Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Maailmantalous

IMF peruu suunnittelemansa Artikla IV -matkan Venäjälle – valtiovarainministeri Purra: ”Kannatti reagoida”

Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja. Samalla on huomioitava myös huoltovarmuus ja turvallisuus. Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä tavoite on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys, painottaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt ehdotuksen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteoksi. Selonteko siirtyy eduskunnan käsittelyyn.
&#8211; Vastaavanlaista kauppa- ja kehityspolitiikkaa yhdistävää selontekoa ei ole laadittu Suomessa koskaan aiemmin. Selonteon tekeminen perustuu hallitusohjelman kirjauksiin. Pyrimme tarkastelemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa entistä kokonaisvaltaisemmin, ja kauppa- ja kehityspolitiikka ovat yhä kiinteämmin osa tätä kokonaisuutta, ministeri Ville Tavio kertoi selonteon <a href="https://video.valtioneuvosto.fi/fi/v/tavion_tiedotustilaisuus_11_7">tiedotustilaisuudessa</a>.
Tavoitteet ja keinot selkeämmiksi
Selonteko täydentää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa tarkennetuilla kauppa- ja kehityspolitiikan toimenpiteillä. Samalla selonteko sisältää linjaukset Suomen suhteista kehittyviin maihin.
&#8211; Yhtenä tärkeänä tavoitteena on tukea paremmin Suomen kaupallis-taloudellisia intressejä kehittyvillä markkinoilla ja lisätä maiden taloudellista riippumattomuutta vahvistamalla kehittyvien maiden vastuuta omasta kehityksestään. Kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan kehitysyhteistyörahoitukseen, huomioiden myös kehittyvien maiden teollistuminen, Tavio sanoo.
&#8211; Suomi kohtaa maailman muutokset aktiivisella kauppa- ja kehityspolitiikalla. Geopoliittisten ja geotaloudellisten jännitteiden kasvu, nousevien ja kehittyvien maiden vahvistuva asema ja talouden riskit edellyttävät muutoksia meidän kauppa- ja kehityspolitiikaltamme. Suomen ja myös EU:n on kohdennettava vaikuttamistaan entistä strategisemmin ja määriteltävä tavoitteet ja keinot selkeämmin.
Suomen tähdättävä kasvumarkkinoille
Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja. Samalla on huomioitava myös huoltovarmuus ja turvallisuus. Suomen kehityspolitiikassa tavoite on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys.
&#8211; Jotta vientiä ja investointeja voidaan edistää, tarjoamme yritysten tarpeisiin palveluita. Pyrimme saamaan lisää suomalaisia yrityksiä keskeisiin kumppanimaihin, kuten USA:han ja Kanadaan. Lisäksi on syytä muistaa, että EU on edelleen tärkein vientimarkkina-alueemme. Toisaalta kehittyvien maiden osuus markkinoista kasvaa ja Suomen kannattaa tähdätä sinne missä kasvua on, Tavio painottaa.
Niin sanotun globaalin etelän maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli viime vuonna 23,3 prosenttia eli melkein neljäsosa.
Kasvaneisiin riskeihin vastattava
Viimeaikaiset toimintaympäristön muutokset ovat osoittaneet, että kauppapolitiikka on yhä kiinteämmin osa ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinovalikoimaa. Riippuvuudet nähdään nyt riskeinä, kilpailu kriittisistä raaka-aineista ja resursseista kiihtyy, ja asenne valtiontukiin on muuttunut sallivammaksi. Geotaloudellinen murros vaikuttaa myös yrityksiin, jotka tarkastelevat liiketoimiaan myös valtiollisten strategisten intressien kautta.
&#8211; Vienninedistämistoiminnan tehostamisessa kiinnitämme erityistä huomiota kansainvälistymiseen valmiiden pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Team Finland -uudistuksen toimeenpano on tässä keskeisessä roolissa. Uudistuksessa integroidaan Business Finlandin ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon ja uudistetaan Team Finland -verkoston johtamisrakenne kotimaassa, Tavio kertoo.
