 ympärileikattua naista (THL 2019). Somalinaisista 70 % ja kurdinaisista yli 30 % on ympärileikattu (THL 2012). Kyseessä on ilmiö, joka on maailmalla vähenemässä prosentuaalisesti, mutta väestönkasvun takia silti kasvussa.
Koulutuksia järjestetään paljon kaupungin eri yksiköissä, mutta käytännössä koulutuksen anti jää kuitenkin vähäiseksi.
&#8211; Jos koulutus kestää 2-4 tuntia, niin siitä voi laskea, kuinka paljon rahaa kuluu turhaan, kun porukka istuu kuuntelemassa, että somalit vievät lapset mummolaan, Tiina sanoo.
Silpomisen estäminen jää puheeksi
Kouluilla ei käytännössä ole juurikaan mahdollisuuksia estää tyttöjen sukuelinten silpomisia tai edes jälkikäteen todeta sellaista tapahtuneen.
&#8211; Koulutuksissa neuvotaan, että opettajien pitäisi tarkkailla muutoksia tyttöjen käytöksessä. Mutta eihän opettajilla ole sellaiseen aikaa tai mahdollisuuksia monikulttuurisen luokan hälinässä, Tiina toteaa.
Jos käy niin, että tyttö viedään kesäksi vanhaan kotimaahan &#8221;mummolaan&#8221; ympärileikattavaksi tai ympärileikataan Suomessa, tätä ei välttämättä huomata edes terveystarkastuksissa. Tiinan uran aikana on tullut vastaan vain kolme tapausta, joissa vanhemmat ovat myöntäneet, että heidän tyttärensä on ympärileikattu.
&#8211; Suomalaisessa kouluterveydenhoidossa kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen ja rehellisyyteen, joten se ei kanna tässä pitkälle, Tiina puuskahtaa.
Isä kieltää lääkäriä katsomasta
Jos vanhemmat sanovat terveystarkastuksessa, että tyttöä ei ole ympärileikattu, lääkäri yleensä kysyy, että voiko hän katsoa tarkistaakseen asian.
&#8211; Usein tytön mukana terveystarkastuksessa on isä, joka sanoo, että lääkäri ei saa katsoa. Asia jää sitten siihen, Tiina kertoo.
Tiina on sitä mieltä, että riskiryhmään kuuluvien tyttöjen sukupuolielinten tarkastaminen pitäisi ottaa vakiotoimenpiteeksi koulujen laajoissa terveystarkastuksissa ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Tarkastetaanhan pojiltakin kivekset, ja tässä yhteydessä lääkäri kirjaa muistiin, mikäli poika on ympärileikattu.
Jos terveystarkastuksessa havaitaan, että tyttö on ympärileikattu, koulun pitäisi tehdä asiasta sekä lastensuojeluilmoitus että rikosilmoitus. Aina näin ei tapahdu. Tiina muistaa tapauksen, jossa koululääkäri ei halunnut tehdä rikosilmoitusta, koska oli sitä mieltä, että leikkaus on tehty jo ennen Suomeen tuloa, eikä tehtyä saa tekemättömäksi.
&#8211; Olisi tärkeää, että sekä lastensuojelu- että rikosilmoitus tehtäisiin jokaisesta tapauksesta, koska näin saatetaan pelastaa perheen seuraavat tyttäret ympärileikkaukselta, Tiina korostaa.
Lasten viemistä &#8221;mummolaan&#8221; ympärileikattaviksi vaikea estää
Perheitä on vaikea estää viemästä lapsiaan entiseen kotimaahansa kesälomalle, vaikka opettajalla olisi vahvakin epäilys, että lapset aiotaan matkan aikana ympärileikkauttaa. Opettaja voi toki tehdä lastensuojelulle selvityspyynnön, mutta asian selvittely kestää niin kauan, että matka on ehditty jo tehdä, Tiina sanoo.
Johtava sosiaalityöntekijä Riina Mattila Espoosta on huomattavasti toiveikkaampi lastensuojelun nopean reagoinnin suhteen.
&#8211; Mikäli ilmoitus tytön ympärileikkauksesta saapuu lastensuojeluun, se käsitellään välittömästi, Mattila kertoo Suomen Uutisille.
&#8211; Mikäli lapsi on jo matkalla pois Suomesta, otamme välittömästi yhteyttä poliisiin ja rajavartiolaitokseen.
Mattilan mukaan tyttöjen ja poikien ympärileikkausilmoituksia tulee lastensuojeluun aika ajoin. Poikien ympärileikkauksista ilmoitetaan usein silloin, kun jotain on mennyt pieleen ja lapsi on joutunut sairaalaan tai lääkärin vastaanotolle.
&#8211; Olemme saaneet ilmoituksia mahdollisesta vaarasta lomien ja juhlapyhien aikana, tai kun lapselle on haettu poissaolon lupaa matkaan vanhempien kotimaahan, Mattila kertoo.
Tyttöjen ympärileikkauksesta herää huoli esimerkiksi silloin, kun vanhemmat ovat erimielisiä ympärileikkauksesta ja toinen vanhempi uskoo, että hänen vastustuksestaan huolimatta tyttö aiotaan viedä pois Suomesta ympärileikattavaksi. Joskus ilmoitus tulee viranomaiselta, joka on kuullut asiasta lapselta tai hänen vanhemmaltansa.
Mikäli lastensuojelu perheen tavattuaan arvioi, että vaara on todellinen, tyttö sijoitetaan kiireellisesti lastensuojelulaitokseen. Mattila kuitenkin korostaa, että tyttöjen ympärileikkausilmoituksia tulee harvoin.
Pojan ympärileikkaaminen ei ole rikos
