Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Maailmanpankki

Yhdysvaltain edustajainhuoneen sinetti Ukrainan avustamiseksi tulee koko Euroopan kannalta viimeisellä hetkellä. Ukraina armeija on jo pelkän ammuspulan takia suurissa vaikeuksissa Venäjän armottoman sotakoneen tulituksessa. Ukrainalla ja Euroopalla on taas toivoa.

&#8211; Vihollisemme ponnistelevat yhdessä polkeakseen länsimaisia arvojamme ja halventaakseen demokratiaamme, painotti republikaaniedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Michael McCaul äänestyksen alla.
&#8211; Pahuuden voimat ovat liikkeellä, mutta nyt ei ole syytä pelkoon. Meidän on tehtävä se, mikä on oikein. Historia kutsuu ja on tekojen aika.
Ammuksia, ilmatorjuntaa ja panssareita
Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi viimein lauantaina 60 miljardin dollarin apupaketin Ukrainalle. Paketti sisältää muun muassa ammuksia, ilmatorjuntakalustoa sekä panssarivaunuja.
Paketti hyväksyttiin äänin 311–112. Paketin puolesta äänestivät kaikki demokraatit ja puolet republikaaneista.
Ilman Yhdysvaltain lisäapua Ukrainan puolustus olisi erittäin suurissa vaikeuksissa Venäjän painostuksen alla ja saattaisi jopa romahtaa. Päätöksen vaikutusta ukrainalaisten taistelutahdolle ja yleiselle mielialalle voi tuskin aliarvioida.
”Ratkaiseva apu”
Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi viestipalvelu X:ssä Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin kokouksista Washingtonista lauantai-iltana:
&#8211; Vahvat naiset Ukrainan puolesta. Kiitos Janet Yellen (USA:n valtiovarainministeri) eilisestä tapaamisestamme. Ja tänään viimein 60 miljardin dollarin ratkaiseva apupaketti Ukrainalle läpäisi edustajainhuoneen äänestyksen.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Strong women for Ukraine . Thank you <a href="https://twitter.com/SecYellen?ref_src=twsrc%5Etfw">@SecYellen</a> for meeting us yesterday. 
And today finally, US House passes very crucial Ukrainian aid deal worth $61 billion 🇺🇦🙏 <a href="https://t.co/4f0u5jGvrf">pic.twitter.com/4f0u5jGvrf</a>
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1781766295781830953?ref_src=twsrc%5Etfw">April 20, 2024</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Päätöksellä välitön vaikutus
Ukrainan apupaketin pitää vielä läpäistä senaatin äänestys. Se on tiettävästi pelkkä muodollisuus ja tapahtunee muutaman päivän sisällä. Tämän jälkeen presidentti Joe Biden allekirjoittaa lain, jolloin se on virallisesti voimassa.
Ukrainan kannalta edustajainhuoneen päätös merkitsee käytännössä sitä, että maa voi lisätä välittömästi tykistöammusten käyttöä Venäjän hyökätessä tarvitsematta pelätä ampumatarvikkeiden hupenemista.
Ensimmäiset avustuserät ovat nopeimmillaan perillä Venäjän vastaisella rintamalla viikon kuluttua. Yhtä kaikki, Ukrainalla ja Euroopalla on taas toivoa.

Yhdysvalloilta 60 miljardin dollarin tukipaketti Ukrainalle – välitön vaikutus puolustustaisteluille

Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kevätkokoukset järjestettiin tällä viikolla Washingtonissa. Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistui kokouksiin edustaen samalla koko Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriä. Kokouksessa ei löytynyt yksimielisyyttä Venäjän tuomitsemisesta sen aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainaan.

