Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Maakuntauudistus

Perussuomalaisten hallintojohtaja, kauppatieteiden tohtori Kai Järvikare analysoi aluevaalien tulosta Ylen ennusteen julkistamisen jälkeen. Aluevaalien äänestysprosentti oli aika lailla se, mitä puoluetoimistossa ennakoitiinkin, mutta perussuomalaisten kannatusprosentti jäi odotettua alhaisemmaksi.

&#8211; 13 prosenttia oli arviomme perussuomalaisten kannatusprosentista. Sillä perusteella näyttäisi siltä, että perussuomalaisten kannattajat olivat hieman vähemmän liikkeellä kuin mitä ennakoitiin, Kai Järvikare sanoo.
Ilman uutta rahaa on pakko leikata jostain
Järvikare on pessimistinen sen suhteen, millaisia käytännön parannuksia maakuntauudistus on oikeasti tuomassa sote-palveluihin. Kun rahaa ei ole tulossa yhtään lisää mutta hallintoon on tulossa yksi ylimääräinen kerros, on Järvikareen mielestä vaikea nähdä, miten sote-palvelut uudistuksen myötä paranisivat.
&#8211; Ilman uutta rahaa on pakko leikata jostain. Tämä malli ajautuu ennemmin tai myöhemmin umpikujaan rahoituksen osalta. Kysymys on vain siitä, missä vaiheessa niin tapahtuu ja mitä sitten tehdään.
Asiat laitettava tärkeysjärjestykseen
Soten perusongelma on siinä, että rahat eivät riitä, jolloin on joko hankittava lisää rahaa jostain tai ryhdyttävä saneeraamaan. Yhteiskunnan toiminnot on pakko laittaa tärkeysjärjestykseen, ja mitä kauemmin sitä lykätään, sen kivuliaammaksi se käy.
Järvikare ei usko, että maakunnat edes verojen avulla pystyisivät rahoittamaan itseään.
&#8211; Tulosluvut kertovat, että äänestämässä ovat käyneet ne, jotka normaalistikin äänestävät. Ennusteista on selkeästi nähtävissä, että ne alueet, joissa perussuomalaiset ovat eniten jäljessä tavoitteistaan ovat niitä, joissa ei ole saanut kampanjoida ulkona. Kun toreilla ei ole saanut kampanjoida, eivät ihmiset ole lähteneet liikkeelle.
&nbsp;

Maakuntamalli ajautuu rahoituksen osalta umpikujaan

Perussuomalaisen ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen uusi puheenjohtaja on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén. Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaana vuoden 2019 vaaleissa ollut Virén on hyvin huolissaan Suomen talouden kasvunäkymistä.

