Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

maankäyttö

Helsingin Yrittäjät toivoo kaupungilta parempaa yhteistyötä yritysten kanssa – pormestariehdokas Wille Rydman: On aika tehdä Helsingistä jälleen saavutettava

Perussuomalaiset katsoo, että maa- ja metsätalouspolitiikka on Suomen oma asia – myös EU:n jäsenenä. Perussuomalaiset ei hyväksy sitä, että EU pyrkii ulottamaan päätösvaltaa suomalaisten metsiin, ohjeistaa metsänhoidossa tai sen käytössä.

Tänään julkaistussa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2024/04/PS-eurovaaliohjelmaVerkko.pdf">EU-vaaliohjelmassa</a> perussuomalaiset linjaa, että maataloutta koskevat ilmasto- ja ympäristöpoliittiset toimenpiteet, jotka heikentävät maatalouden kannattavuutta, lisäävät byrokratiaa tai kaventavat maatalouden toimintamahdollisuuksia, on torjuttava.
Esimerkiksi maankäytön sääntelyllä ei saa estää maatalouden investointien toteutumista. Suomi elää luonnonvaroista ja niiden kestävä käyttö on suomalaisille tärkeää.
Maatalouden tärkein tehtävä on ruoantuotanto. Kansallisen ruokaturvan ja huoltovarmuuden ylläpitämiseksi maataloustukien onkin kohdistuttava entistä paremmin ruoantuotantoon ja aktiiviviljelyyn.
Hajautettu ruoantuotanto on koko Euroopan ja Suomen etu, joten kansalliset erityispiirteet on huomioitava kaikessa päätöksenteossa.
Suomi on maailman paras paikka tuottaa lihaa ja maitoa. Perussuomalaiset katsoo, että muiden EU-maiden onkin katsottava mallia Suomesta ja tultava esimerkiksi eläintenpidossa samalle korkealle tasolle.
EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa
Viime vuodet ovat olleet suomalaisille metsänomistajille ja metsäteollisuudelle haastavia. Ideologinen ja metsää heikosti ymmärtävä komissio on yrittänyt hivuttaa EU-lainsäädäntöä metsäpolitiikkaan ympäristöpolitiikan varjolla. Tällä toimivallan siirrolla olisi kauaskantoiset seuraukset metsistä elävälle Suomelle.
Perussuomalainen linja on, että myös Suomen metsäpolitiikasta päättäminen kuuluu Suomelle. Jo EU:n perussopimuksessa on määritelty, että metsäpolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden päätäntävaltaan eikä EU:lla ole yhteistä metsäpolitiikkaa.
Suomalaiset metsät ovat kansallisomaisuuttamme ja toisin kuin monissa muissa maissa, myös vahvasti yksityisomisteista. Perussuomalaiset ei hyväksy sitä, että EU pyrkii ulottamaan päätösvaltaa suomalaisten metsiin, ohjeistamaan metsänhoidossa tai sen käytössä.
Maamme hyvin hoidetut metsät toimivat myös maamme hiilinieluina, eikä niillä pidä kompensoida muiden EU-jäsenvaltioiden kyvyttömyyttä pitää omista metsistään huolta. Pinta-alatavoitteet luonnonsuojelussa eivät ole tarkoituksenmukaisia, vaan suojelun on kohdistuttava arvokkaimpiin kohteisiin kansallisista lähtökohdista.
<iframe loading="lazy" title="EU-vaaliohjelman julkistus – Purra, Lith, Huopainen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/YvxbJT-AUH4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Suomalaista eräperinnettä vaalittava myös jatkossa
Suomalaista metsästys- ja eräperinnettä on myös vaalittava EU:ssa.
Perussuomalaisen linjan mukaan EU:ssa on vaikutettava, jotta sekä susi, karhu että ilves siirretään luontodirektiivin alemmalle suojelutasolle, jolloin kantoja voidaan metsästyksellä helpommin säädellä.
Myös muiden lajien, kuten valkoposkihanhen, osalta luontodirektiivi on otettava tarkasteluun ja annettava nykyistä huomattavasti enemmän kansallista liikkumatilaa.

