Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Maakuntahallinto

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron keskustan välikysymykseen sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluista sekä hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta esitti kansanedustaja Minna Reijonen. Reijonen lupasi hallituksen käärivän hihat ja ryhtyvän hartiavoimin töihin sille jätetyn sotkun korjaamiseksi. Ensin Reijonen kuitenkin halusi muistettavan, miten tähän on tultu.
 
Minna Reijonen muistutti, että Marin-Saarikon hallitus johti sotealaa painostuksella ja pakolla, olipa kyse työskentelystä korona-aikana tai hoitajien työtaistelusta. Ahdinko oli varmasti Marinin hallituksella tiedossa.
&#8211; Alan veto- ja pitovoimaa ei kuitenkaan ratkottu työntekijöitä kuuntelemalla ja työoloja parantamalla. Uudistus tehtiin hallinto edellä. Saatiin uusi hallintotaso ja suuri joukko erittäin hyvin palkattuja johtajia, joista hyvinvointialueiden ylimmät johtajat nauttivat noin seitsemäntoistatuhannen euron kuukausipalkkoja.
&#8211; Moni asiantuntija katsoi, että kolmannes tai jopa neljännes toteutuneesta hyvinvointialueiden määrästä olisi riittänyt, mutta tämä ei välikysymyksen tekijöille – teille, Annika Saarikon keskusta – käynyt, vaan alueita piti saada lisää, kustannuksista välittämättä. Vai olisiko muka mahdollista, että keskusta ei olisi osannut arvioida hyvinvointialueiden kuluja, kun olemassa oleva henkilöstö siirtyy suoraan niiden palkkalistoille, mutta sen lisäksi jokainen – yli kaksikymmentä aluetta – tulee saamaan myös oman hallintonsa? Reijonen kysyi.
Valmiiksi alibudjetoitu sote
Soteuudistuksen tarkoituksena piti olla se, että suomalaiset saavat tarvitsemansa hoidon ja samalla saataisiin hillittyä väestön ikääntymisestä aiheutuvaa kustannuskasvua. Tästä ei Reijosen mukaan voi olla epäselvyyttä yhdelläkään puolueella.
&#8211; Keskustan räätälöimän mallin lopputuloksena kuitenkin suurin osa säästöpotentiaalista menetettiin. Hallinto on tarpeettoman raskas, ja tietojärjestelmiä jäi edelleen käyttöön satoja, ellei tuhansia. Näiltä osin piikki oli auki, kaikkialta muualta sitten pitäisi säästää. Eli voidaan sanoa, ettei valittu malli alun alkaenkaan vastannut tarkoitustaan.
&#8211; Uudistus oli lähtökohtaisesti myös alibudjetoitu. Valitussa mallissa kunnilla oli motiivi minimoida hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset jäljelle jäävien valtionosuuksiensa maksimoimiseksi. Nyt viime hallituksen rahoitusmallin ja -laskelmien tuloksena alueet ovat ahdingossa, kaikki ovat alijäämäisiä ja useampi on aloittanut yt-neuvottelut, Reijonen huomautti.
Sotehyöty vanhoille maakuntapuolueille
Sote-uudistuksen suurimpia hyötyjiä näyttää Reijosen mukaan olevan vanhat maakuntapuolueet ja niiden piiriosastot.
&#8211; Niille uudistus on tuonut uutta suoraa puoluetukea ja piilopuoluetukea. Suomi on maailman vähiten korruptoitunein maa, mutta taas löytyy poliittiselle eliitille kokouspalkkioita, ryhmärahoja ja kaiken maailman demokratiarahoja joka lähtöön. Toimittajat toivottavasti selvittävät jossain kohtaa, millaisella taustalla hyvinvointialueille on palkattu strategiajohtajia, yli-, ali- ja välijohtajia.
Velkabileistä vastuunkantoon
Reijosen mukaan pahinta on se, että Sanna Marinin hallitus ei missään vaiheessa asettanut asioita tärkeysjärjestykseen. Kunnianhimosta ei karsittu edes koronapandemian tai Ukrainan sodan aikana. Veronmaksajien rahoja viskottiin toissijaisiin kohteisiin. Viime hallituskaudella valtionvelka nousikin ennätyksellisellä 40 miljardilla eurolla.
&#8211; Mistään ylimääräisistä menoista ei velkabileissä tingitty. Velat korkoineen jätettiin seuraavan hallituksen ongelmaksi. Korkomenot ovat nyt ensi vuodelle nelinkertaistumassa.
&#8211; Pääministeri Orpon hallitus, jonka suomalaiset valitsivat kantamaan vastuuta ja lopettamaan jatkuvan yli varojemme elämisen tulevien sukupolvien kustannuksella, pyrkii maltillistamaan sotekustannusten kasvua 1,4 miljardilla verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä. Eli pyrimme edes jotenkin toteuttamaan sitä soteuudistuksen taustalla olevaa tarvetta ja alkuperäistä ideaa, Reijonen sanoi.
”Te veitte sen väkisin läpi”
Perussuomalaisten vastaus Annika Saarikolle oli selkeä:
&#8211; Muistatteko mitä me perussuomalaiset sanoimme teille tässä salissa kaksi vuotta sitten? Sanoimme: jos uudistus johtaa huonompaan tilanteeseen, se kannattaa jättää tekemättä. Sanoimme, että katastrofi uhkaa Suomea teidän soteuudistuksenne muodossa. Sanoimme, ettei tämä uudistus nopeuta hoitoon ja lääkärille pääsyä. Kyllä te tämän tiesitte.
&#8211; Te veitte sen silti läpi väkisin. Vauhdilla ja vimmalla. Viisaus unohtui. Tällä välikysymyksellä te, arvoisa keskusta, syytätte nykyistä hallitusta omasta soteuudistuksestanne, omasta rahoitusmallistanne ja niihin liittyvistä valuvioista. Silti me yritämme korjata, mitä korjattavissa on. Tämä hallitus tekee kaikkensa, että teidän jättämänne sotku siivotaan, Reijonen totesi.

Perussuomalaiset tylytti Saarikkoa: ”Mistään ylimääräisistä menoista ei teidän velkabileissä tingitty”

Perussuomalaisen ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen uusi puheenjohtaja on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén. Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaana vuoden 2019 vaaleissa ollut Virén on hyvin huolissaan Suomen talouden kasvunäkymistä.