&#8211; Avoin ja monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on edelleen kauppapolitiikkamme perusta. Se luo ennustettavuutta ja vakautta, joka hyödyttää suhteellisesti eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja Suomen kaltaisia pieniä maita. Maailmantalouden kasvaneisiin riskeihin on vastattava, mutta se on tehtävä siten, ettei se tarpeettomasti rajoita kauppaa eikä vääristä markkinoita.
Nato-jäsenyydestä uusia mahdollisuuksia
Monenkeskisen järjestelmän rinnalla vapaakauppasopimukset ja muut rajatummat yhteistyömallit avaavat uusia markkinoita ja helpottavat yritysten kaupankäyntiä. Monipuoliset kauppasuhteet lisäävät myös talouden kriisinkestävyyttä.
&#8211; Näemme tärkeäksi tiivistää yhteistyötä samanmielisten kumppaneidemme kanssa. Yhteistyömahdollisuuksia on esimerkiksi sääntely-yhteistyössä, teknologiapolitiikassa ja vientivalvonnassa. Myös Nato-jäsenyys avaa uusia kaupallisia mahdollisuuksia.
Julkiset varat eivät riitä kaikkeen
Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehityspolitiikalla edistetään kestäviä tuloksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Kehitysyhteistyön painopisteitä Suomelle ovat naisten ja tyttöjen asema, koulutus ja ilmasto, sekä Ukrainan tukeminen. Suomi tuottaa kestävää lisäarvoa näissä teemoissa.
Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä kokonaisvaltainen tavoite on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys. Kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan kehitysyhteistyörahoitukseen ja molemminpuoliseen hyötyyn.
&#8211; Yksityisen sektorin kanssa tehtävä kehitysyhteistyö on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyö palvelee tasavertaisia kumppanuuksia. Kehitysyhteistyön eri muodot ja kaupan ja investointien edistäminen sovitetaan yhteen maatasolla.
&#8211; Kehitysyhteistyöhön budjetoidut julkiset varat eivät riitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitaan uusia avunantajia aiempien rinnalle, kehittyvien maiden omien resurssien parempaa hyödyntämistä sekä yksityisiä rahoitusvirtoja, Tavio huomauttaa.
Yksityinen sektori mukaan 
EU:n Global Gateway -strategia tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia hankkia rahoitusta toiminnan laajentamiseksi kehittyvien maiden kasvaville markkinoille. Suomen tavoitteena on lisätä yksityisen sektorin osallistumista kehitysyhteistyöhön ja -rahoitukseen.
&#8211; Tätä tukevat myös omat yksityisen sektorin kehitysrahoitusinstrumenttimme, kuten julkisen sektorin investointituki (PIF). Näitä muokkaamme parhaillaan, jotta ne palvelevat entistä paremmin suomalaisten yritysten tarpeita ja ovat houkuttelevia kehittyville maille, Tavio sanoo.
&#8211; Tuemme lisäksi jatkossakin toimivaa demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa, jotka ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Nämä ovat keskeisiä elementtejä myös Suomen omassa kehityshistoriassa.
Suomen tuki Ukrainalle jatkuu
Tasavertaiseen kumppanuuteen kuuluu myös kiinteästi kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän kunnioittaminen. Sen osana kehitysyhteistyö on ehdollistettu siten, että maiden tulee vastaanottaa omia palautettavia kansalaisiaan.
&#8211; Lisäksi emme tee kahdenvälistä kehitysyhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa, Tavio painottaa ja jatkaa:
&#8211; Suomen tuki Ukrainalle on vankkumatonta. Tämä heijastuu laajasti ulkopolitiikan tavoitteisiin ja tekemiseen; Ukraina tarvitsee monenlaista tukea. Kehitysyhteistyöstä yhä suurempi osuus painottuu alueellisesti Ukrainaan, ja Suomi jatkaa Ukrainan tukemista myös kehitysrahoituksen ja humanitaarisen avun kautta. Ukraina on tällä vaalikaudella ylivoimaisesti suurin kumppanimaamme kehitysyhteistyössä.
Väärinkäytöksiin suhtaudutaan vakavasti
Kehitysyhteistyö tähtää tulokselliseen työhön ja resursseja käytetään strategisesti. Kehitysyhteistyön tehokkuuteen, tuloksellisuuteen ja riskienhallintaan panostetaan.
&#8211; Jokaiseen väärinkäytösepäilyyn suhtaudutaan vakavasti, ne selvitetään ja tehdään tarvittavat jatkotoimenpiteet.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio: Kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan rahoitukseen

