Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

maahanmuuttajataustaiset

Vahingonteot ja häiriöt lisääntyvät Hekan asunnoissa – kaupunki seuraa, mutta ei rajoita segregaatiota eikä tiedä kustannuksia

Vuonna 2022 työttömyysturvaa sai yhteensä 315 000 henkilöä. Lukuun on laskettu kaikki Kelan työttömyysetuuksien saajat vuoden aikana eli henkilöt, jotka saivat työttömyysetuuksia jossain kohtaa vuotta. Näistä henkilöistä 81 000 eli 26 prosenttia oli vieraskielisiä, kerrotaan Kelan tiedotteessa.

Suomessa asui vuoden 2022 lopussa <a title="" href="https://eur03.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Ftiedotteet.kela.fi%2Fgo%2F2169008-869511-68848101&amp;data=05%7C01%7C%7Cf13f0e5bfa3d41a8e4bd08dba2db09f4%7C852af8e638fc4d39b76c7d725c400bf4%7C0%7C0%7C638282833868893189%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&amp;sdata=0Whd%2BIlIBeGZaMGiQcsw7u7w80FqDRCyttEKpEVk1hU%3D&amp;reserved=0" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="VerificationFailed" data-linkindex="1">496 000 vieraskielistä henkilöä</a>. Määrä on yli kaksinkertainen vuoteen 2010 verrattuna, jolloin vieraskielisiä oli 224 000. Vieraskielisten osuus koko väestöstä oli vuonna 2022 noin yhdeksän prosenttia.
Vieraskielisten osuus kaksinkertaistunut
Vuosien 2010 ja 2022 välillä vieraskielisten osuus työttömyysturvan saajista on yli kaksinkertaistunut. Kasvua on ollut suhteellisesti hieman enemmän kuin vieraskielisten osuudessa koko väestöstä.
Sekä vieraskielisten että muiden työttömyysturvaa saaneiden määrät kasvoivat 2010-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Vuodesta 2016 vieraskielisten työttömyysturvan saajien määrän kasvu on hidastunut. Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien työttömyysturvan saajien määrä on ollut laskusuunnassa. Vuonna 2020 koronakriisi aiheutti voimakkaan työttömyyspiikin, joka näkyy myös Kelan tilastoissa.
Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvat ovat enemmistö muun muassa kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeiluissa, työnhakuvalmennuksessa ja uravalmennuksessa. Vieraskieliset työttömyysturvan saajat saavat etuutta yleisimmin omaehtoisen opiskelun tai työvoimakoulutuksen perusteella.
Näkyy myös lapsilisien saajissa 
Lapsilisää sai vuonna 2022 yhteensä 533 000 henkilöä. Heistä vieraskielisiä oli vajaa 71 000 eli reilut 13 prosenttia. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien lapsilisän saajien määrä on vuodesta 2010 vähentynyt noin 64 000 henkilöllä, mutta vieraskielisten saajien määrä on kaksinkertaistunut eli lisääntynyt noin 35 000 henkilöllä. Yhteensä lapsilisän saajien määrä on vähentynyt noin 29 000 henkilöllä vuodesta 2010.
Myös vanhempainpäivärahojen saajissa vieraskielisten osuus oli hieman yli 13 prosenttia. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisiä saajia oli 26 000 vähemmän kuin vuonna 2010, ja vieraskielisiä saajia 8 000 eli noin 80 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Yhteensä saajien määrä on siis vähentynyt noin 18 000 henkilöllä vuodesta 2010.
&nbsp;
&nbsp;