Perussuomalaiset: EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joka uhkaa Suomen maatalouden kannattavuutta, on torjuttava

Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF) koskevasta asetuksesta päästiin sopuun 11.11. keskiyön jälkeen parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Neuvottelujen lopputulokseen pettynyt PS-meppi Laura Huhtasaari pitää asetusta Suomelle vahingollisena ja eurovihreää ideologiaa myrkkynä, joka hitaasti tappaa Suomen maa- ja metsätalouden.

LULUCF-asetus määrittelee, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. Parlamentin ID-ryhmää neuvotteluissa edusti europarlamentaarikko Laura Huhtasaari.
Ehdotuksessa päästövähennystavoitteet kovenevat ja myöhemmin niihin pääsemättömiä maita rangaistaan. Suomen erillisjousto säilyy, mutta kokonaisuutena Suomen tavoite kovenee huomattavasti aiemmasta LULUCF-asetuksesta.
Lisäksi on huomioitava, että erillisesti sovittiin 9.11.2022, että päästökaupan ulkopuolisilla aloilla Suomen vähennystavoite on -50 %.
Tulos syntyi kulisseissa isojen jäsenmaiden painostuksella
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Huhtasaari on pettynyt lopputulokseen ja katsoo sen olevan Suomelle vahingollinen.
&#8211; Tulos syntyi isojen jäsenmaiden painostuksella ja kulisseissa. Metsäiselle Suomelle paketti merkitsee mitä todennäköisimmin lisäkuluja ja vaikeuksia. Valitettavasti neuvotteluja johtanut vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö ei halunnut mitenkään ottaa huomioon esittämiämme huomiota, toteaa Huhtasaari.
Suomi täysin komission liekanarussa
EU:n ilmastopolitiikkaa ollaan voimakkaasti kiristämässä, ja yleisesti tavoitteet ovat energiaa paljon käyttävälle Suomelle hankalia.
&#8211; Suomi on täysin komission liekanarussa ja valmis uhraamaan mitä vain ilmastoposeerauksen takia, harmittelee Huhtasaari.
Useiden arvioiden mukaan esitys runnottiin läpi, jotta komissaari Frans Timmermans pääsisi poseeraaman asialla Sharm El Sheikhin ilmastokokouksessa.
&#8211; Eurovihreä ideologia on myrkky, joka hitaasti tappaa maa- ja metsätalouden. Tästä tulee raskas taakka Suomelle, Huhtasaari varoittaa.
&nbsp;

Huhtasaari pettyi EU:n kolmikantaneuvottelujen lopputulokseen: Suomelle kallista vihreyttä

Eduskunta keskusteli tänään maankäytön ilmastosuunnitelmasta. Hallitusohjelman mukaan Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä saavutetaan hallitusohjelman mukaan nopeuttamalla muiden muassa päästövähennystoimia. Perussuomalaiset pitää tavoitteita älyttöminä.