Muun muassa finanssipolitiikan tutkimukseen, mallintamiseen ja ennustamiseen erikoistuneen Matti Virénin näkymät Suomen tulevaisuudesta ovat harmaita. Suomen talouden kasvunäkymät ovat hyvin heikot verrattuna esimerkiksi vuosiin ennen suurta lamaa tai vuoden 2008 finanssikriisiä.
&#8211; En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat. Pian ollaan siinä tilanteessa, että talouden kasvu on yhden prosentin luokkaa. Se tarkoittaa, että nuppia kohden kasvu on melkein nollassa. Tulevina vuosina reaalinen elintasomme ei parane, ja kun kohta 15 viimeistä vuotta on Suomessa eletty velaksi, joudutaan niitä velkoja jossain vaiheessa maksamaan takaisinkin, Virén ennustaa.
Tulevaisuudessa jaettavaa ei enää ole
Kun Suomen elintaso viime vuosisadalla kasvoi aivan valtavasti, pelkää Virén, että suomalaisille tulee olemaan hyvin vaikeaa tottua sellaiseen tilanteeseen, missä on hirveän vähän jaettavaa. Virénistä tuntuu vähän pahalta esimerkiksi kuunnella aluevaaliehdokkaiden vaalilupauksia, joista tuntuu puuttuvan realismi täysin.
&#8211; Ongelmiin tarjotut ratkaisut ovat myös omituisia. Ehkä enemmistö myöntää, että meillä tulee jatkossa jotain ongelmia olemaan. Ehkä. Ratkaisuksi näihin ongelmiin esitetään lisää koulutusta, lisää tutkimusta, lisää tuottavuutta, lisää maahanmuuttoa ja niin edelleen. Kaikki politiikkasuositukset pitävät sisällään yhden sanan, eikä niitä sanoja ole paljon. Kukaan ei koskaan erittele, mitä nämä sanat tai iskulauseet tarkkaan ottaen tarkoittavat, Virén ihmettelee.
Politiikkasuositukset ovat pelkkiä sanoja
Yhteiskunnassa vallitsee tietty konsensus sen suhteen, että koulutustasoa on parannettava, mutta ajatusta hieman latistaa se, että koulutustason parantaminen tuntuu tarkoittavan pelkästään koulutusvuosien lisäämistä. On samantekevää, opetetaanko kouluissa matematiikkaa, biologiaa vai sukupuolentutkimusta, kunhan koulutusta lisätään. Samoin myös tutkimukseen annetaan lisää rahaa, eikä ole väliä sillä, mitä tutkitaan, kunhan rahat jotenkin käytetään. Hieman sama on myös kehitysavun kanssa; pääasia, että rahat menevät johonkin hyvältä kuulostavaan tarkoitukseen.
&#8211; Tai sitten sanotaan, että meidän pitää tuoda lisää ihmisiä Suomeen. Keskustelu loppuu viimeistään siihen, että sanotaan heidän olevan osaajia. Koskaan ei keskustella siitä, mistä heitä saadaan, millä edellytyksillä, mihin he menevät ja millä palkoilla. Politiikkasuositukset ovat pelkkiä sanoja, jotka toistuvat eri järjestyksessä, vähän kuin vaalipaneelissa, Virén puuskahtaa.
&#8211; Onko tosiaan niin, että nämä asiat ovat yksiselitteisen positiivisia aina, vai liittyykö niihin jotain haittavaikutuksia? Eikö esimerkiksi ilmastonmuutoksen niin sanottu torjuminen tosiaan maksa mitään? Minusta on äärimmäisen epä-älyllistä väittää, että mitkään politiikkahankkeet eivät koskaan maksa mitään eikä niille ole mitään vaihtoehtoa, koska kaikissa hankkeissa on väistämättä sekä hyvät että huonot puolensa.
Ongelmat ratkaistaan siirtämällä ne tulevaisuuteen
Virén suhtautuu kriittisesti myös tuleviin sote-hyvinvointialueisiin. Hän myöntää, että mitään yksiselitteisesti parasta järjestelmää Suomelle ei olekaan ja julkisen terveydenhuollon järjestäminen on äärettömän hankalaa. Kun järjestelmä on kuitenkin Suomessa rakennettu pitkälti julkisen sektorin varaan, on aika vähän kyetty sanomaan, mitä sote-malli tulee maksamaan. Virén ei ole nähnyt yhtään siedettävää laskelmaa siitä, mitä sotealuemalli maksaa ja miten sen kustannukset hoidetaan. Sen sijaan utopistisia ”kolme miljardia ATK-säästöjä” -väitteitä vilahtelee julkisuudessa.
&#8211; Minua kauhistuttaa, miten pienellä tiedolla nytkin tässä operoidaan, ja ongelmat ratkaistaan siirtämällä ne tulevaisuuteen. Itse en kyllä rehellisesti sanoen ymmärrä, että kun Suomi on kuitenkin olemattoman pieni maa, niin miksi täällä pitää olla kolme eri julkisen sektorin kerrosta. Se tuo joka tapauksessa hirveästi lisää kustannuksia yhteiskunnalle kasvaneen byrokratian myötä, Virén pohtii.
Perusongelmamme eivät ole organisaatio-ongelmia
Virénin mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus olisi kannattanut sittenkin toteuttaa niin, että valtio ja kunnat olisivat riittäneet julkisen sektorin kerroksiksi. Siinä tapauksessa valtio olisi hoitanut terveydenhoidon ja kunnat muut sote-asiat. Virén pitää ongelman perussyynä Suomen poliittista järjestelmää, jossa on melkein kymmenen keskenään lehmänkauppoja tekevää puoluetta, jolloin tällaiseen ilmeisen epäsuosittuun ratkaisuun on mahdollista päätyä.
&#8211; Perusongelmamme eivät ole organisaatio-ongelmia, vaan ne liittyvät liian epätasaiseen talouskehitykseen maan sisällä. Meillä on liian vähän rahaa ylipäätään, elintaso ei nouse, väki vanhenee ja sairaudenhuoltokulut kasvavat kaiken aikaa. Mikään maakuntahallinto ei ratkaise näitä ongelmia. Ne, jotka väittävät, että maakuntauudistus ratkaisee meidän sote-ongelmamme, eivät puhu totta, Virén väittää.
Taloustieteilijän on vaikea olla puuttumatta 
Matti Virén on taloustieteilijä, joka ei ole pysytellyt vain akateemisen tutkimuksen piirissä. Hän myöntää, että on hirveän vaikeaa olla työntämättä näppejä myös poliittisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Vaikka Virén on suomalaisittain harvinaiseen tapaan tehnyt yhteistyötä myös perussuomalaisten kanssa ja on nyt siis myös Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja, hän ei omasta mielestään ole mitenkään poliittinen henkilö eikä myöskään minkään puolueen jäsen.
&#8211; Ajan saatossa olen vain ollut entistä enemmän tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on ollut sidoksia perussuomalaisiin. Timo Soini oli aikoinaan hyvin paljon kontaktissa kanssani Euroopan velkakriisiin liittyen, mutta ministeripestin jälkeen Timo ei enää ole tarvinnut neuvoja. Sen jälkeen olen ollut tekemisissä aika monen muun perussuomalaisen kanssa, ehkä eniten Suomen Perustan pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Simo Grönroosin kanssa. Siksi tutuksi ovat tulleet monet Suomen Perustan hankkeet, Virén kertoo.
Keskustelukulttuuri sairaalla tavalla lokeroitunut
Virén pitää suomalaisessa keskusteluilmapiirissä hankalana sitä, että puoluesidonnaisuudet latistavat keskustelua. Hän on huomannut esimerkiksi somessa, että monetkaan eivät oikeastaan keskustele keskenään, vaan heille riittää se, että tiedetään ihmisten taustaryhmät ja puoluesidonnaisuudet.
&#8211; Olen huomannut senkin, että keskustelu on Suomessa sairaalla tavalla lokeroitunut. Vihreät keskustelevat vain keskenään, demarit keskenään, ja siitä pidetään mustasukkaisesti kiinni eikä mennä rajojen ulkopuolelle. Suomalainen yhteiskunnallinen keskustelu ylipäätään on joskus vähän väsyttävää, kun omia mielipiteitä ei edes aidosti esitetä, vaan ennemminkin vedotaan auktoriteetteihin ja instituutioihin ikään kuin ne olisivat erehtymättömiä. Jos et ole niiden piirissä, sinua ei ole olemassa.
Media valinnut puolensa peruuttamattomasti
Ajatuspaja Suomen Perusta on suurten organisaatioiden ulkopuolella ja poikkeaa poliittisesta valtavirrasta. Siksi Virén pitääkin valitettavana, että ajatuspajan tutkimuksia on esimerkiksi median taholta otettu hyvin huonosti vastaan. Suomen Perusta on kuitenkin melkein ainoa taho Suomessa, joka on tehnyt maahanmuuton kustannuksiin tai ongelmiin liittyviä tutkimuksia, joista valtamedia ei ole maininnut halaistua sanaakaan.
&#8211; Näitä asioita Suomen Perustassa tutkinut Samuli Salminen on tehnyt kuitenkin helkkarin hyvää työtä. Siksi tuntuu mielestäni epäreilulta, että kaikesta siitä ponnistelusta ei näytä olevan mitään hyötyä, kun media ei halua edes tietää, että sellaista on tapahtunut, Virén pahoittelee.
&#8211; En tiedä, mikä tähän voisi olla ratkaisu. On hyvin vaikea muuttaa median asenteita, koska media tuntuu peruuttamattomasti valinneen puolensa. Ja sille puolelle mahtuu vain yksi totuus. Mikään ei muutu, ennen kuin sinne mahtuvat myös toisinajattelijat, olkoot he vaikka väärinajattelijoita.
&nbsp;

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on Suomen Perustan uusi puheenjohtaja – ”En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo osanneensa odottaa, että oman kannatuksensa kanssa kipuileva keskusta järjestää hallituksen puoliväliriihen yhteydessä teatraalisen kriisin. Halla-aho kuitenkin toteaa, että keskustan uhkailu hallituksesta lähtemisellä on jo menettänyt parhaan teränsä, koska temppu on toistettu niin usein.

