Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

maailman parantaminen

Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra vieraili Heikelä &amp; Koskelo -podcastin vieraana. Monipuolisessa ja polveilevassa haastattelussa käytiin läpi muun muassa perussuomalaisen puolueen linjaa, maahanmuuttopolitiikkaa, Suomen tulevaisuutta ja perussuomalaista talous- ja työllisyyspolitiikkaa.

Haastattelun alussa Riikka Purralta kysyttiin, onko suomalainen kulttuuri parempi kuin afganistanilainen kulttuuri. Vastaus oli myöntävä.
&#8211; En epäile hetkeäkään sanoa, että ehdottomasti on, Purra totesi.
Hän ei pelkää epämääräisiä rasismisyytöksiä, jotka voisivat seurata siitä, että eri kulttuurit asetetaan paremmuusjärjestykseen.
&#8211; Minulle on aivan sama, jos joku näin sanoo. En pelkää käsittämättömän typeriä luonnehdintoja siitä, että suomalaista kulttuuria parempana pitävä ihminen muka flirttailisi rasismin kanssa.
Purra korosti, että haitallista maahanmuuttoa ei pitäisi edistää ollenkaan.
&#8211; Sikäli, kun me haluamme auttaa kehitysmaiden tai konfliktien keskellä olevia ihmisiä, se pitäisi tehdä aina paikan päällä. Se on ensinnäkin paljon edullisempaa ja myös moraalisempaa, koska näin samalla rahalla voidaan auttaa huomattavasti suurempaa väkimäärää kuin silloin, kun kriisialueilta tuodaan ihmisiä asumaan loppuelämäkseen korkean sosiaaliturvan maahan.
Tanskan maahanmuuttopolitiikka realistisempaa 
Tanskassa ajetaan tällä hetkellä huomattavasti Suomea tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Myös Ruotsissa sosialidemokraatit ovat alkaneet esittää vaatimuksia, joiden mukaan maahanmuuttajien pitäisi opetella kieli, ja että työkykyisten olisi mentävä töihin. Suomessa pääministeri Sanna Marinin johtama sosialidemokraattinen puolue on kuitenkin ideologisesti hyvin erilainen pohjoismaisiin sisarpuolueisiinsa verrattuna.
Purra toteaa, että Tanskassa maahanmuuttokriittinen puolue on onnistunut vaikuttamaan muihin puolueisiin siten, että ne ovat joutuneet ottamaan maahanmuuttopolitiikan omalle asialistalleen.
&#8211; Se oli helppoa, koska tanskalaiset ovat järkeviä, ja he suhtautuvat asioihin varsin pragmaattisesti. Tanskalaiset ovat myös isänmaallisia, se näkyy Tanskassa kaikkialla, joten uskoisin, että tästä syystä maan maahanmuuttopolitiikka on Suomea realistisempaa.
Ruotsissakin maahanmuuttopolitiikkaa on jo kiristetty ja muun muassa poliisien määrää on lisätty ja muutenkin resursseja on kasvatettu.
&#8211; En kuitenkaan osaa sanoa, onko se enää Ruotsissa riittävää, eli onko yhteiskunnan kehityssuuntaa enää mahdollista muuttaa, Purra pohtii.
Perussuomalaiset on merkittävästi vaikuttanut maahanmuuttopolitiikasta keskustelun sävyyn ja sisältöön Suomessa. Keskustelu onkin muuttunut ja kehittynyt, erityisesti viimeisten 10 vuoden aikana.
&#8211; Enää edes eduskunnassa ei kuule täysin yltiöliberaalia ja idealistista puhetta. Jopa vihreät, jotka jopa ajavat tällaista politiikkaa, niin hekin pyrkivät jo peittelemään eniten idealistisia näkökulmiaan.
Kokoomus nostaa välillä maahanmuuttopolitiikan esille ja näyttää muskeleitaan, mutta se ei ole kovin johdonmukaista tai uskottavaa.
&#8211; Kokoomuksessa on toki useita järkevästi asioihin suhtautuvia kansanedustajia, mutta heidän sananvaltansa ei näy tai kuulu eduskuntaryhmässä tai puolueen johdossa. Toki myös sosialidemokraateissa on maahanmuuttoon järkevästi suhtautuvia kansanedustajia, mutta heilläkään ei ole sananvaltaa puolueessa, Purra sanoo.
Sananvapautta Neuvostoliiton malliin
Haastattelussa keskusteltiin myös Suomen sananvapaustilanteesta ja vihapuheesta. Vihapuhe on itsessään käsitteenä ongelmallinen, koska Suomen laki ei sitä tunne. Purra kuitenkin katsoo, että sananvapauden tila on yleisesti Suomessa kaventunut.
Sananvapauden rajoittamisen diktatoriset juuret ovat Neuvostoliitossa.
&#8211; Jos esimerkiksi seurataan EU:n tasolla, millaisia ohjelmia vihapuheeseen liittyen halutaan saada aikaan, niin ne palautuvat Neuvostoliiton aikoihin, Purra sanoo.
Hän on myös aiemmin kirjoittanut samasta aiheesta <a href="https://riikkapurra.net/2020/11/29/vihapuhejahdin-diktatoriset-juuret/">blogiinsa</a>.
&#8211; On kammottavaa, että demokraattiset, vapaat länsimaat ottavat elementtejä, jotka tulevat Neuvostoliitosta, autoritaarisesta ja diktatorisesta maasta.