&#8211; Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei voi allekirjoittaa hallituksen harjoittamaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa, koska ylikireä ilmastopolitiikka on tuonut mukanaan sekä maatalouden alasajon että elämisen, asumisen ja liikkumisen kallistumisen, perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen totesi ryhmäpuheessaan.
&#8211; Tällä kaikella toiminnalla on ollut keskustapuolueen siunaus, Reijonen ihmetteli.
Maankäyttöä lisättävä
Reijonen korosti, että Ukrainan sodan vuoksi huoltovarmuuden ylläpito ja kansantalouden tasapainotus edellyttävät lähivuosina metsävarojen ja peltoresurssien käytön kasvattamista.
&#8211; Vihervasemmistohallituksen toimet ovat lähes edesvastuuttomia maankäyttösektorilla. Se kiristää ruuvia päästöjen suhteen edelleen maataloudessa ja metsäsektorilla. Hallitus on tulkinnut maatalousalan tutkimustuloksia Suomelle haitallisesti, Reijonen huomautti.
&#8211; Maa- ja metsätaloussektorin toimintaa maassamme ei liian kunnianhimoisilla päästövähennystavoitteilla vaikeuteta entisestään. Suomen pitäisi muuttaa turve virallisesti uusiutuvaksi ja käyttää sitä paikallisesti lämmitykseen ja sähköntuotantoon enemmän.
Metsäpolitiikka ei kuulu EU:n päätösvaltaan
EU:ssa on parhaillaan käsittelyssä useita komission esityksiä, jotka liittyvät Suomen metsiin ja metsätalouteen. Perussuomalaiset vastustaa metsäsektorin altistamista EU-esitysten sisältämälle sääntelylle, sillä metsäteollisuudella on suuri merkitys sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa että talouden ja työllisyyden vahvistamisessa.
&#8211; Puunjalostuksesta huolehtiminen on tärkeää sinivalkoiselle siirtymälle, taloudelle ja työllisyydelle, mutta se on myös tehokas keino huolehtia huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta. Suomen metsäpolitiikan tavoitteet määritellään kansallisessa metsästrategiassa, Reijonen korosti.
&#8211; On pidettävä huoli, että metsäsektori pysyy kansallisessa päätäntävallassa. Suomen päästövähennystavoitteet ovat ylimitoitettuja ja jo nykyisellään vaikeita saavuttaa.
Puuston kasvu kiihtyy
Suomen teollisuus on jo viestittänyt, että liialliset ilmastotavoitteet voivat vaikeuttaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa. Perussuomalaiset korostaa, että Suomen linjan tulisi olla kaikessa teollisuuden toimintaedellytyksiä varmistava.
&#8211; Suomalainen tehtaanpiippu on ilmastoteko. Tätä istuva hallitus ei ole huomioinut päätöksenteossaan, kuten edellä on todettu. Ei edes, vaikka puuston vuotuinen kasvu on lisääntynyt Suomessa aina vuodesta 1990 lähtien, Reijonen huomautti.
&#8211; Lisäksi on outoa, että ojittamattomien soiden sitomaa hiilidioksidia ei huomioida LULUCF-asetuksen mukaisessa hiilinielulaskelmassa, ja se tulisikin sisällyttää mukaan siihen.
&#8211; Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaatii, että jatkossa kansallisesta edusta tulee huolehtia huomattavasti tiukemmin, Reijonen vaati.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Hallitus vaarantaa maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä on huolissaan Helsingin kaupungin pito- ja vetovoimasta. Helsinki oli vuonna 2021 koko maan muuttotappiollisin kaupunki. Helsingistä muuttaa pois 25–44-vuotiaita kotimaan kieliä puhuvia työssäkäyviä sekä lapsiperheitä. Tilalle Helsinkiin muuttaa pääasiassa vieraskielistä väestöä ulkomailta.

&#8211; Helsinki on ollut vuosikausia muuttovetovoimatutkimuksen ykköstilalla, mutta parissa vuodessa Helsinki on romahtanut muuttovetovoimassa koko maan häntäpäähän, ja alustavien tietojen mukaan tammi-huhtikuussa 2022 tilanne näyttää pahenevan. Siksi vaadimme, että kaupunki selvittää jatkossa syyt poismuutolle ja päivittää asuntotuotannon sekä maankäytön vastaamaan todellisia tarpeita. Todelliset syyt saadaan selville kysymällä poismuuttajilta itseltään, ei arvailemalla, valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Rantanen korostaa.
Lisärakentamisen määrää syytä pohtia uudelleen
Kaupungin asumisen ja maankäytön ohjelmassa asuntorakentamisen tavoite on 7 000 asuntoa vuosittain, ja tavoitetta nostetaan 8 000 asuntoon vuonna 2023. Ottaen huomioon kaupungin epäsuotuisa väestökehitys, noussut kustannustaso ja siihen liittyvät taloudelliset riskit, on tarpeen pohtia uudelleen rakentamisen määrää.
&#8211; Kaupungin kasvutavoitteet kuvastavat koronaa edeltävää aikaa ja perustuvat vanhentuneisiin ennusteisiin. Järjettömän suuria rakentamistavoitteita on perusteltu korkeilla asumiskustannuksilla. Kaupunki ei kuitenkaan yhtäältä ole tutkinut, ovatko kasvaneet asuntotuotantomäärät todellisuudessa vaikuttaneet asumiskustannuksiin millään tavoin tai toisaalta sitä, ovatko korkeat asumiskustannukset merkittävä syy kaupungista ulos suuntautuvaan muuttoliikkeeseen vai onko taustalla jotain aivan muuta.
&#8211; Jos kyse on esimerkiksi siitä, että lapsiperheet muuttavat pois turvallisemman kasvuympäristön tai koulujen oppimisrauhan perässä, mikään lisärakentamisen määrä ei korjaa tilannetta, Rantanen huomauttaa.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä on jättänyt muuttoliikkeen syiden selvittämistä koskevan ryhmäaloitteen kaupunginvaltuuston tämän päivän kokouksessa.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Kantaväestön vähenemisen syyt Helsingissä selvitettävä