Poikien ympärileikkaaminen ei ole Suomen lain mukaan edes rikos, kunhan se tehdään<a href="https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/poikien-ei-laaketieteellinen-ymparileikkaus"> sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden</a> mukaisella tavalla. Ulkomailla tehdyissä ympärileikkauksissa vaatimukset laillistetun lääkärin ja kivunlievityksen käytöstä eivät välttämättä toteudu. Jopa Ruotsissa poikavauvoille tehdään tuhansittain laittomia ympärileikkauksia joka vuosi, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11007668">kertoo</a> Yle. Laittomien leikkausten tekijöillä ei ole terveydenhuollon koulutusta, joten lääkärit joutuvat usein korjaamaan epähygienisesti suoritettujen ympärileikkausten aiheuttamia komplikaatioita.
Kouluterveydenhoitaja voi yrittää tavata lomalle lähdössä olevan perheen kysyäkseen perheen kantaa lasten ympärileikkaukseen ja kertoakseen Suomen laista. Koulutukset antavat paljon eväitä siihen, kuinka tämä erittäin kulttuurisensitiivinen aihe otetaan puheeksi, mutta siihen se sitten jääkin.
&#8211; Mikään ei estä perhettä valehtelemasta ja tekemästä silti matkalla ympärileikkauksen niin pojalle kuin tytöllekin, Tiina toteaa.
&#8211; Kun vanhemmille muistutetaan ennen matkaa, että tyttöjen ympärileikkaus on Suomen lain mukaan rikos, niin sitä varmemmin he salaavat asian matkalta palattuaan.
Viimeinen keino: lusikka pikkuhousuihin
Konkreettiset keinot ympärileikkausmatkojen estämiseksi ovat siis vähissä. Ruotsissa ympärileikattavaksi viemistä pelkääviä tyttöjä <a href="https://www.reuters.com/article/us-sweden-forcedmarriage-airport/swedish-girls-fearing-forced-marriage-told-to-hide-spoon-in-underwear-idUSKCN1IM1KU">on neuvottu</a> laittamaan metallinen lusikka pikkuhousuihin, jotta he jäisivät kiinni lentokentän turvatarkastuksessa. Mutta miten Helsinki-Vantaan lentokentän turvatarkastajat reagoisivat tähän?
Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala pitää pikkuhousuihin piilotettua lusikkaa viime hetken keinona, joka sopii paremmin pakkoavioliittoa pelkääville tytöille. Ympärileikkaukset tehdään Latvalan mukaan niin nuorille tytöille, ettei heillä yleensä ole mitään käsitystä siitä, mihin heitä ollaan viemässä.
&#8211; Lusikkaniksiä on suositeltu erityisesti Britanniassa, jossa turvatarkastus- ja tullihenkilökunta on erikseen koulutettu tällaisten tilanteiden varalta, Latvala kertoo Suomen Uutisille.
Latvala kertoo, että Ihmisoikeusliitto järjestää tyttöjen ympärileikkausten estämisestä vuosittain 10-15 koulutusta, joihin osallistuu yhteensä noin tuhat henkeä. Kolmen tunnin koulutuksen hinta on 350 euroa.
Helsingin valtuusto ei halunnut toimenpidesuunnitelmaa
Perussuomalaisten kansanedustaja ja helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen teki <a href="https://stage.sudev.fi/helsingin-kaupunginvaltuuston-enemmisto-halunnut-konkreettisia-toimenpiteita-lasten-silpomisen-lopettamiseksi/">valtuustoaloitteen</a>, jossa vaadittiin koko kaupungin laajuisen lasten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyn toimenpidesuunnitelman laatimista Helsingissä. Ehdotuksella pyrittiin nimenomaan siihen, että terveydenhuollon henkilöstö noudattaisi ilmoitusvelvollisuuttaan. Muut valtuustoryhmät tyrmäsivät aloitteen.
Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen <a href="https://stage.sudev.fi/rantanen-tyttojen-sukuelinten-silpomisen-tuomitseminen-rasismia/">kansalaisaloite</a>. Kansalaisaloitteen alullepanija Jukka Kurttila kertoi lakivaliokunnan kuulemisessa, että ilmiöllä on hiljainen hyväksyntä ja laki ei tällä hetkellä suojele tyttöjä silpomiselta. Kurttilan mukaan nyt on pakko toimia.
Perussuomalaisten Rantanen on samaa mieltä.
– Nykyisen lain pohjalta ainoastaan yksi juttu on edennyt syytteeseen asti. Jos laki ei toimi, on se korjattava. Erillislain säätäminen silpomisen kieltämiseksi on tehokkain ja toteuttamiskelpoisin keino, Rantanen perustelee.

Kouluilla kehnot mahdollisuudet estää tyttöjen ympärileikkauksia

maahanmuuttajaoppilaat

Seppänen: Sosiaalihuollon on parannettava lasten kuulemista huostaanottotilanteissa

Perussuomalaiset edellyttää vaatimustason palauttamista kouluihin, säälinumeroiden antaminen tulee lopettaa – Purra: ”Pelkkä raha ei korjaa koulun ongelmia”

Monikulttuurisuus rasittaa kouluterveydenhoitoakin – maahanmuuttajien terveystarkastuksista ei tingitä

Kouluilla kehnot mahdollisuudet estää tyttöjen ympärileikkauksia

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025