Eduskunta on tänään käsitellyt valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta piti puolueen valtiovarainvaliokuntavastaava Ville Vähämäki, joka muistutti, ettei Suomen velkaantumiskehityksen kääntäminen ole mahdollista ilman hallitusohjelman toteuttamista kokonaisuudessaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki kertoi, että edellinen julkisen talouden suunnitelman mietintö sisälsi ponsia.
&#8211; Eduskunta edellytti hallituksen jatkavan toimia julkisen talouden vakauttamiseksi. Ponnessa nostettiin esille kasvutekijöiden vahvistaminen, työllisyysasteen nostaminen ja tuottavuuden kasvattaminen. Tämän ponnen hengessä keväisenä päivänä joukko kansanedustajia asteli Säätytalolle valmistelemaan valtiontalouden kehyksiä.
&#8211; Julkisen talouden suunnitelma on nimensä mukaisesti suunnitelma. Maailman muutosvauhti on melkoinen. Se, mitä keväällä sovittiin julkisen talouden kehikoksi, on tänään ainoassa käsittelyssä täysistunnossa. Mutta uutta julkisen talouden suunnitelmaa luodaan taustalla kaiken aikaa, ja se on käsittelyssä jo ensi keväänä.
Talouden kehitystä on vaikea ennakoida
Talouskehitykseen liittyy huomattavasti tekijöitä, joita ei pystytä ennakoimaan, tähdentää Vähämäki.
&#8211; Niitä ovat muun muassa maailmantalouden kehitys, Venäjän hyökkäyssota ja muiden konfliktien laajuus. Valtiontalouteen, talouskasvuun sekä kuluttajien ostovoimaan vaikuttavat huomattavasti keskuspankkien tekemät päätökset.
Yleinen taloustilanne ei kuitenkaan ole Suomen kannalta mahdoton.
&#8211; Suomen talouskasvu on nollan tuntumassa loppuvuonna, mutta kiihtyy ennusteiden mukaisesti ensi vuonna. Inflaatio on hidastumassa nopeasti, ja tämä tulee nostamaan kotitalouksien ostovoimaa. Ostovoimaa kasvattaa lisäksi työtulovähennyksen kasvattaminen ja lapsivähennyksen käyttöönotto osana työtulovähennystä.
Hallitus lisää kansalaisten ostovoimaa.
&#8211; Kauden aikana käytämme 500 miljoonaa lisää kansalaisten ostovoiman kasvattamiseen, jo ensi vuonna 160 miljoonaa polttoaineiden hinnan keventämiseen. Ostovoiman kasvu, inflaation hidastuminen ja investoinnit nostavat talouskasvua vuodesta 2024 alkaen.
Velkasuhde on taitettava
Vähämäki pitää hallituksen finanssipoliittisia tavoitteita selkeinä.
&#8211; Haluamme kääntää Suomen velkaantumiskehityksen. Velkasuhde on taitettava. Julkista taloutta on vahvistettava. Näistä asioista vallitsee laaja konsensus. Tämän vaalikauden aikana julkista taloutta on vahvistettava pysyvästi. Vain tämä luo pohjan kestävälle kahden vaalikauden aikana tapahtuvalle talouden oikaisulle.
&#8211; Julkisen talouden suunnitelma sisältää samalla Suomen vakausohjelman ja vastaa EU:n vaatimukseen pitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. EU:n finanssipoliittista sääntökehikkoa uudistetaan tällä hetkellä. Tästä näkökulmasta ajatellen kahden vaalikauden aikana tapahtuva julkisen talouden oikaisu on oikea valinta. Pystymme toteuttamaan kasvua luovia toimenpiteitä. Finanssipolitiikan linja on ensi vuonna elvyttävää ja tiukkenee vaalikauden loppua kohden.
Suomi säilyy tuloja tasaavana maana
Suomi ei kuitenkaan muuta viitekehystään tulojen tasaamisen suhteen.
&#8211; Suomi säilyy menoleikkauksista huolimatta kuitenkin yhä eniten tuloja tasaavien maiden joukossa OECD:n tilastoissa. Tulonjakovaikutusten mittaaminen täytyykin tehdä koko hallituskauden aikana tehtäville toimenpiteille, jolloin tulee huomioiduksi myös pieni- ja keskituloisille suunnattu 500 miljoonan työtulovähennys kokonaisuudessaan.
Julkinen talous on pakko tasapainottaa
Vähämäki muistuttaa, että valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota valtion vastuiden kasvuun.
&#8211; Vastuut koostuvat valtion velasta, eläkevastuista sekä valtion takauksista. Keskeinen toimi, millä näitä voidaan pienentää, on talouskasvun vauhdittaminen, ja siihen tämä julkisen talouden suunnitelma antaa hyvät mahdollisuudet.
&#8211; Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous. Ilman hallitusohjelman toteuttamista kokonaisuudessaan se ei onnistu.
&nbsp;

