Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

määräraha

Lakivaliokunnan lausunto hallituksen budjettiesityksestä vuodelle 2024 ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027 valmistui tänään. Lausuntoon jättivät eriävän mielipiteensä keskustan eduskuntaryhmän edustajat.

Budjettiesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan vuodelle 2024 määrärahoja noin 1,2 miljardia euroa. Määrärahataso on noin 96 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon.
Lisärahoitusta esitetään muun muassa oikeudenhoidon palveluihin ja viranomaisten toimintakykyyn, rikosvastuun toteutumiseen sekä rikollisuuden ennaltaehkäisyyn. Myös kehyskaudella määrärahataso säilyy aiempaa korkeammalla tasolla.
Kiireellinen ja tarpeellinen lisäys
Oikeudenhoidon resursseja lisätään vuodelle 2024 yhteensä 30 miljoonalla eurolla. Tällä oikeudenhoidon lisämäärärahalla vahvistetaan henkilöstöresursseja, minkä avulla puretaan ruuhkia ja lyhennetään käsittelyaikoja. Lisämäärärahasta esimerkiksi tuomioistuinten osuus on noin 19 miljoonaa euroa,
Rikosseuraamuslaitoksen noin 4 miljoonaa euroa ja Syyttäjälaitoksen noin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi oikeudenhoidon toimijoiden rahoitusta lisätään tällä hallituskaudella asteittain aiempien päätösten sekä hallitusohjelmassa päätettyjen lisäpanostusten mukaisesti niin, että lisämäärärahat ovat 65 miljoonaa euroa vuonna 2025, 80 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 75 miljoonaa euroa vuodesta 2027 lukien.
Lakivaliokunta pitää oikeudenhoidon rahoituspohjaa vahvistavia lisämäärärahoja erittäin myönteisinä, sillä oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaaminen pysyvin lisämäärärahoin on tarpeellista ja kiireellistä.
Kuuluu valtion ydintehtäviin
Lakivaliokunta on pitkään ja toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota oikeudenhoidon riittämättömiin määrärahoihin ja siitä aiheutuviin ongelmiin, kuten oikeudenkäyntien ja käsittelyaikojen liian pitkään kestoon sekä henkilöstön kuormittumiseen. Valiokunta on korostanut, että oikeudenhoidon toimijat huolehtivat valtion ydintehtävistä, joiden voimavarat on tärkeää turvata myös taloudellisesti niukkoina aikoina. Kyse on oikeudenhoidolle merkityksellisistä lisäyksistä, jotka eivät kuitenkaan valtion budjetin tasolla ole suuria.
<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/LaVL_14+2023.aspx">Lausunnossaan</a> lakivaliokunta kantaa huolta siitä, että julkisen talouden suunnitelman mukaan oikeusministeriön pääluokkaan osoitetaan hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2025 alkaen toimintamenosäästö, joka on kehyskauden lopulla noin 18 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei mahdollisten säästövelvoitteiden kattamiseksi jouduta sopeuttamaan toimintaa eikä säästöjä kohdenneta henkilöstöresursseihin.
Lakivaliokunnan puheenjohtajana toimii perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola.
&nbsp;
&nbsp;
&nbsp;

Lakivaliokunta pitää oikeudenhoidon resurssien lisäyksiä erittäin myönteisinä – puretaan ruuhkia ja lyhennetään käsittelyaikoja

Perussuomalaiset Yleisradion hallintoneuvoston jäsenet ja kansanedustajat Jari Ronkainen, Leena Meri ja Olli Immonen paheksuvat Ylen vaatimusta poistaa sosiaalisessa mediassa laajalle levinnyt video. Yle vetoaa tekijänoikeuksiin pyytäessään Tampereen kaupunginvaltuutettua ja Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtajaa Joakim Vigeliusta poistamaan koostamaansa videota, jossa Ylen Jälkiviisaiden panelistit paljastavat puolueellisuutensa Elokapina- ja Convoy-mielenosoitusten suhteen.