Valtiovarainministeri Riikka Purra edusti Maailmanpankin ja IMF:n kevätkokouksissa koko Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriä. Kokouksien asialistalla oli muun muassa Maailmanpankin ja IMF:n uudistukset sekä niiden rooli kehittyvien maiden tukemisessa.
Kuten viime syksynkin kokouksessa Marrakechissa Marokossa, myös Washingtonissa tunnelma oli vahvasti geotalouden värittämä.
&#8211; Kokouksissa kuultiin yleisesti globaalin talouden kehityksestä hieman aiempaa positiivisempaa viestiä. Näkyvillä on siis joitakin valopilkkuja siellä täällä, vaikka geopoliittiset riskit ympäri maailmaa ovat yhä korkealla.
&#8211; Vastaavasti puheissa esillä ovat olleet kaupan esteet, erilaiset valtiontuilla tapahtuvat kilpailut ja fragmentaatio. Valitettavasti tällaiset kehityssuunnat eivät lainkaan hyödytä Suomen kaltaisia pieniä avotalouksia, vaan kärsimme niistä, Purra sanoo.
Ukrainasta on puhuttava suoraan
Geopoliittinen tilanne ja Venäjän aggression aiheuttama epävakaus maailmalla nousi kokouksissa keskiöön.
Valtiovarainministeri Purra tapasi Washingtonissa myös Ukrainan valtiovarainministerin. Purra kertoo painottaneensa kaikissa kokouksissa Ukrainan tuen merkitystä.
&#8211; Kokouksen kenties oleellisimmaksi asiaksi nousi sen varmistaminen, että Venäjän hyökkäyssodan negatiivinen vaikutus koko maailmantalouteen ymmärretään laajasti ja hyökkäyssota tuomitaan. Ukrainan tilanteesta on puhuttava suoraan.
&#8211; On tärkeää, että kaikki Ukrainan kumppanit sitoutuvat riittävän tasoiseen ja ennustettavaan tukeen. Suomen ja EU:n osaltahan näin on myös tehty. Maailmanpankin ja IMF:n tuki Ukrainalle on myös ollut keskeinen tekijä Ukrainan talouden pystyssä pitämiseksi hyökkäyssodasta huolimatta. Myös Ukraina itse on osoittanut huomattavaa kykyä uudistaa omaa talouttaan, ja samalla kerätä verotuloja.
Suomi mukana kaatamassa yhteistä julkilausumaa
Kokouksessa ei päästy yhteisymmärrykseen yhteisestä julkilausumasta joka olisi tuominnut Venäjän toiminnan Ukrainassa. Suomen edustaman Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiri vaati yksimielisesti Venäjän mainitsemista tekstissä.
&#8211; Meillä ei ollut mahdollisuutta hyväksyä julkilausuman tekstiä, jossa ei suoraan puhuta Venäjästä, joka käy sotaa Ukrainassa. Sodasta myös syntyy erilaisia taloudellisia vaikutuksia ympäri maailmaa. Niinpä julkilausumaa ei voitu hyväksyä, Purra sanoo.
Venäjän mainitsemista vaativat Suomen edustaman Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiirin lisäksi eräät muutkin maat, etenkin Kanada sekä Hollannin edustama vaalipiiri, johon kuuluu myös Ukraina.
Suomi painotti vahvasti Ukrainan tukemista myös Maailmanpankin ja IMF:n vuosikokouksissa viime syksynä Marrakechissa.
Purran johdolla Suomi kaatoi tuolloin <a href="https://valtioneuvosto.fi/-//10623/suomi-painotti-ukrainan-tukemista-maailmanpankin-ja-kansainvalisen-valuuttarahaston-vuosikokouksissa-marrakechiss">suurien maiden julkilausuman</a>, jossa Venäjän roolia sen aloittamassa hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan olisi peitelty ja vähätelty.
Venäjän korvausvastuusta keskusteltiin myös
Muissa Ukrainaan liittyvissä kokouksissa keskusteltiin ja käsiteltiin sitä, miten Venäjän jäädytettyjä varoja voitaisiin kansainvälisen lain sallimissa puitteissa käyttää parhaiten Ukrainan hyödyksi.
&#8211; Venäjä tulee saattaa vastuuseen aiheuttamistaan vahingoista, Purra sanoo.
Valtiovarainministeri osallistui Washingtonissa myös FATF:n eli rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän ministerikokoukseen.
&#8211; Sielläkin sekä minä itse että moni muu maa nosti esille Venäjän toiminnan myös tässä yhteydessä.

Suomen vahva tuki Ukrainalle nousi esiin Washingtonissa – valtiovarainministeri Purra: ”Venäjä tulee saattaa vastuuseen aiheuttamistaan vahingoista”

Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistuu Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kevätkokouksiin Washingtonissa 18.-19. huhtikuuta. Kokouksissa käsitellään mm. geopoliittista tilannetta, erityisesti Ukrainaa ja Gazaa.