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset jättivät eduskunnassa hylkyesityksen valiokunnan käsittelyssä olleeseen hallituksen esitykseen uudesta ilmastolaista. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei kannata ilmastopoliittisia kiristyksiä nykyisessä vaikeassa maailmantilanteessa.

Keskeisenä tavoitteena istuvalla hallituksella on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035 ja sen jälkeen hiilinegatiivisuuden. Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kovat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040.
&#8211; Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei kannata ilmastopoliittisia kiristyksiä tässä maailmantilanteessa, jossa nyt elämme ja olemme. Ilmastopolitiikan osalta on tehtävä pikainen uudelleenarviointi ja maailman kunnianhimoisimmasta hiilineutraaliustavoitteesta on luovuttava, sanoo kansanedustaja, valiokuntavastaava Petri Huru.
Esityksessä lukuisia ongelmia
Valiokuntaryhmä näkee esityksessä myös lukuisia ongelmia. Merkittävä osa niistä kiteytyy suunnitelman liialliseen kunnianhimon tasoon ja siihen, että valmistelutyö tehtiin jo ennen Venäjän ja Ukrainan sotaa.
&#8211; Tämän vuoksi asetetut tavoitteet eivät huomioi myöskään kotimaisen huoltovarmuuden ja energiapolitiikan tarpeita riittävästi, toteaa puolestaan kansanedustaja, valiokunnan jäsen Sheikki Laakso.
Nyt pitää keskittyä olennaiseen
Valiokuntaryhmä näkee myös, että uudessa ilmastolaissa säädettäisiin uusista ilmastotavoitteista, laajennettaisiin ilmastolain mukainen suunnittelujärjestelmä koskemaan maankäyttösektoria sekä täsmennettäisiin sääntelyä muiltakin osin, jotta lain ohjausvaikutus vahvistuisi. Nämä lisätoimet eivät maistu perussuomalaisille.
&#8211; Koemme ja näemme myös, että nyt tehdyssä esityksessä ei myöskään huomioida suunnitelman kustannuksia suomalaisille kotitalouksille. Sen sijaan koemme, että nyt on tehtävä veropäätöksiä, joilla lasketaan elämisen, asumisen ja liikkumisen hintaa esimerkiksi polttoaineiden kautta. Tavoitteisiin voidaan kyllä päästä myöhemmin, kun tekniikat alalla paranevat, toteaa puolestaan kansanedustaja, valiokunnan jäsen Mauri Peltokangas.
&#8211; Nyt olennaista on, että pystymme pitämään yllä maamme teollisuuden kilpailukykyä ja huoltovarmuutta (mukaan lukien meriteollisuus ja metsäteollisuus), Peltokangas lisää ja toteaa vielä lopuksi, että hallituksen tulee nyt ottaa lusikka kauniiseen käteen ja alkaa noudattaa perussuomalaisten maalaisjärkistä ilmastopolitiikkaa.
Kotimaista haketta ja turvetta hyödynnettävä enemmän
Maa- ja metsätalous- sekä ympäristöpuolella perussuomalaisten valiokuntaryhmä näkee, että nyt tulee edellyttää tässä akuutissa ongelmassa nopeita toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi.
&#8211; Lähivuosina Suomessa tulee hyödyntää kotimaista energiaturvetta ja haketta nykyistä enemmän, jotta huoltovarmuus aidosti turvataan. Nyt tätä ei ole huomioitu riittävässä määrin, siksikin koko esitys on jo syntyessään susi, sanoo koko PS-kansanedustajakolmikko lopuksi.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi on susi jo syntyessään

Lestijärvellä kunnan vastaus tuulivoimaloiden korkeuden nostamiseen oli, että kyseessä on vain vähäinen muutos. Onko voimaloiden 30 metrin nosto vähäinen muutos, kuten kunta väittää?