Muun muassa finanssipolitiikan tutkimukseen, mallintamiseen ja ennustamiseen erikoistuneen Matti Virénin näkymät Suomen tulevaisuudesta ovat harmaita. Suomen talouden kasvunäkymät ovat hyvin heikot verrattuna esimerkiksi vuosiin ennen suurta lamaa tai vuoden 2008 finanssikriisiä.
&#8211; En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat. Pian ollaan siinä tilanteessa, että talouden kasvu on yhden prosentin luokkaa. Se tarkoittaa, että nuppia kohden kasvu on melkein nollassa. Tulevina vuosina reaalinen elintasomme ei parane, ja kun kohta 15 viimeistä vuotta on Suomessa eletty velaksi, joudutaan niitä velkoja jossain vaiheessa maksamaan takaisinkin, Virén ennustaa.
Tulevaisuudessa jaettavaa ei enää ole
Kun Suomen elintaso viime vuosisadalla kasvoi aivan valtavasti, pelkää Virén, että suomalaisille tulee olemaan hyvin vaikeaa tottua sellaiseen tilanteeseen, missä on hirveän vähän jaettavaa. Virénistä tuntuu vähän pahalta esimerkiksi kuunnella aluevaaliehdokkaiden vaalilupauksia, joista tuntuu puuttuvan realismi täysin.
&#8211; Ongelmiin tarjotut ratkaisut ovat myös omituisia. Ehkä enemmistö myöntää, että meillä tulee jatkossa jotain ongelmia olemaan. Ehkä. Ratkaisuksi näihin ongelmiin esitetään lisää koulutusta, lisää tutkimusta, lisää tuottavuutta, lisää maahanmuuttoa ja niin edelleen. Kaikki politiikkasuositukset pitävät sisällään yhden sanan, eikä niitä sanoja ole paljon. Kukaan ei koskaan erittele, mitä nämä sanat tai iskulauseet tarkkaan ottaen tarkoittavat, Virén ihmettelee.
Politiikkasuositukset ovat pelkkiä sanoja
Yhteiskunnassa vallitsee tietty konsensus sen suhteen, että koulutustasoa on parannettava, mutta ajatusta hieman latistaa se, että koulutustason parantaminen tuntuu tarkoittavan pelkästään koulutusvuosien lisäämistä. On samantekevää, opetetaanko kouluissa matematiikkaa, biologiaa vai sukupuolentutkimusta, kunhan koulutusta lisätään. Samoin myös tutkimukseen annetaan lisää rahaa, eikä ole väliä sillä, mitä tutkitaan, kunhan rahat jotenkin käytetään. Hieman sama on myös kehitysavun kanssa; pääasia, että rahat menevät johonkin hyvältä kuulostavaan tarkoitukseen.
&#8211; Tai sitten sanotaan, että meidän pitää tuoda lisää ihmisiä Suomeen. Keskustelu loppuu viimeistään siihen, että sanotaan heidän olevan osaajia. Koskaan ei keskustella siitä, mistä heitä saadaan, millä edellytyksillä, mihin he menevät ja millä palkoilla. Politiikkasuositukset ovat pelkkiä sanoja, jotka toistuvat eri järjestyksessä, vähän kuin vaalipaneelissa, Virén puuskahtaa.
&#8211; Onko tosiaan niin, että nämä asiat ovat yksiselitteisen positiivisia aina, vai liittyykö niihin jotain haittavaikutuksia? Eikö esimerkiksi ilmastonmuutoksen niin sanottu torjuminen tosiaan maksa mitään? Minusta on äärimmäisen epä-älyllistä väittää, että mitkään politiikkahankkeet eivät koskaan maksa mitään eikä niille ole mitään vaihtoehtoa, koska kaikissa hankkeissa on väistämättä sekä hyvät että huonot puolensa.
Ongelmat ratkaistaan siirtämällä ne tulevaisuuteen
Virén suhtautuu kriittisesti myös tuleviin sote-hyvinvointialueisiin. Hän myöntää, että mitään yksiselitteisesti parasta järjestelmää Suomelle ei olekaan ja julkisen terveydenhuollon järjestäminen on äärettömän hankalaa. Kun järjestelmä on kuitenkin Suomessa rakennettu pitkälti julkisen sektorin varaan, on aika vähän kyetty sanomaan, mitä sote-malli tulee maksamaan. Virén ei ole nähnyt yhtään siedettävää laskelmaa siitä, mitä sotealuemalli maksaa ja miten sen kustannukset hoidetaan. Sen sijaan utopistisia ”kolme miljardia ATK-säästöjä” -väitteitä vilahtelee julkisuudessa.
&#8211; Minua kauhistuttaa, miten pienellä tiedolla nytkin tässä operoidaan, ja ongelmat ratkaistaan siirtämällä ne tulevaisuuteen. Itse en kyllä rehellisesti sanoen ymmärrä, että kun Suomi on kuitenkin olemattoman pieni maa, niin miksi täällä pitää olla kolme eri julkisen sektorin kerrosta. Se tuo joka tapauksessa hirveästi lisää kustannuksia yhteiskunnalle kasvaneen byrokratian myötä, Virén pohtii.
Perusongelmamme eivät ole organisaatio-ongelmia
Virénin mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus olisi kannattanut sittenkin toteuttaa niin, että valtio ja kunnat olisivat riittäneet julkisen sektorin kerroksiksi. Siinä tapauksessa valtio olisi hoitanut terveydenhoidon ja kunnat muut sote-asiat. Virén pitää ongelman perussyynä Suomen poliittista järjestelmää, jossa on melkein kymmenen keskenään lehmänkauppoja tekevää puoluetta, jolloin tällaiseen ilmeisen epäsuosittuun ratkaisuun on mahdollista päätyä.
&#8211; Perusongelmamme eivät ole organisaatio-ongelmia, vaan ne liittyvät liian epätasaiseen talouskehitykseen maan sisällä. Meillä on liian vähän rahaa ylipäätään, elintaso ei nouse, väki vanhenee ja sairaudenhuoltokulut kasvavat kaiken aikaa. Mikään maakuntahallinto ei ratkaise näitä ongelmia. Ne, jotka väittävät, että maakuntauudistus ratkaisee meidän sote-ongelmamme, eivät puhu totta, Virén väittää.
Taloustieteilijän on vaikea olla puuttumatta 
Matti Virén on taloustieteilijä, joka ei ole pysytellyt vain akateemisen tutkimuksen piirissä. Hän myöntää, että on hirveän vaikeaa olla työntämättä näppejä myös poliittisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Vaikka Virén on suomalaisittain harvinaiseen tapaan tehnyt yhteistyötä myös perussuomalaisten kanssa ja on nyt siis myös Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja, hän ei omasta mielestään ole mitenkään poliittinen henkilö eikä myöskään minkään puolueen jäsen.
&#8211; Ajan saatossa olen vain ollut entistä enemmän tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on ollut sidoksia perussuomalaisiin. Timo Soini oli aikoinaan hyvin paljon kontaktissa kanssani Euroopan velkakriisiin liittyen, mutta ministeripestin jälkeen Timo ei enää ole tarvinnut neuvoja. Sen jälkeen olen ollut tekemisissä aika monen muun perussuomalaisen kanssa, ehkä eniten Suomen Perustan pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Simo Grönroosin kanssa. Siksi tutuksi ovat tulleet monet Suomen Perustan hankkeet, Virén kertoo.
Keskustelukulttuuri sairaalla tavalla lokeroitunut
Virén pitää suomalaisessa keskusteluilmapiirissä hankalana sitä, että puoluesidonnaisuudet latistavat keskustelua. Hän on huomannut esimerkiksi somessa, että monetkaan eivät oikeastaan keskustele keskenään, vaan heille riittää se, että tiedetään ihmisten taustaryhmät ja puoluesidonnaisuudet.
&#8211; Olen huomannut senkin, että keskustelu on Suomessa sairaalla tavalla lokeroitunut. Vihreät keskustelevat vain keskenään, demarit keskenään, ja siitä pidetään mustasukkaisesti kiinni eikä mennä rajojen ulkopuolelle. Suomalainen yhteiskunnallinen keskustelu ylipäätään on joskus vähän väsyttävää, kun omia mielipiteitä ei edes aidosti esitetä, vaan ennemminkin vedotaan auktoriteetteihin ja instituutioihin ikään kuin ne olisivat erehtymättömiä. Jos et ole niiden piirissä, sinua ei ole olemassa.
Media valinnut puolensa peruuttamattomasti
Ajatuspaja Suomen Perusta on suurten organisaatioiden ulkopuolella ja poikkeaa poliittisesta valtavirrasta. Siksi Virén pitääkin valitettavana, että ajatuspajan tutkimuksia on esimerkiksi median taholta otettu hyvin huonosti vastaan. Suomen Perusta on kuitenkin melkein ainoa taho Suomessa, joka on tehnyt maahanmuuton kustannuksiin tai ongelmiin liittyviä tutkimuksia, joista valtamedia ei ole maininnut halaistua sanaakaan.
&#8211; Näitä asioita Suomen Perustassa tutkinut Samuli Salminen on tehnyt kuitenkin helkkarin hyvää työtä. Siksi tuntuu mielestäni epäreilulta, että kaikesta siitä ponnistelusta ei näytä olevan mitään hyötyä, kun media ei halua edes tietää, että sellaista on tapahtunut, Virén pahoittelee.
&#8211; En tiedä, mikä tähän voisi olla ratkaisu. On hyvin vaikea muuttaa median asenteita, koska media tuntuu peruuttamattomasti valinneen puolensa. Ja sille puolelle mahtuu vain yksi totuus. Mikään ei muutu, ennen kuin sinne mahtuvat myös toisinajattelijat, olkoot he vaikka väärinajattelijoita.
&nbsp;

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on Suomen Perustan uusi puheenjohtaja – ”En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että uuden veron kehittäminen tarkoittaa käytännössä aina sitä, että kokonaisveroaste nousee. &#8211; Suomalainen veronmaksaja sen maksaa aina, Purra sanoi tänään Kuntaliiton puheenjohtajatentissä.