&#8211; Pidämme tärkeänä, että IMF ja Maailmanpankki jatkavat Ukrainan tukemista. Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa laajasti maailmantalouteen, joten kokousten julkilausumissa ei saa häivyttää Venäjän roolia hyökkääjänä, ministeri Riikka Purra kertoo valtiovarainministeriön tiedotteessa.
Ministeri Purra edustaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriä kansainvälisessä valuutta- ja rahoituskomiteassa. Maailmanpankin ja IMF:n yhteisessä kehityskomiteassa vaalipiiriä edustaa Islanti.
Valuutta- ja rahoituskomitea keskustelee Ukrainan tukiohjelmasta ja köyhimpien jäsenmaiden tukemisesta. Keskustelun pohjana toimii IMF:n talousennuste, joka julkaistaan 16. huhtikuuta.
”Kantamme ei ole lieventynyt”
Kehityskomitean pääaiheena on Maailmanpankin uudistusprosessi, jolla pyritään parantamaan vaikuttavuutta. Suomi tukee uudistusprosessia.
Molemmat komiteat valmistelevat julkislausumia kokousten tärkeimmistä asioista. Pohjoismaat ja Baltian maat vaativat Suomen johdolla jo viime lokakuun vuosikokouksissa, että julkilausumissa tuomittaisiin selkeästi Venäjän hyökkäyssota.
&#8211; Kantamme ei ole lieventynyt. Jatkamme järkkymättä samalla linjalla: Venäjän hyökkäyssota pitää tuomita, Purra sanoo.

Valtiovarainministeri Purra: Pidämme tärkeänä, että IMF ja Maailmanpankki jatkavat Ukrainan tukemista

Valtiovarainministeri Riikka Purra edusti alkuviikosta Suomea euroryhmässä maanantaina sekä EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa Ecofinissa tiistaina. Molemmat kokoukset järjestettiin Luxemburgissa. Kokouksissa esillä olivat myös maailman kriisipesäkkeet. Purra sanoo olevansa huolissaan siitä, että Ukrainan sodasta käytävän keskustelun ja puheen sävyn osalta on havaittavissa väsymyksen merkkejä.

EU-maiden valtiovarainministerit käsittelivät neuvostossa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamista.
Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan suuria näkemyseroja liittyi yhteisiin turvalausekkeisiin, jotka olivat runsaasti esillä keskusteluissa. Maiden välillä on suuria näkemyseroja lausekkeista, joista jotkut maat haluavat varsin tiukkoja, toiset taas haluavat enemmän liikkumavaraa.
&#8211; Suomen kanta on se, että turvalausekkeet ovat hyvin tärkeitä. Korostin puheenvuoroissani, että turvalausekkeiden on oltava riittäviä suunnitelluille nettomenourille, jotta saavutetaan se, että alijäämät menevät alaspäin ja että velkatasot saadaan laskemaan.
Puheenjohtajamaa Espanjan taustoituksen pohjalta käsiteltävät muut aiheet koskivat investointeja ja uudistuksia, instituutionaalista tasapainoa sekä uskottavaa toimeenpanoa ja omistajuutta.
Suomi pitää esillä sitoutumista Ukrainaan
Ecofinissa käsiteltiin myös Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Purra vakuuttaa, että Suomi on edelleen sitoutunut tukemaan Ukrainaa sekä sanoilla että teoilla.
Purra kuitenkin sanoo olevansa huolissaan siitä, että Ukrainan sodasta käytävän keskustelun ja puheen sävyn osalta on havaittavissa väsymyksen merkkejä.
&#8211; Suomi haluaa vahvasti pitää kiinni siitä, että käytämme niitä sanoja, joita on käytettävä, kun kuvaamme Venäjää ja sen hyökkäyssotaa. Me kerromme sitoutumisestamme Ukrainan auttamiseen niin kauan kuin siihen on tarvetta.
Vesitetty viesti tilanteesta ei käy Suomelle
Purra painottaa, että eri puolilla maailmaa syntyneet uudet ongelmat ja kriisipesäkkeet eivät saa vaikuttaa siihen, että Ukrainan tilanne unohdettaisiin.
Viime viikolla valtiovarainministeri Purra edusti Maailmanpankin ja IMF:n vuosikokouksissa Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriä sekä Maailmanpankin ja IMF:n yhteisen kehityskomitean että kansainvälisen valuutta- ja rahoituskomitean kokouksissa.
Kokouksissa ei päästy <a href="https://stage.sudev.fi/suomi-painotti-ukrainan-tukemista-maailmanpankin-ja-kansainvalisen-valuuttarahaston-vuosikokouksissa-marrakechissa-purra-periaatteista-ja-arvoista-on-pidettava-kiinni/">yhteisymmärrykseen</a> yhteisistä julkilausumista. Keskeisimmät näkemyserot koskivat Ukrainaan kohdistuvan Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemista.
&#8211; Ukrainan sodasta haluttiin julkilausumissa viestiä hyvin vesitetysti, G20-maiden julkilausuman mukaisesti niin, että Venäjän rooli hyökkääjänä oli poistettu. Se ei käynyt meidän vaalipiirillemme, ja tämä näkemysero myös väritti kokouksia. Viikon kuluessa meidän kantamme puolelle tuli muitakin maita Pohjoismaiden ja Baltian ulkopuolelta. Ukraina piti linjaustamme tärkeänä ja kiitti siitä useita kertoja, Purra sanoo.
Turvallisuusympäristö on muuttunut
Purran mukaan Suomi on yhä avoin myös Ukrainan rahoitusratkaisuille.
&#8211; Tuemme rahoituksen kohdentamista Ukrainaan osana MMF-välitarkistusta. Suhtaudumme myönteisesti erityisvälineeseen nimenomaan Ukrainan tukemiseksi.
Ecofinissa oli esillä myös joidenkin maiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia. Euroryhmässä keskusteltiin myös pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden tulevaisuudesta.
Eilisessä euroryhmän kokouksessa alkuosassa oli mukana USA:n valtiovarainministeri Janet Yellen.
&#8211; Keskustelu koski transatlanttista dialogia ja geopoliittisia jännitteitä. Itse toin keskustelussa esille kriittisen infrastruktuurin, erityisesti Suomen ja Viron välistä kaasuputkea, tietoliikennekaapelia sekä näihin liittyvää akuuttia tilannetta. Totesin, että tapaukset osoittavat turvallisuusympäristön muuttuneen merkittävästi. Kriittisen infran kestävyys vaatii kaikilla tasoilla, myös rahoitussektorilla, tarkkaa huomiota ja yhteistyötä, Purra sanoo.
&nbsp;

