Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Maakuntavaalit

Vajaan neljän kuukauden kuluttua Suomessa pidetään aluevaalit, jotka eivät tunnu kiinnostavan äänestäjiä. Syytä kuitenkin olisi, sillä aluevaltuustot päättävät 20 miljardin euron budjeteista ja sote-palveluilla on vankka vaikutus kansalaisten arkeen ja sen sujumiseen.

Tammikuun 23. päivä Suomessa valitaan aluevaltuustot 21 hyvinvointialueelle. Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän tutkimuksen mukaan vain noin 43 prosenttia äänioikeutetuista aikoo varmasti äänestää aluevaaleissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne näkee suomalaisten kehnon äänestysinnon johtuvan ”koko sotehässäkästä” sekä ”epämääräisistä selvityksistä ja selityksistä” ynnä ”byrokratiasta ja kummallisten sanojen käytöstä”. Kun ihmisille tuodaan selkeää viestiä siitä, kuinka merkittävä kokonaisuus on kyseessä, kiinnostus vaaleja kohtaan kasvaa.
&#8211; Me puhumme kahdesta valtavan tärkeästä asiasta; suurista rahoista, ihmisten hengestä ja terveydestä. Sen takia nämä vaalit ovat tärkeät, Ranne <a href="https://areena.yle.fi/1-50655667">sanoi</a> Ylen aamussa.
Aluevaltuustot päättävät arjen sujumisesta
Aluevaltuustoille siirtyvät periaatteessa kaikki asiat, joista on päätetty kuntien sote-lautakunnissa, sairaanhoitopiirien valtuustoissa ja pelastuslautakunnissa.
&#8211; Nämä asiat ovat sellaisia, joita puhutaan kunnallisvaalien kampanja-aikana todella paljon. Ihmisten arjen asiat kiinnostavat, arveli Ylen aamukeskusteluun osallistunut vihreiden kansanedustaja Mirka Soinikoski.
&#8211; Kyse on kaikista niistä asioista, jotka liittyvät ihmisen henkeen ja terveyteen ja jotka on tällä hetkellä hoidettu useammalla tasolla. Ihmisille on hyvä kertoa, että nyt päätetään sellaisista asioista, että kun lähdet korvasairaan lapsesi kanssa päivystykseen, niin onko se päivystys viiden vai viidenkymmenen kilometrin päässä, Ranne puolestaan painotti.
&#8211; Sama koskee pelastuspuolta, eli tuleeko apu viidessä minuutissa vai tunnissa.
Soten hinta 20 miljardia euroa
Soten piirissä liikkuu 20 miljardia euroa rahaa vuodessa, joten aluevaltuustojen päätöksenteolla on suuri kansantaloudellinen merkitys.
&#8211; Koko viime kevään kuulimme asiantuntijoita liittyen uuden soten rahoitukseen ja myös kustannustekijöihin. Siihen liittyy kyllä isoja riskejä, totesi kokoomuksen kansanedustaja sekä valtiovarainvaliokunnan jäsen Matias Marttinen.
&#8211; Nyt kun uudet alueet aloittavat on erittäin kriittistä, miten palveluntuotanto järjestetään, jotta se on laadukasta ja kustannustehokasta. Muussa tapauksessa yhteiskunnan rahat eivät tule riittämään palveluitten järjestämiseen.
Ylen aamuun osallistuneet kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että aluevaalien äänestysprosentin jääminen alhaiseksi olisi miinusmerkkistä koko demokratian kannalta. Poliitikkojen tehtävä on pitää aluevaaleja esillä ja selvittää äänestäjille, kuinka puolueet järjestäisivät arjen sujumiselle ensiarvoisen tärkeät asiat.
Lähipalveluiden säilyminen iso kysymysmerkki
Eräs mahdollinen huolenaihe aluevaaleissa on pienten kuntien palveluiden kohtalo. Usealla hyvinvointialueella maakunnan keskuskaupungilla on mahdollisuus saada yksinkertainen enemmistö aluevaltuustoon. Näin päätökset voitaisiin sanella hyvinvointialueen ”isolla kirkolla”.
&#8211; Meillä perussuomalaisilla on sellainen yleinen linjaus, että taistelemme tasapuolisesti lähipalveluiden säilyttämisen puolesta, Ranne muistutti
&#8211; Talousluvut ovat todella karut ja tässä tullaan taas siihen, miten tehtäviä priorisoidaan. Meidän mielestämme myöskin sote-puolella löytyy paljon sellaista turhaa, sälää ja byrokratiaa, josta täytyy päästä eroon.
&nbsp;

Lulu Ranne muistuttaa aluevaalien tärkeydestä: ”Kyseessä ovat kansalaisten rahat ja henki”

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on pettynyt, että keskeneräinen ja selkeästi viallinen sote-uudistus runnottiin hallituspuolueiden ylivoimalla läpi. &#8211; 1 600-sivuisessa lakiesityskokonaisuudessa on paljon pohdittavaa. Jälkikäteen lain muuttaminen on aina hankalampaa.