Hallitus haluaa kääntää Suomen velkaantumiskehityksen – Vähämäki: ”Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous”

Kehittyvissä maissa monilukuinen lapsijoukko on edelleen rikkaus ja mahdollinen vanhuuden turva. Valtiollekin väestömäärä ja kansantalouden koko ovat merkittäviä seikkoja. Intiasta tulee keväällä maailman väkirikkain maa ja tähtäin on nousta supervallaksi. Tavoite on haasteellinen.

Vuodenvaihteessa Intiassa ja Kiinassa oli kummassakin 1,4 miljardia asukasta. Kiinan väestö vanhenee ja väkiluku alkaa pikkuhiljaa laskea. Huhtikuussa Intia ohittaa <a href="https://www.unfpa.org/data/world-population/IN">YK:n laskujen</a> mukaan Kiinan maailman väkirikkaimpana maana. Intian väkiluku nousee ilman katastrofeja ja sotia 1,7 miljardiin vuoteen 2064 mennessä.
Intiassa <a href="https://www.worldometers.info/world-population/india-population/">syntyy</a> joka päivä 75 000 lasta. Luku on todennäköisesti rankasti alakanttiin, sillä Intian maaseudulla väestökirjanpito on puutteellinen. Intian asukkaista lähes puolet on alle 25-vuotiaita. Heitä on 650 miljoonaa. Maapallon joka viides nuori on intialainen.
”Intiasta tulee supervalta”
Intian hallituksen mukaan nuori väestö on tulevina vuosina ja vuosikymmeninä suuri etu. Jos nuorten sukupolvi saa riittävän koulutuksen ja sijoittuu työelämään, niin sillä on merkitystä maailmantaloudenkin kannalta.
&#8211; Minun ikäpolveni on nyt kehityksen kärjessä, <a href="https://www.dn.se/varlden/indien-gar-om-kina-som-folkrikaste-landet/">toteaa</a> 20-vuotias Mansi Virani Dagens Nyheterille.
&#8211; Meidän aikanamme Intiasta tulee supervalta. Olemme jatkuvasti verkossa ja pystymme hankkimaan nopeasti tietoa aivan mistä haluamme.
Tarve miljoona uutta työpaikkaa kuukaudessa
Joka kuukausi Intiaan täytyisi syntyä ainakin miljoona uutta työpaikkaa, jotta maan nouseva nuoriso voisi toteuttaa haaveensa ja päästä kuluttamaan sekä muuttamaan maailmaa. Tällä hetkellä tuo <a href="https://timesofindia.indiatimes.com/blogs/developing-contemporary-india/whats-the-future-of-employment-for-indias-youth/">tavoite</a> on epärealistinen. Myös nuorison koulutustasoa pitäisi nostaa.
&#8211; Jos tässä epäonnistumme, olemmekin luoneet hirviön. Epätoivoiset ihmiset eivät pysty elättämään itseään, mikä taasen johtaa levottomuuksiin ja turvattomuuteen, sanoo taloustieteilijä ja yhteiskunnallinen keskustelija Sunil Kadam.
Intian talous on kooltaan maailman viidenneksi suurin ja talouskasvun odotetaan yltävän 7 prosenttiin vuonna 2023.