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi yhä sitoutunut tukemaan Ukrainaa – ”Uudet ongelmat maailmalla eivät saa vaikuttaa siihen, että Ukrainan tilanne unohdettaisiin”

Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistui tällä viikolla Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuosikokouksiin Marrakechissa Marokossa. Kokouksissa keskusteltiin kansainvälisen talouden keskeisistä kysymyksistä ja ajankohtaisesta globaalista tilanteesta. Kokousten vaikeimmaksi kysymykseksi nousi Venäjän tuomitseminen hyökkäyssodasta Ukrainaan. 


Valtiovarainministeri Riikka Purra edusti Maailmanpankin ja IMF:n vuosikokouksissa Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriä sekä Maailmanpankin ja IMF:n yhteisen kehityskomitean että kansainvälisen valuutta- ja rahoituskomitean kokouksissa. Ministeri Purran mukaan vakavasta maanjäristyksestä toipuva Marokko onnistui hienosti Marrakechin kokousjärjestelyissä ja ansaitsee osallistujien lämpimät kiitokset.
IMF:n päätapahtumissa keskusteltiin maailmantalouden tilasta ja näkymistä sekä toimitusjohtajan näkemyksistä IMF:n roolin kehittämiseksi. Maailmanpankin osalta pääaiheena oli pankin uudistusprosessi. Suomen yhtenä pääpainotuksena vuosikokouksissa oli vahva tuen osoittaminen Ukrainalle sekä Maailmanpankin ja IMF:n Ukrainalle antamalle tuelle. Suomi korosti myös IMF:n ja Maailmanpankin roolin tärkeyttä monenkeskisessä yhteistyössä.
Suomella selkeä linja Ukrainan tukemiseen
Kokouksissa ei päästy yhteisymmärrykseen yhteisistä julkilausumista. Keskeisimmät näkemyserot koskivat Ukrainaan kohdistuvan Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemista. Julkilausumien sijaan julkaistiin kehityskomitean sekä valuutta- ja rahoituskomitean puheenjohtajien lausunnot. Tämä on neljäs kerta, kun näin käy sitten Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan alun helmikuussa 2022.
Valtiovarainministeri Purra tuomitsi vaalipiiriemme yhteisissä puheenvuoroissa vahvasti Venäjän laittoman hyökkäyssodan Ukrainassa. Suomi ja vaalipiiri edellyttivät, että Venäjän hyökkäyssota tuomitaan selkeästi julkilausumissa. Asiasta ei kuitenkaan saavutettu yksimielisyyttä. Tämän seurauksena kokouksista annettiin vain puheenjohtajien lausunnot.
&#8211; Suomen linja on selkeä Ukrainan tukemisen ja Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemisen suhteen. Ukrainaa koskevan tekstin osalta emme päässeet neuvotteluissa muiden kanssa yhteisymmärrykseen. Vaalipiirimme ei voinut hyväksyä ehdotuksia yhteisiksi julkilausumiksi, sillä tekstit eivät olleet riittävän tiukkoja ja suoria Venäjän suhteen. Muissa asioissa maiden välillä ei neuvottelujen jälkeen ollut erimielisyyttä, ministeri Purra toteaa.
Pohjoismaat ja Baltia yhdessä Ukrainan puolella
Valtiovarainministeri Purra kirjoittaa sosiaalisen median kanavillaan, että Pohjoismaat ja Baltian maat puolsivat kokouksissa lujaa politiikkaa Ukrainan puolesta Venäjää vastaan.
Purra korostaa periaatteista ja arvoista kiinni pitämisen tärkeyttä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Issuing communique would have required the approval of all the members, including Russia. 
As we did not accept the proposals, no communique was issued. 
We felt it was important to hold on to our principles and values and not backtrack on our position on Russia. 
3/3
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1713162372360159667?ref_src=twsrc%5Etfw">October 14, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Suomi painotti Ukrainan tukemista Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston vuosikokouksissa Marrakechissa – Purra: ”Periaatteista ja arvoista on pidettävä kiinni”