&#8211; Ylen puolueellisuudesta on käyty hallintoneuvostossa keskustelua kerta toisensa jälkeen. Nyt Yle on jäänyt kiinni housut nilkoissa eivätkä selittelyt enää auta. Yle on miehittänyt niin ohjelmat kuin muunkin sisällöntuoton lähinnä punavihreiden ideologian kannattajilla. Tämän täytyy muuttua, jotta yhteiskunnan moniäänisyys tulisi paremmin esiin, Jari Ronkainen sanoo.
Kansa pakotetaan maksamaan ideologiasta
Ylen toiminnassa ja ohjelmissa puolueettomuudelle tulisi asettaa erityistä painoarvoa, sillä Ylen toiminta rahoitetaan julkisista varoista. Talouselämän mukaan Ylen määräraha on paisumassa lähivuosina 600 miljoonaan euroon, eikä suomalaisten maksaman Yle-veron tuotto riitä edes sen kattamiseksi.
&#8211; Ei voi olla niin, että koko kansa pakotetaan maksamaan yhden tietyn poliittisen ideologian sisällöistä ja tuotannosta. Perussuomalaiset ovat vaatineet leikkauksia Ylen budjettiin, Yle-veroon sekä ehdottaneet Ylen TV-kanavia maksukortin taakse. Tänä päivänä nämä vaatimukset näyttävät yhä enemmän perustelluilta, Leena Meri toteaa.
Toimintaan tultava täyskäännös
Hallintoneuvoston perussuomalaiset vaativat Yleä peruuttamaan kohtuuttoman poistopyyntönsä ja pahoittelemaan toimintaansa. Heidän mukaansa jatkossa kommentaattorien ja panelistien valintaan on kiinnitettävä enemmän huomiota.
&#8211; Yle on pyytänyt videon poistamista, vaikka tekijänoikeudet antavat mahdollisuuden sitaatti- ja parodiatarkoituksiin. Asia näyttää Ylen kannalta pahalta ja ainoa oikea tie ulos on Ylen anteeksipyyntö ja toiminnan täyskäännös. Jatkossa Ylen tulee palvella koko väestöä, eikä vain vallalla olevaa punavihreää klikkiä, Olli Immonen perustelee.
Strategia edellyttää riippumattomuutta
Eduskunnan valitseman Ylen hallintoneuvoston tehtävänä on mm. huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi ja päättää yhtiön strategiasta.
&#8211; Vaikka hallintoneuvoston toimenkuvaan ei suoraan kuulukaan ohjelmasisältöjen puntarointi, niin odotamme, että seuraavaan kokoukseen tuodaan selvitys tilanteesta erityisesti suhteessa Ylen strategiaan. Strategiassa painotetaan riippumattomuutta ja moniäänisyyttä, joka on jälleen kerran joutunut kyseenalaistetuksi, perussuomalaiskolmikko kertoo.
&nbsp;

Hallintoneuvoston PS-edustajat: Yle osoittaa puolueellisuutensa vaatiessaan laajalle levinneen videon poistamista – ”Jäi kiinni housut nilkoissa eivätkä selittelyt enää auta”

Poliisikansanedustaja Tom Packalén (ps) on tehnyt valtiovarainministerille kirjallisen kysymyksen poliisin määrärahaselvityksen toimenpiteistä.

&#8211; Viime syksynä (16.9.2021) kyselytunnilla valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) puheenvuorosta välittyi epäilys siitä, käyttääkö poliisi määrärahojaan jotenkin epätarkoituksenmukaisesti. Ministeri ei meinannut uskoa esimerkiksi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen vastauksia poliisin rahoituksen riittämättömyyteen esimerkiksi kiinteistökulujen takia, Tom Packalén sanoo.
Saarikko nosti esille kyselytunnilla muutamaankin otteeseen ristiriidan siitä, miten voi olla niin, että hallitus lisää poliisin määrärahoja kuluvalle vuodelle, mutta se ei tuokaan lisää poliiseja. Samalla hän vaati hallintovaliokuntaa perehtymään, miksi poliisin kustannuskehitys on ollut sellainen suhteessa hallitusohjelman tavoitteisiin.
Syyttävä sormi osoittaa ministeriöön
Juuri valmistuneen poliisin rahoitusta selvittäneen raportin mukaan valtiovarainministeriössä poliisin rahoitusta on lähtökohtaisestikin tarkasteltu ja ohjattu virheellisesti poliisien lukumäärän perusteella. Selvitysraportin mukaan poliisin määrärahat ovat riittämättömät, koska toimitila- ja ICT-kulut ovat kasvaneet merkittävästi ja ennakoitua nopeammin.
&#8211; Toisin sanoen syyttävä sormi osoittaakin myös Saarikon itse johtamaan ministeriöön. Selvityksen mukaan myös poliisia koskevat lainsäädännön muutokset ovat usein olleet nopeasti valmisteltuja, eikä niiden vaikutuksia poliisin toimintaan tai rahoitukseen ole kunnolla arvioitu eikä vaikutuksia ole myöskään jälkikäteen seurattu. Koko hallituksella on siten peiliin katsomisen paikka, Packalén toteaa.