Maapallon resurssit koetuksella: Intia ohittaa huhtikuussa Kiinan maailman väkirikkaimpana maana ja intialaisia on pian 1,7 miljardia

Venäjän hyökkäyssota ja energiapula ovat osoittaneet puutteita liiketoiminnan &#8221;vastuullisuutta&#8221; mittaavassa ESG:ssä. Viime vuosina bisnesmaailman muoti-ilmiöksi nousseet kolme kirjainta viittaavat yrityksen vaikuttavuutta ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hallintotavan osalta. Vastuullisuudesta on tullut suurta konsulttibisnestä, jolla on myös poliittisia ulottuvuuksia. Suuntausta onkin kritisoitu ”woke-kapitalismista” ja hyvesignaloinnista.

Kolmelle kirjaimelle on luovutettu maailmassa paljon valtaa. Vastuullisuusluokitukset ajoivat finanssimaailman välttelemään energiantuotannon panostuksia ja vaikeuttamaan eurooppalaisen aseteollisuuden rahoittamista. Sodan ja energiapulan myötä on kuitenkin huomattu, että länsimainen aseteollisuus ja fossiiliset energiamuodot voivatkin olla yhteiskunnalle hyödyllisiä ja kriittisen tärkeitä asioita. Tämä on osoittanut, että korkeista odotuksista ja ylevistä vastuullisuuspuheista huolimatta ESG ei ole toiminut yksiselitteisesti yhteiskuntaa hyödyttävänä voimana.
Ennen kuin Moskovasta tuli käsky hyökätä Ukrainaan helmikuun 24. päivänä 2022, valmiiksi kansainvälisten sanktioiden kohteena ollut Venäjän valtionyhtiö Sberbank nautti yhä korkeista länsimaisista ESG-vastuullisuusluokituksista.
ESG tulee sanoista environmental, social &amp; governance (ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hallintotapa). Nämä ovat liiketoiminnan osa-alueita, joita länsimaissa on alettu mittaamaan viime vuosina orjallisesti. Ne vaikuttavat yrityksen vastuullisuusimagoon, yhteiskuntakelpoisuuteen ja mm. rahoitusasemaan.
&#8221;Vastuullisuudesta&#8221; on syntynyt uusi toimiala
Vielä joulukuussa 2021 länsimaiset instituutiot, kuten MSCI ja Sustainalytics, paransivat Venäjän suurimman pankin ESG-luokitusta vedoten sen parannuksiin yksityisyysdatan käsittelyssä. Sustainalyticsin silmissä venäläispankki ehti nauttia jopa korkeammasta pisteytyksestä kuin JPMorgan ja Deutsche Bank. Vasta Venäjän hyökkäyssota sai vastuullisuusalan luokittajat muuttamaan näkemystään ja pelkäämään maariskejä.
&#8221;Vastuullisuudesta&#8221; on syntynyt uusi toimiala. Kriitikot ovat varoitelleet ESG-muotiin linkittyvästä hyvesignaloinnista, viherpesusta ja woke-kapitalismista. ESG:n on nähty altistavan organisaatioita politisoitumiselle ja uusvasemmistolaiselle aktivismille. Viime keväänä Tesla-johtaja Elon Musk kutsui ESG:tä jopa &#8221;huijaukseksi&#8221;.
Reuters uutisoi, että Venäjän hyökkäyssota paljasti puutteita ESG-vastuullisuusmuodissa. Artikkelin mukaan finanssialalla viime vuosina hehkutetut kriteerit ovat olleet mitäänsanomattomia geopolitiikan ja todellisten ihmisoikeuskysymysten kohdalla.
