Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Maailman talousfoorumi

Tulliuhkaukset peruttu – ministeri Tavio puntaroi Trumpin puhetta Davosissa

Maailman talousfoorumin vuosikokouksessa Davosissa keskusteltiin muuan muassa median roolista portinvartijana. Wall Street Journal -lehden päätoimittaja myönsi avoimesti, että vielä hetki sitten media omisti uutiset ja kykeni täysin määrittelemään yhteiskunnallisen keskustelun aiheet ja totuudet. 
Viime viikolla Sveitsin Davosissa pidetyssä Maailman talousfoorumin (WEF) vuosikokouksessa pidettiin monia mielenkiintoisia paneelikeskusteluja, joista <a href="https://www.weforum.org/events/world-economic-forum-annual-meeting-2024/sessions/defending-truth-battling-disinformation-for-information-integrity/">yksi</a> käsitteli median roolia &#8221;totuuden puolustajana&#8221;. Keskustelemassa olivat Vera Jourová, Meredith Kopit Levien, Mark Leonard, Jeanne Bourgault ja Emma Tucker.
Emma Tucker on Wall Street Journal -lehden päätoimittaja. Hän on ensimmäinen nainen, joka johtaa tätä kuuluisaa talouslehteä.
Some on muuttanut valtamedian roolia ja uskottavuutta
Omassa puheenvuorossaan Tucker toi esille mielenkiintoisia näkökulmia median &#8221;portinvartijan&#8221; roolin muuttumiseen internetin ja sosiaalisen median myötä. Hän myönsi avoimesti, että vielä vähän aikaa sitten media &#8221;omisti&#8221; uutiset ja kykeni täysin määrittelemään yhteiskunnallisen keskustelun aiheet ja totuudet.
&#8211; Jos mennään ihan vähän ajassa taakse päin, me omistimme uutiset, Emma Tucker sanoi.
&#8211; Me olimme portinvartijoita, ja me käytännössä omistimme myös faktat.
&#8211; Jos jotain sanottiin Wall Street Journalissa tai New York Timesissa, se oli totuus.
&#8211; Nykyään ihmiset voivat etsiä uutisia monenlaisista lähteistä, joten he kyseenalaistavat median väitteitä paljon enemmän, päätoimittaja Emma Tucker sanoi.
Myös Suomessa media päättää mistä vaaleissa puhutaan
Median roolia portinvartijana on käsitelty myös Suomessa. Vuoden 2019 eduskuntavaalien alla silloinen Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson <a href="https://journalisti.fi/nakokulmat/2019/01/me-ptmme-mist-vaaleissa-puhutaan/">kirjoitti</a> tästä aiheesta otsikolla &#8221;Me päätämme, mistä vaaleissa puhutaan&#8221;.
&#8211; Tiedotusvälineiden on aika tunnustaa itselleen ja suomalaisille, että journalistiset valintamme vaikuttavat vaaleihin merkittävästi, halusimme sitä tai emme, päätoimittaja Maria Pettersson kirjoitti.
&#8211; Journalistit ja tiedottajat ovat poliitikkojen ohella avainasemassa siinä, millaisen eduskunnan Suomi huhtikuussa saa.
&#8211; On turha väittää, että medialla olisi pelkkä raportoijan rooli. Me vaikutamme äänestystulokseen ja siihen, millä teemalla vaalit käydään, päätoimittaja Pettersson kirjoitti.
Elon Musk: Valtamedian ei pidäkään omistaa uutisia
Emma Tuckerin puheenvuoron oli ensimmäisenä huomannut <a href="https://modernity.news/2024/01/19/wsj-editor-in-chief-tells-davos-elites-we-no-longer-own-the-news/">Modernity News</a> -blogi, josta löytyy myös videopätkä kyseisestä paneelikeskustelun kohdasta. Asiaa on kommentoinut myös Elon Musk, joka kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että valtamedian ei pitäisikään omistaa uutisia.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Well, they shouldn’t own the news!
&mdash; Elon Musk (@elonmusk) <a href="https://twitter.com/elonmusk/status/1749072430788722935?ref_src=twsrc%5Etfw">January 21, 2024</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Wall Street Journalin päätoimittaja Davosissa: Media ei enää omista totuutta

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen monista yhteistyöhankkeista varsin vähälle huomiolle on jäänyt jo toissa vuonna alkanut yhteistyö maailman talousfoorumin (WEF) kanssa. WEF on suuryritysten rahoittama yksityinen säätiö, joka vetää puoleensa silmäätekeviä, rahamiehiä ja nuoria valtiojohtajia ympäri maailmaa. Marin itse sekä valtiovarainministeri Annika Saarikko kuuluvat myös WEF:n alaisuudessa toimivaan nuorten huippujohtajien globaaliin YGL-verkostoon.