Puoluejohtajista maakuntaveroa ilmaisivat vastustavansa suurimpien oppositiopuolueiden puheenjohtajat eli kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Riikka Purra.
Purra huomautti, että uuden veron kehittäminen tarkoittaa käytännössä aina sitä, että kokonaisveroaste nousee. Purra nosti esille myös kuntien laajalle levinneet lakisääteiset tehtävät, joihin uppoaa rahaa.
&#8211; Keskusteluissa ei ole tuotu ratkaisuja siihen, minkälaisia kuntien tai uuden hallinnon tason lakisääteisiä tehtäviä olisi mahdollista purkaa. Päinvastoin: koko ajan menot tulevat lisääntymään, samalla verotustarve lisääntyy.
&#8211; Perusongelma on se, että kokonaisveroasteemme on jo nyt tapissa &#8211; ja se on itsessään kasvun este. Vaikka kunnista teknisesti otettaisiin mekaaninen osuus pois, mutta menopuolta ei mikään rajoita, tosiasia on, että suomalainen veronmaksaja vain maksaa yhä enemmän, Purra sanoi.
Keskusta yritti kiemurrella
Yllättäen maakuntaveroasiassa hallitusrintama repesi keskustan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Petri Honkosen nostettua punaisen lapun maakuntaverolle. Honkosen mukaan keskusta olisi toistaiseksi sitoutunut vain maakuntaveron valmisteluun kokonaisuuden osana, mutta ei siihen, että vero otettaisiin käyttöön.
Muut paikalla olleet hallituspuolueiden johtajat näyttivät vihreää maakuntaverolle. Pääministeri Sanna Marin (sd) näytti Honkoselle ”kaapin paikkaa” vahvistaen samalla, että hallituksen esitys maakuntaverosta on tulossa.
Marin lausui, että hänen käsityksensä mukaan kaikki hallituspuolueet, myös keskusta ovat sitoutuneet siihen, että kokonaisuutta valmistellaan, samoin kuin tehtäviä, joita hyvinvointialueet voisivat tulevaisuudessa hoitaa.
Vasemmiston mielestä kokonaisveroaste ei nouse
Mielellään himoverottavien vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajat Maria Ohisalo ja Li Andersson olivat molemmat sitä mieltä, että maakuntaveroa tarvitaan. Anderssonin mukaan luomalla maakuntavero voidaan samalla &#8221;huolehtia vastuusta&#8221;.
Andersson myös väitti, että kokonaisveroaste ei muka nouse maakuntaveron myötä. Uskoo ken tahtoo.
Suomen verokiila on jo nyt Pohjoismaiden <a href="https://kauppakamari.fi/tiedote/suomen-verokiila-on-pohjoismaiden-korkeimpia/">korkeimpia</a> ja Suomen kokonaisveroaste on yksi korkeimmista <a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Veroaste/#b6930fea">koko maailmassa</a>.
&nbsp;

Hallitus riitelee maakuntaverosta, Marin ojensi keskustaa – Purra: ”Kokonaisveroaste on jo tapissa”

Perussuomalaiset jättivät talousvaliokunnassa eriävän mielipiteen hallituksen esitykseen sote-uudistuksesta. Esityksessä siirrettäisiin sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimi alueellisille hyvinvointialueille, joiden määrä olisi 21. Esitys on kuitenkin vaikutusarvioiltaan puutteellinen ja asiantuntijalausuntojen mukaan jopa lisää kustannuksia.

Talousvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet kritisoivat hallituksen esitystä sen puutteista. Asiantuntijalausuntojen perusteella sote-uudistuksesta ei ole tehty riittävästi vaikutus- ja riskiarvioita. Tavoite terveydenhuollon toiminnan tehostamisesta ei todennäköisesti toteudu.
Kunnolliset vaikutusarviot puuttuvat
Savo-Karjalan vaalipiiristä kansanedustajaksi nousseen Minna Reijosen mielestä esitys on liian keskeneräinen.
&#8211; Tässä ollaan tekemässä Suomen historian suurinta muutosta, ja kunnolliset laskelmat ja vaikutusarviot puuttuvat. Uudistuksen tarkoitus olivat tasapuoliset palvelut, mutta tässä voi käydä ihan päinvastoin. Uudistuksessa ollaan näillä faktoilla erityisen hataralla pohjalla, hän varoittaa.
&#8211; Uudistus ei takaa paikallisten terveysasemien säilymistä harvaanasutuilla alueilla. Vastaavasti isojen kaupunkien kulut voivat nousta, Reijonen jatkaa.
Esitys vaarantaisi pienet ja keskisuuret sote-yritykset
&#8211; Esitys vaikeuttaisi toteutuessaan pienten ja keskisuurten yksityisten sote-yritysten toimintaa jatkossa, Sakari Puisto huomauttaa.
Etenkin pienempien yritysten mahdollisuudet päästä esityksessä asetettuihin velvoitteisiin olisivat verrattain vaatimattomat, jolloin vaihtoehdoksi voisi jäädä yksityistetyn toiminnon siirtäminen takaisin julkiseksi tai toiminnon siirtäminen suuren yrityksen käsiin. Tällä puolestaan olisi kilpailua ja yritteliäisyyttä haittaava vaikutus.
&#8211; Maassamme on arvostettuja, yksityisellä puolella toimivia erikoissairaanhoidon yksiköitä, kuten tekonivelsairaala Coxa ja Sydänsairaala. Sydänsairaalan toimitusjohtajan mukaan hallituksen esitys lamauttaisi sairaalan toiminnan. Meillä ei ole varaa tällaisten huippuyksiköiden toiminnan vaarantamiseen, vaan päinvastoin näiden ja vastaavien uusien yksiköiden kehitysmahdollisuuksiin tulevaisuudessa tulee panostaa, Puisto toteaa.
&#8211; Lisäksi on syytä herätä myös tulevaisuuden suomalaisten terveysyritysten korkean arvonluonnin vientimahdollisuuksiin.
Perustuslailliset näkökohdat sivuun
Puisto harmittelee myös, ettei talousvaliokunnan enemmistö halunnut odottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon valmistumista. Asiasta äänestettiin kokouksessa, ja tämä kanta runnottiin läpi hallituspuolueiden edustajien äänin.
&#8211; Talousvaliokunta ei ole näin ottanut huomioon esitykseen liittyviä perustuslakivaliokunnan kantoja ja niiden mahdollisia vaikutuksia talousvaliokunnan roolin kannalta keskeisiin näkökohtiin. Kiirehtiminen ei ollut tarpeen, koska perustuslakivaliokunnan kannanotto on joka tapauksessa koko eduskuntaa ja valtioneuvostoa sitova. Se valmistunee lähiaikoina.
&#8211; Sanna Marinin hallitus ajaa sote-mallia täysin eri lähtökohdista kuin edellinen hallitus, Veikko Vallin huomauttaa.
Kustannuksista ei ole hajuakaan
Edellinen malli perustui potilaiden valinnanvapauteen, yrittäjyyteen ja markkinatalouteen.
&#8211; Nykyinen malli on lähes sen vastakohta, kuin suunnitelmatalouteen perustuva malli, jossa valtio maksaa ja tuottaa palvelut, ja sote-alan yrityksille jätetään rippeitä.
Uuden mallin vaikutusarviot puuttuvat. Sote-kustannusten noususta heti ja pidemmällä aikavälillä ei ole tietoa, ei myöskään siitä, miten malli vaikuttaa kuntien rahoituspohjaan ja työntekijöiden palkkoihin. On myös epäselvää, miten käy leikkausjonopotilaille.
&#8211; Vain siitä on tietoa, että lisää maakuntahallintoa tulee ja epävarmuutta sote-alan työntekijöille. Kuka on kenenkin palveluksessa ja missä, se on hämärän peitossa, Vallin toteaa.
&#8211; Hallituksen yritysvihamielinen politiikka ei lakkaa hämmästyttämästä. Taas kerran ollaan pyyhkäisemässä yrittäjät kylmänviileästi sivuun, perussuomalaiset ihmettelevät.
&nbsp;

PS kritisoi hallituksen sote-esitystä sen puutteista: ”Hallitus ajaa uudistusta läpi pussi päässä”

Sote-uudistus on tuomassa Suomeen uuden maakuntarakenteen. Uuteen maakuntarakenteeseen on tulossa yhteensä 21 maakuntaa ja lisäksi Helsinki erillisratkaisuineen. Hallitusohjelman mukaan maakuntia piti olla 18. 


Kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esille, että sote-uudistuksessa on tarkoitus saada palveluihin toimivuutta ja hillittyä kustannusten kasvua mm. hallinnon osalta. Kuitenkin kunnissa on jo iso hallintokoneisto ja samoin tulevissa maakunnissa.
&#8211; Tämä uusi hallintosysteemi ei kuitenkaan juuri näyttäisi vähentäisi kuntien luottamushenkilöhallintoa, sanoo Reijonen.
Kunnissa valtuustojen koko säilyy samana, samoin kunnan- ja kaupunginhallitusten henkilömäärä. Uudistus ei todennäköisesti vaikuttaisi kunnissa lautakuntien määrään.
&#8211; Korkeintaan sosiaali- ja perusturvaa käsittelevät lautakunnat voisivat supistua. Todennäköisesti nämäkin lautakunnat säilyisivät melkein ennallaan, jos ennaltaehkäisy jäisi kuntien tehtäväksi maakuntien sijasta. Sen sijaan uuteen maakuntahallintoon tulisi lisää luottamushenkilöhallintoa.
Uusi hallintohimmeli?
Maakuntien päätöksenteosta vastaavat tulevaisuudessa suorilla vaaleilla valitut valtuutetut. Sote-maakunnassa on asukasluvun perusteella 59-89 valtuutettua. Maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa mukaan maakuntahallitus, joka vastaa myös maakuntavaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Muita lakisääteisiä toimielimiä olisivat sote-maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja kaksikielisissä sote-maakunnissa kansalliskielilautakunta. Lisäksi Lapin sote-maakunnassa olisi saamen kielen lautakunta.
&#8211; Miksi kustannusten kasvun hillinnän leikkuria hallinnon kuluista ei sisälly nyt linjattuun rahoitusmalliin? Sipilän hallituksen aikana sote-uudistuksen piti hillitä kokonaiskustannuksia kolmella miljardilla eurolla, ihmettelee Reijonen.
&#8211; Kysyin asiaa valtion edustajilta kuntapäättäjille järjestetyssä tilaisuudessa edellisen sote-uudistusyrityksen yhteydessä. Silloin vastattiin, ettei asiaa ole laskettu. Tämän laskeminen olisi tärkeää ennen uudistusta.
On laskettava hallinnon kustannukset
On aika selvittää, minkä verran näillä uusilla luottamushenkilöpaikoilla on kustannusvaikutusta maakuntien ja koko Suomen tasolla.
&#8211; Mielestäni on tärkeää tietää todelliset kustannusvaikutukset myös luottamushenkilöhallintoon. Luottamushenkilöhallinnon paisuttaminen ei ole taloudellisesti järkevää byrokratian nimissä, sanoo Reijonen.
Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen ministereille, että onko arvioitu todellinen kustannusvaikutus luottamushenkilöpaikkojen lukumäärän mahdolliseen lisääntymiseen tulevassa sote-uudistuksessa.