Sota on kiihdyttänyt keskustelua erityisesti siitä, voiko länsimaista puolustusteollisuutta sovittaa yhteen &#8221;vastuullisten&#8221; sijoitusstrategioiden kanssa. Konfliktin pitkittyminen pahensi myös energiapulaa. Valtiot ja yritykset kipuilevat nyt ilmastotekojen ja energiaomavaraisuuden ristipaineessa. Tämän seurauksena finanssialalla on käyty kiivasta keskustelua myös öljyn ja kaasun sopivuudesta instituutioiden, kuten eläkerahastojen, sijoitussalkkuihin.
Onko energiapulan aiheuttaminen &#8221;vastuullista&#8221;?
Länsimaiset rahastot, jotka ovat ottaneet käyttöönsä ympäristöä, yhteiskuntavastuuta ja hallintotapaa koskevat ESG-vastuullisuuskriteerit ovat tyypillisesti vältelleet öljy- ja kaasuosakkeita. Sodan ja energiakriisin myötä on kuitenkin nähtävissä muutoksia asennoitumisessa. Financial Times uutisoi kesällä, että aiemmin vastuullisuuskriteereitä orjallisesti seuranneet instituutiot alkoivat lämpenemään fossiiliselle energialle.
Bank of American mukaan kuusi prosenttia eurooppalaisista ESG-rahastoista omistaa nyt Shellin osakkeita, kun vasta vuodenvaihteessa öljy-yhtiö ei kuulunut yhdenkään ESG-rahaston salkkuun. Myös muiden energiasektorin osakkeiden suosio on kasvanut huimasti rahastoissa, jotka aiemmin välttelivät niitä &#8221;vastuullisuuden&#8221; nimissä.
Vaikka länsimaiset poliitikot syyttelevät mielellään Ukrainan sotaa energiakriisistä, itse aiheutetusta energiapulasta varoiteltiin jo ennen sotaa. Tutkimus- ja konsulttiyhtiö Energy Aspectsin perustaja ja johtaja Amrita Sen näkee, että sodan sijaan korkeiden öljyn hintojen taustalla on vuosikausia jatkunut investointipula.
Energiapolitiikan epävarmuudet ja ESG-huolet siitä, että öljy- ja kaasuinvestoinnit uhkaisivat hiilineutraalisuustavoitteita, ovat vähentäneet panostuksia perinteisten energiamuotojen tarjontaan.
ESG voi aiheuttaa maailmantalouden kriisin
Taloussivusto Seeking Alphan artikkelissa varoitettiin jo ennen Ukrainan sotaa, että ESG pahentaa energiakriisiä ja voi aiheuttaa maailmantalouden kriisin.
Taloudellista dataa tuottavan Util-firman johtajan Patrick Wood Uriben mukaan kriisi on herätellyt kriittistä keskustelua vastuullisuutta mittaavien ESG-pisteytysten mielekkyydestä sijoituspäätösten tukena.
Vastuullisuuden mittaamisessa yhdistyy kolmen kategorian vaikuttavuus: ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hallintotapa. Käsillä oleva kriisi on osoittanut, että kategorioiden välillä voi olla perustavanlaatuisia ristiriitoja. Vastuullisuuden tavoittelu fossiilisia energiamuotoja demonisoimalla voi johtaa omavaraisuus- ja kustannusongelmiin:
&#8211; Viimeaikaiset tapahtumat muistuttavat siitä, miten kohtuuhintainen energia on yhteiskunnallinen välttämättömyys.