Packalén poliisin määrärahaselvityksestä: Valtiovarainministerillä on peiliin katsomisen paikka

Yleisradion tämänaamuinen pääministeri Sanna Marinin valkopesuyritys ei ole jäänyt kansalta huomaamatta. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri sanoo, että yhtiön tulisi jo olla huolissaan kasvavasta porukasta, joka ei enää luota Ylen sisältöihin. &#8211; Ylessä olisi syytä katsoa peiliin. Juuri tämäntyyppiset asiat nakertavat luottamusta Ylen journalismiin, Meri sanoo.

Pääministeri Sanna Mariniin (sd) kytkeytyvä viimeisin biletyskohu alkoi viime viikolla, ja tapauksen puinti jatkuu edelleen itsenäisyyspäivän jälkeen.
Bilekohun taustalla on kaksi asiaa, jotka kielivät välinpitämättömyydestä ja piittaamattomuudesta.
Kyse on ensinnä siitä, että Marin lähti lauantai-iltana viihteelle Helsingin yöhön, vaikka hän tiesi altistuneensa aiemmin koronalle oltuaan edellisenä päivänä samassa tilaisuudessa koronaviruksen saaneen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) kanssa.
Toiseksi kyse on siitä, että valtioneuvoston turvallisuusosasto pyrki juhlaillan aikana tavoittamaan Marinia tekstiviesteillä, joissa pääministeriä kehotettiin välttämään lähikontakteja.
Tekstarit eivät kuitenkaan tavoittaneet yökerhossa viihtynyttä Marinia, joka paikalla olleiden mukaan nähtiin heilumassa tanssilattialla sekä baaritiskillä napsuttelemassa sormiaan tarjoilijalle.
Terveysturvallisuutta korostavat tärkeät viestit jäivät Marinilta pimentoon yksinkertaisesti siitä syystä, että viestit oli lähetetty valtioneuvoston virkapuhelimeen, eikä Marinilla ollut sitä omien sanojensa mukaan mukana. Marinilla oli viihteellä ollessaan mukana vain eduskunnan puhelin.
Marin on itse puolustautunut väitteellä, että tarvittaessa hänet saa ”aina kiinni”. No, tällä kertaa ei saatu.
Puoluetoveri-professori: Marin ei rikkonut lakia
Pääministerin biletystä käsiteltiin myös tänään Ylen aamussa varsin ennalta-arvattavaan tyyliin.
Toimituksellisissa prosesseissaan Yle oli tullut siihen tulokseen, että pääministerin terveysturvallisuutta uhmaavaa toimintaa sekä viestinnälliseen katveeseen jäämistä sopivin henkilö kommentoimaan on SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja pitkän linjan Marinin tukija Jukka Kekkonen.
Yle aamun katsojille Kekkosen demaritaustasta ja aiemmasta Marinin tukemisesta ei kuitenkaan kerrottu mitään, vaan tv-katsojille Kekkonen esiteltiin ”oikeushistorian emeritusprofessorina”.
Kuten arvata saattaa, Kekkonen ei juuri nähnyt moitittavaa tai muutakaan virhettä siinä, että Marin heittäytyi täysillä viihteelle viis veisaten omasta korona-altistumisestaan.
Kekkonen viittasi kintaalla myös sille, että juhlimisen takia valtioneuvoston turvan tärkeät viestit jäivät Marinilta saamatta.
Tv:ssa Kekkonen ensin antoi ovelasti ymmärtää, ettei Marin ollut rikkonut lakia.
&#8211; Tästä ei saa tekemälläkään tehtyä laillisuusdramaa. Mitään laillisuuskysymystä tässä ei ole, koska Marin oli koko ajan tavoitettavissa ja varajärjestelyt oli. Kyllä tässä on aika paljon tekemällä tehtyä kohua, mikä ei ole ollut suomalaisessa, varsinkaan iltapäivälehtien mediajulkisuudessa mitenkään poikkeuksellista viime kuukausina ja vuosina. Kaikkeen tällaiseen tartutaan, mutta on ihan hyvä, että asia selvitetään, Kekkonen esitti oikeusprofessorin arvovallalla.
Kehui Marinia ”viisaaksi ihmiseksi”