Purra muistuttaa, että tänäkin päivänä Suomessa yhteiskunnallisesti korkeissa asemissa, kuten tuomioistuimissa, toimii ihmisiä, jotka ovat aiemmin liputtaneet innokkaasti Neuvostoliiton puolesta.
&#8211; Nykysuomen todellisuudessa myös monilla politiikan sektoreilla on voimakkaita sosialistisia piirteitä. Ne ovat ehkä erilaisessa muotissa, mutta kun katsotaan tarkemmin sisältä, siellä on samoja asioita, esimerkiksi pyrkimyksiä rajoittaa ihmisen oikeutta päättää, mitä hän saa tehdä, syödä tai sanoa.
Tänä päivänä sosialismi ja vasemmistovirtaukset yllättäen kuitenkin tulevat monelta osin Yhdysvalloista ja varsinkin yliopistokampuksilta. Siksi ilmiöitä saattaa olla vaikeaa tunnistaa sosialismiksi.
&#8211; Etenkin somessa kovaa ääntä aiheuttavat woke-kampanjat ovat ulkoa tuotuja, Suomessa ei edes ole koskaan keksitty mitään näin typerää.
Suomi on EU:n himoverottaja
Suomessa on yksi EU:n korkeimpia kokonaisveroasteita. Purra huomauttaa, että kireästä verotuksesta ja laajasta julkisesta sektorista huolimatta hyvinvointi- ja muut peruspalvelut eivät tällä hetkellä toimi kunnolla.
&#8211; Kun itse kierrän viikonloppuisin Suomen maakuntia kuuntelemassa ihmisten murheita, niin on käynyt selväksi, että moni ihminen ei esimerkiksi pääse lääkäriin, jos tarvitsee apua. Pääkaupunkiseudulla tilanne on erilainen, koska monilla on käytössä työterveyspalveluja tai yksityisiä vakuutuksia.
&#8211; Voidaan miettiä myös nuorten ongelmia, mielenterveysongelmia tai vanhustenhuoltoa, melkein mitä tahansa palveluja, niin harvoin sitä kuulee, että asiat olisivat hyvin, päinvastoin: meidän hyvinvointijärjestelmämme on rapautumassa, eikä järjestelmä toimi niin hyvin kuin se voisi toimia. Siitä huolimatta maksamme koko ajan enemmän. Veronmaksajat, varsinkin yrittäjät, niska vääränä maksavat yhteiskunnalle, mutta vastine ei vain ole riittävä.
Purra kuvaa tarkemmin Uudenmaan tilannetta.
&#8211; Eriytyminen on vahvaa, osalla ihmisistä menee koko ajan paremmin, mutta on myös paljon heitä, joilla menee huonosti. Samaan aikaan veroja ei kerry riittävästi. Hyvin toimeen tulevia ja koulutettuja ihmisiä muuttaa pois maasta ja tilalle muuttaa kouluttamattomia ihmisiä.
&#8211; Tilanteessa ei siis ole paljon hyvää, mutta Suomen hallitus ei näe tässä mitään ongelmaa. Kaikki jatkuu niin kuin ennenkin, ja valtion talouteen tehdään talouskasvun aikana ensi vuonna seitsemän miljardia alijäämää. Uusia menoja lisätään ja julkista sektoria paisutetaan. Kaiken tämän päälle tulee vielä sairaalloinen ilmastohulluus, joka kurjistaa entisestään veronmaksajia.
Ensisijaisesti on huolehdittava omista
Kriisin purkamiseksi perussuomalaiset esittää laajasti erilaisia keinoja, kuten työn verotuksen alentamista. Ongelmana on myös matalien palkkojen kanssa kilpaileva sosiaaliturva.
&#8211; Ihmisten ostovoiman, myös vähemmän koulutettujen ostovoiman, parantaminen auttaisi tässä tilanteessa. Veronalennuksia ei kuitenkaan kyetä tekemään, jos ei samalla puututa menoihin, Purra korostaa.
Perussuomalaisilla on erityisesti maahanmuuton puolella monia esityksiä, joilla kyettäisiin saamaan säästöjä julkisiin menoihin.
Purra korostaa, että tärkeintä olisi nyt kääntää hyvinvointijärjestelmä olennaisuuksien puolelle.
&#8211; Meidän pitäisi siis huolehtia ensisijaisesti omista ihmisistämme, vammaisista ja sairaista, jotka eivät itse siihen kykene. Samalla on välttämätöntä luopua yleisestä ”maailmanhalaamisesta”, kuten kaikkien Suomeen tulevien traumatisoituneiden ihmisten hoitamisesta. On myös välttämätöntä vähentää valtion ja kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Verovaroilla ei voida tuottaa näin laajaa hyvinvointijärjestelmää näin monille ihmisille. Mieluummin siis palataan hieman taaksepäin.
Purra tietää, että leikkausten tekeminen on toki kaikille puolueille vaikeaa.
&#8211; Kaikki poliitikot osaavat rahan jakamisen, mutta rahan tekeminen on jo vaikeampaa. Kuitenkin talouden madonluvut edellyttäisivät sitä, että kaikkien poliitikkojen – puolueista riippumatta &#8211; pitäisi ymmärtää, että nykyinen järjestelmä ei kestä. Vasemmistonkin pitäisi ymmärtää, että mitään hyvinvointijärjestelmää ei voi olla, ellemme ensiksi huolehdi siitä että myös tulopuoli on kunnossa ja kasvaa.
Kuuntele Purran koko laaja ja kiinnostava haastattelu <a href="https://www.youtube.com/watch?v=8SlhPGfuiik">täältä</a>.
&nbsp;