Jussi Halla-aho arvioi, että keskusta ei tosiasiassa ole lähdössä hallituksesta sille mieluisan maakuntauudistuksen ollessa juuri työn alla.
&#8211; Tosin keskustan kannattaisi pohtia, kuinka paljon sille on iloa maakuntahimmelistä, jos se menettää vaaleissa otteensa maaseudusta, Halla-aho sanoi maanantaina tuumaustunnilla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja toteaa, että keskustassa eletään kuitenkin jo lopun ajan tunnelmissa.
&#8211; Jokainen irti lähtevä hillotolppa pyritään ulosmittaamaan, kun vielä ehditään. Eduskunnasta pudonneen Kimmo Tiilikaisen nimittäminen Geologisen tutkimuskeskuksen johtoon kymppitonnin kuukausipalkalla on tästä pieni, mutta kuvaava esimerkki. Suomi onkin läpeensä korruptoitunut hyväveliverkostojen maa, eikä tätä enää edes hävetä. Tällaisen suhmuroinnin lopettaminen on riittävä syy äänestää kepu katsomoon valtuustoista ja eduskunnasta.
Tavoitteen nostaminen ei vielä ratkaise mitään
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtamalla hallituksella on puoliväliriihessä parhaillaan ratkaistavana kaksi suurta, toisiinsa linkittyvää kysymystä: julkinen talous ja työllisyys.
&#8211; Miten kävi? Julkisia menoja kasvatetaan sekä ensi vuonna että tietysti vaalivuonna 2023. Menojen karsiminen jätetään tuleville hallituksille. Mistään sellaisista työllisyystoimista ei pystytty päättämään, joilla olisi myönteinen vaikutus julkiseen talouteen. Toimenpiteenä esitetään muun muassa sitä, että työvoimapalvelut siirretään kunnille, vaikka tähänastiset kokeilut selkeästi osoittavat, että sillä ei ole vaikutusta työllisyyteen, Halla-aho ihmettelee.
&#8211; Hallitukselle on muodostunut sellainen tapa, että kun mitään todellisia ratkaisuja ei pystytä hallituksen sisäisten näkemyserojen vuoksi tekemään, nostetaan tavoitteita. Tavoitteen asettelu on tärkeää, mutta tavoite ei ole toimenpide eikä ratkaisu. Etenkään, kun tavoitteen saavuttaminen on lykätty ei edes seuraavan vaan sitä seuraavan hallituksen toteutettavaksi. Ehkä demarit tivaavat vuonna 2030 oppositiosta silloiselta hallitukselta, miksi työllisyystavoitetta ei ole toteutettu, vaikka Marinin hallitus päätti siitä jo 2021.
Leikkaukset tehtävä vähemmän tärkeisiin kohteisiin
Perussuomalaiset ei pelkästään esitä kritiikkiä punavihreälle hallitukselle, vaan myös rakentavia vaihtoehtoja. Halla-aho korostaa, että kaikkien ongelmien ratkaisu lähtee aina niiden tunnistamisesta.
Halla-aho muistuttaa aluksi holtittoman tuhlaamisen vaaroista.
&#8211; Ensinnäkin: julkista taloutta ei saada koskaan tasapainoon, jos menoja ei saada kuriin. Korona ei selitä julkisen talouden epätasapainoa. Suomi eli velaksi jo ennen koronaa. Vuonna 2019 julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta oli Suomessa toiseksi suurin kaikista EU-maista. Vain Ranska on meidän edellämme. Koko EU:ssa on kolme maata, joissa julkisten menojen osuus bkt:sta on yli puolet: Ranska, Suomi ja Belgia.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 26.04 - Halla-aho ja Grönroos" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/QRwP1j37pG0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisen linjan mukaan koko julkiselle sektorille on asetettava prosentuaalinen leikkaustavoite.
&#8211; Julkiset menot on pystyttävä panemaan tärkeysjärjestykseen, ja vähemmän tärkeistä kohteista on leikattava. Tarvitaan sekä juustohöylää että tiettyjen menokohteiden alasajoa. Sosiaaliturvamenojen kasvu voidaan pysäyttää lopettamalla sosiaaliturvaperäinen maahanmuutto kokonaan, kuten perussuomalaiset ovat vaatineet.
&#8211; Kotouttamisen ympärille rakentunut, valtion ja kuntien rahoituksella pyörivä järjestökenttä on aivan tarpeeton. Kehitysapu pitää ajaa alas, kunnes talous on ylijäämäinen. Lyhyesti sanottuna: valtion ja kuntien pitää huolehtia suomalaisten perusasioista eikä leikkiä globaalia sosiaalitoimistoa, Halla-aho painottaa.
Kun menot vähenevät, vähenee myös tarve verottaa
Samalla perussuomalaiset katsoo, että on kaikin tavoin edistettävä sitä, että ihmisillä on töitä ja varsinkin, että he tulevat toimeen omalla palkallaan. Halla-aho painottaa, että nimellinen työllisyysaste ei ole yhtä tärkeä kuin se, että meillä on riittävästi oikeaa, tuottavaa työtä.
&#8211; Vain tuottavalla työllä voidaan rahoittaa myös yhteiskunnan julkiset toiminnot. Työntekemisestä on tehtävä kannattavampaa leikkaamalla palkan sivukuluja ja alentamalla sekä keskituloisten palkkaverotusta että asumisen ja liikkumisen hintaa. Kun yritysten kilpailukyky paranee, ihmisillä on töitä, ja kun heillä on töitä, he eivät tarvitse tulonsiirtoja.
&#8211; Kun menot vähenevät, vähenee myös tarve verottaa. Tällaiseen positiiviseen kierteeseen pitää pyrkiä. Verotuksella voidaan tasata hyvinvointia, mutta sillä ei voi luoda hyvinvointia, Halla-aho sanoo.
Oman väestön koulutukseen ja työkykyyn satsattava
Perussuomalaisten puheenjohtaja linjaa, että valtion ja kuntien pitää näyttää esimerkkiä suomalaisen työn ja yrittämisen suosimisessa.
&#8211; Kuten perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa todetaan, perunoita ei pidä ostaa Puolasta eikä katukiviä Kiinasta. Työntekijöitä ei pidä tuoda ulkomailta, Halla-aho sanoo.
Hän jatkaa, että työllisyyskeskustelu nykyään juuttuu helposti työttömyysturvan tai paikallisen sopimisen kaltaisiin kysymyksiin.
&#8211; Niillä on valtava symbolinen ja poliittinen merkitys, mutta loppujen lopuksi ne ovat lillukanvarsia. Esimerkit maailmalta osoittavat, että kansakunta voi menestyä sekä tiukasti säädellyillä että hyvin liberaaleilla työmarkkinajärjestelmillä. Tai olla menestymättä. Menestyminen ei ole kiinni tällaisista yksityiskohdista.
Halla-ahon mukaan avainasemassa on se, ovatko yritykset kilpailukykyisiä ja onko ihmisillä töitä ja ostovoimaa.
&#8211; Kilpailukyvyn vahingoittaminen korkealla veroasteella tai punavihreällä hörhöilyllä ja työmarkkinoiden sotkeminen ulkomaisella halpatyövoimalla nakertavat menestymisen eväitä. Oman väestön koulutukseen ja osaamiseen sekä työkykyyn satsaaminen on paras tulevaisuusinvestointi.