Reijonen: On aika selvittää, mitä tulevien sote-maakuntien hallinto maksaa

Kansanedustaja Lulu Ranteen mukaan julkiset varat eivät tule riittämään kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen, jos holtiton taloudenpito jatkuu. Ranne on huolestunut eriarvoistumiskehityksestä, joka näkyy varsinkin monien lapsiperheiden ja eläkeläisten arjessa.

Hämeenlinnalainen Lulu Ranne on yksi perussuomalaisten uusista kansanedustajista. Hämeen äänikuningattareksi noussut Ranne keräsi kaikkiaan 7 875 ääntä. Jo vuoden 2015 vaaleissa Ranne nousi varasijalle.
Ranne arvioi, että iso äänisaalis on ennen kaikkea osoitus pitkäjänteisen työn merkityksestä.
&#8211; Keväällä toki kiersin melko paljon kenttää, ja tapasin paljon ihmisiä. Tulos kertoo kuitenkin siitä, että olen ollut pitkään aktiivinen paikallis- ja maakuntapolitiikassa. Taustalla on vuosien työ, eikä eduskuntapaikka tullut ilmaiseksi, sanoo Ranne, joka on myös kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu Hämeenlinnassa.
Tappouhkaus vaalikentällä
Perussuomalaisten vaalivoitto oli havaittavissa kentällä jo etukäteen.
&#8211; Kyllä sen huomasi. Koskaan aikaisemmin ei ole käynyt kuten nyt, että toritapahtumissa äänestäjät ihan piirittivät perussuomalaisia ehdokkaita ja halusivat keskustella. Jo neljä vuotta sitten ehdokkaiden vastaanotto kentällä oli hyvä, mutta nyt se oli vielä astetta parempi.
Vaalikevään aikana nähtiin myös joitakin ikäviä lieveilmiöitä, jopa aggressiivisuutta. Ranteen kohdalla vakavin paikka oli hänelle toritilaisuudessa kasvotusten esitetty tappouhkaus. Ranne teki uhkauksesta rikosilmoituksen.
&#8211; Tapauksella oli useita silminnäkijöitä ja tekijästä otettu valokuva on toimitettu poliisille. Asia ei kuitenkaan ole edennyt.
Kuntatasolla hutiloidaan
Ranne aloitti politiikan kaupunginvaltuutettuna 2009 kokoomuksen riveissä ja siirtyi perussuomalaisiin alkuvuodesta 2012. Ranne kertoo, että hän huomasi hyvin pian, ettei kokoomus ollut oikea puolue asioiden muuttamiseksi parempaan suuntaan.
Erityisesti hän alkoi huolestua nähtyään, miten julkisia varoja käytetään holtittomasti. Asukkaiden etu ja talousfaktat eivät ole päätöksenteossa ja rahojen käytössä läheskään aina keskiössä.
&#8211; Varsinkin kuntatasolla on tavallista, että yhteisiä asioita hoidetaan hutiloiden. Verorahoja ei aina käytetä oikein, vaan monesti miten sattuu. Menopuoli kasvaa ja tulopuoli sakkaa. Lopputuloksena palveluja leikataan ja veroja nostetaan. Elinkustannukset nousevat jatkuvasti. Jos päätöksentekijät eivät myönnä tosiasioita, ei taloutta saada tasapainoon eikä ihmisten arki suju.
Koulutukseltaan Ranne on diplomi-insinööri. Hän on opiskellut myös oikeustieteitä. Ranne on työskennellyt pitkään valtakunnallisissa ympäristöhallinnon tehtävissä.
EU-asiat tuntuvat omilta
Ranne on eduskunnassa suuren valiokunnan jäsen, valtiovarainvaliokunnan varajäsen sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsen. Lisäksi hän toimii Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtajana.
Ranne sanoo, että hän pääsi kohtuullisen hyvin sisään eduskunnan työhön.
&#8211; Kansanedustajan tehtävässä on suuresti hyötyä siitä, että olen jo aiemmin omassa työssäni tuottanut ja perehtynyt lukuisiin viranomaisasiakirjoihin, tehnyt erilaisia raportteja ja muistioita sekä ollut mukana lainvalmistelutyössä. Myös kansainvälinen yhteistyö ja erilaiset EU-hankkeet ovat tulleet aikaisemmassa työssä tutuksi, joten pohjoismainen yhteistyö ja EU-asiat tuntuvat omilta.
&#8211; Opeteltavaa kuitenkin riittää ja töitä on paiskittava ahkerasti, jotta pystyy toimimaan suomaisten edunvalvojana, toteaa Ranne.
Pakkoruotsista on päästävä eroon
Ranne on asunut nuorempana Ruotsissa, missä myös kirjoitti ylioppilaaksi. Tuoreella kansanedustajalla on monipuolinen kielitaito: suomen, ruotsin ja sujuvan englannin lisäksi Ranne on opiskellut espanjaa. Ranne puhuu myös ranskaa, ja on työskennellytkin opiskeluaikana Ranskassa Pariisin tielaitoksella.
Suomen ja ruotsin osalta Ranne on täysin kaksikielinen. Pakkoruotsiin kansanedustaja suhtautuu silti nihkeästi.
&#8211; En kannata pakkoruotsia. Kaikki kieltenopiskelu tietysti on hyödyllistä, mutta ruotsin olisi oltava kaikille valinnainen vaihtoehto. Varsinkin peruskoulussa oppilaiden tulisi saada keskittyä äidinkielen sekä yhden vieraan kielen hyvin oppimiseen.
&#8211; Pakkoruotsi vie valtavasti voimia oppilailta, joiden on pinnisteltävä ihan perustietojen ja -taitojen kanssa. Perustaitojen opettamiseen ja oppimiseen olisikin keskityttävä ensimmäisistä kouluvuosista alkaen entistä vahvemmin, Ranne sanoo.
Eriarvoistumista torjuttava talouspolitiikalla
Ranne sanoo olevansa huolestunut eriarvoistumiskehityksestä, joka näkyy varsinkin monien lapsiperheiden ja eläkeläisten arjessa. Eriarvoistumista voidaan hänen nähdäkseen estää sillä, että ensinnä tavallisten ihmisten ja perheiden elinolosuhteet pidetään kunnossa ja hyvinvointi turvataan.
&#8211; Kaikki lähtee talouspolitiikasta. Me emme voi jatkaa tällä systeemillä, millä monessa kunnassa mennään, ja millä Rinteen hallituskin nyt menee, eli jaetaan rahaa, jota ei ole eikä tule. Lisäksi paisutetaan byrokratiaa, heikennetään suomalaisten itsemääräämisoikeutta ja investoidaan kohteisiin, joilla ei rakenneta tulevaisuutta kestävästi.
&#8211; Ja sitten joudutaan myymään omaisuutta ja nostamaan veroja. Siinä käy taas niin, että rahat eivät enää riitä perusasioihin, jolloin on pakko ryhtyä leikkaamaan, myymään omaisuutta ja verottamaan lisää ja myös niitä kohteita, joihin esimerkiksi nyt Rinteen hallitus on luvannut helpotuksia, Ranne huomauttaa.
Rakenteellinen korruptio piilossa
Ranteen mukaan julkiset rahat eivät koskaan tule riittämään hyvinvoinnin turvaamiseen, jos käytämme rahoja yhtä holtittomasti kuin viime vuosina on käytetty.
&#8211; Talouteen liittyy myös taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen, joka taas liittyy osin maahanmuuttoon. Me emme voi jatkaa niin, että otamme Suomeen jatkuvasti lisää sitä porukkaa, joka vain kasvattaa julkisia menoja eikä kykene elättämään itseään ja perheitään. Ensisijaista on se, että pistämme omien kansalaisten asiat kuntoon, Ranne sanoo.
Yhteiskunnallisena ongelmana hän näkee myös rakenteellisen korruption.
&#8211; Rakenteellinen korruptio on Suomessa piilossa ja vaikeasti havaittavissa. Se liittyy usein maankäyttöön, hankintoihin, rakentamiseen ja julkisiin yhtiöihin, joissa liikkuvat isot rahat, Ranne sanoo.
&#8211; Rakenteellinen korruptio ilmenee muun muassa avoimuuden puutteena, kaksoisrooleina, vastapalveluksien myöntämisinä, varojen väärinkäytöksinä ja esimerkiksi siinä, että pienet verkostot päättävät, miten asioita viedään eteenpäin. Tällaiset käytännöt tapahtuvat usein lain rajoilla, jolloin korruptioon on hankalaa päästä kiinni ja osoittaa väärinkäytöksiä.
Hallituspuolueet pettävät vaalilupauksensa
Ranne on tutustunut pääministeri Antti Rinteen johtaman hallituksen ohjelmaan, jota hän pitää käytännössä mahdottomana toteuttaa.
&#8211; Rinteen hallitus ja hallitusohjelma saatiin kokoon katteettomien lupausten avulla. Ohjelmassa luvataan kaikkea mahdollista ihanaa ja kaunista kaikille, mutta taloudellinen pohja pettää. Taloudellisen huoltosuhteen ongelmat ja kestävyysvaje ohitettiin vastuuttomasti ja tulopuoli sakkaa jo.
&#8211; Julkinen raha ei tule riittämään hallituksen toivelistaan. Nyt ollaan siis sillä tiellä, että hallitus joutuu korottamaan veroja, tekemään leikkauksia ja myymään omaisuutta, mikä ei varmasti ole suomalaisten etu. Ja tietenkin hallitus syö lupauksensa. Ei koulutusleikkauksia tulla perumaan tai vappusatasta jakamaan, Ranne toteaa.
Veroja maksavien määrä vähentynyt
Hallitusohjelma lepää pitkälti sen varassa, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Tällä hetkellä työllisyyden kasvu on kuitenkin hidastunut dramaattisesti ja seuraavan taantuman odotetaan alkavan lähitulevaisuudessa.
Ranne ei usko, että työllisyyttä saadaan nousuun Rinteen hallituksen keinoilla.
&#8211; Työttömyyden taustalla on usein myös sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, joten nyt pitäisi keskittyä ensin niiden ongelmien ehkäisemiseen ja korjaamiseen ja miettiä työllistymistä vasta sitten. Eikä pelkkä työllisyysaste tilannetta kohentaisikaan vaan veroja maksavien työllisten määrä, jonka kasvu on hidastunut huolestuttavasti jo vuoden verran.
&#8211; Verotulojen kasvu ei voi kiihtyä Rinteen toivomalla tavalla, jos työllisyyden kasvu hidastuu, Ranne painottaa.
Maakuntahallinto kallis ratkaisu
Vaalitappiosta huolimatta hallitukseen lähti mukaan hääräämään myös keskusta, joka ryhtyi jälleen ajamaan puolueelle tärkeää maakuntamallia.
&#8211; On erittäin huono asia, jos maakuntamalli toteutuu, jolloin samalla syntyy yksi ylimääräinen byrokratian taso. Maakuntahallinto on kallis ja huono ratkaisu, joka myös on omiaan altistumaan monenlaiselle epäterveelle vaikuttamiselle. On epäselvää, miten maakuntahallinto saadaan sovitettua yhteen kunnallisen itsehallinnon kanssa.
&#8211; Kun tehdään päätöksiä, ongelmaksi saattavat muodostua myös erilaiset jääviyskysymykset ja suomalaisten todellinen edunvalvonta, Ranne huomauttaa.
Kansalaiset nujertuvat ilmastotavoitteiden alle
Pääministeri Rinne on nostanut ilmastonmuutoksen torjumisen hallituksen kärkihankkeeksi. Maksajiksi joutuvat tavalliset suomalaiset, joiden asumisen, liikkumisen ja ruuan kustannukset tulevat merkittävästi nousemaan erilaisten viherverojen ja ilmastotavoitteiden seurauksena.
Ranteen mukaan hallituksen ilmastopolitiikka onkin kansalaisten ja yritysten kannalta katastrofaalisen huonoa.
&#8211; On täysin käsittämätöntä asettaa tavalliset suomalaiset vastuuseen hallituksen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden toteutumisesta. Eivät rintamamiestalojen asukkaat ja lapsiperheet pysty toimimaan siten, kuin hallituksen tavoitteet edellyttävät. Hallitus siis kasaa painetta niille, jotka taloudellisesti nujertuvat vaatimusten alle. Se ei ole oikein.
Ranne korostaa, että ilmastonmuutoksen torjuminen on globaalin tason kysymys, jota tulee ensisijaisesti lähestyä kansainvälisellä tasolla.
&#8211; Toki voidaan lähteä siitä, että toimimme vastuullisesti myös yksilötasolla, varsinkin kulutuksen osalta. Mutta ei monellakaan tavallisella, edes keskituloisella suomalaisella ole varaa ryhtyä käyttämään pelkkiä luomutuotteita tai hankkia sähköautoa ja nollaenergiataloa, Ranne sanoo.
Suomi toiminut jo vastuullisesti
Ranne huomauttaa, että Suomi on toiminut vastuullisesti jo pitkään ja on EU-maiden kärkeä päästöjen leikkaamisessa.
&#8211; Suomi voisi jopa viedä eteenpäin tietotaitoa siitä, miten toimitaan ympäristöasioissa. Meillä on maailman paras ympäristölainsäädäntö ja -hallinto. Meillä valvotaan ja luvitetaan toimintaa paremmin kuin missään muualla. Metsiä hyödynnetään ja niistä huolehditaan paremmin kuin muualla. Voisimme hyvin olla esimerkki siitä, miten vaikka Itä- ja Etelä-Euroopassa pitäisi toimia