Onko suomalainen kulttuuri parempi kuin afganistanilainen kulttuuri? – Riikka Purra: ”En epäile hetkeäkään sanoa, että ehdottomasti on”

Vihreät on lähtenyt ulkoministeri Pekka Haaviston johdolla aivan omille teilleen suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa. Puolueen pyrkimyksenä on hivuttamalla alleviivata suomalaisten veronmaksajien jatkuvaa auttamisvelvollisuutta. Samalla vihreät pyrkivät monin tavoin helpottamaan maahanmuuttoa. – Onko tämä hallituksen kanta? perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyy.

Suomen päättynyt Afganistanin evakuointioperaatio, jossa piti tuoda alun perin 170 henkilöä, ei riittänyt hallitukselle.
&#8211; Henkilöitä tuotiin median tietojen mukaan 414. Sittemmin vaatimukset tuoda enemmän ja nostaa pakolaiskiintiötä ovat lisääntyneet. Kuten jo elokuussa arvelin, evakuointipäätöksestä muodostui hallitukselle avoin sekki eikä henkilömäärää ollut tarkoituskaan jättää siihen, mitä alun perin eduskunnalle kerrottiin, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Viikonloppuna vihreä ulkoministeri Pekka Haavisto antoi Helsingin Sanomille haastattelun, jossa hän kertoi Suomen vastaanottaneen 8 000 avunpyyntöä Afganistanista. Purra on todennut, että Haaviston <a href="https://stage.sudev.fi/haavisto-kertoi-afganistanista-tulleista-avunpyynnoista-purra-minakin-sain-teltoilla-tanaan-monta-avunpyyntoa-suomalaisilta/">lausunnot</a> lähinnä jättävät olon hämmentyneeksi.
Tunteisiin vetoavaa vaikuttamista
Helsingin Sanomien jutussa ministeri Haavisto pyrkii tunteisiin vetoavilla lauseilla vaikuttamaan suomalaisten ajatteluun muun muassa kertomalla Suomen ”velvollisuuksista” sekä saamistaan ”avunpyynnöistä”.
&#8211; Ministerin mukaan Suomen pitää nyt pohtia, kuinka laajat velvollisuudet Suomella on afganistanilaisten auttamiseksi. Tietenkin luulisi, että tämä määritettiin jo evakuointipäätöksen yhteydessä. Avoin sekki kuitenkin joustaa, moneenkin suuntaan.
&#8211; Samassa yhteydessä Haavisto kertoi, että hallitus pyrkii löytämään kaikki mahdolliset keinot perheenyhdistämisten helpottamiseksi. Näin myös tapahtuu. Vihreän sisäministerin johdolla perheenyhdistämistä ollaan merkittävästi helpottamassa, siis kaikkien osalta, ei vain afganistanilaisten. Samalla muualle turvapaikkapolitiikkaan halutaan helpotuksia, Purra sanoo.
Haaviston mukaan Suomi lähettää Pakistaniin konsuleita ja Maahanmuuttoviraston virkailijoita, jotka viettävät maassa viikkoja ja käsittelevät Afganistanista tulevien perheenyhdistämishakemuksia.
&#8211; Samalla toisella kädellä vaaditaan Migriin lisää virkailijoita, jotta ruuhkaksi väitetty huippuosaajien jono saataisiin käsiteltyä.
Mistä johtuu demarien ja keskustan hiljaisuus?
Vihreät ovatkin hallituksessa jo lähteneet maahanmuuttohankkeidensa kanssa omille teilleen.
&#8211; Vihreillä on aivan oma menonsa suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa ja sen viimeisenkin tolkun purkamisessa. Yhtä ainutta näihin vihreiden pyrkimyksiin liittyvää puheenvuoroa en ole kuullut sosiaalidemokraateilta tai keskustalta. Onko tämä hallituksen kanta? Purra kysyy.
Perussuomalaiset uusi puoluejohtonsa elokuussa Seinäjoen puoluekokouksessa. Purra kertoo, että reilun kuukauden istunut johto on jo aloittanut Suomen kiertämisen.
&#8211; Olemme vaaleihin saakka tavattavissa jokaisena viikonloppuna eri puolilla Suomea. Kuulemme siellä suomalaisten avunpyyntöjä, suomalaisten huolta rahattomuudesta ja elämisen kustannusten kasvusta, terveydenhuollon ja vanhustenhoidon ongelmista, joita uusi hallinnontaso ei tule korjaamaan, siitä, kun ei pääse hoitoon, siitä, kun saa taistella omien oikeuksiensa eteen, siitä, kun tuntuu, että on toisen luokan kansalainen, tässä maassa, jossa liian monen päättäjän tärkeysjärjestys on todella pahasti pielessä.