Halla-aho: Hallituksesta lähtemisellä uhkaileva keskusta on jo lopun ajan tunnelmissa – ”Jokainen irti lähtevä hillotolppa pyritään ulosmittaamaan, kun vielä ehditään”

Hallitus yrittää samanaikaisesti hoitaa koronakriisiä ja viedä läpi sote- ja maakuntauudistusta. Kumpikaan ei ole onnistunut erityisen hyvin. Kansanedustaja Arja Juvosen mielestä hallituksen tulisi suunnata energiansa koronakriisin hoitoon, sillä suurten muutosten tekeminen sote-järjestelmään keskellä kriisiä on väärä ratkaisu. 

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvosen mielestä hallituksella tuntuu olevan ongelmia priorisoida toimintaansa. Koronakriisi on edelleen välitön uhka suomalaisten hengelle ja terveydelle.
Juvosen mukaan kaikki tarvittava energia pitäisi nyt käyttää kriisin hoitoon, jotta saataisiin lainsäädäntö ajan tasalle, viranomaisille tarvittavat toimivaltuudet ja väestö rokotettua. Yrittäjille, joiden yritykset on käytännössä hallituksen määräyksillä suljettu, pitää saada korvaukset, jotta yritykset ja työpaikat saadaan pelastettua.
&#8211; Näihin asioihin hallituksen energiaa tarvittaisiin. Suurten muutosten tekeminen sote-järjestelmään tai sen rahoitukseen kriisin ollessa käynnissä on väärä ratkaisu, Juvonen korostaa.
Maakuntien tehtävien laajentamisen aika ei ole nyt
Eduskunnassa puhemiesneuvosto on halunnut siirtää ei-kiireelliset asiat taka-alalle, mutta hallitus ei vastaavaa priorisointia ole tehnyt.
&#8211; Puhemiesneuvostosta esitettiin, että kaikki sellaiset asiat, joiden käsittely ei juuri nyt ole välttämätöntä, siirrettäisiin myöhemmäksi. Perustuslakivaliokunta ja useat asiantuntijat ovat kerta toisensa jälkeen huomauttaneet hallitukselle lainvalmistelun puutteellisuudesta. Jopa puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) puuttui ravintolat sulkevan esityksen kohdalla siihen, kun hallitus yritti kävellä eduskunnan normaalien käsittelyaikataulujen yli.
&#8211; Tämä palaute pitäisi ottaa vastaan ja ymmärtää. Sote-uudistus pitää valmistella huolella eikä puolihuolimattomasti koronalakien sivussa. Etenkään maakuntien tehtävien laajentamisen aika ei ole nyt, Juvonen korostaa.
 Uudistuksen sisällöstä ei ole yksimielisyyttä 
Myöskään hallituksen sisällä ei tunnu olevan yksimielisyyttä maakuntauudistuksen sisällöstä.
&#8211; Maakuntauudistuksen valmistelussa hallituspuolueetkin ovat jättäneet mietintöihin eriäviä mielipiteitä. Keskusta tuntuu haluavan mahdollisimman suurta ja laaja-alaista valtaa maakunnille. Jotkut puolueista haluavat lisää veroja maakuntaveron muodossa. Itse näen asian niin, että hallitukselta tarvittaisiin yksimielinen ja huolella valmisteltu esitys, johon liittyisivät kattavat vaikutusarviot.
&#8211; Tähän voitaisiin hankkia asiantuntijalausunnot ja tehdä tarvittavat muutokset eduskunnassa. Nyt kuitenkin vallitsee epäselvyys siitä, mitä hallitus tarkalleen ottaen haluaa. Tämä tilanne vaarantaa hallituksen uskottavuuden ja aiheuttaa yhteiskunnassa epäluottamusta hallituksen päätöksentekokykyyn, Juvonen ihmettelee.
Juvonen jätti maakuntaverokomitean mietintöön eriävän mielipiteen, jossa peräänkuulutetaan uudistusten huolellista valmistelua asiantuntijatietoon pohjautuen. Perussuomalaiset eivät hyväksy palveluiden alasajoa eivätkä uusia veroja, vaan edellyttävät tasapainoista budjetointia.
&nbsp;

Juvonen: Hallitus yrittää maakuntauudistuksessa haukata liian ison palan – nyt tarvittaisiin malttia

Hallituspuolueiden edustajat ovat kertoneet, että he esittelevät uuden sote-lakipaketin hallituksen eduskuntaryhmille tiistaina. On hämmästyttävää, että hallituspuolueet eivät ole lähestyneet oppositiota, eivätkä näin aio esitellä mallia meille, perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Arja Juvonen kummastelee.

Arja Juvonen kysyy, mihin unohtui hallituksen lupaama parlamentaarinen valmistelu.
&#8211; Hallituskauden alussa puhuttiin parlamentaarisesta valmistelusta, joka kuitenkin on loistanut poissaolollaan myös tämän lopullisen sote-lakipaketin luonnostelun kanssa. Hallituksen saavuttaman sovun yksityiskohdista ei haluta kertoa oppositiolle, vaan tiedotus rajoittuu hallituspuolueiden eduskuntaryhmiin. Oppositio on täysin julkisuuteen vuotaneiden tietojen varassa. Tilanne alkaa muistuttaa parlamentarismin irvikuvaa.
Mukana kepun maakuntamalli
Hallituslähteet ovat kertoneet, että asiantuntijalausunnot &#8211; noin 800 kappaletta &#8211; käytiin läpi viime viikolla kahden illan ja yön tunteina. Tämä kuulostaa Juvosen mielestä varsinaiselta soten pikajunalta, joka voi törmätä vielä moneen asemalaituriin.
&#8211; Sote-lakipaketti on kirjoitettu viikonlopun aikana kasaan ja se esitellään tällä viikolla hallitukselle. Oppositio on tästä ulkona, vaikka soteuudistusta tehdään koko kansalle ja kaikille suomalaisille. Ulkopuolisia näkemyksiä soteen ei ole haluttu, sillä hallitus haluaa suhmuroida keskenään heille parhaimmat lakisisällöt.
&#8211; Siellä on muun muassa kepun maakuntamalli, joka on pitänyt säilyttää ratkaisun pohjana hinnalla millä hyvänsä. Ihmettelen, jos näin nopealla tahdilla tehty malli tulee läpäisemään eduskuntakäsittelyä, Juvonen pohtii.
Muutosten rahoitus esiin
Salamyhkäisyys herättää kysymyksiä siitä, kestääkö saavutettu ratkaisu kriittisen tarkastelun.
&#8211; Viime kaudella edellisen hallituksen sote-ratkaisu kaatui keskeisiltä osin siihen, että ehdotetun mallin perustuslaillisuutta ei selvitetty ajoissa. On mahdollista, että Marinin hallituksen sote-ratkaisu kaatuu täsmälleen samoista syistä. Tuntuu, ettei viime kauden virheistä ole opittu mitään.
&#8211; Jotta vältytään toistamiseen tilanteelta, jossa kokonainen eduskuntakausi ja lukematon määrä asiantuntijoiden työtunteja tuhlataan vialliseen sote-ratkaisuun, nyt on toimittava paremmin. Hallituksen on jo tässä kohtaa tuotava kaikkien eduskuntaryhmien tietoon mallinsa yksityiskohdat. On kerrottava, mitä muutettiin ja miksi, jotta julkisuudessa voidaan arvioida, kuinka lausuntopalautteeseen on vastattu. Lisäksi tarvitaan tieto muutosten rahoituksesta ja juridisesta pohjasta, Juvonen vaatii.