&#8211; Sote-uudistus on vuosituhannen jättimuutos. Sen mukanaan tuomista huolista puhutaan ihan liian vähän. Havaittujen epäkohtien sivuuttaminen ja poliittinen kiire ovat huonoja lähtökohta vuosituhannen laajimmalle lainsäädännön uudistamiselle, Minna Reijonen sanoo.
&#8211; Uudistuksen tavoitteet ovat toki hyvät, mutta ne jäävät saavuttamatta. Olen erittäin hämmästynyt sote-uudistuksen lainsäädännön runnomisesta läpi hätiköimällä.
Reijonen sanoo, Suomen terveydenhuollossa on monta asiaa hyvin.
&#8211; Olisi ollut parempi korjata vain ne kohdat, jotka eivät toimi. Nyt valtava uudistus myllertää monta asiaa uusiksi. Nyt perustetaan kokonaan täysin uusi hallintoporras kalliine byrokratioineen, samalla päätöksenteko karkaa yhä kauemmas kuntalaisista.
Maakuntavero tulee
Sote-uudistus tuo mukanaan maakuntaveron.
&#8211; Asiaa kierreltiin kovasti ennen kuntavaaleja, mutta nyt kannatusta verolle on laajasti hallituspuolueiden keskuudessa, toteaa Reijonen.
&#8211; On hyvin epätodennäköistä, ettei uusi vero nosta kokonaisveroastetta.
Lisää keskittämistä
Sote-uudistusta voidaan pitää Reijonen mielestä jättimäisenä kuntaliitoksena, jossa noin puolet kunnan toiminnasta siirretään yhteiskolhoosiin.
&#8211; Kunnan päätöksenteosta ja rahoista siirretään kerralla noin puolet pois. Isot kaupungit joutuvat miettimään, että riittävätkö rahat esimerkiksi opetukseen.
Palveluiden mahdollinen keskittäminen on Reijonen mukaan sote-uudistuksen iso riski. Päätöksenteko siirtyy pois kunnilta laajemmille alueille.
&#8211; Lähivuosien huoleksi voi siten nousta mm. nykyisten terveysasemien säilyminen. Uusi lainsäädäntö ei sisällä lähipalvelutakuuta. Jokaisesta kunnasta ei tule välttämättä valituksi edes yhtä päättäjää uusiin perustettaviin hallintoelimiin.
&#8211; Kun kiintiöitä ei ole, miten taataan se, että jokaista aluetta maakunnassamme puolustetaan ja myös pienempien kuntien ääni kuuluu päätöksenteossa? Reijonen kysyy.
Yliopistolliset sairaalat jäivät huomiotta
Reijonen sanoo, että yliopistollisten sairaaloiden säilyminen yliopistollisena olisi tullut turvata.
&#8211; Tästä Suomen yliopistollisten sairaaloiden virkajohto on aiheellisesti kantanut huolta, koska uudistus ei näyttäisi tarpeeksi takaavan tätä. Tutkimuksen ja opetuksen rooli on merkittävää alueellemme. Tämä pystytään takaamaan vain varmistamalla puitteet yliopiston ja KYS:n yhteistyölle, kuopiolainen Reijonen sanoo.
Reijonen ihmettelee myös, miksi omaishoidon tuen kriteereistä ei tehdä tasapuolisia jokaisessa kunnassa.
&#8211; Olisi hienoa, jos omaishoidontuesta tehtäisiin verotonta. Miksi oikeastaan vanhustenhoidon asiat ulkoistetaan pois omilta kunnilta ja siirretään kauemmas ns. maakunnille?
Kriitiikki ohitettiin
Reijonen on myös eduskunnan talousvaliokunnan jäsen. Talousvaliokunta antoi sote-uudistukseen oman lausuntonsa.
&#8211; Oli pöyristyttävää talousvaliokunnan jäsenenä huomata, kuinka asiantuntijoiden esille nostamat huolet ja kritiikki poistettiin valiokunnan sote-mietinnöstä. Ei riskit sillä katoa, että ne hävitetään teksteistä.
Kiirettä lainsäädännön käsittelyssä on jopa perusteltu sillä, että ehditään järjestää uudet maakuntavaalit muutaman kuukauden päästä.
&#8211; Mielestäni kiire järjestää vaalit on vähintäänkin oudon poliittinen peruste tehdä laki hutiloiden, Reijonen sanoo.
Muun muassa Espoon perusturvajohtaja on ilmoittanut (HS 15.6.), ettei Länsi-Uudellamaalla ole mahdollisuutta ottaa järjestämisvastuuta vuoden 2023 alussa. Länsi-Uusimaa on kymmenen kunnan kokoinen tuleva hyvinvointialue.
&#8211; Olisi toivottavaa, että näitä aikatauluihin liittyviä ja muita epäkohtia, joita asiantuntijat ja eri puolueet ovat nostaneet esille, korjattaisiin, Reijonen sanoo.