Vihreät vievät tolkun Suomen maahanmuuttopolitiikasta, hallituskumppanit vaikenevat – ”Demareilta ja keskustalta ei ainuttakaan vihreiden pyrkimyksiin liittyvää puheenvuoroa”

Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomeen on tullut Afganistanista noin 8 000 avunpyyntöä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa, että Suomessakin riittää autettavia, jos hallitusta tai mediaa kiinnostaisivat myös omien kansalaisten ongelmat.

”8 000 avunpyyntöä Afganistanista”, ”Suomen laajat velvollisuudet”, ”kaikki mahdolliset keinot perheenyhdistämisten helpottamiseksi&#8221;, &#8221;melko tiivis kytkös Suomeen&#8221;, &#8221;naiset&#8221;, &#8221;kokonaiskuva&#8221;, 
&#8221;narratiivi&#8221;, Riikka Purra luettelee ulkoministeri Pekka Haaviston haastattelun sisältöä.
&#8211; Melko kauas hallitus on jo päässyt 170 henkilön evakuoimisesta sotilassuojauksessa, Purra sanoo.
Hivuttaa jatkuvaa auttamisvelvollisuutta
Purra kirjoittaa Facebookissa, että Haaviston haastattelun lukeminen jättää monille <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008264109.html">hämmentyneen olon</a>.
&#8211; Siinä ei sanota paljon, mutta vihjataan sitäkin enemmän. Siinä hivutetaan näitä asioita &#8211; sitä, että Suomen on velvollisuus auttaa. Väitteet eivät perustu mihinkään, mutta ne on rakennettu niin, että jokainen asian kyseenalaistava on paha ja kylmä.
&#8211; Sentään naisia! Talebania pakenevia naisia! Ikään kuin tuo kulttuuri olisi ollut jotenkin tasa-arvoinen ennen Talebania, Purra huomauttaa.
Afganistan perusteluna perheenyhdistämisille
Purra sanoo toivovansa, että kyse on vain vihreän ministerin yksityisajattelusta, mutta hän pelkää Haaviston linjalla tai &#8221;narratiivilla&#8221; olevan koko hallituksen tuki.
&#8211; Yllätyksettömästi hallitus on juuri helpottamassa perheenyhdistämistä myös yleisesti. Afganistan tarjoaa kätevän perustelun.
&#8211; Minäkin sain teltoilla tänään monta avunpyyntöä suomalaisilta. Useampi koki, että ei saa tarvitsemaansa terveydenhoitoa, moni kertoi valtavista puutteista asuinalueillaan, kouluissa, vanhustenhoidossa. Kuulin sairauksista, vastoinkäymisistä, köyhyydestä, kärsimyksestä.
Omien auttamisen pitäisi olla etusijalla
Purra kertoo saavansa joka viikko satoja viestejä suomalaisilta, jotka kertovat omasta ahdingostaan.
&#8211; Haluaisiko media kirjoittaa näistä? Suomen velvollisuudesta hoitaa omia ongelmiaan, auttaa omia vähempiosaisiaan? Se on sellainen narratiivi, jonka ensisijaisesti pitäisi ohjata Suomen hallitusta, Purra muistuttaa.