Yle aamun vieraaksi oli kutsuttu myös työoikeuden eturivin asiantuntija, professori Seppo Koskinen. Hänellä tiettävästi ei ole poliittisia kytkentöjä Mariniin tai SDP:hen. Koskiseltakaan ei suurempia moitteita pääministerin suuntaan kuultu, joskin oikeusprofessori esitti ystävällishenkisen, jopa isällisen ohjeen Marinille.
&#8211; Älä enää juhli niin myöhään julkisilla paikoilla. Jos vaikka lopettaisit julkiset esiintymiset kello 11 illalla, niin tällaisia kohuja ei tulisi, Koskinen opasti pääministeriä.
Koskisen kollega Kekkonen komppasi perään.
&#8211; Kyllä Marin viisaana ihmisenä ottaa opiksi tästä, Kekkonen ylisti puoluetoveriaan.
Aamukahvia hörppiville kansalaisille saattoi jäädä käsitys, että koska arvovaltaiset oikeusprofessorit eivät lempeää nuhtelua lukuun ottamatta arvostelleet pääministerin toimintaa, ehkä taas oli saatu aikaan kohua tyhjästä.
Mutta moniko katsoja tiesi tai muisti, että Kekkonen oli viime eduskuntavaaleissa SDP:n ehdokkaana? Ilmiselvää on, että kun pääministeriä tv-studiossa puolustelee oma puoluetoveri, asetelma on ongelmallinen.
Koko Marinin pääministerikauden ajan Kekkonen on tullut tunnetuksi vakaana pääministerin tukijana ja puolustajana. Kekkonen on ennenkin avannut suunsa oma-aloitteisesti, kun Marinia on pyritty horjuttamaan.
Vuosi sitten Kekkonen kirjoitti Twitterissa:
&#8211; Itse asiassa Sanna Marin on antanut asiallisia vastauksia Kokoomuksen johdon yhä populistisemmiksi ja virheellisemmiksi käyneisiin lausuntoihin. Kokoomuksen kannattaisi pitäytyä asia-argumenteissa eikä ryhtyä peesaamaan persuja.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Itse asiassa Sanna Marin on antanut asiallisia vastauksia Kokoomuksen johdon yhä populistisemmiksi ja virheellisemmiksi käyneisiin lausuntoihin. Kokoomuksen kannattaisi pitäytyä asia-argumenteissa eikä ryhtyä peesaamaan persuja. <a href="https://t.co/h9NClFI4fx">https://t.co/h9NClFI4fx</a>
&mdash; Jukka Kekkonen (@jukka_kekkonen) <a href="https://twitter.com/jukka_kekkonen/status/1315336819781832709?ref_src=twsrc%5Etfw">October 11, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Puolusteli pääministeriä myös aamiaiskohussa
Kekkonen nousi esiin Marinin puolustajana myös viime keväänä, kun tiedotusvälineet kertoivat, että Marin perheineen oli käyttänyt verotonta aamiaisetua asuessaan virka-asunnossaan Kesärannassa. Verottajan mukaan ateriaetu kuitenkin on veronalaista tuloa.
Kekkosen mukaan ”kympin aamiaisen esille nostaminen suurena ongelmana on jo maailmanennätys detaljien penkomisessa”.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
No nyt päästiin taas asian ytimeen. Vaikka kannatan maksimaalista avoimuuutta, lienee tämä kympin aamiaisen esille nostaminen suurena ongelmana jo maailmanennätys detaljien penkomisessa. <a href="https://t.co/K5uVXtTit7">https://t.co/K5uVXtTit7</a>
&mdash; Jukka Kekkonen (@jukka_kekkonen) <a href="https://twitter.com/jukka_kekkonen/status/1397061052567851008?ref_src=twsrc%5Etfw">May 25, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Viime keväänä Kekkonen oli kutsuttu Ylen pääuutislähetykseen <a href="https://stage.sudev.fi/hallituksen-tietotoimistosta-paivaa-yle-roudasi-sdp-professorin-selittelemaan-liikkumisrajoitusfarssia-joka-tietenkin-loysi-vikaa-kaikkialta-paitsi-sanna-marinin-hallituksesta/">selittelemään parhain päi</a>n Marinin hallituksen huolimatonta lainvalmistelutyötä.
Ylen tämänaamuinen, Marinin puoluetoveri Kekkosen avustuksella suoritettu pääministerin valkopesuyritys ei ole jäänyt huomaamatta sosiaalisessa mediassa.
Urheiluvaikuttaja Aleksi Valavuori tylyttää:
&#8211; Mitä ihmettä te YLE touhuatte? Pyydätte studioon SDP:n ulos jääneen ehdokkaan puolustamaan SDP:n pääministeriä? Ja lopuksi SDP:n professori kertoo mikä olisi sopiva kotiintuloaika 36-vuotiaalle. Ei jumalauta, edes South Park ei pystyis tähän.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Mitä ihmettä te YLE touhuatte? Pyydätte studioon SDP:n ulos jääneen ehdokkaan puolustamaan SDP:n pääministeriä? Ja lopuksi SDP:n professori kertoo mikä olisi sopiva kotiintuloaika 36-vuotiaalle. Ei jumalauta, edes South Park ei pystyis tähän. <a href="https://t.co/vdzfqU1Etl">https://t.co/vdzfqU1Etl</a>
&mdash; Aleksi Valavuori (@Valavuori) <a href="https://twitter.com/Valavuori/status/1468136400465846274?ref_src=twsrc%5Etfw">December 7, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kunnallispoliitikko ja ajatuspaja Liberan entinen johtaja Tere Sammallahti kuvaa Ylen journalismia häpeälliseksi.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Pääministeri on jälleen kohun keskellä, joten Ylen aamussa &quot;puolueettomana&quot; asiantuntijavieraana on luonnollisesti pääministerin puoluetoveri ja SDP:n EK-vaaliehdokas.<a href="https://twitter.com/Yleisradio?ref_src=twsrc%5Etfw">@Yleisradio</a>&#39;n journalistinen alennustila on häpeällinen. <a href="https://twitter.com/hashtag/journalismi?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#journalismi</a><a href="https://t.co/mFM5hwHoUI">https://t.co/mFM5hwHoUI</a>
&mdash; Tere Sammallahti 🇫🇮💙🇺🇦 (@TereSammallahti) <a href="https://twitter.com/TereSammallahti/status/1468122940168409097?ref_src=twsrc%5Etfw">December 7, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&#8211; Pääministeri on jälleen kohun keskellä, joten Ylen aamussa &#8221;puolueettomana&#8221; asiantuntijavieraana on luonnollisesti pääministerin puoluetoveri ja SDP:n EK-vaaliehdokas. Yleisradion journalistinen alennustila on häpeällinen.
Toiset oikeusoppineet eri linjoilla
Edellä esitetystä asetelmasta luonnollisesti seuraa, että demariprofessori Kekkonen päätyi Marinin eskaloitunutta biletyskohua arvioidessaan jyrkästi erilaisiin johtopäätöksiin kuin muut asiaa kommentoineet oikeusoppineet.
Esimerkiksi Helsingin Sanomien haastattelema juristikolmikko, julkisoikeuden professori Janne Salminen, hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää ja oikeuskansleri Tuomas Pöysti huomauttavat, että pääministeri Marin on todennäköisimmin rikkonut ministereitä <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008455305.html">velvoittavia toimintaohjeita</a>.
Oikeusoppineet huomauttavat, että Marin ei ole noudattanut Ministerin käsikirjan ohjeistusta, jonka ohjeiden mukaan virkapuhelin <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161646">on pidettävä aina mukana</a> ja käyttövalmiudessa, koska valtioneuvoston tilannekeskus lähettää ilmoitukset, kutsut ja hälytykset ministereiden ja virkamiesjohdon virkamatkapuhelimeen.
Mäenpään mukaan ministerin käsikirjan perusteella voidaan tehdä tulkinta, että pääministeri ei voi lähteä juhlimaan ilman käyttövalmiudessa olevaa valtioneuvoston virkamatkapuhelintaan.
&#8211; Nimenomaan pääministerin voidaan edellyttää olevan tavoitettavissa virkapuhelimestaan 24 tuntia vuorokaudessa, koska hänellä on keskeinen asema valtionjohdossa. Tämän takia ministerin käsikirja asiallisten syiden perusteella velvoittaa pääministeriä pitämään virkamatkapuhelinta mukanaan myös vapaa-ajallaan, Mäenpää sanoo.