Wood Uriben mukaan on mahdotonta löytää firmaa, jolla olisi absoluuttisesti positiivinen tai negatiivinen vaikutus ympäröivään maailmaan.
&#8211; Sijoittajien on käytettävä omaa harkintaa ja poliitikkojen on joustettava, kun tavoitellaan väistämätöntä, mutta ei niin suoraviivaista tietä kohti hiilineutraalisuutta.
Onko länsimaisen puolustussektorin alasajo &#8221;vastuullista&#8221;?
Helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan Bloomberg uutisoi, että Eurooppa joutuu miettimään uudestaan näkemyksiään aseteollisuuden vastuullisuudesta ja sisällyttämisestä ESG-listoille. Euroopan unionin koolle kutsuma toimielin kehittelee parhaillaan taksonomiaa yhteiskuntavastuullisesta rahoittamisesta. Sen luokituksilla on ratkaiseva rooli erityisesti kyseenalaisen aseteollisuuden rahoituksen ja toimintakyvyn kannalta.
Saksalaisen aseteollisuuden etujärjestö BDSV:n mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa haastaa miettimään yhteiskuntavastuukysymyksiä Euroopassa. Järjestön johtaja Hans Christoph Atzpodien toivoi Euroopan unionin tunnustavan aseteollisuuden myönteiseksi yhteiskunnan kestävyyden kannalta.
Aiemmin aseteollisuudesta on ilmoitettu rahoituksen saamisen olleen hankalaa, koska vastuullisuusluokitukset ovat rajoittaneet rahoitussektorin yhteistyötä alan kanssa. Leopard-panssarivaunuistaan tunnetun saksalaisen Rheinmetall AG:n toimitusjohtaja Armin Papperger kertoi tammikuussa, että saksalaiset luotonantajat LBBW ja BayernLB irtisanoutuivat yhteistyöstä asevalmistajan kanssa &#8221;ESG-huolien vuoksi&#8221;.
Euroopan unioni on ilmaissut halukkuuttaan kuunnella puolustussektoria. Helmikuussa julkaistussa poliittisessa luonnoksessa EU:n alainen vastuullisen rahoituksen työryhmä esitti, että puolustussektorilla tulisi olla pääsy rahoituspalvelujen pariin ja pääomamarkkinoille.
ESG:n tulevaisuus?
ESG:stä on syntynyt pienessä ajassa suuri konsulttibisnes. Länsimaiset instituutiot ovat seuranneet ESG-luokituksia ja -pisteytyksiä mm. hiilidioksidipäästöjen, palkkauksen, sukupuolten tasa-arvon, etnisen monimuotoisuuden ja toimitusketjujen ihmisoikeuskysymysten kohdalla.
Todellisen kriisin tullen vastuullisuustoimiala petti. Harvardin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ylläpitämässä yrityshallintofoorumissa julkaistussa artikkelissa ESG:n todettiin olleen kyvytön tarjoamaan selkeitä suosituksia Ukrainan sodan kaltaiseen tilanteeseen.
Tarvittiin sota, energiapula ja taantuma, jotta vastuullisuuspöhinästä hullaantunut korkeakoulutettu asiantuntijaeliitti muisti, että lopulta puolustusteollisuudesta ja fossiilisesta energiasta voi olla yhteiskunnalle yhä hyötyä. Tällä hetkellä kriisien runtelema maailma on heräämässä siihen, miten paljon valtaa on annettu kolmelle kirjaimelle, joiden merkityksiä sen puolestapuhujat eivät aina itsekään ymmärrä.
&nbsp;