Reijonen pettyi sote-äänestykseen: ”Kiire meni sisällön edelle”

Suuri osa suomalaisista jätti äänensä käyttämättä kuntavaaleissa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi, että tärkeä syy siihen, että ihmiset &#8211; etenkään nuoret &#8211; eivät äänestä on siinä, että äänestäjät eivät aina ymmärrä poliitikkojen puhetta eivätkä hahmota merkityksellisiä eroja puolueiden linjojen välillä. Perussuomalaisia on kuitenkin kiitelty siitä, että perussuomalaiset puhuvat ymmärrettävällä tavalla ja ihmisille tärkeistä asioista.
 
Kuntavaalien äänestysprosentti jäi valitettavan alhaiseksi, kuten osattiin odottaakin, koska hallituspuolueiden tuella vaaleja päätettiin siirtää aiemmin keväällä tehdyn päätöksen mukaisesti.
Kuntavaleissa vain reilu 55 prosenttia suomalaisista kävi äänestämässä.
Kansalaisten äänestysaktiivisuus nojaa yleensä vahvasti siihen, miten perussuomalaiset saa omat kannattajansa liikkeelle. Vaikka perussuomalaiset onnistuikin näissä vaaleissa tekemään historiansa parhaan kuntavaalituloksen, useiden arvioiden mukaan kokonaiskannatusta ei silti täysin kyetty hyödyntämään.
Tekemisen meininki silti näkynyt kentällä
Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos on viime viikkoina kiertänyt paljon kenttää, ja tekemisen meininki on joka puolella näkynyt.
&#8211; Kiertäessä Suomea Oulusta Ruokolahdelle ja Joensuusta Turkuun, korostui paikkakunnalla kuin paikkakunnalla se yhteistyön henki, tekemisen meininki ja into, millä kenttäväki haluaa muuttaa Suomea parempaan suuntaan.
&#8211; Kentän aktiivisuudesta vaalien lopputulos ei siis ainakaan jäänyt kiinni, sillä nähtävissä on ollut käsinkosketeltava innostus vaaleja kohtaan, kiersipä sitten oikeastaan missäpäin Suomea vain. Erittäin paljon on tehty töitä sen eteen, että ihmiset saataisiin vaaliuurnille.
&#8211; Varmasti on silti syytä miettiä, miten jatkossa voidaan entistäkin enemmän innostaa ihmisiä äänestämään, jos tulossa on lisää tällaisia temppuja, eli että vaaleja siirretään epäotolliseen aikaan.
Äänestäjän pitää kokea, että äänestämällä vaikuttaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho uskoo, että parhaiten ihmisen voi innostaa äänestämään kasvattamalla äänestäjän kokemusta siitä, että hänen antamallaan äänellä on todellista merkitystä.
&#8211; Mielestäni perussuomalaiset ovat tältä osin kohentaneet tilannetta, sillä me tarjoamme monissa kysymyksissä selkeän vaihtoehdon perinteisille puolueille.
&#8211; Tärkein syy siihen, että ihmiset, etenkään nuoret, eivät äänestä on siinä, että tavalliset ihmiset eivät aina ymmärrä poliitikkojen puhetta eivätkä äänestäjät hahmota merkityksellisiä eroja puolueiden linjojen välillä. Perussuomalaisia on kiitelty erityisesti siitä, että me puhumme ymmärrettävällä tavalla ja ihmisille tärkeistä asioista.
Juhannuksen alla ei pitäisi järjestää vaaleja
Halla-aho kuitenkin myöntää, että vaalien siirtämisellä keväästä kesään on oma vaikutuksensa sille, että äänestysprosentti jäi alhaiseksi.
&#8211; Ei tarvitse edes katsoa ”perussuomalaisten silmälasien läpi” voidakseen todeta, että juhannuksen alla sunnuntaina ei taida olla optimaalisin ajankohta minkään vaalien järjestämiselle.
Seuraaviin eduskuntavaaleihin on alle kaksi vuotta aikaa. Jos hallitus saa läpi sote-uudistuksensa, ensi tammikuussa olisi maakuntavaalit, jonka vetovoimasta äänestäjien keskuudessa ei tiedetä mitään.
Halla-aho toteaakin, että Suomessa alkaa jo olla hieman liikaa vaaleja.
&#8211; Olisi perusteltua jo puhua joidenkin vaalien yhdistämisestä tai ainakin järjestämisestä samaan aikaan. Muuten ajaudutaan tilanteeseen, jossa demokraattista kontrollia toteuttaa enää 20-30 prosenttia suomalaisista.
<iframe loading="lazy" title="Halla-aho ja Grönroos: vaalien jälkilöylyt Tuumaustunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/df-pxj68XvI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Onko vaaleja jo liikaa? Kahden vuoden sisään tulossa eduskuntavaalit ja ehkä maakuntavaalitkin – Halla-aho: Olisi perusteltua miettiä joidenkin vaalien yhdistämistä tai järjestämistä samaan aikaan