&#8211; Tuulivoimahankkeissa vähäisyyttä pitäisi mielestäni arvioida vaikutusten kautta, eli miten muuttuu näkyvyys maisemassa ja miten melu suhteessa naapureihin, esimerkiksi. 30 metriä lisää korkeutta on 10-kerroksisen talon verran, joten en pitäisi muutosta vähäisenä maisemallisten vaikutusten kannalta. Lavat lienevät myös aiempaa suuremmat, mikä lisää maisemallista muutosta. Suurempi teho voi merkitä myös aiempaa voimakkaampaa melua, ellei tekniikka sitten ole kehittynyt hiljaisempaan suuntaan, sanoo maankäytön ja kaavoituksen kehittämispäällikkö Anne Jarva Kuntaliitosta.
Kookkaammat lavat saattavat aiheuttaa entistä enemmän melua.
Kaavamuutos tarpeen
Kunnan tuulivoimaosayleiskaava määrää Jarvan mukaan tuulivoimaloiden määrän ja koon.
&#8211; Kaavasta poikkeamisen tarpeeseen tai sen myöntämisen mahdollisuuksiin en näillä tiedoilla voi ottaa kantaa, vaan harkinta on tehtävä kunnassa. Ellei edellytyksiä poikkeamiseen ole esimerkiksi aiempaa suurempien ympäristöllisten tai muiden sellaisten vaikutusten vuoksi, vastaan tulee yleiskaavan tai asemakaavan muutos.
Anne Jarva muistuttaa vielä kunnan hallintosäännöstä.
&#8211; Vaikka viranhaltija usein ratkaisee vähäiset poikkeamiset rakennusluvan yhteydessä, ”tavalliset” poikkeamiset kaavasta ratkaisee yleensä lautakunta tai kunnanhallitus.
&nbsp;

Kuntaliitto: Tuulivoimalan nosto 30 metriä ei ole vähäinen muutos

Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari (ps.) on nimitetty Suomelle tärkeän maankäyttöä ja metsätaloutta koskevan LULUCF-asetuksen varjoraportööriksi. Saamastaan luottamuksesta iloitseva Huhtasaari aikoo tehdä kaikkensa, jotta asetuksesta ei tulisi Suomen kannalta kohtuuton.

Identiteetti ja demokratia -ryhmä on päättänyt, että varjoraportöörin tehtävä annetaan Laura Huhtasaarelle.
– Olen erittäin iloinen saamastani luottamuksesta. Haluan parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttaa asetuksen sisältöön siten, että se ei olisi Suomen kannalta kohtuuton, toteaa Huhtasaari.
EU:n valiokunnissa työtä vetää yhtä ryhmää edustava esittelijä eli &#8221;raportööri&#8221; sekä muita ryhmiä edustavat &#8221;varjoraportöörit&#8221;.
Suomen huoltovarmuus ei saa vaarantua
Maankäyttösektori on Suomelle erityisen tärkeä metsätalouden ja maanviljelyksen takia ja on jo ennakkoon herättänyt paljon keskustelua.
– Ilmastolaskelmien pitää perustua todellisiin päästöihin ja nieluihin. Lisäksi laskennan tulee olla maakohtaista. Kotimaiselle kestävälle metsänkäytölle ei tule lisätä rajoitteita, jotka heikentävät teollisuuden kykyä kehittää ympäristölle ystävällisempiä tuotteita. Maatalouden päästöjen vähentäminen ei saa johtaa siihen, että suomalaisten huoltovarmuus ruuan suhteen vaarantuu, Huhtasaari kommentoi.
Huhtasaari korostaa kaikessa Suomen kansallisen edun huomioonottamista.
– Kiristyvä ympäristölainsäädäntö yhdistettynä EU:n toimivallan kasvattamiseen on vaarallinen cocktail Suomen metsä- ja maataloudelle, muistuttaa Huhtasaari.
Komission 14.7.2021 antaman 55-valmiuspaketin (englanniksi &#8221;Fit for 55&#8243;) osana on Suomelle tärkeä maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskeva asetusmuutos (LULUCF-asetus). Asetus määrittelee laskentasäännöt sille, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa kaudella 2021–2035.