Perussuomalaiset ei hyväksy hallituksen tavoitetta kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta, vaan pitää kehityspolitiikan ylivaalikautista selontekoa puutteellisena ja vääristä lähtökohdista laadittuna. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää esitti perussuomalaisten vastalauseen selontekoon tiistain täysistunnossa.

&#8211; Selonteko on pikemminkin laaja luettelo kehityspolitiikkaan jo vuosikymmeniä liitetyistä käytännöistä ilman sen syvempää analyysiä niiden toimivuudesta tai vaikutuksista. Vastalauseen kannanottoehdotuksessa perussuomalaiset esittivät, että eduskunta ei hyväksy tavoitetta kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta, huomautti Juha Mäenpää.
Perussuomalaisten mielestä eduskunnan tulisi edellyttää, että kehitysyhteistyövarojen käytön tulee olla nykyistä läpinäkyvämpää ja perustua selkeästi tutkittuun tietoon.
Ei tule sekoittaa Ukrainan sotaan
Heti puheenvuoronsa alkupuolella Mäenpää korosti, ettei käsittelyssä oleva selonteko liity akuuttiin tilanteeseen Ukrainassa.
&#8211; Ukrainassa on nyt suuri, akuutti, humanitäärinen kriisi, ja me perussuomalaiset emme halua sekoittaa sen tilannetta tässä selonteossa käsiteltävään perinteiseen malliin, pitkäjänteiseen kehitysapuun. Ne ovat eri asioita. Me ymmärrämme hyvin, mikä Ukrainan tilanne on tällä hetkellä, ja osaamme sen huomioida, mutta tämä kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko käsittelee pitkäjänteistä, lähinnä Afrikkaan menevää kehitysapua.
Väärinkäytökset yleisiä
Helsingin Sanomat uutisoi helmikuussa näkyvästi kehitysavun ongelmista. Uutisoinnin mukaan kehitysapua valuu eliitin pankkitileille veroparatiiseihin. Maailmanpankin tutkijat seurasivat, mihin rahaa virtasi köyhistä maista silloin, kun ne saivat rahallista apua.
&#8211; Tutkijat löysivät matemaattisen kaavan. Kun maa saa lisää apua prosentin bruttokansantuotteestaan, maan kansalaisten talletukset veroparatiiseihin kasvavat 3,4 prosentilla.
&#8211; Kun otoksena on 22 köyhintä maata, jotka saavat keskimäärin apua 2,2 prosenttia bruttokansantuotteestaan, avusta vuotaa veroparatiiseihin tutkimuksen mukaan noin 7,5 prosenttia. Seitsemän köyhimmän maan kohdalla, jotka saavat apua 3 prosenttia bruttokansantuotteestaan, avusta vuotaa veroparatiiseihin jo 15 prosenttia, selvitti Mäenpää puhujapöntöstä.
Auttaminen vapaaehtoiseksi
Perussuomalaisten mielestä kehitysavun maksamisen tulisi tulevaisuudessa tapahtua vain budjetin ylijäämästä ja lisäksi Suomen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan.
&#8211; Jos itse saisin päättää, veroilmoitukseen laadittaisiin semmoinen raksitettava kohta, että haluan osallistua tähän kehitysapuun, esitti Mäenpää puheensa lopuksi.
&nbsp;

Perussuomalaiset ei hyväksy tavoitetta kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta – ”Avusta vuotaa veroparatiiseihin jo 15 prosenttia”

Suomi käyttää tänä vuonna kokonaisuudessaan 1,275 miljardia euroa kehitysyhteistyöhön. Määrärahat ovat nousseet joka vuosi Sanna Marinin hallituskaudella. Nykymuotoista kehitysapua kansanedustaja Ari Koponen kritisoi hyvin epäonnistuneeksi, sillä se ylläpitää korruptiota ja tappaa talouden kehittymisen mahdollisuudet.