Ranne: Hallitusohjelma on täysin epärealistinen – luvataan kaikkea ihanaa kaikille, mutta taloudellinen pohja pettää

Oppositiojohtajat Antti Rinne (sd) ja Li Andersson (vas) olivat perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon kanssa samaa mieltä hallituksen tulevaisuudesta. Hallituskriisi koittaa, jos valinnanvapauslaki kaatuu perustuslakivaliokuntaan tai asiantuntijalausuntoihin.

&#8211; Kaikkien rehellinen mielipide on että hallituksen henki on huono, Jussi Halla-aho totesi ja toisti <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005453467.html">epäilynsä</a> presidentinvaaleja mahdollisesti seuraavasta hallituskriisistä Uudenmaan Maakuntaparlamentin sotepaneelissa.
Halla-ahon mielestä soteuudistuksessa on kyse kokoomuksen tavoitteesta siirtää rahaa terveydenhuoltoalan jättiyrityksille ja keskustan tavoitteesta toteuttaa maakuntauudistus, jotka toteutuvat joko molemmat tai eivät kumpikaan. Kokoomuksen haikailema valinnanvapauslaki on vastatuulessa.
Halla-aho uskoo että keväällä presidentinvaalien jälkeen kokoomus katsoo gallupit, ja päättää sen mukaan kannattaako jatkaa kitkuttamista keskustan ja sinisten kanssa.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson olivat 
samalla kannalla.
Li Anderssonin mukaan kokoomuksen valinnanvapauslaki voi kaatua yhtä lailla perustuslakivaliokuntaan kuin asiantuntijalausuntoihin.
&#8211; On hallituskriisin aineksia ensi keväänä, Andersson komppasi Halla-ahoa.
Halla-ahon mielestä Meri-Lapin kuntien päätös yhteistyöstä terveydenhuoltoyhtiö Mehiläisen kanssa on ymmärrettävä reaktio epävarmuuteen, jonka hallitus on omilla suunnitelmillaan saanut aikaan.
<h4>Maakuntahallinto jäämässä valtion holhoukseen</h4>
Halla-ahon mielestä keskustan himoitsemaan maakuntahallintoon liittyy samoja ongelmia kuin soteuudistukseen. Maakuntahallintoa on toteutettu poliittisena projektina ilman ajatusta siitä, miten se lisäisi kustannustehokkuutta ja toimivuutta pitkällä aikavälillä, Halla-aho kritisoi.
Lopputuloksena lyhytnäköisistä reformeista on Halla-ahon mukaan se, että hallinnossa on organisaatiouudistus päällä koko ajan, ja jatkuva sopeutuminen uuteen malliin syö toivotut säästöt.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen muistutti, että muualla Euroopassa maakuntaitsehallinto on sääntö, ei poikkeus.
Halla-ahon mielestä Kaikkonen oli tässä aivan oikeassa, mutta Euroopassa tyypillinen maakuntaitsehallinto on aivan toisenlainen kuin mitä Sipilän hallitus nyt tavoittelee.
&#8211; Kannatan federalismia Suomen sisällä, Halla aho sanoi.
Sillä Halla-aho tarkoitti maakunnallista itsehallintoa, johon kuuluu verotusoikeus ja mahdollisuus paikalliseen lainsäädäntöön, joka ottaa huomioon paikallisia erityispiirteitä
Halla-ahon mukaan se olisi tärkeää Suomessa‚ jossa eri alueet ovat heterogeenisiä.
&#8211; Hallituksen esityksessä maakunnan tarkoitus on toteuttaa ylhäältä tulevia päätöksiä ylhäältä tulevalla rahalla, Halla-aho totesi.
Maakuntavaltuusto ei siis päättäisi mistään merkittävästä.
&#8211; Luodaan ylimääräinen väliportaan hallintohimmeli ja hillotolppa, jota voidaan käyttää poliittisiin tarkoitusperiin.
<h4>Federalismia Ahvenanmaan malliin</h4>
Halla-aho viittasi Ahvenanmaahan esimerkkinä, joka voisi toimia mallina myös manner-Suomelle.
Ahvenanmaalla maakuntahallinto kerää verot ja järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaan_maakuntap%C3%A4iv%C3%A4t">Ahvenanmaan maakuntapäivät</a> säätää laeilla maakunnan omista asioista. Pienemmistä asioista päättävät maakunnan 16 kuntaa.