Valtioneuvoston aiemman tiedotteen mukaan Maailman talousfoorumi (WEF), liikenne- ja viestintäministeriö ja Helsingin kaupunki aloittavat <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/valtio-ja-helsingin-kaupunki-aloittavat-yhteistyon-maailman-talousfoorumin-kanssa?fbclid=IwAR10IJEoUp7S4DXzT3sTpYmH85_Y-SNMp0K4PjhndgGf2clyQnCADp_GtZc">yhteistyön</a>, jonka tavoitteena on digitalisaation, datatalouden ja automaatiokehityksen vauhdittaminen.
Yhteistyön puitteissa hallitus on integroinut WEF-yhteistyöhön mukaan Helsingin kaupungin, johon suunnitellaan lähitulevaisuudessa avattavaksi WEF:n toimipistettä. Osapuolet ovat solmineet yhteistyösopimuksen jo kesällä 2020.
Helsingin yhteistyökuvio jo käynnissä
WEF-yhteistyöstä on toistaiseksi tiedotettu varsin niukasti. Tosin viime syksynä kerrottiin opetusministeri Li Anderssonin osallistumisesta WEF:n kestävän kehityksen vaikutuksien <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/suomi-jakamaan-koulutusosaamista-global-learning-yhteistyoverkostoon">huippukokoukseen</a>, jonka teemaksi kerrottiin ratkaisujen etsiminen eri maiden koulutusjärjestelmissä koronapandemian johdosta syntyneisiin oppimisvajeisiin.
Niin ikään viime vuonna WEF-yhteistyöstä Helsingin kaupungin osalta kertoi pormestari Juhana Vartiainen, joka kertoi yhteistyön puitteissa toteutettavan henkilödataan liittyvän hankkeen jonka ensimmäiset tulokset olivat tuolloin käsillä.
Mistä henkilödataan liittyvässä hankkeessa todella on kyse, on hankala saada selkoa ainakaan tiedotteen perusteella, jossa kerrotaan projektiin kootun kansainvälinen asiantuntijaryhmän kirjoittamasta julkaisusta, joka ottaa kantaa eri näkökulmista ihmislähtöisen datan hyödyntämisen tärkeyteen ja mahdollisuuksiin.
Lisäksi Helsingin kaupunki on aloittanut data-analytiikkakokeilun, jonka puitteissa rakennettiin henkilödatan käsittelyn mahdollistava tekninen ympäristö sekä anonymisointiprosessi.
Suuryritysten rahoittama säätiö
Suomen, Helsingin ja WEF:n välisessä yhteistyössä ei ole kyse valtiollisesta tai hallinnollisesta yhteishankkeesta, sillä WEF on puhtaasti yksityinen toimija.
WEF on suuryritysten rahoittama säätiö, jonka tarkoituksena on edistää globalisaatiota, vapaakauppaa sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. WEF:n puheenjohtajana on saksalais-sveitsiläinen taloustieteilijä Klaus Schwab, joka käynnisti WEF:n toimintaa jo 1970-luvun alussa.
WEF kokoontuu vuosittain Sveitsin Davosissa konventissa, jonne kutsutaan valtioiden ja yritysten johtajia, tutkijoita, kansalaisjärjestöjen edustajia ja julkkiksia diskuteeraamaan ajankohtaisista globaaleista aiheista. Suomalaisia osallistujia ovat aiemmin olleet esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö, ex-pääministerit Jyrki Katainen ja Alexander Stubb sekä nykyisin Suomen Pankin pääjohtajana toimiva Olli Rehn.
Maailman talousfoorumi julkaisee raportteja ja julkilausumia, mutta monelta osin WEF:n toiminta ja kokoukset ovat <a href="https://stage.sudev.fi/globaalin-eliitti-lentaa-yksityiskoneilla-davosiin-torjumaan-ilmastonmuutosta-uutuuskirja-valottaa-world-economic-forumin-ja-sen-perustajan-klaus-schwabin-kaksinaismoralismia/">salaisia</a>, mikä on omiaan nostattamaan epäluuloja.
WEF:n ja erityisesti johtohenkilönsä Schwabin esittämänä ajatuksena tunnetaan erityisesti teoria ”Great Reset” (suuri uudelleenkäynnistys), joka viittaa talouden, teknologian ja poliittisten hallintomallien uudelleenjärjestämiseen, johon on katsottu olevan otollinen hetki koronapandemian myötä.
Nuoret huippujohtajat verkostoituvat
WEF:n alaisuudessa toimii nuorten huippujohtajien globaali verkosto The Forum of Young Global Leaders (YGL), jonka sanotaan tarjoavan nuorille johtajille mahdollisuuden verkostoitua muiden äärimmäisen menestyneiden ihmisten kanssa sekä lisätä heidän vaikutustaan verkostoitumisen avulla.
Suomesta verkostoon kuuluvat tällä hetkellä pääministeri Marin, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ja kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok). Muita tunnettuja YGL-verkoston jäseniä ovat esimerkiksi Facebookin perustaja Mark Zuckerberg, Teslan perustaja Elon Musk sekä näyttelijä Leonardo DiCaprio. YGL:n jäseniä kurssitetaan ja koulutetaan osana WEF:n toimintaa.
Myös YGL:n toimintaa leimaa salamyhkäisyys ja samalla politiikan vaikuttajien ja suuryritysten edustajien verkostoitumisessa on nähty piilevän riskejä sekä vaikuttamisyritysten mahdollisuuksia.
Kuvaavaa on, että Marin ja Saarikko eivät mainitse YGL-jäsenyyttään valtioneuvoston sidonnaisuusilmoituksessa. Ministerit eivät myöskään ole kommentoineet YGL-jäsenyyttään missään &#8211; saati kertoneet julkisuudessa YGL:n kokouksien sisällöstä.
&nbsp;

Marinin hallitus ja Helsingin kaupunki yhteistyössä maailman nuoria johtajia liehittelevän hämärän eliittiverkoston kanssa

Maailman talousfoorumi

Tulliuhkaukset peruttu – ministeri Tavio puntaroi Trumpin puhetta Davosissa

Wall Street Journalin päätoimittaja Davosissa: Media ei enää omista totuutta

Marinin hallitus ja Helsingin kaupunki yhteistyössä maailman nuoria johtajia liehittelevän hämärän eliittiverkoston kanssa

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025