Viimeisimmän tutkimustiedon valossa rahoista valuu myös iso osa veroparatiiseina pidettyihin paikkoihin, kuten Luxemburgiin ja Caymansaarille. Hiljattain valmistuneessa Maailmanpankin <a href="https://documents1.worldbank.org/curated/en/493201582052636710/pdf/Elite-Capture-of-Foreign-Aid-Evidence-from-Offshore-Bank-Accounts.pdf">selvityksessä</a> on seurattu rahavirtoja kehitysmaista ulkomaisille pankkitileille. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
&#8211; Mukana tutkimuksessa olivat muun muassa Afganistan, Etiopia, Mosambik ja Tansania, jotka ovat kaikki huomattavan suuria kehitysavun kohdemaita myös Suomelle, Ari Koponen sanoo.
Rahat ohjautuvat veroparatiiseihin ja korruptioon
Tutkijat seurasivat Kansainvälisen järjestelypankin tiedoista rahavirtoja köyhistä maista veroparatiiseina tunnettuihin paikkoihin sekä valtioihin, joissa on tiukka pankkisalaisuus.
Tutkimuksessa pystyttiin selvästi osoittamaan, että tismalleen samoina ajankohtina, jolloin köyhät maat saivat paljon apua, maan talletukset veroparatiiseihin kasvoivat 3,4 %. Seitsemän köyhimmän maan kohdalla, jotka saavat apua 3 % BKT:staan, avusta vuotaa veroparatiiseihin 15 %.
&#8211; Suomen tämän vuotisesta kehitysyhteistyön budjetista 15 % tarkoittaa yli 191 miljoonaa euroa. Tällä rahalla olisi paljon parempaa käyttöä kotimaassa, kuten esimerkiksi mielenterveyden ongelmien tai vanhusten hoitaminen.
Miksi hallitus kasvattaa määrärahoja?
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari on väittänyt, kuinka kehitysyhteistyöohjelmia ja erillisiä hankkeita on arvioitu useita kertoja vuosien aikana ja kuinka myös valtionhallinnon sisäinen tarkastus sekä ulkopuoliset arvioijat käyvät läpi kehitysyhteistyöohjelmia.
&#8211; Skinnarin mukaan yksi Suomen kehitysyhteistyön päätavoitteista on korruption vähentäminen. Ei tässä olla mielestäni millään mittarilla onnistuttu, Koponen lataa.
Koponen on jättänyt tällä viikolla ministerille kirjallisen kysymyksen. Hän haluaa tietää miksi hallitus kasvattaa kehitysyhteistyön määrärahoja, vaikka todistetusti iso osa rahoista valuu korruptioon sekä veroparatiiseihin.

Suomen kehitysapurahoista veroparatiiseihin jopa 191 miljoona euroa vuodessa – ”Miksi tätä hulluutta jatketaan?”

Kehitysapuun liittyvä välistäveto on ollut jo vuosia yleisesti tiedossa. Avun väärinkäyttöä ei ole juurikaan saatu suitsittua, vaan se on edennyt uudelle tasolle. Korruptoituneimmista ja köyhimmistä avunasaajamaista tehtiin suurimmat talletukset veroparatiiseihin.