Halla-aho: keväällä odottaa hallituskriisi, jos soten valinnanvapauslaki ei mene läpi

Uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi nouseva Pirkko Mattila (ps.) hahmotteli edessään olevaa työsarkaa.

&#8211; Hihat kääritään ja töihin. Ajattelen, että tulen olemaan ministeri, joka ymmärtää ministerin tehtävän, suuret haasteet ja suuren työmäärän. Sote ja maakuntahallinto ovat valmistelussa hyvässä vaiheessa. Eivät valmiita mutta etenemässä. Viedään ne loppuun.
Mattila avasi lyhyesti omaa taustaansa. Hän kertoi olevansa toisen kauden kansanedustaja ja &#8221;vielä toistaiseksi&#8221; hallintovaliokunnan puheenjohtaja. Valitun sanamuodon perusteella voitaneen olettaa, että hallintovaliokunta saa syksyn mittaan uuden puheenjohtajan.
&#8211; Maakunta-asiat ovat olleet minulle läheisiä, Mattila jatkoi. Hän kertoi olevansa hallituksen nykyisten linjausten takana, toki korostaen perussuomalaisten omia painotuksia.
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/p9xsux75/iframe/kkabdf6j" width="460" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe> 
Video: Pirkko Mattila tiedotustilaisuudessa.
&#8211; Niitä linjauksia, mitä hallitus on tehnyt työskentelynsä aikana – olen niiden takana, totta kai. Olen puhunut <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/news/sosiaali-ja-terveyspalvelu-uudistuksesta-ja-itsehallintoalueiden-muodostamisesta/">eduskunnan ryhmäpuheessa</a> valinnanvapaudesta, pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Perussuomalaiset haluaa turvata palvelut, estää kermankuorinnan, suosia suomalaista työtä ja turvata työntekijöiden aseman. Itsehallintoalueille toivon todellista päätösvaltaa, ettei puhuta vain valtionhallinnon jatkeesta. Liikkuva juna menköön kuitenkin vakaasti eteenpäin, ei hötkyen, Mattila täsmensi sote- ja maakuntahallintouudistuksista.
&#8211; Ministeri Hanna Mäntylän ansiokkaasti aloittamia hankkeita jatketaan – nostan täältä esimerkeiksi perustulokokeilun, josta on keskusteltu vuosien ajan ja johon nykyinen hallitus on tarttunut. Sosiaaliturvamme on sangen monimutkainen, sekin sopii hallitusohjelmaan, että puretaan sieltä sitten niitä normeja mitä voidaan, mutta turvataan silti ihmisen sosiaaliturva, Mattila täydensi.
<h4>Mäntylän luopuminen</h4>
Mattila kiitti ministerintehtävästä luopuvaa Hanna Mäntylää (ps.) tämän lämpimistä sanoista ja tekemästään työstä. Hän kertoi ymmärtävänsä Mäntylän <a href="https://stage.sudev.fi/hanna-mantyla-kertoi-koskettavassa-puheenvuoronsa-lahtonsa-syyt-video/">luopumisen syyt</a> ja pyysi kunnioittamaan tämän päätöstä.
&#8211; Ministeri Mäntylä sanoi mielestäni aika laittamattomasti, että on turha tehdä tästä suurta draamaa. Hallitus ei vaihdu, hallitusohjelma ei vaihdu, puolue ei vaihdu eikä puolueohjelma. On kyse ministerivaihdoksesta. Ymmärrän Hannan henkilökohtaiset syyt. Kunnioitan niitä ja pyydän että niitä kunnioittavat myös muut, Mattila kehotti.
<h4>Ryhmän vankka tuki takana</h4>
Mattila luottaa saavansa tulevassa tehtävässään tukea sekä Mäntylältä että myös perussuomalaisten eduskuntaryhmältä.
&#8211; Huolimatta siitä, että nousen liikkuvaan junaan, teen sen luottavaisin mielin. Yksityiskohtiin en tänään mene, ymmärrätte varmaan tilanteen, Mattila puhutteli runsaslukuista toimittajajoukkoa.
&#8211; Puolueohjelman mukaisesti &#8211; ensin suomalainen työ ja yrittäminen. Olen valmis näihin asioihin tarttumaan. Perussuomalaiset ovat hallituksessa mukana ja pitävät sovitusta kiinni.
<h4>Maahanmuuttotilanne ei vielä ohi</h4>
&#8211; Hallintovaliokunnan puheenjohtajana olen tietysti paljon eduskunnan päässä maahanmuuttotilannetta saanut ja joutunut käsittelemään. Tilanne ei ole vielä ohi. Työmme näkyy hallituksessa ja siinä mitä eurooppalaisessa keskustelussa on käyty läpi, niin pidän tärkeänä että maahanmuuttopolitiikka on yhtenäistä EU:n alueella, Mattila linjasi.
Mattila harkitsisi Saksan ja Tanskan mallin mukaisia maahanmuuttolinjauksia myös Suomeen.
&#8211; On mietittävä keinoja, mitä tässä poikkeavassa tilanteessa tehdään.
Hän muistutti myös maahanmuuton kokonaiskustannusten selvittämisestä ja julkaisusta.
<h4>Mistä nuotioon puhalletaan?</h4>
Vaikka Mattila on ollut toistuvasti mediassa esillä, ei hän ole vielä aikaisemmin joutunut yhtä kirkkaaseen valokeilaan kuin tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessa. Hän puhutteli mediaa rakentavasti.
&#8211; Tämä on ensimmäinen laajamittainen kontaktini tiedotusvälineisiin. Näen teidät yhteistyökumppaneina. Haluan ajatella, että viemme Suomea samaan maaliin. Mielellään ei puhalleta nuotiota eri puolilta, silloinhan vain savu pöllähtää vain eri puolilta.

Pirkko Mattila hyppää liikkuvaan junaan luottavaisin mielin – ”Hihat kääritään ja töihin”

Hallitus esitteli keskiviikkoaamuna jo toisen suuren saavutuksen tiistaina julkaistun kehysriihipaketin jälkeen. Hallituksen sote-vastuuministerit julkistivat mallinsa sote-uudistukseksi, josta on väännetty kättä jo toista vaalikautta. Loppujen lopuksi kolme hallituspuoluetta saavuttivat uudistuksesta hyvän yhteisymmärryksen. 