Kela: 26 prosenttia työttömyysetuuksien saajista vieraskielisiä

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mistä perussuomalaiset ovat puhuneet pitkään. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla saattaa olla vaikeuksia koulussa ja erot oppilaiden välillä voivat olla isoja. Ruotsin tiellä mennään kaasu pohjassa kohti mahdollisia yhteiskunnallisia ongelmia.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi tiistaina <a href="https://karvi.fi/publication/matematiikan-ja-aidinkielen-taidot-alkuopetuksen-aikana-perusopetuksen-oppimistulosten-pitkittaisarviointi-2018-2020/">dokumentin</a> Matematiikan ja äidinkielen taidot alkuopetuksen aikana &#8211; Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2020. Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2020 syksyllä kolmosluokan aloittaneiden oppilaiden osaamista matematiikassa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa.
Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten erot oppimistuloksissa verrattuna kyseisiä kieliä toisena kielenä opiskeleviin S2-oppilaisiin olivat osin todella isot. Kolmosluokilla oli satoja oppilaita, jotka eivät osanneet kunnolla lukea.
Osa jää jälkeen &#8211; kaikki kärsivät
Suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevat koululaiset ovat paljolti keskittyneet etelän suurten kaupunkien ja kasvukeskusten kouluihin. Lähes 40 prosentissa kouluista ei ollut rehtoreiden mukaan ollenkaan S2-oppilaita. Reilussa kymmenesosassa kouluista S2-oppilaiden osuus oli vähintään 10 prosenttia mutta alle 25 prosenttia. Muutamassa koulussa yli puolet oppilaista opiskeli suomea tai ruotsia toisena kielenä.
&#8211; Kansallisen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mistä perussuomalaiset ovat yrittäneet varoittaa pitkään. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät muista jälkeen, koulujen ja oppilaiden väliset erot kasvavat ja kaikki oppilaat kärsivät, <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-kyselytunnilla-oppimistulokset-entista-heikompia-maahanmuuton-vaikutukset-dramaattisia/">sanoi</a> perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Tosiasioiden tunnustaminen hankalaa
Riippuen lausujan maailmankatsomuksesta, arvioinnin tuloksia ja vaadittavia toimenpiteitä on tulkittu hyvinkin eri tavoin. Tosiasioiden tunnustaminen on edelleen erityisen vaikeaa silloin, kun kyse on hallitsemattoman maahanmuuton seurauksista.
&#8211; Koulujen, asuinalueiden ja koko yhteiskunnan eriytyminen huonon maahanmuuton seurauksena ei ole uusi ilmiö, vaikka kaikki teeskentelevät yllättynyttä aina, kun asiaa koskevia raportteja poikkeuksellisesti pääsee julkisuuteen, totesi puolestaan perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho.
&#8211; Ongelmaa pyritään lakaisemaan maton alle, koska sen ratkaisemiseen ei ole muita vaikuttavia keinoja kuin haitallisen maahanmuuton vaikeuttaminen ja vähentäminen – ja se taas ei maahanmuuttohurmoksessa eläville puolueille käy. Mieluummin uhrataan koulut ja niiden oppilaat.
Ruotsin tiellä ollaan
&#8211; Tämä on hälyttävä trendi, että erot koulujen ja hyvien ja huonojen oppilaiden välillä kasvavat. Olemme vauhdilla menossa takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009333148.html">varoittaa</a> psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen Ilta-Sanomissa.
&#8211; Meillä on OECD-maiden suurin ero oppimistuloksissa kantaväestön ja maahanmuuttaja­taustaisten välillä. Nämä tulokset ovat jonkun ajan päästä nähtävinä yhteiskunnallisina ongelmina, Keltikangas-Järvinen pelkää.
Karvin tutkimuksessa oppilaan lukuharrastus näkyi parempina oppimistuloksina niin äidinkielessä kuin matematiikassakin. Keltikangas-Järvisen mukaan lukutaidon rapistuminen osalla oppilaista on huolestuttava ja jopa vaarallinen ilmiö.
Kun ihminen ei pysty kriittisesti arvioimaan lukemaansa tai kuulemaansa, hän on altis vaikuttamiselle ja häntä voidaan ohjailla.

Erot pienten koululaisten oppimistuloksissa hälyttäviä – huonoa maahanmuuttoa hyssytellään

Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on 7,7 miljoonaa äänioikeutettua ja perinteisesti äänestysvilkkaus on ollut suuri. Maahanmuuttajataustaisten äänestäjien määrä kasvaa kaiken aikaa ja se ei voi olla näkymättä vasemmiston kannatuksessa. Horjuva hyvinvointi ja kasvava rikollisuus puhuvat kuitenkin muutoksen puolesta.