Marinin huolimaton ja välinpitämätön asenne kummastuttaa myös eduskunnassa. Esimerkiksi entinen sisäministeri Päivi Räsänen ihmettelee pääministerin tapaa olla pitämättä valtioneuvoston virkakännykkää mukanaan vapaa-ajalla.
Räsänen kertoo itse saaneensa ministeriaikoinaan selkeän ohjeen siitä, että valtioneuvoston virkapuhelimen on oltava aina käytössä ja mukana.
&#8211; Kuljetin sitä aina mukanani enkä laittanut puhelinta äänettömälle edes yön ajaksi, Räsänen <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008455814.html">kertoo</a>.
Yle käyttää aina puolueellisia asiantuntijoita
Siinä, että Yle jälleen raahasi tv-studioon Marinia puolustelemaan pääministerin puoluetoverin ja tämän vankkumattoman tukijan, ei toki ole mitään uutta ja ihmeellistä.
Yle on jo vuosikausia käyttänyt ohjelmissaan <a href="https://stage.sudev.fi/yleisradio-kayttaa-jatkuvasti-puolueellisia-asiantuntijoita-uutislahetyksissaan-eika-mainitse-naiden-taustoja/">puolueellisia asiantuntijoita</a> mainitsematta näiden taustoja.
Yllättävää onkin enää se, että Ylessä ei vielä vuonna 2021 näytetä välitettävän mitään siitä, että ohjelmavieraiden poliittisista sidonnaisuuksista vaikeneminen ärsyttää ja suututtaakin kansaa – sosiaalisen median aikakaudella Ylen pimittämät tiedot ja sidonnaisuuksista vaikeneminen nostetaan esille heti.
Yle aamun tuottaja Anne Achte selitteli Ylen toimituksellisia ratkaisuja tänään Twitterissä.
https://twitter.com/anneachte/status/1468236285345161228
Uusimpien tietojen mukaan tyytymättömyys Ylen ohjelmiin on kasvussa, etenkin maaseudulla. Tuoreen kyselyn mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista kertoo jäävänsä <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1614066">ilman vastinetta</a> Yle-verolle.
Leena Meri: Yle maksukortin taakse
Perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 1. varapuheenjohtaja Leena Meri toteaa, että koska Yle on verovaroilla ylläpidettävä organisaatio, Ylessä tulisi noudattaa aivan erityistä huolellisuutta siinä, että ohjelmiin asiantuntijoiksi kutsutaan mahdollisimman esteettömiä henkilöitä.
&#8211; Miten voi olla niin, että Yle, jolla on käytössään laajat resurssit ja mahdollisuudet, löytää aina oikeustieteilijä Kekkosen arvioimaan omaa puoluetoveriaan? Mitä uutisarvoa siinä on, että puoluetoveri esittää televisiossa arvioita pääministeristä? Meri kysyy.
Meri, joka on myös Ylen hallintoneuvoston jäsen, huomauttaa, että Yleisradion tulisi jo olla huolissaan kasvavasta porukasta, joka ei enää luota Ylen sisältöihin.
&#8211; On ihan turha itkeä siitä, että luottamus rapautuu, sillä Ylessä olisi syytä katsoa peiliin. Nähtävästi siellä ei vaan tehdä asialle mitään, vaikka juuri tämäntyyppiset asiat nakertavat luottamusta Ylen journalismiin, Meri sanoo.
Perussuomalaiset esittää tuoreessa vaihtoehtobudjetissaan neljänneksen, eli 139 miljoonan euron <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/11/Perussuomalaisten-vaihtoehtobudjetti-2022_aukeamittain.pdf">leikkausta Ylen budjettiin</a>. Perussuomalaisten mallissa leikkaus tehtäisiin suoraan kansalaisilta perittävän Yle-veron kevennyksenä, joka ei näy valtion budjetissa, mutta lisää kansalaisten käytettävissä olevia varoja
Meri sanoo, että nykyisellään Ylen rahoittaminen verovaroilla ei ole enää perusteltu vaihtoehto.
&#8211; Ainakin kaikki Ylen poliittiset ohjelmat olisi syytä laittaa maksukortin taakse, niin jokainen voisi itse arvioida katsooko ohjelmia vai ei. Säätiedotukset ja hätätiedotteet voisivat tosin edelleen jäädä julkisen palvelun puolelle, Meri sanoo.