Juvonen vaatii: Sote-ratkaisu esiteltävä myös opposition eduskuntaryhmille

Keskustapuolueen tunnettu taustavaikuttaja Mikko Alkio lataa suorat sanat maakuntauudistuksesta. Asiasta <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1190469">kirjoittaa</a> Maaseudun tulevaisuus. 

Alkio kommentoi MT:lle: &#8221;Tekeillä oleva soteuudistus olisi karmea virhe. Maakuntien itsehallinto jää toteutumatta. Sosiaali- ja terveysministeriö käytännössä ottaa maakunnat haltuunsa. Maakunta-sanaa ei edes pitäisi käyttää tässä yhteydessä. Ei ole kyse mistään itsehallinnosta.&#8221; 
&#8221;Maakunnat, joita nyt ollaan synnyttämässä, olisivat hallinnollisesti lähempänä elykeskuksia, joita ohjattaisiin etänä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Suomi ei tarvitse tällaista valtiojohtoista viranomaissotea.&#8221; 
Alkion mukaan sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiurun (sdp.) johdolla rakennettavaa sote-uudistusta ei tule hyväksyä.
Alkio on eronnut keskustasta. Hän protestoi ex-pääministeri Juha Sipilän kesk.) kohtelua sekä keskustaeliitin kallistumista vasemmalle.

MT: Keskustan sisäpiiriläinen lyttää maakuntauudistuksen: “itsehallinto jää toteutumatta, STM ottaa maakunnat haltuunsa”

Riikka Purran mukaan se, että uudessa hallitusohjelmassa halutaan kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, ei tunnu uskottavalta, kun samalla rajojen ylitse halutaan maahan lisää huono-osaisuutta, lisää potilaita, lisää työttömiä ja lisää terapian tarpeessa olevia kotouttamistoimenpiteiden kohteita.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajaksi noussut kansanedustaja Riikka Purra moitti ankarasti edellisen hallituksen sote-sähläystä, johon haaskattiin vuosien aikana paljon rahaa, mutta juuri mitään ei saatu aikaiseksi.
Purra puhui perussuomalaisten puoluekokouksessa Tampereella.
&#8211; Viime hallituskauden tärkeimmän uudistuksen oli määrä olla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Poliittisesti se kääntyi keskusteluksi suuryrityksistä, valinnanvapaudesta, maakuntahallinnosta, leveämmistä hartioista, horisontaalisesta ja vertikaalisesta integraatiosta eli suomeksi siitä, että asiat toimisivat ja niin edelleen.
&#8211; Koko uudistusta väritti valtavan räikeä poliittinen lehmänkauppa – yhdelle puolueelle hillotolppia maakuntahallintoon, toiselle puolueelle monikansallisia suuryrityksiä kuppaamaan veronmaksajan rahaa ja kolmannelle, no ihan mitä vain.
Sipilän hallitus unohti uudistuksen tarkoituksen
Perussuomalaiset oli mukana kirjoittamassa edellisen hallituksen hallitusohjelman sote-kantoja. Purra esitti, että sen jälkeen kun perussuomalaiset oli heitetty ulos hallituksesta, hallitun sote-uudistuksen valmistelu tyssäsi.
&#8211; Potkimisemme ulos hallituksesta ja sitä seurannut hilloloikka löivät osaltamme järkevän sote-uudistuksen oven kiinni ja mahdollistivat sen, että jäljelle jääneet porukat pääsivät kiilto silmissään vaatimaan ihan mitä kehtasivat.
&#8211; Uudistuksessa oli valtavia ongelmia, joita kritisoimme pitkin matkaa. Merkittävintä oli se, että itse tarkoitus tuntui unohtuneen. Se, että ihminen saisi riittävän nopeasti riittävän hyvää hoitoa yhä haasteellisemmassa taloustilanteessa, ikääntymisen, kestävyysvajeen ja pakenevien palveluiden kurjimuksessa.
Sote kaatui ja lopulta hallituskin
Purra muistutti, että perussuomalaisille olisi käynyt maakuntauudistus, jos sen rinnalla olisi saatu kunnollinen sote.
&#8211; Mitään tarkoitusta pelkälle maakuntauudistukselle ei kuitenkaan ole, varsinkaan jos hyvä sote saataisiin muulla keinoin paremmin aikaiseksi. Meille olisi käynyt myös valinnanvapaus, kunhan se olisi tehty hallitusohjelman kirjausten mukaan ja hallitusti, Purra totesi.
&#8211; Me emme kavahda yksityisiä toimijoita, mutta kansalaisten veroeurojen syytäminen suurille firmoille, jotka eivät edes maksa verojaan Suomeen, ei todellakaan kuulu arvopohjaamme. Sote kaatui, hallituskin lopulta. Kului hyvin paljon rahaa, mutta juuri mitään ei saatu aikaiseksi.
Vaalitappion kärsinyt keskusta sählää hallituksessa
Suurimman vaalitappion kärsinyt ja edellisellä hallituskaudella epäonnistunut keskusta nousi jälleen hallitukseen. Purran mielestä tämä on käsittämätöntä.
&#8211; Keskustan tärkein tavoite on saada maakuntauudistus tällä kaudella maaliin. Se haluaa saada kannatuksensa nousuun tarjoamalla tällä kertaa ei-kokoomuslaista politiikkaa, ei-sipiläläistä puheenjohtajuutta ja tietysti maakunnan väelle tehtäviä ja tolppia.
&#8211; Sote-uudistuksen lähtökohdat eivät ole muuttuneet. Väestökehitys on entistä huolestuttavampaa, jaettavaa rahaa ei ole liiaksi, ihmiset sairastuvat, masentuvat, hyvinvointijärjestelmämme rakoilee, syrjäseutujen palvelut harvenevat entisestään. Pääministeripuolue on sdp, joka toki ei vaadi valinnanvapautta, mutta jolla on myös hyvin vähän varsinaisia konkreettisia ratkaisuehdotuksia asiaan – edes sellaisia, jotka jo eroaisivat ehdotetuista.
Arvomaailman muutos perusterveydenhuoltoon
Purran mukaan se, että uudessa hallitusohjelmassa halutaan kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, ei tunnu uskottavalta, kun samalla rajojen ylitse halutaan maahan lisää huono-osaisuutta, lisää potilaita, lisää työttömiä ja lisää terapian tarpeessa olevia kotouttamistoimenpiteiden kohteita.
&#8211; Sellaista on nykyään vasemmistolainen ajattelu. Todella kaukana sisäisestä solidaarisuudesta. Uskon, että sillä noin neljällä miljardilla, jota tämäkin hallitus kaavailee paitsi maahanmuuton kuluihin myös lisääntyvään kehitysapuun, saatettaisiin saada hieman sote-sektoria korjattua
Purran mukaan perussuomalaiset eivät usko, että sote-sektorin ongelmat korjaantuvat lisäämällä digitalisaatiota tai antamalla monikansallisten suuryritysten hoitaa kansalaisiamme.
&#8211; Emme myöskään usko, että ongelmat korjataan niin, että vihervasemmistohallitus avaa rahahanoja yhä isommalle. Perusterveydenhuollon ongelmia ei korjata ilman lisärahaa, mutta yksin tämä ei riitä. Ennen kaikkea vaaditaan arvomaailman muutosta – sitä, että me ymmärrämme, että meidän verorahamme, meidän hyvinvointijärjestelmämme ja meidän sotemme on tarkoitettu ensisijaisesti meille, suomalaisille.
&#8211; Perussuomalaisen soten ensimmäinen periaate on sama kuin muillakin sektoreilla: suomalaisten veroeurot tulee käyttää suomalaisten hyväksi. Arvostamme ihmisoikeuksia, mutta niiden nauttijoita ei tule haalia maahamme lisää, Purra painotti.