Suurissa kaupungeissa ja niiden liepeillä asuvaan keskiluokkaan kuuluu 35 prosenttia valitsijoista, eli vaalivoittoa ja mahdollista pääministerin postia mielivän on saatava puolelleen huomattava osa tästä porukasta.
Sosialidemokraattien vuosikymmeniä kestänyttä vaalimenestystä tässä ryhmässä selittää se, että hyvinvointiyhteiskunta etuineen on paljolti liitetty käsitteenä juuri sosialidemokraatteihin.
&#8211; Monet näistä ihmisistä eivät ole pelkästään tuloasteikon keskivälillä vaan myöskin ideologisesti keskellä. He haluavat ainoastaan asioiden toimivan, eivätkä tunne suurta intohimoa mihinkään suuntaan, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/statsvetaren-har-ar-arets-hetaste-valjargrupper">selittää</a> Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Ekengren Oscarsson SVT:n artikkelissa.
Ruotsidemokraattien kannalta vaalien kohtalonkysymys on naisäänestäjien löytäminen tästä joukosta, sillä naisten osuus puolueen äänestäjissä on perinteisesti ollut 10 prosentin luokkaa. Miehistä taasen reippaasti yli 20 prosenttia on viime vuosina kannattanut ruotsidemokraatteja.
Ruotsissa tosin naiset äänestävät perinteisesti enemmän vasemmistopuolueita kuin miehet ja trendi on vain <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/artiklar/2021/okande-gap-mellan-kvinnors-och-mans-partisympatier/">voimistunut</a> viimeiset 50 vuotta.
Osa toisen polven maahanmuuttajista luokkamatkalla
Toisen polven maahanmuuttajia on jo 20 prosenttia väestöstä. He saattavat olla selvästi vanhempiaan paremmin integroituneita yhteiskuntaan kielitaidon, koulutuksen, työn ja uran kautta. Osa heistä on nousemassa yhteiskunnallisella asteikolla, ja he ovat poliittisilta asenteiltaan edellistä sukupolvea hieman enemmän oikealla.
Sosialidemokraatit ovat menettämässä otteen ryhmästä ja muut puolueet saattaisivat tässä joukossa jo murtaa vasemmiston dominanssin.
&#8211; Tämä on erittäin hajanainen ryhmä ja heidät mielletään usein Euroopan ulkopuolelta tulleiden jälkeläisiksi. Heidän vanhempansa tulivat Ruotsiin sosialidemokraattien aseman ollessa erityisen vankka.
Ulkomailla syntyneet äänestävät vasemmistoa
Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on myös 1,2 miljoonaa <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsin-vaaleissa-yli-miljoona-ulkomailla-syntynytta-aanioikeutettua-aanestavat-demareita-ja-vasemmistopuoluetta/">ulkomailla syntynyttä</a> äänioikeutettua. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Ulkomailla syntyneet äänestävät sosiaalidemokraatteja ja vasemmistopuoluetta enemmän kuin muu väestö keskimäärin.
Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
Viimekertaisissa valtiopäivävaaleissa neljä vuotta sitten ulkomailla syntyneistä äänesti 74 prosenttia. Ruotsissa syntyneiden äänestysaktiivisuus oli 90 prosenttia. Tutkija pohtii asiaa myös matemaattiselta kannalta:
&#8211; Uudet äänestäjäryhmät eivät ole niin aktiivisia kuin vanhemmat, joten on mahdollista, että vaalien äänestysaktiivisuus ei nouse niin korkealle kuin viimeksi, pohtii professori Oscarsson.
Yrittäjien virta käy ruotsidemokraattien ja kokoomuksen välillä
&#8211; Stereotyyppinen yrittäjä on vankka kokoomuksen tukija. Mitä suurempi yritys, sitä suuremmalla todennäköisyydellä patruuna on moderaatti.
Yrittäjien osuus kaikista äänestäjistä on 7–8 prosenttia. Vanhastaan kokoomuslaiset ovat kiinnostuneita verotuksen tasosta ja valtion mahdollisimman vähäisestä kontrollista yrityselämässä.
Yrittäjiä kiinnostavat myös kulttuuriset arvostukset, kuten vaikkapa monikulttuurisuus ja maahanmuutto. Näiden teemojen puitteissa yrittäjät siirtyvät helposti kokoomuksesta ruotsidemokraattien leiriin.
Opiskelijat useimmiten vapaamielisiä naisia
Opiskelijoiden osuus valitsijoista on jossakin viiden ja kymmenen prosentin välillä. Useimmiten he ovat naisia. Kuilu koulutettujen ja kouluttamattomien välillä kasvaa ja se kasvaa myös naisten ja miesten välillä.
Pitkä opiskeluaika vaikuttaa usein liberaalien ja globaalien arvostusten nousuun. Tässä ryhmässä ilmastokysymykset ajavat kaiken muun edelle.
Ympäristöpuolue vihreät on tässä ryhmässä suosittu mutta siitä huolimatta puolue kipuilee äänikynnyksen kanssa saattaa jäädä valtiopäivien ulkopuolelle.
Maaseudun totuus on toinen
&#8211; Elinolosuhteet maalla ovat erilaiset kuin taajamissa ja näin sen halutaankin olevan. Peruspalveluihin pitäisi kuitenkin päästä jouhevasti, eikä Tukholman tai Brysselin valvovasta silmästä olisi niin väliksi, pohtii professori Oscarsson.
Näissä vaaleissa kaikki puolueet haluavat uida maalaisten liiveihin. Siitä huolimatta, ettei heidän määränsä ole lisääntynyt tai he olisivat ryhmänä jotenkin muuttuneet. Keskustapuolue ei kuitenkaan aio antaa periksi, vaikka välillä vaikealta näyttääkin.
Tärkeitä asioita tässä äänestäjäryhmässä ovat polttoaineiden hinnan lisäksi tuulivoima tai vaikkapa susijahti. Kyse on symboliarvoista. Myös heille, jotka eivät asu maalla. Siksi keskustapuolueen vajaan kymmenen prosentin gallupkannatus ei välttämättä kerro koko totuutta.
<a href="https://www.svt.se/special/pussla-ihop-sveriges-regering/?regering=c">Tästä</a> voit itse testata Ruotsin mahdollisia hallitusvaihtoehtoja.