Huhtasaari: ”Kiristyvä ympäristölainsäädäntö yhdistettynä EU:n toimivallan kasvattamiseen on vaarallinen cocktail Suomen metsä- ja maataloudelle”

Perussuomalainen Helsinki järjesti torstai-iltana Facebook Live -paneelikeskustelun Malmin lentokentällä. Funkkistyyliin rakennettu kenttä on yksi Helsingin matkailunähtävyyksistä, ja myös museovirasto on luetteloinut kentän valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, puoltaen sen säilyttämistä.

Miksi Malmille on alun perin rakennettu lentokenttä eikä asuntorakennuksia?
&#8211; Helsingin kaupunginhallituksen valiokunta valitsi lentokenttäalueeksi asutuspoliittisista syistä maaperältään kehnoksi tiedetyn Tattarisuon alueen ja lähtökohtaisesti syynä oli se, että alueelle ei koskaan kannattaisi lähteä tekemään asuntorakentamista. Sen takia päädyttiin Malmin lentokentän nykyiseen sijaintipaikkaan, alusti varavaltuutettu Juhani Strandén.
Nykyään alue on myös kaupunkiluonnoltaan ainutlaatuinen niittyalueineen ja uhanalaisine perhos- ja lintulajeineen. Lisäksi alueella on myös Helsingin arvometsäkohteita, joissa on havaittu liito-oravia. Alue on myös valtakunnallisen rakennetun kulttuuriympäristön kohde (RK2009).
Entä, jos Malmin lentokentälle nyt rakennetaan asuntoja?
&#8211; Meillä voi hyvin äkkiä olla täällä alue, jota joudutaan korjaamaan jatkuvasti, koska se vajoaa, ja siitäkin tulee vielä lisää päästöjä. Typerin idea ikinä ruveta rakentamaan hirvittävän suurta asuinaluetta alueelle, josta on jo aikaisemmin todettu, ettei se sovellu rakentamiseen kaikkien muiden vaikutusten ohella, vastaa varavaltuutettu Nuutti Hyttinen.
Juuri rakennuttamisen aiheuttamat valumavedet ovat suurin riski luonnon ja vesistöjen suhteen. ”Katsotaan sitten, miten tärkeä tämä uhanalainen liito-orava on kentän suojelun osalta, miten otetaan nämä luontoarvot ja uhanalaiset eliölajit huomioon. Vielä Longinojan osalta siellähän on tämä uhanalainen vuollejokisimpukka, joka on suojeltu Euroopan alueen luontodirektiivissä”, Strandén jatkaa.
Entä hiilidioksidipäästöt?
&#8211; Helsinki tähtää kaikissa strategioissaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tässä Malmin lentokenttäalueen rakentamisessa kuitenkin unohdetaan kuitenkin aivan kokonaan esirakentamisesta johtuvat päästöt. Rakentaminen vaatisi järjettömän määrän betonipaaluja. Tämä tarkoittaisi sitä, että esirakentamisen päästöt veisivät pohjan kaikilta Helsingin tavoitteilta. Lisäksi maaperän sulfidisavi aiheuttaa merkittävän riskin siitä, että saven kuivuessa syntyy rikkihappoa, joka tuhoaa paalutukset, Hyttinen huomauttaa.
Kaikissa muissa rakennushankkeissa Helsingissä valvotaan erittäin tarkkaan, että luontoarvoja ei pilata, mutta Malmin kohdalla mikä tahansa tuntuu olevan sallittua. Vaikka vaakakupissa ovat luontoarvojen ja vaelluskalojen tuhoaminen tai valtavat hiilidioksidipäästöt, pääasia tuntuu vihervasemmistolle olevan pelkästään se, että lentokenttä saadaan tuhottua hinnalla millä hyvänsä. Perussuomalaiset puolustavat Malmin lentokentän säilyttämistä ja valtuustoryhmä on johdonmukaisesti äänestänyt valtuustossa säilyttämisen puolesta.