Perussuomalaisia edusti uudistuksessa alan asiantuntija, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä. Hän kiitti kumppaneitaan ja virkakuntaa lämpimästi suuresta saavutuksesta.
Kestävä paperi
Hän luonnehti sotesopua kestäväksi paperiksi, jonka pohjalta voidaan tehdä niin hyviä uudistuksia, että niiden kanssa voidaan elää monta vuosikymmentä. Tärkeintä on turvata palvelut niin, että ihmiset saavat ne asuinpaikastaan ja taloudellisesta asemastaan riippumatta.
&#8211; Olen varma, että tämä työ antaa tälle hyvät lähtökohdat. Tämä prosessi on vahvistanut tietämystämme näiden päätösten vaikutuksista. Olen myös tyytyväinen, että on aidosti kiinnostuttu, mikä on henkilöstön asema uudistuksessa: tiedän, että sote-kentällä on monenlaisia huolia, Mäntylä pohti.
Päätöksillä on merkitystä sen kannalta, saavatko potilaat palvelut myös jatkossa ja saavutetaanko sillä hallituksen tavoittelemat säästöt, joita pitäisi kertyä peräti kolme miljardia euroa.
18 sote-aluetta
Sote-alueiden määrä ja laatu tuntui elävän loppuun saakka. Loppujen lopuksi alueiden määrä vakiintui 18 maakuntaan. Sote-palvelut järjestetään jatkossa maakunnan tasolla, eivätkä kunnat vastaa enää lainkaan yksin siitä, miten sote-palvelut tuotetaan niiden alueella.
Kaikki maakunnat tekevät yhteistyötä viiden yhteistoiminta-alueen puitteissa, jotka rakentuvat yliopistosairaaloiden pohjalle. Organisaatio on jo olemassa nykyisen erityisvastuualueen eli ervan muodossa. Maakuntaliittojen täytyy vain tehdä asiasta uusi sopimus.
Aluesairaaloita aiotaan säilyttää noin 12. Niihin jäävät synnytykset ja ympärivuorokautinen päivystys ja noin kymmenen eri erikoisalaa. Kevyempiä aluesairaaloita jää vähintään kuusi: ne voivat erikoistua johonkin asiaan ja painottaa esimerkiksi jälkihoitoa ja ennaltaehkäisyä. Ympärivuorokautista päivystystä ei niissä olisi.
Pelastuspalvelu keskitettäisiin viidelle pelastusalueelle, kun nyt niitä on 22. Kiinteistöjen hoitoon perustetaan peräti yksi valtakunnallinen alue.
Kunnallisista ulkoistuksista pyritään eroon
Niiden kuntien, jotka ovat ulkoistaneet sote-palvelunsa yksityiselle yritykselle, sopimukset arvioidaan uudelleen siinä vaiheessa, kun ne tulevat katkolle. Valtion tahto on, että epätarkoituksenmukaisista sopimuksista pyrittäisiin eroon.
Sote-palveluiden järjestäjiksi perustetaan maakunnallisia julkisia yhtiöitä. Se ei kuitenkaan tarkoita yksityistämistä eikä ulkoistamista: se on vain tapa organisoida toiminta läpinäkyvästi. Julkista yhtiötä tarvitaan nimenomaan sellaisissa toimissa, jotka avataan valinnanvapaudelle.
Soten rahoitus jaetaan valtion kassasta. Maakuntien itsehallinto toteutuu niin, että maakunnat saavat rahansa könttänä, jonka käytöstä ne saavat päättää varsin vapaasti. Toisaalta valtio varaa itselleen huomattavasti nykyistä suuremman valvontaoikeuden toiminnan sujumisesta ja tehokkuudesta.
Ruotsin tyyppistä maakunnallista verotusta ei aiota valmistella tällä vaalikaudella, mutta sen tarvetta ja ominaisuuksia voidaan selvittää ja asiaa voidaan tarkastella uudelleen jatkossa lähivuosina kertyvien kokemusten pohjalta.
Rahoitus kerätään osana muuta tuloverotusta niin, että sote-kuluille varataan oma osansa kansalaisten tuloverotaulukoista, mutta siten, ettei verotuksen taso muutu nykyisestä. Maakunnallinen sote-uudistus käynnistyy 1.1.2019.
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan hallitus pyrkii sotella nyt tosissaan myös kolmen miljardin säästöihin, ei pelkkään organisaation muutokseen. Yksityiset ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut ovat yksi keino lisätä toiminnan tehokkuutta, mutta ne eivät ole pyrkimys sinänsä.
Hallitus pyrkii lisäämään yksityisten palveluiden tarjontaa etenkin siellä, missä ei tarjontaa vielä ole. Myös suuret yritykset, jotka myyvät palveluksiaan yksittäisille kunnille, voivat tarjota palveluksiaan myös maakuntien perustamille yhtiöille, mutta yritysten täytyy rekisteröityä ja täyttää yhtenäiset valtakunnalliset ehdot ja mahdollisesti ehkä vielä maakunnan omat pääsyvaatimukset sen lisäksi.
Hallitus haluaa suosia pieniä ja keskisuuria yrityksiä suurten kansainvälisten yritysten sijasta sekä suosia uusia toimintatapoja myös esimerkiksi kolmannen sektorin kautta.
Hallitus aikoo Pöystin mukaan vahtia entistä tarkemmin maakuntien sote-toiminnan tehokkuutta. Yksi keino on verrata maakunnallisen toiminnan tehoa yksityisiin vertailukohtiin. Valtio voisi ääritapauksessa jopa liittää tehottoman sote-maakunnan toiseen. Tämä olisi suuri muutos nykytilaan verrattuna, kun pieniäkään sairaanhoitopiirejä ei ole tahdottu yhdistää valtion patisteluista huolimatta.

Sote-uudistus eteni reippaan askelen – mutta millaisesta uudistuksesta on kyse?

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila (ps.) kannattaa selvitysmies Lauri Tarastin ajatusta siitä, että oma raha eli verotusoikeus antaa maakunnille aitoa itsehallintoa. Tarasti mietti näin esitellessään <a href="https://stage.sudev.fi/selvitysmies-tyottomyyden-hoito-maakunnille/">ehdotustaan</a> maakuntahallinnon uudistamiseksi, vaikkei mallissa maakuntien rahoituksesta puhuttukaan.

&#8211; Kannatan maakuntien omaa vastuuta ja järjestämisvaltaa, jos alueet saavat oikeat välineet. Rahoitusmallin täytyy olla sellainen, että se antaa riittävästi valtaa: se on oikeaa itsehallintoa, Mattila sanoo.
<h4>Työllisyydestä hyvä sopia keskenään</h4>
Mattila suhtautuu myös myönteisesti Tarastin esitykseen, että työllisyyden hoito annettaisiin maakuntien järjestämisvastuulle. Tarastin mallissa kunnat voivat päättää keskenään, hoitavatko ne työllisyysasiat yhdessä vai hoitaako ne seudun vahvin kunta &#8211; vai annetaanko ne yksityisen yrityksen tai yhteisön hoidettavaksi.
&#8211; Hyvä, että kunnat voivat sopia nämä asiat keskenään. Kunta voi tekemänsä tehtävät voimavarojensa mukaan siten miten kukin kunta pystyy. Jos myös elinvoiman kehittäminen jää maakunnille, pitää olla voimavaroja ja kykyä päättää, Mattila korostaa.
<h4>Valtakunnallinen virasto mietityttää</h4>
Mattila miettisi kuitenkin vielä Tarastin esitystä, jonka mukaan jäljellä olevat valtion tehtävät jaettaisiin aluehallintovirastoille niin, että alueet toimisivat myös valtakunnallisesti ja yksi alue ohjaisi koko maan tehtävänjakoa.
Esityksen mukaan tehtävät jaettaisiin aluehallintovirastoille, jotka hoitaisivat sekä alueellisia että valtakunnallisia tehtäviä. Kukin alue voisi erikoistua johonkin asiaan, jota muun alueen ei tarvitsisi hoitaa. Yksi alue nimitettäisiin pääaluehallintoviranomaiseksi. Se ohjaisi valtakunnallisesti muita alueita.
Tarasti perusteli asiaa sillä, etteivät voimavarat ja taidot riitä kaikkien tehtävien hoitamiseen joka paikassa.
&#8211; Miettisin tätä kuitenkin, kun avit ovat olleet alueellisia organisaatioita. Makustellaan vielä tätä varovasti, Mattila toteaa.
<h4>Väkeä voi vähentääkin</h4>
Mattila suhtautuu myönteisesti alue- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) ajatukseen, että maakuntauudistus voisi vähentää myös hallinnon henkilöstöä.
&#8211; Jos päällekkäisyyksiä voi vähentää, sitä täytyy hyödyntää eläköitymisten ja vastaavien kautta. Hallintoa ei voi enää lisätäkään. Tarastilla oli hyvä kolmen y:n malli: yhdenmukaisuus, ymmärrettävyys ja yksinkertaisuus, Mattila arvioi.

Mattila: Verotusoikeus tukee aitoa itsehallintoa

Selvitysmies Lauri Tarasti esittää tehtävien laajaa siirtämistä kunnilta ja valtiolta maakunnille. Noin 12 500 työntekijää siirtyisi maakuntien palvelukseen, jos esitys menee sellaisenaan läpi. Yksi tehtävistä olisi työvoima- ja elinkeinopalveluiden siirtäminen valtiolta maakuntien vastuulle. Maakunnat saisivat päättää itse, miten tehtävät hoidetaan maakunnan sisällä.