Hiljainen enemmistö ratkaisee maan suunnan – nämä ryhmät ratkaisevat Ruotsin valtiopäivävaalit

Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos pitää maahanmuuttoon ja väestöpolitiikkaan liittyviä kysymyksiä kohtalonkysymyksinä niin Espoossa, Suomessa kuin muuallakin länsimaissa seuraavien vuosikymmenien aikana. Espoon kaupunginvaltuustossa eilen puhunut Grönroos vaatii Espoota tunnustamaan, ettei maahanmuuttajien kotoutuminen nykyisellä politiikalla onnistu.

Suomen länsinaapurin Ruotsin tilanne osoittaa, minkälaisia ongelmia väärin hoidettu ja määrältään liian suuri maahanmuutto aiheuttaa lyhyellä aikavälillä, uskoo Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos.
Amerikan intiaanien jääminen vähemmistöksi perinteisillä kotiseuduillaan Euroopasta viime vuosisatojen aikana tulleen muuttoliikkeen myötä taas käy esimerkkinä siitä, mitä on pitemmän päälle edessä myös eurooppalaisille, jos vallitsevalle kehitykselle ei aseteta loppua.
&#8211; Maahanmuuttajataustaisten osuus Espoon väestöstä on noussut lyhyessä ajassa 20 prosenttiin kaupungin väestöstä. Yksin Afrikan väestön on ennustettu nelinkertaistuvan miljardista neljään miljardiin ihmiseen kuluvan vuosisadan aikana, Grönroos kertoi.
&#8211; Muuttopaine paremman elämän perässä Eurooppaan, Suomeen ja Espooseen tulee jatkumaan niin pitkään kuin annamme kehityksen jatkua. Esimerkiksi Helsingin Sanomien tänään uutisoiman African Youth Survey -tutkimuksen mukaan puolet Afrikan nuorista harkitsee muuttoa ulkomaille.
Kotoutuminen ei nykyisellä politiikalla onnistu
Maahanmuuton tulee olla määrältään maltillista, laadultaan valikoitua ja kotouttamisen tulee toimia. Grönroos ei usko Espoon kaupunginvaltuustossa eilen käsittelyssä olleen kotouttamisohjelman edistävän näitä periaatteita ja teki siksi muutosesityksen seuraavien periaatteiden ottamiseksi Espoon kotouttamisohjelmaan:
&#8211; Espoo tunnustaa, että nykyinen vieraskielisen väestön kasvuvauhti ei mahdollista toimivaa kotoutumista. Espoo vaatii valtiovallalta tiukempaa ja valikoivampaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka on edellytys onnistuneelle kotoutumiselle.
&#8211; Espoo pyrkii myös omin toimin poistamaan suomalaiselle yhteiskunnalle haitallisen maahanmuuton vetovoimatekijöitä sekä pyrkii määrätietoisesti hillitsemään maahanmuuttoon perustuvaa taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätöntä väestönkasvua, Grönroos vaati.
Maahanmuuttajien suosiminen lopetettava
Grönroos vaatii Espoota luopumaan myös monikultturistisesta politiikasta, jossa maahanmuuttajien oman kulttuurin ja kielen harrastamista tuetaan yhteiskunnan toimesta. Espoon ei pidä tarjota palveluita maahanmuuttajien omilla kielillä – maahanmuuttajan tulee sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan eikä päinvastoin. Grönroos pitää suomen kielen osaamista edellytyksenä suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiselle.
&#8211; Espoo ei harjoita maahanmuuttajien suosimista suomalaisten kustannuksella esimerkiksi palkkaamisessa, työllisyyspalveluissa tai opiskelupaikoissa. Kotoutuminen on ennen kaikkea maahanmuuttajan itsensä vastuulla oleva asia. Integraation suhteen ongelmallisten maahanmuuttajien suhteen Espoo harjoittaa ”positiivisen syrjinnän” sijaan paluumuuton edistämistä, Grönroos toivoi.
&nbsp;

Maahanmuutto ja väestöpolitiikka ovat koko Suomen kohtalonkysymyksiä – ”Ruotsin tilanne osoittaa, minkälaisia ongelmia väärin hoidettu maahanmuutto aiheuttaa lyhyellä aikavälillä”

Tukholman alueella on viimeisen viiden vuoden aikana ammuttu hengiltä sata ihmistä. Kynnys tappavan väkivallan käyttöön on olematon, kun tasavahvat ja heikosti johdetut jengit taistelevat huumekaupan ja liitännäisrikollisuuden satumaisista voitoista.