Purra vaatii sote-uudistukselta priorisointia ”Meidän verorahamme, hyvinvointijärjestelmämme ja meidän sotemme on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisille”

Taloustieteen professori ja eurovaaliehdokas Matti Virén arvelee hallitustunnusteluissa sovitun maakuntamallin tarkoittavan myös maakuntien verotusoikeutta. Hän ihmettelee mallin hyväksymistä, koska sitä kannattaa ainoastaan eduskuntavaaleissa alle 14 prosenttia äänistä saalistanut keskusta.
Eurovaaliehdokas Matti Virén arvelee maakuntamallin tulleen upotetuksi, mikäli aiheesta olisi laadittu kansanäänestys. Kansanäänestyksissä olisi kaatuneet myös pakkoruotsi ja muut &#8221;poliittisen suhmuroinnin&#8221; tuotokset.
Hän ei ihmettele kansan laiskaa äänestysintoa, kun vaaleissa käytetty ääni voikin tarkoittaa täysin päinvastaisen politiikan vastaanottoa.
Sikariporrasta sairaanhoitajien sijaan
Uusi väliportainen hallintorakenne merkitsee Virénin mukaan myös byrokratiakoneiston kasvua. Hän kirjoittaa Uuden Suomen <a href="http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276439-kun-pirulle-antaa-pikkusormen-se-vie-koko-kaden">blogissaan</a>, että yleensä tällaiset viritelmät johtavat mahdollisimman kankeaan ja kalliiseen lopputulokseen.
Hän arvelee rahaa palavan hallinto-, rahoitus- ja henkilöstöjohtajien palkkoihin niin paljon, ettei maakunnan palkkalistoille mahdu riittävästi lääkäreitä ja sairaanhoitajia.
Hän tosin myöntää, ettei byrokratian suuruutta voi vielä tietää varmuudella.
Maakuntien verotusoikeus voi poistaa rajoitteet
Valtion sote-budjettirajoituksille voi heittää hyvästit siinä kohtaa, jos maakunnat saavat oman verotusoikeutensa.
– Mikä turvaa kansalaiset siltä, ettei maakuntaverot nousevat pilviin? Virén kysyy.
Politiikoilla voi olla halu säästää rahaa, mutta Virén ei laskisi sen varaan.
– Mutta niin kuin olemme huomanneet Säätytalon neuvotteluista, halu lahjoa kansalaisia heidän omilla rahoillaan voittaa useimmiten terveen taloudenpidon periaatteet, Virén napauttaa.
EU-tason veroille täystyrmäys
Virén huomauttaa, että EU-tason verotusta puuhataan täyttä häkää. Hän viittaa Alma Median vaalikoneen kohtaan, jossa EU:n verotusoikeutta puolsi eniten vihreät, vasemmistoliitto ja sdp tässä järjestyksessä.
Perussuomalaisilla meppiehdokkailla oli EU-verotusoikeuteen yhteneväinen linja: kaikki perussuomalaisten ehdokkaat tyrmäsivät EU:n verotusoikeuden mahdollisimman jyrkästi.
Virén kirjoittaa vihreiden olevan suopeampia myös Suomen EU-maksuosuuksien kasvattamiseen, jos sillä tasoitetaan EU-maiden kilpailukykyeroja. Hän muistuttaa arvioista Kreikan kilpailukykyvajeen olleen jopa 40 prosenttia.
&#8211; Se tietää pelottavan suurta tasaustarvetta, Virén huomauttaa.
EU-tason verotuksessa tuskin kuunnellaan kovin paljoa suomalaisten näkemystä verotason suuruudesta.
EU:ssa on halua padota myös EU-maiden verokilpailua, mikä tarkoittaa alemman verotusasteen käyttöä esimerkiksi yritysten houkutteluun. Kaksiteräisen miekan tavoin se tarkoittaa myös samalla sitä, ettei harmonisoidulla EU-verolla ole automaattista kattorajoitusta.

Eurovaaliehdokas Virén maakuntamallin verotuksesta: Halu lahjoa kansalaisia heidän omilla rahoillaan ohittaa terveen taloudenpidon periaatteen

PS-ryhmänjohtaja Leena Meri kävi Riikka Purran tentattavana torstai-aamupäivällä. Meri moitti kovin sanakääntein hallituksen jyräämistä, jossa ei seurauksista välitetä. Katso keskustelu oheiselta videolta. 