Tämäkin suuri muutos häviää kuitenkin sote-uudistukselle, jossa peräti 200 000 työntekijää siirtyy kunnilta maakunnille. Molempia uudistuksia sorvataan kiireisen kevään aikana ja valmista pitäisi tulla vappuun mennessä.
Tarasti luovutti selvityksensä valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittamisesta kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.) tiistaina.
Kiireiset kuusi viikkoa
Tarastilla oli käytössään kuusi viikkoa aikaa selvittää maakuntaliittojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävien siirto sekä pelastustoiminnan ja ympäristöterveydenhuollon järjestäminen tulevassa aluehallintouudistuksessa. Selvitys ei koskenut sote-alaa eikä rahoitusjärjestelyitä eikä valtion suuria virastoja.
Tarasti piti lähtökohtanaan selkeää ja rakenteeltaan yhdenmukaista ja asiakaslähtöistä aluehallintoa. Tehtävistä päätetään kolmella tasolla: poliittista harkintaa sisältävät asiat maakuntavaltuustossa tai hallituksessa, loput maakuntavirastossa. Lain soveltamista koskevat asiat päätettäisiin maakuntavirastossa viranhaltijapäätöksin.
Tämä johtuu siirtyvien päätösten valtavasta lukumäärästä. Hallinnon selkeyden, yhdenmukaisuuden ja asiakaslähtöisyyden vuoksi muita päätöksentekijöitä ei maakunnissa ole, Tarasti linjaa.
<h4>Maakunta vastuuseen yritys- ja työvoimapalveluista                    </h4>
Ehkä suurimman työn maakunnat saavat nykyisiltä TE-toimistoilta, jotka hoitavat alueiden työvoima- ja elinkeinoasioita – eli mm. paimentavat maamme runsaita työttömiä. Palveluiden järjestämisvastuu siirrettäisiin maakunnille. Ne voivat päättää itse, mikä taho ottaisi tehtävät hoitaakseen: suuret kunnat, kaupunkiseudut vai jopa yksityiset tahot – tai järjestääkö maakunta palvelut itse.
Kun aiemmin kunnat halusivat huolehtia vaikeimmin työllistyvistä, jotta niiden ei tarvitsisi maksaa työttömistä sakkoa valtiolle, niin nyt ne voisivat huolehtia kaikista työttömistä.
Myös erilaisten EU-rahastojen kansallista hallintoa siirretään maakuntien päätösvaltaan. Myös rakennusvalvonnan järjestämisvastuu siirtyy maakuntiin, mutta kunnat voivat ilmoittaa hoitavansa rakennusvalvonnan itse.
Maatalous- ja maaseutuhallinnon tehtävät siirretään kunnista ja ELY-keskuksista maakunnille, kuten kuntien ja aluehallintovirastojen ympäristöterveydenhuollon tehtävätkin.
<h4>12 pelastuslaitosta</h4>
Pelastustoimen tehtävät siirretään maakunnille ja pelastuslaitosten määrä pienenee nykyisistä 22:sta 12:een. Pelastusasemien määrä pysyy kunnissa kuitenkin nykyisellään.
Helsingin seudulla toteutetaan metropolihallintoa sen verran, että pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava toteutetaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kesken.
&#8211; Laki on ollut olemassa jo seitsemän vuotta, mutta sitä ei ole pantu voimaan, Tarasti totesi.
<h4>Avit erikoistuvat eri tehtäviin eri alueilla</h4>
Suuri määrä tehtäviä jää yhä virastoille. Niiden luonne on kuitenkin erilainen eri puolilla maata sen mukaan, minkälaisia päätöksiä missäkin tarvitaan.
Maakuntavaltuustoilla ja –hallituksilla on samat tehtävät kaikissa maakunnissa, mutta maakuntavirastojen tehtävät poikkeavat toisistaan, koska samoja resursseja ja osaamista ei edes riitä 18 maakunnalle, Tarasti kaavailee.
Tehtäviä kootaan yhteen, viiteen, kahteentoista ja kahdeksaantoista maakuntaan pyrkien seuraamaan sote-palveluiden aluerajoja.
Uusia virastoja ei perusteta, vaan ely-keskusten valtiolle jäävät tehtävät siirretään aluehallintovirastoille, joista yksi nimitettäisiin pääaluehallintovirastoksi. Aluehallintovirastojen toimivalta muutettaisiin valtakunnalliseksi ja pääaluehallintovirasto määräisi työnjaosta ja resurssien käytöstä.
<h4>Ministeri yhdistäisi lisääkin</h4>
Vehviläinen kiitti Tarastia hyvästä pohjasta päätöksenteolle, mutta hän esitti hallituksen harkittavaksi muitakin asioita kuin niitä, mitä ministeriöt esittivät Tarastin harkinnan pohjaksi joulukuussa. Vehviläinen mainitsi esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön alat.
Aiemmin Vehviläinen on kaavaillut esimerkiksi keskiasteen koulutuksen, kuten lukioiden siirtämistä maakuntien harteille.
Vehviläinen toivoi myös mietittäväksi, voisivatko kunnat miettiä itse tehtävien siirtämistä maakuntien vastuulle, jos niin parhaaksi näkevät.
Tarasti piti tätä mahdollisena, mutta se liittyy myös rahoitukseen: ei voida ajatella niin, että kunnat ottaisivat joitakin tehtäviä hoitaakseen valtion laskuun.
<h4>Oma veroraha olisi hyväksi</h4>
Vehviläinen piti toivottavana myös maakuntaveron ottamista käyttöön, kuten on esitetty, vaikka siitä ei ole vielä päätetty. Olisi hyvä, että maakunnilla olisi tällaista omaa rahaa käytössään niin, että ne saisivat päättää sen käytöstä itse.
Tarastilta kysyttiin, mitä olisi maakunnallinen itsehallinto. Se liittyisi hänen mukaansa juuri rahoitukseen: jos omaa rahaa on könttänä, itsehallinto perustuu omaan päätösvaltaan, mutta jos kaikki on säädetty ylhäältä, on se vain valtion budjettivallan toteuttamista.
<h4>Suuret kunnat saavat äänensä kuuluviin</h4>
Hän korosti myös, että suuret kaupungit saava hänen mallissaan varmasti itselleen kuuluvaa suurta toimivaltaa, jota viisi suurinta kaupunkia on jo yhteisellä julistuksella toivonut.
Esimerkiksi Uudellamaalla asuu Helsingissä ja Vantaalla yli puolet väestöstä, joten varmasti heidän äänensä tulee kuuluviin, Tarasti uskoi.
Tarasti huomautti myös, ettei maakunnallinen järjestely ole minkään lakien vastaista, mistä on myös puhuttu. Onhan kuntienkin toimintaa säädelty laeissa hyvin tarkasti kuntien itsehallinnosta huolimatta.
<h4>Päätökset vapuksi</h4>
Vehviläinen kertoi, että kun suuret hallintouudistukset halutaan voimaan vuonna 2019, täytyy päälait saada valmiiksi jo vappuun mennessä. Ne ovat sote-uudistuksen järjestämislaki, maakuntalaki ja voimaanpanemislaki.
Vehviläinen piti itsehallinnon kannalta tärkeänä, että maakuntiin saadaan demokraattisesti valitut päättäjät. Alueilla on myös oikeus päättää taloudestaan tiettyyn rajaan asti, missä könttärahoilla on tärkeä osuus. Talouteen voidaan hankkia ehkä maksutuloja ja mahdollisesti verotusoikeus.
Kunnille jää vielä tehtävää koulutuksen ja kaavoituksen ja kehittämisen parissa. Tulevaisuuden kuntaa setvitään yhä, ehkä kunnat haluavat erikoistuakin, Vehviläinen arvioi.
<h4>Vehviläinen: Virkojen määrä voi vähentyä</h4>
Vehviläinen korosti, että kun 12 500 ihmistä siirtyy uusiin tehtäviin, täytyy heidän päästä itse mukaan osallistumaan muutoksiin.
Mutta kun Suomen Uutiset kysyi häneltä, voitaisiinko tämän uudistuksen yhteydessä virkakunnan määrää myös pienentää, hän piti sitä mahdollisena.
&#8211; Tässä on hyvä tavoite, että kootaan yhteen hallintoa. Ajattelen sillä tavalla, että varmasti eräiltä osin se tarkoittaisi sitä, että virkakunnan määräkin vähenisi. Se ei näy välttämättä välittömästi, mutta se antaa mahdollisuuden yhdistää tiettyjä tehtäviä, etenkin tukipalveluja. Kun niitä vedettäisiin myös maakunnissa yhteen niin sitä kautta kyllä, Vehviläinen tulkitsi.

Maakuntahallinto

Perussuomalaiset tylytti Saarikkoa: ”Mistään ylimääräisistä menoista ei teidän velkabileissä tingitty”

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on Suomen Perustan uusi puheenjohtaja – ”En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat”

Hallitus riitelee maakuntaverosta, Marin ojensi keskustaa – Purra: ”Kokonaisveroaste on jo tapissa”

PS kritisoi hallituksen sote-esitystä sen puutteista: ”Hallitus ajaa uudistusta läpi pussi päässä”

Reijonen: On aika selvittää, mitä tulevien sote-maakuntien hallinto maksaa

Ranne: Hallitusohjelma on täysin epärealistinen – luvataan kaikkea ihanaa kaikille, mutta taloudellinen pohja pettää

Halla-aho: keväällä odottaa hallituskriisi, jos soten valinnanvapauslaki ei mene läpi

Pirkko Mattila hyppää liikkuvaan junaan luottavaisin mielin – ”Hihat kääritään ja töihin”

Sote-uudistus eteni reippaan askelen – mutta millaisesta uudistuksesta on kyse?

Mattila: Verotusoikeus tukee aitoa itsehallintoa

Selvitysmies: Työttömyyden hoito maakunnille

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025