Maakuntavaalien päivämäärä on vielä auki, mutta Pirkanmaan Perussuomalaiset ovat valmiina ja nimenneet seuraavan ryhmän ehdokkaita.

He ovat Akaasta Aki Andersson, Hämeenkyröstä Janne Mäkinen ja Rauno Mäki, Lempäälästä Kirsi Kallio ja Auri Siika-aho, Mänttä-Vilppulasta Keijo Naulaniemi ja Seppo Tamminen, Nokialta Toni Kuittinen ja Jani Lehtinen, Pirkkalasta Veli-Matti Ahtiainen, Pälkäneeltä Pekka Kittelä, Sastamalasta Olli Kärki ja Raimo Murtomäki, Tampereelta Väinö Hirvelä, Jouko Salo ja Ossi Aho, Urjalasta Mari Rydenfelt-Kurtti, Valkeakoskelta Mikko Nurmo, Ylöjärveltä Tero Lehtonen, Panu Koski ja Jukka Jussila.
Lista täydentyy tulevan syksyn aikana.

Pirkanmaan PS nimesi ehdokkaita maakuntavaaleihin

Vaalijärjestelmästä neuvotellaan yleensä aina puoluesihteereiden kanssa. Näiden neuvottelujen jäljiltä puoluesihteerit päätyivät esittämään, että maakuntavaalit pidetään jatkossa aina kuntavaalien kanssa samaan aikaan &#8211; ja että ensimmäiset vaalit pidetään presidentinvaalien yhteydessä, sanoo perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Muutama puolue saneli 
Slunga-Poutsalon mukaan tiedossa oli jo silloin, että nämä vaalit uhkaavat jäädä äänestysprosentiltaan hyvin mataliksi.
&#8211; Kun vaalipäivä siirtyi viime kesänä, puoluesihteereiltä ei edes vaivauduttu kysymään etukäteen, vaan vaalipäivä saneltiin muutaman puolueen toimesta.
&#8211; Nyt hallitus on möhlinyt ja näin tuhonnut loputkin uskottavuuden rippeet koko uudistukselta. Vaalipäivää on siirretty jo kahdesti. Miten kuvitellaan, että demokratia toteutuu vai onko se juuri tarkoituskin, että kansa ei äänestä? Slunga-Poutsalo kysyy.
Paluu alkuperäissuunnitelmaan ja aikalisä
Slunga-Poutsalo muistuttaa, että hallitusohjelmaan neuvoteltiin ihan syystä porrastettu maakuntauudistus, jossa rahoituksesta päättäminen tuli ennen valinnanvapauden avaamista.
&#8211; Nyt on syytä palata alkuperäiseen suunnitelmaan, ottaa aikalisää ja rakentaa julkinen sosiaali- ja terveyshuolto kuntoon maakuntauudistuksen yhteydessä.
Maakunnille jää vain likainen työ
Sote-uudistus tulee perustuslakiongelmien johdosta siirtymään ainakin vuodella. Maakuntauudistuksen aikalisä antaa mahdollisuuden myös tutkia perusteellisesti, pystyykö maakunta sittenkään hoitamaan sosiaali- ja terveyspalvelut kuntaa paremmin.
&#8211; Hallituksen sote-mallissahan valtiovarainministeriöllä on todellinen valta. Sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet toteutetaan pakkosäästöillä ja valtiovarainministeriön rahoilla. Ilman verotusoikeutta olevilla maakuntavaltuustoille jää vain likainen työ eli lopettaa terveyskeskuksia ja nostaa asiakasmaksuja, Slunga-Poutsalo varoittaa.
&#8211; Hallitus on tuhoamassa koko maakuntahallintojärjestelmän ja liittämällä sen keinotekoisesti sote-uudistukseen. Hyvä sote-uudistus kestää kyllä hallituspohjan muutoksetkin. Nyt on otettava kunnollinen aikalisä ja siirrettävä ensimmäiset maakuntavaalit seuraavien kuntavaalien 2021 yhteyteen.