Haavisto kertoi Afganistanista tulleista avunpyynnöistä – Purra: ”Minäkin sain teltoilla tänään monta avunpyyntöä suomalaisilta”

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on huolissaan oikeudenhoidon pitkään jatkuneesta todella heikosta rahoituksesta. Riittävän rahoituksen ja siten resurssien puute vaikuttaa ihmisten mahdollisuuteen saada asiansa käsiteltyä oikeusistuimissa.

&#8211; Poliisin, tuomioistuinten, syyttäjien, yleisen oikeusavun ja velkaneuvonnan resurssit ja perusrahoitus laahaavat todella pahasti. Rikoksia jää tutkimatta, asiat seisovat tuomioistuimissa ja oikeusapua odotellaan, vaikka oikeudellista apua pitäisi usein saada kiireellisesti, sanoo lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri.
&#8211; Toimiva oikeussuojan saaminen, rikosvastuun toteutuminen ja uhrin oikeus saada juttunsa pikaisesti käsitellyksi sekä tietysti turvallinen yhteiskunta ovat keskeisiä elementtejä oikeusvaltiossa.
Myös lakivaliokunta huolissaan rahoituksesta
Myös lakivaliokunta on huomauttanut vakavasti tuomioistuinten, Rikosseuraamuslaitoksen, Syyttäjälaitoksen ja yleisen oikeusavun kestämättömästä ja vuosia jatkuneesta taloudellisesta ahdingosta (<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/LaVL_11+2021.aspx" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="NotApplicable" data-linkindex="0">Valiokunnan lausunto</a> 11/2021 3.6.2021).
&#8211; Valiokunta tuo esille, että määrärahat ovat tarpeisiin nähden aivan riittämättömät ja tilanne kestämätön. Joissain asiaryhmissä käsittelyajat ovat jo niin pitkät, että viivästymiset haittaavat vakavasti oikeusturvan toteutumista. Esimerkiksi veroasioissa käsittelyt kestävät keskimäärin yli vuoden, ja myös siviiliasioissa käsittelyaika on jo 13,2 kuukautta.
Oma oikeusvaltio kuntoon ensin
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi kyselytunnilla 8.9., että tilanne on sinänsä tiedossa ja oikeusvaltion parantamiseen tulee vähän lisää panostuksia. Meri on pettynyt vastaukseen ja toteaa, ettei pysyvää kunnon korjausta resursseihin ole tulossa edelleenkään.
&#8211; Samaan aikaan hallituspuolueet paheksuvat esimerkiksi Puolan ja Unkarin oikeusvaltion tilaa, mutta jospa nyt ensin katsottaisiin, että edes oma on kunnossa, Meri huomauttaa.
Maailmanparannus laitettu suomalaisten edelle
Meri vaatii hallitusta laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen ja syyttää hallituksen olevan kiinnostunut enemmän maailmanparannuksesta kuin suomalaisten asioiden hoidosta.
&#8211; Hallitus panostaa kehitysapuun, pakolaiskiintiön nostoon, turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ja globaaliin ilmaston pelastamiseen suomalaisia kurittamalla, ja samaan aikaan kotimaan asiat saavat olla rempallaan, Meri tuskailee.
&nbsp;

Leena Meri: Oikeusvaltio natisee Suomessa liitoksissaan – nykytilanne uhkaa jo oikeusturvan toteutumista

&#8211; Tänä päivänä monella ihmisellä on päällimmäisenä tunteena, että valtiovaltaa ei enää kiinnosta heidän asiansa vaan maailman parantaminen. Hallituksen keskeinen tehtävä on kuitenkin varmistaa, että Suomi on turvallinen paikka elää kaikille suomalaisille, kansanedustaja Sanna Antikainen sanoo.