Perussuomalaiset: Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta puhuvat luontoarvot sekä järki

Perussuomalaisten kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne jätti tänään kirjallisen kysymyksen maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen valmistelutilanteesta. Uudistuksen tavoitteena tai lopputuloksena ei saa Ranteen mielestä olla vallankäytön keskittyminen virkamiesten käsiin.

Uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsenenä istuva kansanedustaja Lulu Ranne toimi sen jälkeen, kun kaikkia maakuntia virkamiestyöryhmässä edustava Hämeen maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen oli jättänyt pykäläehdotuksiin eriävän mielipiteen, ja kaikki maakuntajohtajat yhdessä olivat jättäneet kannanoton, jossa kritisoidaan ympäristöministeriön pyrkimyksiä heikentää maakuntakaavoituksen merkitystä ja vahvistaa valtionhallinnon valvonta- ja ohjausvaltaa.
Maakuntajohtajien mukaan pykäläehdotukset sotivat jopa uudistuksen tavoitteita ja hallitusohjelman linjauksia vastaan.
Vallankäytön keskittäminen on estettävä
Ranne linjaa kirjallisessa kysymyksessään, ettei vuonna 2020 valmisteltavan uudistuksen tavoite eikä lopputulos voi enää missään tapauksessa olla siirtää suunnitteluratkaisuja demokraattiselta päätöksenteolta valtion viranomaisen toimivallan piiriin.
&#8211; Maakuntajohtajien kannanotosta on pääteltävissä, että osa ympäristöministeriön virkamiehistä ei piittaa perustuslaissa ja EU-lainsäädännössä linjatusta alueellista itsehallinnosta, vaan haluaa laajentaa toimivaltaansa mm. maakuntakaavan aluerakennetta, liikennettä ja elinkeinoelämää koskeviin suunnitteluratkaisuihin. Paras tieto alueellisista tarpeista on kuitenkin kunnissa ja maakunnissa, sanoo Ranne.
Ideologia ei saa estää yritysten toimintaedellytyksiä
Virkamiesten toiminta tuskin tapahtuu ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) selän takana. Menettely kertoo vihreiden tietävän, ettei heidän ympäristötavoitteitaan voida toteuttaa demokratiassa, ja siksi he pyrkivät heikentämään alueiden itsehallintoa.
&#8211; Tämä on autoritäärinen kehityssuunta, joka on estettävä tässä ja nyt. Perussuomalaiset puolustavat hajautettua vallan käyttöä, eivät vallan keskittämistä, Ranne päättää.

maankäyttö

Helsingin Yrittäjät toivoo kaupungilta parempaa yhteistyötä yritysten kanssa – pormestariehdokas Wille Rydman: On aika tehdä Helsingistä jälleen saavutettava

Perussuomalaiset: EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joka uhkaa Suomen maatalouden kannattavuutta, on torjuttava

Huhtasaari pettyi EU:n kolmikantaneuvottelujen lopputulokseen: Suomelle kallista vihreyttä

Perussuomalaiset: Hallitus vaarantaa maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset

Perussuomalaiset: Kantaväestön vähenemisen syyt Helsingissä selvitettävä

Perussuomalaiset: Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi on susi jo syntyessään

Kuntaliitto: Tuulivoimalan nosto 30 metriä ei ole vähäinen muutos

Huhtasaari: ”Kiristyvä ympäristölainsäädäntö yhdistettynä EU:n toimivallan kasvattamiseen on vaarallinen cocktail Suomen metsä- ja maataloudelle”

Perussuomalaiset: Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta puhuvat luontoarvot sekä järki

Ranne: Maakuntien päätösvaltaa maankäytössä ei saa kaventaa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025