Puoluesihteeri Slunga-Poutsalo: Maakuntavaalit siirrettävä kuntavaalien yhteyteen

&#8211; Nyt pitäisi ottaa malttia ja tehdä sote-uudistus siinä järjestyksessä ja sillä pieteetillä kuin hallitusohjelmassa &#8211; perussuomalaisten tuolloin ollessa mukana &#8211; oli alun perin tarkoitus, Laura Huhtasaari sanoo.

Perussuomalaisten varapuheenjohtajien kyselytunnilla kansalaisten lähettämiin kysymyksiin vastasi tällä kertaa puolueen 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Laura Huhtasaari.
<iframe loading="lazy" width="460" height="259" src="https://www.youtube.com/embed/eQ0dga7YJSA" frameborder="0" allow="autoplay; encrypted-media" allowfullscreen></iframe>
Kyselytunti. 46 min, Youtube. 
Tällä hetkellä eduskunta kamppailee sote- ja maakuntauudistuksen kanssa, ja sieltä kuuluu aika negatiivisiakin arvioita siitä, onko maakuntavaaleja ylipäätään tulossa ja mitä valinnanvapaudelle kuuluu. Miten itse arvioit, onko uudistus syntymässä ja jos on, millaisin vaurioin?
&#8211; Olen itse kuullut asiantuntija-arvioita sekä joitakin vuotoja. Niiden perusteella maakuntavaaleja todennäköisesti ei tule. Se on aika selvä asia. Nyt kun kysymys on itsenäisen Suomen suurimmasta uudistuksesta missä kunnilta viedään päätösvaltaa valtiolle &#8211; eihän maakunnilla ole edes verotusoikeutta &#8211; niin itsehallinto maakunnissa ei tule toteutumaan, sillä tavalla kuin sen pitäisi toteutua.
&#8211; Tällä hetkellä ei siis näytä kovin hyvältä. Jos me avaamme meidän soteasiat, niin meidän pitää noudattaa siinä EU:n markkinasääntöjä. Sehän tarkoittaa sitä, että pakettiin kuuluu samalla valtiontuen kielto. Jos EU:n toimielimet sitten jälkikäteen katsovat, että olemme antaneet laittomasti valtiontukea, se voidaan periä korkoineen takaisin.
Hallitus ei noudata ohjelmiaan
Huhtasaari sivaltaa hallitusta siitä, kuinka yleensä viisaat ennakoivat, etteivät joudu tällaisiin tilanteisiin.
&#8211; Nyt pitäisi siis ottaa malttia ja tehdä sote siinä järjestyksessä ja sillä pieteetillä kuin hallitusohjelmassa, perussuomalaisten tuolloin ollessa mukana, oli alun perin tarkoitus. Sotea ei pitäisi runnoa väkisin, niin että tulos voi olla mitä hyvänsä.
Sekin siis riittäisi, että hallitus tekisi sote-uudistuksen hallitusohjelman mukaisesti? Koska nyt toimitaan täysin toiseen suuntaan.
&#8211; Kyllä. Hallitusohjelmassa on myös paljon hyviä asioita, joita ei vaan tällä hetkellä noudateta.