Kehitystaloustutkijat <a href="https://documents1.worldbank.org/curated/en/493201582052636710/pdf/Elite-Capture-of-Foreign-Aid-Evidence-from-Offshore-Bank-Accounts.pdf">selvittivät</a> Maailmapankin avustusten käyttöä. Tutkijat analysoivat, mihin kehityshankkeisiin myönnetyt avustukset ja suora budjettiin kohdennettu raha päätyvät. He tutkivat <a href="https://www.bis.org/">Kansainvälisen järjestelypankin</a> (BIS) tietoja rahansiirroista.
Tutkijat seurasivat rahavirtoja veroparatiiseina tunnettuihin paikkoihin sekä valtioihin, jotka kuuluvat korkean pankkisalaisuuden piiriin. Näitä ovat esimerkiksi Sveitsi, Luxemburg ja Caymansaaret. Tutkimukseen otettiin vertailumaiksi esimerkiksi Ruotsi, Ranska ja Saksa, jotka ovat verotukseltaan tavallisia valtioita.
Kun avun määrä kasvaa, talletukset lisääntyvät
Mukana olleet 22 maata kuuluvat suurimpiin kehitysavun saajiin. Ne saavat keskimäärin apua 2,2 prosenttia bkt:stä. Tutkimuksen mukaan avusta virtaa veroparatiisitalletuksiin noin 7,5 prosenttia. Köyhimpien maiden kohdalla, joissa avun osuus on kolme prosenttia bkt:sta, avusta katoaa veroparatiiseihin peräti 15 prosenttia.
Tutkimusryhmä havaitsi väärinkäytön olevan kaavamaista. Niinä vuosineljänneksinä, kun köyhät maat saivat paljon apua, rahavirrat veroparatiiseihin aktivoituivat. Kansalaisten talletukset veroparatiiseihin kasvoivat 3,4 prosentilla, kun maa sai lisää apua prosentin verran bruttokansantuotteestaan.
Talletukset veroparatiiseihin kohdentuivat tarkasti niihin vuosineljänneksiin, joina apua jaettiin paljon. Sen sijaan muissa ulkomaisissa talletuksissa, jotka kohdistuvat tavallisen pankkisäätelyn maihin, ei havaittu eroa.
Köyhillä ei ole pankkitilejä veroparatiiseissa
Tutkijat eivät osaa sanoa, keitä tallettajat ovat. He päättelevät, että väärinkäyttäjät kuuluvat taloudelliseen ja poliittiseen etupiiriin.
Jos talouden etupiiri tallettaisi rehellisesti ansaittuja rahoja, miksi he tallettaisivat niitä vain veroparatiiseihin? Yksi loppupäätelmä oli se, että apua saavien maiden köyhillä ei monesti ole pankkitiliä edes kotimaassaan, joten tuskin heillä on sellaista Caymansaarillakaan.
Tutkimuksessa mukana olleet ja kehitysapua eniten saneet valtiot ovat Afganistan, Armenia, Burkina Faso, Burundi, Eritrea, Etiopia, Ghana, Guinea-Bissau, Guyana, Kirgisia, Madagaskar, Malawi, Mali, Mauritania, Mosambik, Niger, Ruanda, Sambia, São Tomé ja Príncipe, Sierra Leone, Tansania ja Uganda.
&nbsp;

Maailmanpankin selvitys: Kehitysapuna annettua rahaa siirtyy veroparatiiseihin

Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta pitänyt kansanedustaja Leena Meri huomautti, että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa on ongelmia Suomenkin sisällä, joka hallituksen selonteossa jätetään hyvin vähäiselle huomiolle.