Outokummulla asuva Sanna Antikainen nousi toisella yrittämällään eduskuntaan Savo-Karjalan vaalipiiristä saatuaan 5 805 ääntä.
Kotiseudullaan Antikainen toimii myös kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana. Silti iso äänimäärä ja toiseksi isoin vertausluku vaalipiirissä tuli yllätyksenä uudelle kansanedustajalle.
&#8211; Ihmisten yhteydenottojen perusteella arvelin, että ääniä olisi tulossa hyvin. Läpimenoa en silti uskaltanut kuvitellakaan. Iso äänimäärä ja kansanedustajan paikka olivat rehellisesti sanottuna suuri ja tunteikas yllätys.
Vaalikampanja oli Antikaisen mukaan palkitseva. Vaalikevät oli erityisen kiireinen, sillä samaan aikaan Antikainen teki yötyötä lastensuojelulaitoksessa ja viimeisteli sairaanhoitajaopintojaan. Hän valmistui kesäkuussa.
&#8211; Omassa tukiryhmässä oli koko ajan hyvä henki, ja ihmisiä oli mukava tavata. Kiersin vaalibussilla yhdessä tukiryhmäni kanssa sen, minkä pystyin. Pääpaino kampanjassani oli kuitenkin somessa, sillä fyysinen kiertäminen oli työn ja opintojen takia ajallisesti haasteellisempaa.
Eduskuntatyö käynnistynyt ripeästi
Antikaisen eduskuntatyö on lähtenyt käyntiin ripeästi. Hän on jo tehnyt ensimmäisen aloitteen, jossa hän esittää hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin lapsen sotatoimialueelle viemisen kriminalisoimiseksi. Antikainen sanoo, että aloite syntyi hänen huomattuaan puutteen rikoslaissa.
&#8211; Matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten on säädetty rangaistavaksi. Kuitenkaan alaikäisen lapsen saattamista hengen ja hyvinvoinnin vaarantaviin oloihin viemällä hänet sotatoimialueelle ei ole erikseen säädetty rangaistavaksi. Kun huomioidaan haitta lapsen terveydelle ja kehitykselle, rangaistusasteikon tulisi vastata törkeää pahoinpitelyä, Antikainen perustelee.
Antikainen on toistaiseksi käyttänyt kolme puheenvuoroa. Hän on muun muassa arvostellut hallitusta puoluetuen korottamisesta, vaikka samaan aikaan kunnat ovat suurissa vaikeuksissa tarjota asukkailleen peruspalveluja rahapulan vuoksi.
&#8211; Perussuomalaisena kansanedustajana en aio olla hiljaa maamme epäkohdista, koskipa se mitä tahansa asiaa. Pöytälaatikossa odottaa lisää toimenpidealoitteita. Olen myös tehnyt kaksi ensimmäistä kirjallista kysymystäni, Antikainen sanoo.
Miksi vanhuspalveluihin ei riitä rahaa?
Antikaisen ensimmäisessä kirjallisessa kysymyksessä hän tivasi hallitukselta, miten hallitus pyrkii varmistamaan metsäteollisuuden jatkuvuuden sekä parantamaan vaikeaa työllisyystilannetta Kiteellä ja koko Pohjois-Karjalassa.
Toinen kysymys koski vanhuspalvelulain uudistusta: Antikainen kysyi, aikooko hallitus nostaa vanhuspalvelulain hoitajamitoituksen tasolle 0,7.
&#8211; Nyt tiedämme jo, ettei parannus vanhuspalveluihin tule toteutumaan. Hoitajamitoituksen noston arvioidaan maksavan 250 miljoonaa. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa rahaa on kuitenkin varattu vain murto-osa, eli 5 miljoonaa. Se on vain kaksi prosenttia tarvitusta määrästä.
&#8211; Mielestäni tämä on törkeää kaikkia sairaita vanhuksia ja väsyneitä hoitajia kohtaan. Samaan aikaan kehitysapuun lisätään kuitenkin rahoitusta 70 miljoonalla. Hallitus pelastaa maailmaa niin innoissaan, että omat apua tarvitsevat unohtuvat, Antikainen ihmettelee.
Viherverot leikkaavat ostovoimaa
Antikaisen keskeinen vaaliteema oli suomalaisten turvallisuus, ja se on hänelle tärkeä asia myös kansanedustajana. Kansanedustajan mukaan kaikessa päätöksenteossa on laitettava etusijalle Suomen etu ja suomalaisten turvallisuus.