Rikollisjengejä tai -verkostoja on Tukholman alueella luokkaa 52 ja niissä jäseniä noin 1 500. <a href="https://stage.sudev.fi/rikollisilla-on-pelkastaan-tukholmassa-kaytossaan-1-300-pistoolia-konepistoolia-ja-automaattikivaaria/">Ampuma-aseita</a> jengeillä on käytössään saman verran kuin jäseniä. Eritasoisia konflikteja on parhaillaan menossa viitisentoista.
Sen sijaan, että tekisivät jengiväkivallalle jotakin, viranomaiset keskittyvät <a href="https://www.dn.se/sthlm/jamnstarka-gang-driver-pa-dodliga-skjutningarna-i-stockholm/">tutkimaan</a> ja tilastoimaan asiaa. Kuolemaan johtaneet ammuskelut ovat lisääntyneet erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana: vuonna 2012 Tukholmassa ammuttiin hengiltä kolme ihmistä ja vuonna 2020 uhrien lukumäärä oli jo 25.
Poliisin oman fundeerauksen mukaan osasyy murhiin on se, että virkavalta on pidättänyt useita jengien johtohahmoja. Valtatyhjiöillä on tapana täyttyä, eli jengin johtajan kadotessa kiven sisään seurauksena on valtarakennelman muutoksia sekä jengin sisällä, että suhteissa muihin alan toimijoihin. Konflikteja ratkotaan sitten ampumalla.
Maailma muuttuu ja rikolliset sen mukana
&#8211; Vielä 1990-luvun moottoripyöräjengien aikakaudella järjestelmä oli kovin toisenlainen. Niissä piireissä pidettiin ehkä tapaaminen, ennen kuin aseet puhuivat. Nykyiset ongelmalähiöiden jengit voivat sen sijaan tehdä päätöksiä hyvin, hyvin nopeasti. Porukalla ei ole enää samalla tavalla johtajaa, selvittää tutkija Jonas Öberg Ruotsin rikostutkimuslaitokselta (Brå).
&#8211; Puhutaan tavallaan myös väkivallan inflaatiosta. Ennen uhkailtiin, sitten ammuttiin polveen ja vasta lopuksi päähän, Öberg kuvailee muutosta.
Tärkein tekijä jengien käyttäytymisen muutoksessa on siten tappavan väkivallan hyväksyminen osaksi normaalia reagointia ensisijaiseksi toimintamalliksi.
Rikolliseksi kasvetaan vaihtoehtoja vailla
Tukholman poliisin tiedusteluyksikön päällikkö Anna Rise on samoilla linjoilla rikollisverkostojen muuttuneesta normistosta. Ongelmalähiön lapsi saattaa kasvaa kohtalokkaasti sisään rikolliseen kulttuuriin vailla muita vaihtoehtoja.
Yhteenkuuluvaisuuden kaipuu ja luonteva ympäristö imevät lapsen rikollispiireihin, joiden toimintamallit leimaavat koko elämää. Tästä seurauksena on ollut muun muassa lasten ja nuorten tekemien ryöstöjen massiivinen kasvu. Ongelmalähiöiden lapset <a href="https://stage.sudev.fi/nuorten-tekemat-ryostot-kasvaneet-rajusti-maahanmuuttajat-ryostavat-kantaruotsalaisten-lapsia/">ryöstävät</a> kantaruotsalaisten lapsia. Aseetkin ovat kiinteä osa arkea.
&#8211; Asenne aseisiin on muuttunut täysin. Ennen vain kovan statuksen omaavat ”coolit” tyypit kantoivat asetta, eivätkä lapset saaneet edes koskea niihin. Nyt käytetään alaikäisiä säilyttämään ja kuljettamaan aseita ja jopa tekemän murhia niillä, Rise toteaa.
Aseiden helppo saatavuus on sen seurauksena muuttanut niiden käyttökulttuuria. Myös rikollisjengien jäsenten keskinäiset välit ovat muuttuneet. Muinoin lojaalius oli päivän sana, eikä olisi tullut kuuloonkaan, että jengiläinen olisi pettänyt rikollistoverinsa. Tänään kaikkien on oltava varuillaan, sillä kehenkään ei voi enää luottaa.
&nbsp;

Ennen uhkailtiin, nyt tapetaan välittömästi – väkivalta on kärsinyt inflaation rikollisjengeissä

<div>
Jengirikolliset lähtevät Ruotsissa yhä useammin yrittäjiksi. Firman liiketoiminta-ajatuksena on hyvinvointijärjestelmän laiton hyödyntäminen ja rahanpesu. Petosten seurauksena valtio (siis veronmaksajat) menettää vuodessa kymmeniä miljardeja kruunuja. Poliisin mukaan ongelma on yhteiskunnalle jopa suurempi, kuin mediassa voimalla näkyvä jengiväkivalta.
</div>