Ihmisoikeuspoliittisen selonteon mukaan Suomi edistää aktiivisesti muun muassa ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista kansainvälisesti. Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on esimerkiksi vahvistaa oikeuslaitoksen toimintakykyä, julkishallinnon läpinäkyvyyttä sekä kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia.
&#8211; On tärkeää, että Suomi osaltaan edistää ihmisoikeuksia, oikeuslaitosten toimintakykyä sekä demokratian toteutumista kansainvälisellä yhteistyöllä – rahallisen kehitysavun jakamisessa on myös parannettavaa, sillä Maailmanpankin selvityksen mukaan varoja valuu edelleen veroparatiiseihin ja korruptioon, huomautti kansanedustaja Leena Meri.
Myös omien kansalaisten oikeuksia suojeltava
Meren mielestä ei kuitenkaan pidä unohtaa, että myös Suomen sisällä on ongelmia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa.
&#8211; Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessa muutama viikko sitten: ”On havahduttu siihen, että ihmisoikeuskeskeisyyttä on myös omien kansalaisten varjelu pahalta.”
&#8211; Onkin hämmentävää, kuinka vähän selonteossa keskitytään Suomen omiin perus- ja ihmisoikeusongelmiin.
Puutteita oikeusturvassa ja hyvinvoinnissa
Oikeudenkäyntien viivästyminen on pitkään ollut ongelma Suomessa. Riita-asian käsittely saattaa kestää oikeuslaitoksessa vuosikausia. Rikosasiassa juttu saattaa seistä poliisin ja syyttäjän pöydällä useamman vuoden, ennen kuin koko asia ylipäätään edes etenee tuomioistuimeen asti. Oikeuslaitoksen perusrahoituksen puute aiheuttaa kestämättömiä ongelmia oikeusturvan toteutumisessa ja valtavasti inhimillistä kärsimystä.
&#8211; Perheissä tapahtuva lähisuhdeväkivalta on Suomessa ongelma. Uhreja ovat usein myös perheen lapset, vaikka käytetty väkivalta ei heihin aina suoranaisesti kohdistuisikaan. Lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvava huoli, Meri kertoi.
Sotepalvelujen järjestämisessä merkittäviä puutteita
Samaan aikaan vanhustenhoidossa tulee jatkuvasti ilmi puutteita perushoitoon ja hyvinvointiin liittyen. Lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä on Suomessa Meren mukaan merkittäviä puutteita, ja usein hoitoon pääsee vasta pää kainalossa. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet eivät toteudu.
&#8211; Hallituksen tulee kiinnittää huomiota suomalaisen oikeusvaltion ja perusturvan toteutumiseen sekä varmistaa riittävä rahoitus ja resurssit oikeusturvan aidoksi toteutumiseksi.
Hallitus laittaa muiden maiden kansalaiset etusijalle
Aikaisemmissa ihmisoikeuspoliittisissa selonteoissa vuosina 2009 ja 2014 oli perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista käsitelty Meren mielestä selvästi systemaattisemmin ja kattavammin nimenomaan myös Suomessa.
&#8211; Nyt annetussa selonteossa kotimaiset ihmis- ja perusoikeusongelmat ovat edellä manituin tavoin jääneet sivurooliin, ja selonteossa on keskitytty kertomaan, kuinka me vaikutamme oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin maailmalla. Suomen sisällä tunnettuja perus- ja ihmisoikeusongelmia ei analysoida eikä tavoitteita niiden ratkaisemisen suhteen aseteta. Kyseessä on selkeä ideologinen valinta.
&#8211; Näyttää siis jälleen kerran siltä, että hallituksen maailmankuvassa koko muu maailma tulee ensin ja suomalainen sitten, jos aikaa jää, Meri totesi.
Sananvapaus on demokratian kulmakivi
Puheenvuoronsa lopuksi Meri kiinnitti huomiota sananvapauden tilaan Suomessa. Sananvapaus on keskeinen perus- ja ihmisoikeus.
&#8211; Viime aikoina on puhuttu paljon vihapuheesta, ja myös tässä selonteossa todetaan Suomen toimivan johdonmukaisesti vihapuheen poiskitkemiseksi. Vihapuheesta puhuttaessa pitäisi kuitenkin pitää erillään sallittu vihainen puhe ja laiton rikokseen yllyttävä puhe. Laittoman puheen ja vihaisen puheen välistä rajaa hämärtämällä pyritään eri mieltä olevien vaientamiseen, mitä on pidettävä erittäin vaarallisena kehityksenä demokraattisessa valtiossa.
&#8211; Kysymys siitä, minkälaista puhetta on syytä pitää laittomana erityisesti kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevilta osin, on olennainen, ja perussuomalaisten mielestä pykälää olisikin täsmennettävä koskemaan vain selkeästi rikoksella uhkaamiseen tai yllyttämiseen. Voimassa oleva pykälä ei ole täsmällinen eikä tarkkarajainen, eivätkä ihmiset voi varmuudella ennakoida, mitkä heidän puheistaan voivat joutua rikosprosessin kohteeksi.
&#8211; Perussuomalaiset esittävät, että hallitus turvaa sananvapauden toteutumisen Suomessa ja korjaa rikoslakia perussuomalaisten esittämällä tavalla, Meri kertoi.
&nbsp;

Maailmanpankki

Yhdysvalloilta 60 miljardin dollarin tukipaketti Ukrainalle – välitön vaikutus puolustustaisteluille

Suomen vahva tuki Ukrainalle nousi esiin Washingtonissa – valtiovarainministeri Purra: ”Venäjä tulee saattaa vastuuseen aiheuttamistaan vahingoista”

Valtiovarainministeri Purra: Pidämme tärkeänä, että IMF ja Maailmanpankki jatkavat Ukrainan tukemista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi yhä sitoutunut tukemaan Ukrainaa – ”Uudet ongelmat maailmalla eivät saa vaikuttaa siihen, että Ukrainan tilanne unohdettaisiin”

Suomi painotti Ukrainan tukemista Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston vuosikokouksissa Marrakechissa – Purra: ”Periaatteista ja arvoista on pidettävä kiinni”

Perussuomalaiset ei hyväksy tavoitetta kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta – ”Avusta vuotaa veroparatiiseihin jo 15 prosenttia”

Suomen kehitysapurahoista veroparatiiseihin jopa 191 miljoona euroa vuodessa – ”Miksi tätä hulluutta jatketaan?”

Maailmanpankin selvitys: Kehitysapuna annettua rahaa siirtyy veroparatiiseihin

Perussuomalaiset: Hallituksen ihmisoikeuspoliittinen selonteko sivuuttaa suomalaisten vaikeudet ja oikeudet

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025