Ukrainan sota ja energiakriisi osoittivat puutteita finanssimaailman ESG-vastuullisuuskriteereissä

Europarlamentissa käytiin eilen täysistuntokeskustelu EU:n ilmastopaketista. Puheenvuoroissaan europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen kysyi muun muassa, että missä on vaaka, jolla hiilidioksidia mitataan.

Teuvo Hakkarainen totesi, että laskelmien mukaan EU tuottaa 10 % päästöistä:
&#8211; Maapallon todelliset suursaastuttajat toimivat omilla aikatauluillaan. Niille on annettu aikalisiä Eurooppaan verraten. Meillä tavoitteiden kiristysprosenteista käydään kilpajuoksua, kuka suurimman luvun lyö pöytään. Näin näivetetään talouden kilpailukyky. Ei riitä, että Venäjä sekoittaa sotimisellaan maailmantalouden. Näillä toimillaan EU rasvaa omaa hirttoköyttään.
Ilmastohulluudesta on tehty uskonto
Hakkaraisen mukaan suuri tyhjä kupla ilmastoharhoissa on, että niin sanottu vihreä siirtymä maksaa itse itsensä takaisin, vaikka ei ole esitetty, miten se tapahtuu:
&#8211; Ymmärrän kohtuuden ja järkevyyden ilmastoasioissakin, mutta nyt ollaan karkaamassa mielikuvitusmaailmaan. EU:n kolhoosi on kaadettava ja palattava alkuperäiseen vapaakauppa-alueeseen.
&#8211; Myrkynvihreä ilmastohulluus on nostettu jumalallisiin mittoihin. Tehty uskonto. Se on sairasta kunnianhimoa, jossa tosiasioilla ei ole enää merkitystä. Hiilidioksidipuolueet ennustavat maailmanloppua. Sitä on aina tehty. Ei ole vain vielä tullut, Hakkarainen painotti.
EU on tullut sokeaksi omalle hulluudelleen
Hakkarainen pamautti, että ilmastonmuutoskeskustelussa kyse on luulotaudista, jonka ilmentyminä kerrotaan, että metsäpalot ja tulvatkin &#8211; joita on aina ollut &#8211; ovat nekin ilmastonmuutoksen aiheuttamia:
&#8211; EU on tullut sokeaksi omalle hulluudelleen. Suomesta aiotaan tehdä Euroopan puureservaatti, jossa metsät otetaan EU:n määräysvaltaan. Sosialismi ei ole näköjään kuollut.
Hakkarainen kantoi huolta tieliikenteestä, jonka kimppuun käydään ennennäkemättömällä tavalla. Lisäksi hän kyseenalaisti hiilidioksidimittaukset:
&#8211; Se käytännössä lopettaa polttomoottoriauton käytön kokonaan.
&#8211; Sähköautoista odotetaan pelastajaa, mutta tekniikan on kehityttävä paljon, jotta niin kävisi. Sähköauto tuottaa elinkaarensa aikana päästöjä vähintään polttomoottoriauton verran. Olen varma, että sähköautoilussa joudutaan pakosta perumaan hurjimpia haaveita. Kun näistä hiilidioksiditonneista jatkuvasti puhutaan, niin missä on se vaaka, jolla ne mitataan? Hakkarainen kysyi.
&nbsp;

Hakkarainen EU:n ilmastopaketista: Näillä toimilla EU rasvaa omaa hirttoköyttään – ”Missä on se vaaka, jolla hiilidioksidia mitataan?”

Sijoittajien usko maailmantalouden kasvuun on hiipunut. Sijoitusrahaston hoitajat vastasivat tutkimusyhtiö Absolute Strategy Researchin kyselyyn taantuman todennäköisyydestä seuraavan 12 kuukauden aikana. Sijoittajat uskovat maailmanlaajuisen taantuman iskevän vuoden sisään 45 prosentin todennäköisyydellä.

Asiasta kertoi talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/437d720e-9f39-11e9-b8ce-8b459ed04726">Financial Times</a>.
Kyselyyn vastasi yli 200 rahastonhoitoyhtiötä, jotka hoitavat yhteensä noin 4000 miljardin dollarin sijoituksia. Toisaalta taantuman välttäminen seuraavan 12 kuukauden aikana lukeutuu yhä enemmistöön. Taantuman todennäköisyys on nyt silti korkeimmillaan neljään vuoteen.
Suomen <a href="https://vm.fi/talouden-ennusteet">valtionvarainministeriön tuoreimman ennusteen</a> mukaan Suomen talous kasvaa ensi vuonna 1,2 prosenttia.

Maailmantalous

IMF peruu suunnittelemansa Artikla IV -matkan Venäjälle – valtiovarainministeri Purra: ”Kannatti reagoida”

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio: Kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan rahoitukseen

Hallitus haluaa kääntää Suomen velkaantumiskehityksen – Vähämäki: ”Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous”

Maapallon resurssit koetuksella: Intia ohittaa huhtikuussa Kiinan maailman väkirikkaimpana maana ja intialaisia on pian 1,7 miljardia

Ukrainan sota ja energiakriisi osoittivat puutteita finanssimaailman ESG-vastuullisuuskriteereissä

Hakkarainen EU:n ilmastopaketista: Näillä toimilla EU rasvaa omaa hirttoköyttään – ”Missä on se vaaka, jolla hiilidioksidia mitataan?”

Iso osa sijoittajista uskoo maailmanlaajuisen taantuman alkavan vuoden sisään – VM:n ennuste povaa kuitenkin pientä kasvua Suomeen

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025