<div>
Valtionhallinnon 12 eri viranomaistahoa ovat koostaneet <a href="https://www.ekobrottsmyndigheten.se/wp-content/uploads/2021/10/formgiven-mgl.pdf">tilannekuvan</a> Ruotsin järjestäytyneestä rikollisuudesta (Myndighetsgemensam lägesbild organiserad brottslighet 2021). Viranomaiset Maahanmuuttovirastosta paikallisen Kelan kautta talousrikostutkijoihin pyrkivät parantamaan yhteistyötään ja siten tehostamaan yhä moni mutkaisemmaksi käyvän rikollisuuden tutkintaa ja ehkäisyä.
</div>
<div>
Rikollisten johtamat firmat toimivat laillisen kulissin takana mitä moninaisimmilla toimialoilla. Tuottavimpia keinoja on tuoda maahan työvoimaa, hakea siihen tukea ja vielä jättää verot maksamatta. Tapauksilla on usein yhteys kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Samansuuntainen petostoiminta on kukoistanut henkilökohtaisten avustajien tukirumbassa.
</div>
<div>
Valtion tukirahoja rikollisille yli 30 miljardia
</div>
<div>
Tukisysteemeistä valuu vääriin käsiin 11–27 miljardia kruunua ja avustuspetoksissa 2,5–4,2 miljardia kruunua veronmaksajien rahaa vuodessa. Palkkaturvaa huijataan 300-400 miljoonaa kruunua ja jopa hammashoidosta katoaa teille tietymättömille saman suuruinen summa vuodessa.
</div>
<div>
&#8211; Ammuskelu ja räjäytykset ovat todella vakava ongelma mutta tämän tyyppinen näkymättömissä tapahtuva rikollinen toiminta on vieläkin suurempi uhka yhteiskunnallemme, <a href="https://www.dn.se/sverige/13-00-presstraff-om-organiserad-brottslighet/">sanoi</a> keskusrikospoliisin tiedusteluyksikön päällikkö Linda H Staaf raportin julkistamistilaisuudessa.
</div>
<div>
Toki raportissa edelleenkin huomautetaan, että ongelmalähiöiden rinnakkaiskulttuurista lähtöisin oleva huumekauppa on kaikkein väkivaltaisin osa laitonta taloutta ja erittäin merkittävä rikollisjengien tulonlähde. Törkeä väkivalta puolestaan kulminoituu ampumisiin ja räjäytyksiin.
</div>
<div>
Kohti valkokaulusrikollisuutta
</div>
<div>
Arvokuljetusten ja pankkien sijasta nyt ryöstetään siis hyvinvointiyhteiskuntaa. Pelkästään liikevaihtoveroja on teillä tietymättömillä 4,5 miljardia kruunua. Rikollisfirmat sotkevat laillisen ja laittoman liiketoiminnan siten, että rikosten tunnistaminen on erityisen hankalaa.
</div>
<div>
&#8211; Usein ollaan laittoman ja laillisen liiketoiminnan välisellä harmaalla alueella, toteaa poliisin talousrikoksia tutkivan yksikön päällikkö Torbjörn Rosén.
</div>
<div>
Viranomaisten keskinäisessä toiminnassa on useita haavoittuvuuksia, joita roistot hyödyntävät sumeilematta. Erityisessä polttopisteessä on paikallisen Kelan (Försäkringskassan), veroviranomaisten ja poliisin välinen yhteistyö. Jengirikolliset käyttävät lahjontaa, soluttautumista ja painostusta sekä uhkailua, kun ne yrittävät vaikuttaa viranomaisten toimintaan.
</div>
<div>
Suomi tulee perässä
</div>
<div>
Suomessa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12133334">viitteitä</a> vastaavasta laillisen ja laittoman toiminnan sekoittamisesta on havaittu muun muassa Lähi-Idästä lähtöisin olevassa Mantaqa-ryhmittymässä, joka pitää majaansa Espoon Leppävaarassa. Ryhmän jäsenet ovat tiettävästi uhkailleet poliiseja rikostutkinnan yhteydessä.
</div>
<div>
Pääepäillyt pyörittävät Ylen mukaan monenlaista yritystoimintaa pääkaupunkiseudulla, muun muassa autokorjaamo- ja parturialalla. Poliisi epäilee, että rikoksilla saatujen varojen lähteitä on pyritty häivyttämään laillisen liiketoiminnan avulla.
</div>
<div>
&nbsp;
</div>

Jengien ja klaanien yritystoimintaan kätkemä rikollisuus on suurin uhka Ruotsin yhteiskunnalle – kymmeniä miljardeja valuu taparikollisten taskuihin

Ampumiset lisääntyvät Ruotsissa ennätystahtiin ja luoteihin kuolleiden määrä kasvaa samaa vauhtia. Murhien selvittäminen on erityisen vaikeaa, koska väkivallan pelko sulkee todistajien suut. Aftonbladet on kartoittanut Tukholman selvittämättömät jengimurhat.

