Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Turvallisuus ja puolustus etusijalla vuoden 2025 joululahjarahoissa – Ronkainen: ”Turvallisuus on yhteiskuntamme peruspilari”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tänään jättänyt eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavion johdolla toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan lisäresursseja maanpuolustuskoulutukselle sekä lakimuutoksia, joilla muun muassa mahdollistettaisiin Puolustusvoimien aseiden ja ampumatarvikkeiden käyttö Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutuksissa.

Perussuomalaiset nosti maanpuolustuskoulutuksen myös eduskunnan kyselytunnin ykkösaiheeksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri huomautti, että kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, suomalaisten suuri maanpuolustustahto alkoi heti näkyä valtava kysyntänä MPK:n koulutusta kohtaan.
&#8211; Kurssit täyttyivät nopeasti, eivätkä läheskään kaikki halukkaat enää mahdu niille, Meri huomautti.
&#8211; Arvoisa ministeri, tuetteko perussuomalaisten toimenpidealoitetta maanpuolustuskoulutuksen turvaamiseksi? Meri kysyi puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk.).
Aloitteeseen suhtaudutaan myönteisesti
Kaikkonen suhtautui myötämielisesti perussuomalaisten aloitteeseen ja totesi, että hallitus on juuri kehysriihessä lisännyt resursseja maanpuolustukseen. Kaikkonen totesi, että hän tulee keskustelemaan lakimuutostarpeista yhdessä ministeriön, pääesikunnan ja MPK:n kanssa.
Meri toivoi, että koko eduskunta suhtautuisi perussuomalaisten toimenpidealoitteeseen yhtä myönteisesti, ja kiinnitti vielä huomiota vapaaehtoisen maanpuolustuksen tilatarpeisiin.
Ampumaradat vähentyneet dramaattisesti
&#8211; Moni hioo taitojaan omalla ajallaan ampumaradoilla. Ampumaratojen määrä Suomessa on tippunut rajusti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Lisäksi ampumaradoilla on erilaisia tiukkojakin ympäristömääräyksiä, ja yhä harvemmalla radalla voi ampua esimerkiksi pitkäpiippuisilla aseilla.
&#8211; Aiotte lisätä ampumaratojen määrää esimerkiksi vähentämällä byrokratiaa ja löysentämällä lupaedellytyksiä? Meri kysyi vielä Kaikkoselta.
Kaikkoselta varovaista tukea – ministeri Kari tyrmäsi
Kaikkonen pitäisi itse myönteisenä, että ampumaharrastukseen olisi paremmat mahdollisuudet kuin nykyään, mutta viittasi myös erittäin tiukkoihin ympäristömääräyksiin, joista vastaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.).
Perussuomalaisten Ville Tavio tarttui tähän ja kysyi ministeri Karilta, miten ampumaratojen ympäristöbyrokratia vähenee, kun tilanne on se, että ampumaratoja tarvitaan kipeästi harjoitteluun.
Ministeri Kari vastasi hyvin lyhyesti.
&#8211; Ympäristöministeriöllä ei ole tähän asiaan liittyviä prosesseja tällä hetkellä meneillään, Kari kuittasi.
&nbsp;

Maanpuolustuskoulutus tarvitsee resursseja ja lakimuutoksia koulutuksen edistämiseksi – perussuomalaisilta toimenpidealoite

Eduskunnan puolustusvaliokunta kehottaa tuoreessa pöytäkirjalausumassaan puolustusministeriötä lisäämään kertausharjoituksia ja ohjaamaan lisärahoitusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Valiokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen perustelee lausumaa nopeasti muuttuneella turvallisuuspoliittisella tilanteella.