&#8211; Turvallisuus vaikuttaa laajasti moniin asioihin: sen alle kuuluu useita aihealueita kuten maahanmuutto, vanhustenhoidon ongelmat, kiusaaminen, lastensuojelu ja poliisien resurssit. Ensi alkuun tarvitsisimmekin lisää poliiseja ja rajavartioita maahamme.
Antikainen moittii hallitusta ja erityisesti sisäministeri Maria Ohisaloa siitä, ettei hallitus halua myöntää että maahanmuuton lieveilmiöiden takia Suomesta on tullut monin paikoin turvaton paikka lapsillemme ja nuorillemme.
&#8211; Tänä päivänä monella ihmisellä on päällimmäisenä tunteena, ettei valtiovaltaa enää kiinnosta heidän asiansa vaan maailman parantaminen. Hallituksen keskeinen tehtävä on kuitenkin varmistaa, että Suomi on turvallinen paikka elää kaikille suomalaisille. Jos hallitus ei pysty tätä takaamaan, se on epäonnistunut pahemman kerran.
Perusturvallisuuteen kuuluu myös taloudellinen turvallisuus ja ostovoiman säilyminen. Ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä hallitus aikoo kuitenkin voimakkaasti kiristää tavallisten suomalaisten elinkustannuksia.
&#8211; Tämä on kestämätöntä, koska suomalaisille on viherverojen vuoksi jäämässä yhä vähemmän rahaa tavalliseen elämiseen. Ei voi olla niin, että hallitus kurittaa kansalaiset hengiltä saadakseen itselleen sädekehän maailmapelastustalkoissaan, Antikainen sanoo.
Maahanmuuttopolitiikka täysremonttiin
Tilintarkastaja Pauli Vahtera julkisti keväällä laajan selvityksensä, jonka mukaan humanitäärinen maahanmuutto maksaa Suomelle vuositasolla jopa 3,2 miljardia euroa. Antikainen vaatiikin maahanmuuttopolitiikkaan laajaa kokonaisuudistusta.
&#8211; Nyt olisi aika maahanmuuttopolitiikan remontille. Ensisijaisesti rajavalvonta tulisi laittaa kuntoon ja hallituksen tulisi säätää hätätilapykälät ulkomaalais- ja rajavartiolakiin. Näiden nojalla kriisitilanteessa EU-maan kautta tulevien turvapaikanhakijoiden hakemuksia ei otettaisi vastaan ja turvapaikanhakijat voitaisiin käännyttää. Tällä estettäisiin vuoden 2015 tapahtumat.
&#8211; Humanitaarista maahanmuuttoa täytyy kiristää siten, että Suomi ottaa kantokykynsä mukaan vain pakolaisia pakolaisleireiltä. Täytyy muistaa, että viime hallituskaudenkin ongelmat johtuivat nimenomaan turvapaikanhakijoista, eivät kiintiöpakolaisista, Antikainen muistuttaa.
Antikaisen mukaan maahanmuuton tulee ylipäätään perustua ensisijaisesti Suomen hyötyyn.
&#8211; Yksintulevia nuoria turvapaikanhakijamiehiä ei tule enää päästää rajojemme sisälle. Työperäistä maahanmuuttoa tulee tarkastella sen perusteella, pystyykö tulija antamaan työn muodossa oman positiivisen panoksensa suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Työvoiman saatavuusharkinnasta ei pidä luopua.
Suomi ei saa jäädä EU:n jalkoihin
Perussuomalaisten kannatusnousu on jatkunut koko kesän ajan ja tällä hetkellä perussuomalaiset on Suomen suosituin puolue. Antikaisen mukaan kannatus tulee osaltaan siitä, että perussuomalaiset uskaltaa puhua vaikeistakin asioista suoraan ja kaunistelematta.
&#8211; Olemme ainoa puolue, joka tunnustaa ja tunnistaa maahanmuuton ongelmat ja olemme samalla isänmaallinen puolue. Suomi on pieni maa suuressa maailmassa. Me perussuomalaiset välitämme tavallisista suomalaisista ja heidän turvallisuudestaan ja heidän ongelmistaan. Esi-isiemme perintöä täytyy vaalia ja varjella ettemme jää EU:n ja isojen maiden jalkoihin. Suomen täytyy vastustaa tiukasti EU:n liittovaltiokehitystä.
&#8211; Muut puolueet viittasivat kintaalla demokraattiseen vaalitulokseen ja jättivät perussuomalaiset ulos hallituksesta. Se on törkeää kaikkia äänestäjiä kohtaan, koska demokratiassa kaikkien ääntä tulisi kuunnella. Oppositiossa perussuomalaiset tulee kuitenkin pitämään esillä niitä aiheita, joista hallitus vaikenee, Antikainen lupaa.