Vuonna 2020 Tukholmassa kirjattiin 97 ammuskelua tammikuun alusta syyskuun puoliväliin. Viisitoista henkilöä on kuollut luoteihin ja 37 on saanut vammoja. Ampumistapaukset ovat olleet jyrkässä kasvussa, sillä edellisvuosina tapauksia kertyi noin 70 vuodessa.
Selvittämättömiä ampuma-aseella tehtyjä murhia vuosilta 2015-2019 on 52. Vuonna 2016 ampumalla tehdyistä murhista poliisi ei ole ratkaissut ainuttakaan.
Aftonbladet on listannut <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/weExro/har-ar-gangen-som-satter-skrack-i-stockholm">selvityksessään</a> 676 henkilöä, jotka poliisin mukaan ovat vahvasti sisällä jengirikollisuudessa pelkästään Tukholman alueella.
Heistä alaikäisiä on 36 ja nuorin on 13-vuotias. Alaikäiset ovat lähes järjestään juoksupoikia, joillakin on tosin jo vankempi rooli rikollisorganisaatiossa. Lapset ovat usein perineet rikollisen elämäntyylin ja he ovat käytännössä jääneet järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle.
-Yhteiskunta on epäonnistunut, toteaa Martin Lazar Tukholman Botkyrkan poliisista.
<h4>Pelko sulkee suut</h4>
Murhatutkimukset törmäävät usein seinään siinä vaiheessa, kun todistajia aletaan etsiä ja kuulustella. Vain harva uskaltaa todistajaksi murhaoikeudenkäynnissä, koska silminnäkijät pelkäävät aiheellisesti oman henkensä puolesta. Luottamus poliisiin ja ympäröivän yhteiskuntaan on kortilla.
Todistajan asemaa ja suojelua selvittävä työryhmä jättää mietintönsä toukokuussa. Uusien lakien myötä on tiettävästi tulossa mahdollisuus todistaa nimettömänä. Todistajien suojelua on tarkoitus tehostaa ja koventaa uhkailusta annettavia rangaistuksia.
Poliisi aikoo tulevaisuudessa myös jalkautua yhä useammin ongelmalähiöiden arkeen ja siten parantaa suhteita epäluuloisiin ja omissa oloissaan eläviin asukkaisiin.
<h4>”Segregaatioon herättiin liian myöhään”</h4>
Ruotsidemokraatit ovat ainoana puolueena jaksaneet viime vuodet huutaa kuuroille korville ja varoittaa hallitsemattoman maahanmuuton yhteiskunnallisista seurauksista.
Yhteiskunnan jakautumisesta seuraavien ongelmien jatkaessa kasvuaan asenteet ovat muuttumassa muissakin puolueissa. Jopa nykyisen punavihreän hallituksen mukaan Ruotsi on herännyt liian myöhään taisteluun rikollisverkostoja vastaan.
-Segregaatio on edennyt Ruotsissa ja tietyt alueet ovat eläneet omaa rinnakkaisyhteiskunnan elämäänsä. Valtio ei ole ollut tarpeeksi läsnä. Hintana tästä rikollisjengit ovat pystyneet asettumaan taloksi monin paikoin ympäri maata, <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/JJnP56/52-ouppklarade-gangmord-i-stockholm-bara-senaste-fem-aren">myöntää</a> sosialidemokraattinen sisäministeri Mikael Damberg.
Pommiin nukkuminen tulee Ruotsille kalliiksi monella tapaa. Alkaneena vuonna pelkästään poliisin määrärahat kasvavat 1,9 miljardia kruunua (189 miljoona euroa). Ja vuoteen 2024 mennessä valtio palkkaa vielä 10 000 poliisia lisää.

Tukholmassa kymmeniä selvittämättömiä jengimurhia, mafiakulttuuri tukkii suut – demariministeri: ”Rikollisjengit ovat asettuneet taloksi”