Yle kutsui studioon Sanna Marinin puoluetoverin selittelemään parhain päin pääministerin bilekohua – ”Ylessä on turha itkeä, että luottamus rapautuu”

Kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne osallistui tänään perussuomalaisten ryhmän edustajana parlamentaariseen keskusteluun hallituksen sisäilmakirjauksista sekä Terveet tilat 2028 -ohjelmasta. Ranne nosti erityisesti esiin sisäilmauhrien tilanteen parantamisen sekä virkavastuun toteutumisen sisäilmakatastrofeissa.

&#8211; Ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään ja meillä on periaatteessa lait, jotka turvaavat kaikille oikeuden turvallisiin ja terveisiin työ- ja toimintatiloihin. Oikeus ei kuitenkaan toteudu arjessa. Home- ja kosteusvaurioille altistuu päivittäin jopa 800 000 suomalaista. Heistä jo yli 100 000 on sairastunut vakavasti. Terveet tilat 2028 -ohjelmasta ei kuitenkaan juuri löydy ongelmille ratkaisuja tai konkretiaa. Ollaanko edelleen haluttomia auttamaan uhreja ja asettamaan kunnallisia viranhaltijoita vastuuseen laiminlyönneistään, joiden seuraukset ovat yhteiskunnalle kalliita ja yksilöille jopa traagisia? Lulu Ranne kysyy.
Syyllisiä etsitään väärästä suunnasta
Ranteen mukaan jo sairastuneita, vammautuneita ja sisäilmakodittomia vähätellään, leimataan ja painostetaan edelleen. Sairastumisen syitä peitellään. Esimerkiksi rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä sairastumisiin on kuitenkin hyvää tieteellistä näyttöä (&#8221;Ympäristö- ja terveys&#8221;, prof. Juha Pekkanen 15.2.2021).
&#8211; Sisäilmaoireista kärsiville tuputetaan &#8221;aivojumppaa&#8221; ja terapiaa. Syyllisiä etsitään ahkerasti esimerkiksi perheiden sisältä, mutta rakennusten ongelmia ei haluta myöntää, saati tutkia lisää. Fyysisesti oireilevat eivät ole psyykkisesti sairaita, vaikka useat sisäilmaoireet ahdistavatkin.
Suomessa jopa tuhannet perheet ovat joutuneet törkeän painostuksen kohteeksi, kun ovat vaatineet lapsilleen lain mukaan kuuluvia terveitä koulutiloja. Opettajia on pakotettu olemaan hiljaa sisäilmaongelmista. Lukuisten sisäilmasairaiden lasten kohdalla on jopa ryhdytty tehtailemaan lastensuojeluilmoituksia. Työpaikalla, päiväkodeissa ja koulussa sairastuneet on heivattu kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle. Perheet ovat joutuneet jättämään kotinsa, Ranne luettelee epäkohtia.
Laiminlyönnit kriminalisoitava
Ranne esitteli tilaisuudessa perussuomalaisten ehdotuksia ratkaisuiksi. Väärinrakentaminen, huollon ja valvonnan laiminlyönnit on Ranteen mukaan kriminalisoitava.
Nykyinen lainsäädäntö on käytännössä heikko eikä esimerkiksi virkavastuu toteudu. Lisäksi tarvitaan ryhmäkanneoikeuden laajentaminen kattamaan myös sisäilmaongelmista aiheutuneisiin terveysongelmiin liittyvät siviiliriita-asiat.
&#8211; Virkavastuussa olevat kuntien terveys-, työsuojelu- ja rakennustarkastajat sekä koulujen ja kuntien johto laiminlyövät tehtäviään. Heillä on velvollisuus huolehtia siitä, että esimerkiksi varhaiskasvatus- ja koulutilat sekä kaikki muutkin kuntien työskentelytilat ovat terveelliset ja turvalliset, mutta he ovat usein ennemmin lojaaleja kuntatyönantajiensa resurssivaikeuksille kuin oppilaiden oikeuksille. Heitä myös painostetaan. On jopa tapauksia, joissa rakennusvalvonnassa on todettu, että tiettyihin rakennuksiin ei voi mennä, koska siitä seuraa hirveä lasku kunnalle. Rakennusvalvontaan, terveystarkastuksiin ja työsuojeluun liittyvät tehtävät olisikin Ranteen mukaan jatkossa siirrettävä riittävän kauas rakennuksesta vastuussa olevista kunnista esim. maakuntatasolle.
&#8221;Nyt tarvitaan konkretiaa, ei päivittelyä&#8221;
Ranne vaatii, että rakennetun ympäristön aiheuttamalle sairaudelle on annettava tautiluokitus, koska syy-yhteys pystytään riittävällä todennäköisyydellä varmistamaan. Kun henkilö poistuu altistumisalueelta tarpeeksi pitkäksi aikaa, loppuvat sisäilmaoireet.
&#8211; Kun sairaudet on virallisesti luokiteltu, pääsevät uhrit tarvittavaan kuntoutukseen, saavat oikeudenmukaisen sosiaaliturvan sekä pääsevät eläkejärjestelmän piiriin, toteaa Ranne.
Ranteen mielestä valtion talousarvioon on varattava määrärahat kohdistettaviksi home- ja kosteusvauriosairauden tutkimukseen, diagnostiikkaan sekä evakkotalojen rakentamiseen.
&#8211; Lisäksi on perustettava rakennetun ympäristön aiheuttamien sairauksien poliklinikoita, joista vähintään yksi yliopistollisen sairaalan yhteyteen. Nyt tarvitaan konkretiaa, ei vatvomista ja päivittelyä.