&#8211; Ukrainan sodan myötä suomalaisten maanpuolustustahto ja halukkuus koulutuksiin on kasvanut räjähdysmäisesti. Tähän huutoon on nyt pystyttävä vastaamaan, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kertoo.
Ampuminen on keskeisimpiä sotilastaitoja
Puolustusvaliokunta perää myös lainsäädäntömuutoksia Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n toimintaedellytysten parantamiseksi. Nykyinen maanpuolustuslaki rajaa Puolustusvoimien sarjatulta ampuvat aseet pois MPK:n käytöstä.
&#8211; On täysin käsittämätöntä, että MPK:n ampumaharjoituksissa ei voida käyttää puolustusvoimien aseita, joissa on sarjatulitoiminto. Ampuminen on keskeisimpiä sotilastaitoja, ja tosipaikan tullen reserviläisille jaetaan sarjatuliaseet, Ronkainen sanoo.
Kaikki maanpuolustus ei ole aseellista
MPK toteuttaa lakisääteisten tehtäviensä ohella myös ei-aseellista varautumis- ja turvallisuuskoulutusta (VARTU). VARTU ei kuulu valtionavun piiriin, mutta on erityisen tärkeää toimintaa naisille ja miehille, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta tai ovat sijoitetun reservin ulkopuolella. Ronkainen ehdottaa VARTU-toimintaa valtion rahoituksen piirin.
&#8211; Kaikilla Suomen kansalaisilla on maanpuolustusvelvollisuus, mutta kaikki maanpuolustus ei ole aseellista. On ainoastaan Suomen etu, jos pystymme varautumaan kriiseihin mahdollisimman monipuolisesti – sota on yksi vakavimmista kriiseistä, mutta ei ainoa mahdollinen, Ronkainen perustelee.
&nbsp;

Puolustusvaliokunta vaatii lainsäädäntömuutoksia ja rahoitusta vapaaehtoisen maanpuolustuksen lisäämiseksi – ”On Suomen etu, jos pystymme varautumaan kriiseihin mahdollisimman monipuolisesti”

Ukrainan tilanteen seurauksena suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään ja sen rahoituksen turvaaminen on entistä tärkeämpää. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto on valmistellut toimenpidealoitteen maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoituksen lisäämisestä.

Kansanedustaja Rami Lehto pitää korkeaa maanpuolustustahtoa Suomen puolustuskyvyn kulmakivenä. Puolustusvoimilla on reservissä noin 900 000 koulutettua sotilasta. Reserviläiset muodostavat Suomen puolustuskyvyn perustan, sillä 97 prosenttia Suomen sodanajan vahvuudesta on reserviläisiä.
Vapaaehtoinen maanpuolustus on Suomen maanpuolustusta tukevaa kansalaistoimintaa. Se lujittaa suomalaisten maanpuolustustahtoa ja parantaa viranomaisten ja kansalaisten valmiutta selviytyä eri turvallisuustilanteissa.
&#8211; Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevillä järjestöillä on sen ylläpidossa tärkeä rooli. Suomessa on monia eri reserviläisjärjestöjä, joista kahdessa suurimmassa on jäseninä lähes 66 000 suomalaista. Järjestöjen jäseninä on myös naisia, Lehto kertoo.
MPK kouluttaa paikallisjoukkoja
Vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja -koulutusta toteuttavien järjestöjen tukemiseen on varattu vuoden 2022 budjetissa 4 852 000 euroa. Määrärahasta valtaosa käytetään julkisoikeudellisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan tukemiseen. MPK kouluttaa yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa paikallisjoukkoja.
&#8211; Paikallisjoukkojen yksiköitä ovat mm. maakuntakomppaniat, taistelukoulutusyksiköt, suojaus- ja sotilaspoliisiyksiköt sekä perustamiskeskukset, joihin sijoitettujen reserviläisten yksilötaitojen kouluttamiseen ja ylläpitämiseen MPK järjestää eri kursseja, sanoo Lehto.
Reserviläisjärjestöjen tuki erittäin vähäistä
Puolustusministeriön tekemällä päätöksellä vuonna 2021 kokonaistuesta 128 000 euroa ohjattiin Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Naisten Valmiusliiton toiminnan tukemiseen niin, että kukin järjestö sai 32 000 euron tuen. Lehto pitää määrää erittäin vähäisenä verrattuna muiden kansalaisjärjestöjen valtiolta saamiin avustuksiin.
&#8211; Esimerkiksi vuonna 2021 Aseistakieltäytyjäliitto sai valtionapua 63 000 euroa ja Suomen Rauhanpuolustajat 177 000 euroa. Jäsenmääriin suhteutettuna reserviläisjärjestöille myönnetään tukea alle euron/jäsen ja esimerkiksi rauhanpuolustajille 85 euroa/jäsen, Lehto toteaa.
Suomen varauduttava Venäjän uhkaan
Toimenpidealoitteessaan Lehto ehdottaa, että hallitus ryhtyisi lisätalousarvion yhteydessä toimenpiteisiin vapaaehtoisen maanpuolustuksen turvaamiseksi lisäämällä rahoitusta maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen ja ohjaamalla lisätukea reserviläisjärjestöjen rahoitukseen jo kuluvan vuoden aikana.
&#8211; Vaikka Suomea eivät tällä hetkellä uhkaa välittömät sotatoimet, ne ovat kuitenkin mahdollisia, ja Suomen tulisikin varautua siihen, että Venäjän sotatoimet voivat levitä Ukrainan rajojen ulkopuolelle, Lehto varoittaa.
&nbsp;

Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään – Lehto: Hallituksen lisättävä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoitusta jo tänä vuonna

Kiinnostus erilaisia maanpuolustuksellisia ja turvallisuuteen liittyviä koulutuksia kohtaan on lisääntynyt Suomessa huomattavasti niin reserviläisten kuin muiden suomalaisten parissa viime viikkoina. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula vaatii nopeasti lisää resursseja vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen suomalaisten henkisen kriisinkestävyyden parantamiseksi.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) kertoi tiedotteessaan, että vapaaehtoinen maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuuskoulutus kiinnostaa nyt ennennäkemättömällä tavalla. Kurssit täyttyvät nopeasti ja uusia avataan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simulan mukaan kasvaneeseen kysyntään on ripeästi myös vastattava lisäämällä rahoitusta.
&#8211; Suomalaisten maanpuolustustahto on vahvaa, ja ihmiset ovat olleet kiinnostuneita siitä, millä tavoin he voisivat vahvistaa maanpuolustusosaamistaan tässä muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Kun kysyntä on kovaa, on siihen vastattava nopeasti, Simula linjaa.
Kansan toimintakyvyn ylläpito tärkeää
Kansanedustaja Simula jätti hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, onko hallituksella valmiutta lisätä rahoitusta vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen mahdollisimman ripeästi jo kesken vuotta.
&#8211; Kurssit lisäävät valmiutta toimia kriisitilanteissa ja helpottavat samalla epätietoisuutta ja ahdistusta, joita tilanne on eittämättä monissa suomalaisissakin herättänyt. On tärkeää pitää koko kansan toimintakykyä yllä ja parantaa myös henkistä kriisinkestävyyttämme, Simula summaa.
&nbsp;

Maanpuolustus kiinnostaa nyt ennennäkemättömällä tavalla – Simula: Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen nopeasti lisää resursseja

Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Turvallisuus ja puolustus etusijalla vuoden 2025 joululahjarahoissa – Ronkainen: ”Turvallisuus on yhteiskuntamme peruspilari”

Maanpuolustuskoulutus tarvitsee resursseja ja lakimuutoksia koulutuksen edistämiseksi – perussuomalaisilta toimenpidealoite

Puolustusvaliokunta vaatii lainsäädäntömuutoksia ja rahoitusta vapaaehtoisen maanpuolustuksen lisäämiseksi – ”On Suomen etu, jos pystymme varautumaan kriiseihin mahdollisimman monipuolisesti”

Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestään – Lehto: Hallituksen lisättävä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen rahoitusta jo tänä vuonna

Maanpuolustus kiinnostaa nyt ennennäkemättömällä tavalla – Simula: Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen nopeasti lisää resursseja

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025