Väestöennusteen mukaan Alankomaiden väkiluku tulee jatkamaan kasvuaan, mutta kasvu perustuu yksinomaan maahanmuuttoon ja maassa syntyviin maahanmuuttajataustaisiin lapsiin. Kantaväestö sen sijaan vanhenee ja hiipuu pois. Kantaväestön määrä on Alankomaissa ollut selvässä laskussa jo vuodesta 2015 lähtien. Sama ilmiö on havaittavissa myös Suomessa. 
Alankomaiden tilastokeskus on julkaissut uuden <a href="https://www.cbs.nl/nl-nl/nieuws/2020/51/prognose-bevolking-blijft-komende-50-jaar-groeien">väestöennusteen</a>, jonka mukaan maan väkiluku tulee jatkamaan kasvuaan seuraavien 50 vuoden ajan. Kuluneena vuonna väestönkasvu on ollut melko alhaisella tasolla koronaviruksen aiheuttaman kuolleisuuden ja maahanmuuton vähenemisen vuoksi, mutta väestönkasvu ennustetaan jälleen piristyvän tulevina vuosina.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/12/Alankomaiden_vaestoennuste-2070.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-71274" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/12/Alankomaiden_vaestoennuste-2070.png" alt="" width="730" height="470" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/12/Alankomaiden_vaestoennuste-2070.png 730w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/12/Alankomaiden_vaestoennuste-2070-300x193.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/12/Alankomaiden_vaestoennuste-2070-100x64.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/12/Alankomaiden_vaestoennuste-2070-60x38.png 60w" sizes="auto, (max-width: 730px) 100vw, 730px" /></a>
Kuva: Alankomaiden tilastokeskuksen väestöennuste. 
Ennusteen mukaan Alankomaissa rikotaan 20 miljoonan asukkaan raja vuonna 2063. Tällä hetkellä maassa on 17,4 miljoonaa asukasta.
Kantaväestö ikääntyy
Koronapandemia on kuluneena vuonna lisännyt kuolleisuutta ja vähentänyt maahanmuuttoa, joten väestönkasvu on ollut maltillista. Tilanteen uskotaan kuitenkin muuttuvan koronarokotteiden myötä. Ennusteen mukaan sekä maahanmuutto että maastamuutto tulevat lisääntymään. Nousevan työttömyyden odotetaan tosin vähentävän työperäistä maahanmuuttoa vuonna 2021.
Väestönkasvuun vaikuttavat sekä ihmisten korkeampi elinikä että maahanmuutto. Vuonna 2040 neljäsosa maan asukkaista on yli 65-vuotiaita. Tässä heijastuu alankomaalaisten korkea sodanjälkeinen syntyvyys, jota kesti aina 60-luvulle asti.
Väestönkasvu jo pitkään pelkästään maahanmuuttajien varassa
Tämän vuosituhannen aikana Alankomaiden väestö on 20 vuoden kuluessa kasvanut 1,5 miljoonalla asukkaalla, joista 96 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Mukana on sekä uusia maahanmuuttajia että Alankomaissa syntyneitä toisen polven maahanmuuttajia.
Kantaväestön määrä sen sijaan on ollut Alankomaissa laskussa vuodesta 2015 lähtien, koska kantahollantilaisia kuolee enemmän kuin syntyy. Heitä myös muuttaa maasta enemmän kuin palaa ulkomailta. Sama kantaväestön määrän lasku on <a href="https://www.stat.fi/til/vaerak/2019/vaerak_2019_2020-03-24_tie_001_fi.html">nähtävissä</a> Suomessakin. Suomea, ruotsia ja saamea puhuvien kokonaismäärä on ollut selkeässä laskussa vuodesta 2014 lähtien.
Vuonna 2070 jopa 42 prosenttia maahanmuuttajataustaisia
Tulevina vuosina Alankomaiden väestö kasvaa ainoastaan maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden osalta. Ikääntyvän kantaväestön määrä sen sijaan jatkaa laskuaan.
Tällä hetkellä neljäsosalla Alankomaiden asukkaista on maahanmuuttajatausta. Ennusteen mukaan vuonna 2070 peräti 42 prosenttia väestöstä on maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajataustaisiksi on laskettu sellaiset Alankomaissa syntyneet, joiden vanhemmista ainakin toinen on syntynyt ulkomailla.
Ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajien määrä tulee ennusteen mukaan nousemaan nykyisestä 4,2 miljoonasta 16,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä. Alankomaiden väestörakenne muuttuu siis seuraavien 50 vuoden aikana siten, että maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrää nousee yli 12 miljoonalla, kun taas kantaväestön määrä vähenee 1,4 miljoonalla.

maahanmuuttajataustaiset

Vahingonteot ja häiriöt lisääntyvät Hekan asunnoissa – kaupunki seuraa, mutta ei rajoita segregaatiota eikä tiedä kustannuksia

Kela: 26 prosenttia työttömyysetuuksien saajista vieraskielisiä

Erot pienten koululaisten oppimistuloksissa hälyttäviä – huonoa maahanmuuttoa hyssytellään

Hiljainen enemmistö ratkaisee maan suunnan – nämä ryhmät ratkaisevat Ruotsin valtiopäivävaalit

Maahanmuutto ja väestöpolitiikka ovat koko Suomen kohtalonkysymyksiä – ”Ruotsin tilanne osoittaa, minkälaisia ongelmia väärin hoidettu maahanmuutto aiheuttaa lyhyellä aikavälillä”

Ennen uhkailtiin, nyt tapetaan välittömästi – väkivalta on kärsinyt inflaation rikollisjengeissä

Jengien ja klaanien yritystoimintaan kätkemä rikollisuus on suurin uhka Ruotsin yhteiskunnalle – kymmeniä miljardeja valuu taparikollisten taskuihin

Tukholmassa kymmeniä selvittämättömiä jengimurhia, mafiakulttuuri tukkii suut – demariministeri: ”Rikollisjengit ovat asettuneet taloksi”

Alankomaiden väestörakenne monikulttuuristuu: maahanmuuttajataustaisia 42 % vuoteen 2070 mennessä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025