Riikka Purra: Eilen pääministeri Juha Sipilä kertoi eduskunnalle, että sote viivästyy. Miltä siellä näyttää? 
Leena Meri: Hallituksen sote-touhu on tällä hetkellä sekavaa. Ajat sitten oli jo nähtävissä, että aikataulu on täysin mahdoton. Siitä huolimatta sotea on viety kuin käärmettä pyssyyn. Hallituspuolueille olisi järkyttävä pettymys, jos sote kaatuisi. Ne hehkuttavat, että ”kaikki on hyvin, kaikki on hyvin, nyt vaan päätöksiä”. Mutta eihän päätöksiä sen vuoksi tehdä, että saataisiin jotain tiettyä asiaa eteenpäin vaan sen takia, että saataisiin tehtyä hyvää lainsäädäntöä. Meillä on vielä perustuslakivaliokunnan käsittely tämän jälkeen. Olemme jo aika monta kertaa joutuneet kertomaan hallitukselle viestin: ”ei näin”.
<iframe loading="lazy" title="Päivän vieraana: Leena Meri - sotessa kovat panokset, kyseessä valtapeli" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/rcM4-G-y2EY?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Leena Meri Päivän vieraana Riikka Purran tentattavana. Youtube, 16 min. 
Tavallinen kansalainen katsoo tätä touhua haukotellen. Mikään ei tunnu edistyvän. Miten kansalainen pystyy tästä kaikesta löytämään itselleen jotain?
Ymmärrän hyvin, että asian jauhamisen seuraaminen kyllästyttää. Tämä jankuttaminen johtuu siitä, että hallitus ei kuuntele kansaa eikä oppositiota. Asiahan olisi jo ainakin osittain maalissa, jos oltaisiin toimittu hallitusohjelman mukaan – eli luotu niitä laajempia hartioita ja lähdetty sitä kautta kehittämään systeemiä.
Mutta ehkäpä hallituksella on ajatuksenakin tietynlainen väsytystaktiikka. Yritetään viedä sotea eteenpäin kuuntelematta asiantuntijoita ja odotetaan, että oppositio lannistuu ja toteaa, ettei asialle voisi enää mitään. Mutta me emme aio antaa periksi. Mutta ymmärrän kyllä, että tavallisten ihmisten on vaikeaa tätä ymmärtää, ja että aihe kyllästyttää.
Sote-asiassa on kiristetty, uhkailtu ja painostettu. Voin nyt tässä sanoa, että perustuslakivaliokunnanhan pitäisi saada tehdä perustuslaillista arviotaan rauhassa. Minäkin sain osakseni painostusta silloin kun perustuslakivaliokunta kokoontui. Pidin tuolloin kiinni siitä, että minun täytyy PS-ryhmän puheenjohtajana kerran viikossa saada tavata ryhmää. Tämä ryhmäkokous pidetään torstaisin. Hallituspuolueiden kansanedustajilta tuli vinoilua. He naureskelivat, että ”eikö sinulla ole varapuheenjohtajaa. Onpas sinulla nyt tärkeätä tuo..”. Yllätti tämä painostus ja vähättely – istutaan vaan täällä kokouksessa kellon ympäri. Mutta eihän se mitään hyödytä, että ihmiset ovat kokouksessa puoliunessa, aivan loppuunpalaneina.
Eihän tällä tavalla saada aikaan hyvää lainsäädäntöä, vaan saadaan vain runnottua asioita läpi. Tästä asiasta ei ole paljoa keskusteltu julkisuudessa, mutta kyllä perustuslakivaliokunnan jäsenenä saisi olla tosi tiukkana, että nyt loppuu tuo painostus – kyllä nämä asiat on saatava tutkia rauhassa.
Eli panokset ovat kovat?
Kyllä. Tässä on kyseessä valtapeli – kansallinen sote-tila, jossa hallitus on epäonnistunut. Hallitus ei ole kuunnellut ajoissa ihmisiä, ei ole kuunnellut asiantuntijoita, ei oppositiota, ei perussuomalaisia silloin kun olimme vielä hallituksessa. Nyt hallitus yrittää kaataa asiat opposition niskaan.
Eilen oli Ylellä mielenkiintoinen juttu: Suomen terveydenhuollolla on maailman paras hinta-laatu-suhde, ilmenee tutkimuksesta. Muualla ei ole päästy näin edullisilla kustannuksilla. Näin Ylen uutisen eilen, ja toin asiaa esille ja kysyin asiasta eduskuntasalissa. Ministeri Saarikko ei kysymykseen vastannut. Asiasta on ollut yllättävän vähän puhetta. Toki Suomen järjestelmässä on ongelmia, erityisesti jonoissa ja perusterveydenhuollossa, mutta sen suurempaa ongelmaa meillä ei ole. Nyt hallitus haluaa laittaa kaiken tuusan nuuskaksi, rakentaa omia mallejaan maakuntiin ja yksityistää. Voidaanko ylipäätään päätyä lähtötilannetta parempaan lopputulokseen?
Kyse on nähdäkseni siitä, että kaikki hokevat vain sitä, kuinka kauan sote-uudistusta on tehty. ”Olemme kymmenen vuotta.. kolmetoista vuotta tehneet sotea, se on pakko saada maaliin.” Nyt on unohtunut se, että mitä me muuten olemme korjaamassa. Mutta ei hyviä asioita kannata korjata huonoksi. Muutos itsessään näyttää olevan hallitukselle tärkeämpi kuin se, mitä sillä saavutetaan.
Olemme jo nyt kustannustehokkaimpia, ja terveydenhuollon laatu on hyvä. Eikö pitäisi vain korjata olemassa olevan järjestelmän virheet? Nythän ollaan tuhoamassa hyvätkin järjestelmät – hyvät sairaanhoitopalvelut.
Uusi sote-systeemi johtaisi siihen, että oltaisiin kiinnostuneita vain ihmisten oireita. Ei yritetäkään ehkäistä niitä syitä, joiden vuoksi oireet ylipäätään tulevat.
Mennään laput silmillä eteenpäin, eikä nähdä, mitä ollaan tekemässä. ”Maaliin, maaliin, maaliin pitää päästä”, jotta hallituspuolueet voivat tulevissa vaaleissa kehua, kuinka hieno sote on saatu aikaiseksi. Mutta kun hallituspuolueiden edustajilta kysyy, että mitä uuden soten virheille tehdään, he vastaavat: ”korjataan ne”. Mutta niitä ei voida korjata.
Julkinen puoli rapautuu koko ajan – tai sitä rapautetaan. Sitähän ei voida enää uudelleen rakentaa, kun se on kerran poistettu. 
Ei niin. Kun vanhat rakenteet on purettu, ei niihin voida enää palata. Ihmiset ovat menneet muualle töihin. Tämä ei tunnu hallitusta kiinnostavan. Eilen kysyin tästä ministeri Saarikolta. Hän kovasti nyökytteli ja kirjoitti ylös, mutta mitään vastausta ei tullut. Laura Huhtasaari otti asian myös salissa esille, mutta vastausta ei tullut siihenkään.
Eli sotessa on kyse enemmän poliittisesta arvovallasta kuin suomalaisten edun ajamisesta? 
On. Sipilä on sanonut jo kauan sitten, että ”tulos tai ulos”. Hän on ollut useamman kerran soten kanssa kaatamassa hallitusta. Viime kesän tapahtumien yhteydessä valtionvarainministeri Petteri Orpo paljasti, että perussuomalaiset heitettiin ulos hallituksesta, koska meitä ei voinut sote-asioissa riittävästi paimentaa. No ei meitä voikaan paimentaa. Tämähän lipsahti Orpolta, ja meidän eduskuntaryhmämme oli ihan raivoissaan asiasta.
Alun perin oli tarkoitus ottaa sotessa pieniä yrityksiä mukaan. Meille perussuomalaisillekin sitä mainostettiin, että nyt pääsevät pienet kivijalkayrittäjätkin tähän mukaan. Katin kontit – eihän tähän pääse mitenkään mukaan. Uusi sote suosii valtavia kansainvälisiä organisaatioita. Verovaramme ovat sen jälkeen ties missä Cayman-saarilla. Ja se on sitten siinä.
Entä maakuntauudistus? Miltä nyt näyttää? 
Sitä ei voi kukaan tietää. Toukokuukin voi olla maakuntavaaleille liian aikaista. En tiedä. Hallituksen toiminta on tällä hetkellä oikeaa kansanvallan irvikuvaa. Keskusta ja kokoomus johtavat hallitustyötä. Näiden lisäksi on [nimeltä mainitsematon] apupuolue, jolla ei ole kansan mandaattia. He ovat siellä loikkareina, ja tukevat ihan kaikkea mahdollista. Koko tämä asetelma on ihan absurdi ja sairas.
Gallupeja johtaa tällä hetkellä SDP. Mitä mieltä tästä?
SDP:hän lupaa vaikka kuun taivaalta. En tiedä, miten demarihömpötys menee läpi. Viime kaudella katsoin kauhuissani sitä touhua &#8211; veronkorotuksia joka ikiseen paikkaan. Tavalliselle ihmiselle jäisi aina vain vähemmän rahaa käyttöön.
Perussuomalaiset on realistinen puolue. Jos esitämme menolisäyksiä, kerromme mistä rahat ottaisimme. Olemme pitäneet meteliä siitä, että kun Venäjä-pakotteet tulivat, Suomen piti saada hyvityksiä kauppamme tyrehtymisestä. Emme ole saaneet kuin pullanmuruja. Tällaisesta ei puhuta. Kun Brexit tuli, hallitus lupasi, ettei Suomen EU-maksuosuus kasvaisi. Nyt vaikuttaa siltä, että ne kasvavat. Hallitus on luvannut senkin, että meillä on tietty pieni pakolaiskiintiö, jota ei missään tapauksessa koroteta ennen kuin on Euroopan laajuisesti saatu turvapaikkaturismi haltuun. No nythän Sipilä jo puhuu siitä, että määriä pitäisi lisätä. Mikään ei pidä! Takeista on jo vuoretkin käännetty.
Kiitos vastauksista. Miten päivä jatkuu? 
Täysistunnolla ja ryhmäkokouksella. Sitten hetkeksi kesälomille. Olen ajatellut hetken aikaa viettää suomenhevoseni kanssa. Voisi olla vähän aikaa omille koirillenikin, jotka olen aikanaan Romanian kaduilta pelastanut. Samoin olen alkanut nyt helteillä ruokkimaan alueemme siilejä.