Sisäilmauhrit edelleen paitsiossa – virkavastuu ei toteudu, eivätkä somaattiset oireet poistu terapialla

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vaatii hallitusta panostamaan koronaviruskriisin lisäämien mielenterveysongelmien hoitamiseen. Tavion mukaan hallituksen pitää osoittaa nopeasti määrärahaa etäyhteyksien ja henkilöstöresurssien lisäämiseen, jotta apua saadaan oikea-aikaisesti ja tarvittaessa ilman fyysistä kohtaamista.

&#8211; Koronapandemia on lisännyt yhteydenottojen määrää kriisipuhelimessa. Mielenterveyden kannalta riskiryhmiä ovat erityisesti yksinäisyydestä kärsivät ikäihmiset sekä lapsiperheet, joiden toimeentulo on koetuksella, Tavio kertoo.
Syynä joka neljänteen sairauslomaan
Kanadan valtio on päättänyt sijoittaa lähes 160 miljoonaa euroa tehostaakseen mielenterveyspalveluita koronapandemian jatkuessa. Tavio pitää selvänä, että Suomessakin on tarvetta lisäresursseille.
&#8211; Jo ennen koronakriisiä mielenterveyden häiriöiden kustannuksiksi arvioitiin 11 miljardia euroa vuodessa. Jopa joka neljäs sairausloma Suomessa myönnetään mielenterveyssyistä. Lisäksi inhimillinen kärsimys on rahassa mittaamaton, Tavio sanoo.

määräraha

Lakivaliokunta pitää oikeudenhoidon resurssien lisäyksiä erittäin myönteisinä – puretaan ruuhkia ja lyhennetään käsittelyaikoja

Hallintoneuvoston PS-edustajat: Yle osoittaa puolueellisuutensa vaatiessaan laajalle levinneen videon poistamista – ”Jäi kiinni housut nilkoissa eivätkä selittelyt enää auta”

Packalén poliisin määrärahaselvityksestä: Valtiovarainministerillä on peiliin katsomisen paikka

Yle kutsui studioon Sanna Marinin puoluetoverin selittelemään parhain päin pääministerin bilekohua – ”Ylessä on turha itkeä, että luottamus rapautuu”

Sisäilmauhrit edelleen paitsiossa – virkavastuu ei toteudu, eivätkä somaattiset oireet poistu terapialla

Tavio vaatii lisäpanostuksia mielenterveyspalveluihin

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025