Huhtasaari sote-uudistuksesta: ”Ei hyvältä näytä, maakuntavaaleja tuskin on tulossa”

&#8221;Miten monta kertaa on mahdollista saada naamansa lehteen &#8221;väläyttelemällä&#8221; ehdokkuutta erilaisissa vaaleissa? Minä olen ehdolla maakunta- ja eduskuntavaaleissa. En ole ehdolla eurovaaleissa.&#8221; Näin toteaa puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/993356911021051905">twiitissään</a>.

<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Miten monta kertaa on mahdollista saada naamansa lehteen &quot;väläyttelemällä&quot; ehdokkuutta erilaisissa vaaleissa? Minä olen ehdolla maakunta- ja eduskuntavaaleissa. En ole ehdolla eurovaaleissa.
&mdash; Jussi Halla-aho (@Halla_aho) <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/993356911021051905?ref_src=twsrc%5Etfw">May 7, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Twiitti sisältää tylytystä erästä julkisuudessa usein esiintyvälle henkilöä kohtaan, joka on innostunut lypsämään otsikoita ehdokasilmoitustaan panttaamalla (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9980896">joulukuu</a>, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10160279">huhtikuu</a>, <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201805062200926347_pi.shtml">toukokuu</a>).

”Olen ehdolla maakunta-ja eduskuntavaaleissa”, Halla-aho pamauttaa ja tylyttää samalla julkisuuslypsäjän

Jussi Halla-ahon (ps.) johtaman puoluehallituksen <a href="http://www.perussuomalaiset.fi/news/puoluehallitus-kannattaa-maakuntavaalien-siirtamista-kevaaseen/">mukaan</a> syksyyn kaavailtuja maakuntavaaleja tulisi siirtää puolella vuodella, keväään 2019 eduskuntavaalien yhteyteen. 

Kannanotossa moititaan hallituksen toimintaa. Se yrittää runnoa läpi valtavaa määrää sotelakeja suurella kiireellä.
&#8211; Kyseessä on Suomen historian suurin aluehallinto- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen, jota tehdään eduskunnassa äärimmäisen niukalla, vain muutaman kansanedustajan enemmistöllä. Tällaisissa asioissa pitäisi pyrkiä kuulemaan ja tavoittelemaan suurempaa konsensusta. Lisäksi ongelmia ja korjaustarpeita on niin paljon, ettei kaikkia millään ehditä ratkaista. Hallituksen toiminta ei ole hyvää lainvalmistelua, eikä tuloksena voi syntyä hyvää lainsäädäntöä. Kyse on suomalaisten terveydestä.
&#8211; Tärkeää olisi nyt se, että maakuntavaaleja siirrettäisiin kevääseen. Eduskunnalle annettaisiin mahdollisuus käsitellä sotelait kunnolla, huolellisella lainvalmistelutavalla.
&#8211; Perussuomalaiset ovat valmiita vaaleihin, olivat ne sitten syksyllä tai keväällä. Mutta eduskuntatyön kannalta aikataulu on viritetty liian kunnianhimoiseksi, käytännössä mahdottomaksi.

Maakuntavaalit

Lulu Ranne muistuttaa aluevaalien tärkeydestä: ”Kyseessä ovat kansalaisten rahat ja henki”

Reijonen pettyi sote-äänestykseen: ”Kiire meni sisällön edelle”

Onko vaaleja jo liikaa? Kahden vuoden sisään tulossa eduskuntavaalit ja ehkä maakuntavaalitkin – Halla-aho: Olisi perusteltua miettiä joidenkin vaalien yhdistämistä tai järjestämistä samaan aikaan

Pirkanmaan PS nimesi ehdokkaita maakuntavaaleihin

Puoluesihteeri Slunga-Poutsalo: Maakuntavaalit siirrettävä kuntavaalien yhteyteen

Huhtasaari sote-uudistuksesta: ”Ei hyvältä näytä, maakuntavaaleja tuskin on tulossa”

”Olen ehdolla maakunta-ja eduskuntavaaleissa”, Halla-aho pamauttaa ja tylyttää samalla julkisuuslypsäjän

Perussuomalaisten puoluehallitus kannattaa maakuntavaalien siirtämistä kevääseen – ”Kyse on suomalaisten terveydestä”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025