Päivän vieras Leena Meri – ”Hallituksella sotessa jyräämis- ja väsytystaktiikka, toiminta kansanvallan irvikuvaa”

Pirkanmaan Perussuomalaiset ovat huolissaan maakunta- ja soteuudistuksen vaikutuksista yhdenvertaisten terveyspalveluiden saatavuuteen. Koko uudistuksen alkuperäiset hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet kustannusten laskusta, palveluiden paranemisesta ja yhdenvertaisten palveluiden varmistamisesta kaikille on jäämässä toiveajatteluksi. 
 
&#8211; Maakunnilla ei ole verotusoikeutta, joten ne tulevat olemaan kuin teinit pyytämässä viikkorahaa valtiolta, näennäisesti kuvitellen olevansa itsenäinen toimija. Jos rahat eivät riitä palveluiden järjestämiseen, on maakunnalla näin ollen tasan yksi vaihtoehto: palveluiden karsiminen. Käytännössä tämä tarkoittaa peruspalveluiden entistä kovempaa keskittämistä kasvukeskuksiin, toteaa Pirkanmaan Perussuomalaisten puheenjohtaja Harri Vuorenpää.
Muu Pirkanmaa jää entistä enemmän tyhjän päälle, kun palvelut karkaavat. Miten tämä edistää yhdenvertaisten palveluiden saantia, Vuorenpää jatkaa.
Pirkanmaan Perussuomalaiset eivät myöskään pidä vallan keskittymistä toivottavana kehityksenä.
&#8211; Jos uudistukset menevät läpi, palveluiden lisäksi myös valtaa keskittyy entistä enemmän suurille kaupungeille ja pienelle päättäjäryhmälle. On suurena vaarana, että lähidemokratian ajatus karkaa entistä kauemmaksi ja päätökset tehdään tavallisia ihmisiä kuulematta. Tällainen kehitys on huolestuttavaa, Pirkanmaan Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Veijo Niemi summaa.
Pirkanmaan Perussuomalaiset kokevat, että maakunta- ja soteuudistuksen alkuperäiset tavoitteet on unohdettu ja uudistusta viedään eteenpäin hallituspuolueiden poliittisten lehmänkauppojen seurauksena lopputuloksesta välittämättä. Tämä ei ole tavallisen suomalaisen etu.

Maakuntauudistus

Maakuntamalli ajautuu rahoituksen osalta umpikujaan

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on Suomen Perustan uusi puheenjohtaja – ”En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat”

Halla-aho: Hallituksesta lähtemisellä uhkaileva keskusta on jo lopun ajan tunnelmissa – ”Jokainen irti lähtevä hillotolppa pyritään ulosmittaamaan, kun vielä ehditään”

Juvonen: Hallitus yrittää maakuntauudistuksessa haukata liian ison palan – nyt tarvittaisiin malttia

Juvonen vaatii: Sote-ratkaisu esiteltävä myös opposition eduskuntaryhmille

MT: Keskustan sisäpiiriläinen lyttää maakuntauudistuksen: “itsehallinto jää toteutumatta, STM ottaa maakunnat haltuunsa”

Purra vaatii sote-uudistukselta priorisointia ”Meidän verorahamme, hyvinvointijärjestelmämme ja meidän sotemme on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisille”

Eurovaaliehdokas Virén maakuntamallin verotuksesta: Halu lahjoa kansalaisia heidän omilla rahoillaan ohittaa terveen taloudenpidon periaatteen

Päivän vieras Leena Meri – ”Hallituksella sotessa jyräämis- ja väsytystaktiikka, toiminta kansanvallan irvikuvaa”

Pirkanmaan perussuomalaiset: maakunnista tulossa ”näennäisesti itsenäisiä, kuin teinit pyytämässä viikkorahaa valtiolta”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025