Antikainen: Jos hallitus ei pysty takaamaan suomalaisten turvallisuutta, se on epäonnistunut pahemman kerran

&#8211; Perussuomalaiset haluavat auttaa niitä, jotka eivät pärjää omilla tuloillaan. Samalla meidän täytyy kuitenkin ottaa huomioon kaikki suomalaiset ja vastata kaikkiin ongelmiin. Se on täysin mahdollista tekemällä oikeudenmukaista politiikkaa, perussuomalaisten kyselytunnille osallistunut Leena Meri sanoo.

Halla-aho on esittänyt verohelpotuksia keskituloisille. Mitä vastaavasti tarjoatte pienituloisille tai kokonaan työttömille kansalaisille ja onko minimitoimeentulon tasossa korjattavaa?
&#8211; Perussuomalaisten kannattajissa on hyvin erilaisia ihmisiä: pienituloisia, yrittäjiä, keskituloisia ja myös suurituloisia, jotka kaikki ovat meidän maahanmuutto- ja EU-linjauksistamme samaa mieltä.
&#8211; Mielestäni politiikassa ei kuitenkaan voi ajaa vain yhden henkilöryhmän asioita, vaan meidän täytyy ottaa huomioon kaikki suomalaiset ja vastata kaikkiin ongelmiin. Se on täysin mahdollista tekemällä oikeudenmukaista politiikkaa.
<iframe loading="lazy" title="Kyselytunnilla: Leena Meri" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/d4ji_jaT5X0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimiva Meri korostaa, kuinka perussuomalaisten tarkoituksena tietysti on auttaa niitä, jotka eivät pärjää omilla tuloillaan.
&#8211; Toisaalta olemme myös sitä mieltä, että työtä ja yrittämistä ei saa ei saa yliverottaa niin, että kaikki rahat menevät arkipäivän maksuihin.
Maahanmuuton kasvavat menot ovat pois vähävaraisilta
Perusturvan rahoittamiseksi olisi kuitenkin olennaista rajoittaa humanitaarista maahanmuuttoa, joka kasvattaa yhteiskunnan menoja.
&#8211; Me otamme jatkuvasti vastaan valtavasti turvapaikanhakijoita, ja samalla hallitus on kasvattamassa turvapaikanhakijoiden määrää turvapaikkakiintiötä nostamalla. Käytännössä se sitten johtaa siihen, että meidän nettomaksumme lisääntyvät, koska turvapaikanhakijoina saapuvat ihmiset eivät tilastollisesti tuota mitään ja he työllistyvät hyvin heikosti.
&#8211; Perustuslakimme mukaan jokaiselle laillisesti maassa olevalle joudutaan antamaan samat etuudet. Hallinto-oikeus onneksi antoi äskettäin päätöksen, jonka mukaan laittomasti maassa olevalle ei kuulunut pitempiaikainen toimeentulo.
Perussuomalaiset lähtevät siitä, että laittomasti maassa olevat tulisi sijoittaa asumiskeskuksiin, joista he voivat palata kotimaihinsa.
&#8211; Ihmiset eivät ymmärrä tai hyväksy sitä, kuinka turvapaikanhakijoista ja laittomasti maassa olevista aiheutuvat, jatkuvasti kasvavat menot ovat koko ajan pois vähävaraisten tilanteesta, Meri sanoo.
PS ei halua ottaa velkaa maailman parantamiseen
Perussuomalaiset ehdotti jo viime syksynä, kuinka kaikkein pienituloisimmilta poistuisi 50 euron omavastuu lääkekuluista.
&#8211; Se on monille iso raha. Silti siihen ei löytynyt rahaa. Kuitenkin samaan aikaan, nyt julkisuudessa olleiden tietojen mukaan piikki on auki siihen, kuinka Suomi varautuu jopa 100 000 turvapaikanhakijan saapumiseen. Miten niin tänne voi yhtäkkiä tulla sellainen määrä turvapaikanhakijoita, ei kai itsenäiseen valtioon voi noin vaan tulla?
&#8211; Suomi ottaa tälläkin hetkellä kaksi miljardia lisää velkaa. Jokainen voi miettiä, kuinka paljon tämä on edelleen seurausta vuoden 2015 tilanteesta, jolloin Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Pelkät vastaanottokeskusten kulut olivat muistaakseni puoli miljardia euroa vuodessa. Suomalaisten lääkekulujen kattamisen kulut olisivat olleet vain joitakin kymmeniä miljoonia. Ja nämäkö kuluerät eivät muka ole vastakkain? Meri kysyy.
Hän korostaa, kuinka perussuomalaisen puolueen keskeinen arvo on oikeudenmukaisuus.
&#8211; Ajattelemme kaikissa pöydissä ensisijaisesti omia kansalaisiamme. Me myös jaamme vain niitä varoja, mitä meillä jo on ja kohdennamme ne omalle kansalle. Pyrimme työllä ja yrittämisellä myös kasvattamaan sitä pottia, että voimme jakaa vielä enemmän omalle kansalle. Perussuomalaiset eivät halua ottaa velkaa sitä varten, että voimme parantaa koko maailman.

maailman parantaminen

Onko suomalainen kulttuuri parempi kuin afganistanilainen kulttuuri? – Riikka Purra: ”En epäile hetkeäkään sanoa, että ehdottomasti on”

Vihreät vievät tolkun Suomen maahanmuuttopolitiikasta, hallituskumppanit vaikenevat – ”Demareilta ja keskustalta ei ainuttakaan vihreiden pyrkimyksiin liittyvää puheenvuoroa”

Haavisto kertoi Afganistanista tulleista avunpyynnöistä – Purra: ”Minäkin sain teltoilla tänään monta avunpyyntöä suomalaisilta”

Leena Meri: Oikeusvaltio natisee Suomessa liitoksissaan – nykytilanne uhkaa jo oikeusturvan toteutumista

Antikainen: Jos hallitus ei pysty takaamaan suomalaisten turvallisuutta, se on epäonnistunut pahemman kerran

Meri: Miten piikki voi olla auki jopa 100 000 turvapaikanhakijan saapumiseen, kun Suomi elää jo valmiiksi velkarahalla?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025