Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

määräysvalta

Ministeri Kaisa Juuso oikoo vääriä käsityksiä WHO:n sopimuksista: Suomi päättää asioistaan itse – ”Suositukset ovat suosituksia – ei määräyksiä”

Fortumin toimitusjohtajan, hallituksen ja omistajaohjausministeri Tuppuraisen on erottava välittömästi. Jos eivät eroa, heidät on erotettava, vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne.
 
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne totesi jo heinäkuussa Ylen aamu- ja radion Ykkösaamu-lähetyksissä, että valtion omistajaohjaus petti Fortumin tapauksessa. Myös omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen epäonnistui Ranteen mukaan tehtävässään.
&#8211; Tuon jälkeen uutiset pääministeri Sanna Marinin, omistajaohjausministeri Tuppuraisen ja omistajaohjausyksikön rooleista Fortumin Uniper-saagassa ovat käyneet kerta kerralta kamalammiksi. Ei ole selvää kuulivatko Sipilän hallitus, saati Fortum omistajaohjausta lainkaan, kun Uniperia lähdettiin nurkkaamaan. Fortumin hallituksessa ei ole ollut ketään omistajaohjauksesta ennen kuin tänä keväänä. Saksan neuvottelut on hoidettu vilttiketjulla, pahimmillaan pääministerin festaritekstareilla, Ranne listaa.
&#8211; Nyt Saksa harkitsee jopa Uniperin kansallistamista eli täyden määräysvallan hankkimista yhtiöstä, koska alun perinkin riittämättömäksi arvioitu pelastuspaketti ei riittänyt. Tuppurainen uhoaa, ettei Suomi hyväksy kansallistamista ilman korvausta, vaikka Saksa saa Uniperin osake-enemmistön jo ensimmäisen pelastuspaketin perusteella, ellei Fortum muuta neljän miljardin euron osakaslainaansa osakkeiksi.
Neuvottelijat vaihtoon
Ranteen mukaan Fortumin johto tuntuu olleen niin sanotun uponneiden kustannusten harhan vallassa eli kuvitellut, että aiemmat sijoitukset saadaan takaisin, kun kaadetaan Uniperiin lisää rahaa.
&#8211; Tässä tilanteessa Fortumin johtoon, omistajaohjauksen vastuuministeriksi sekä Suomen neuvottelijoiksi pitää saada tahot, joilla ei ole henkistä sidettä nykyiseen sotkuun, vaan kykenevät tarkastelemaan sitä kiihkottomasti ja tosiasiat tunnustaen.
Eli Fortumin toimitusjohtajan, hallituksen ja omistajaohjausministeri Tuppuraisen on erottava välittömästi. Jos eivät eroa, heidät on erotettava, vaatii Ranne.
&#8211; Uniperin menetys Saksalle voi tulla Fortumille tähtitieteellisen kalliiksi, koska Uniperin arvo Fortumin taseessa on mennyttä. Uniperista luopuminen voi silti olla ”halvin” vaihtoehto, sillä sen tappioille ja vaikeuksille ei näy pohjaa.
Aika palata ilmastoristiretkeltä
Ranne muistuttaa, että valtion syy omistaa 50,8 % Fortumista on strateginen: ”sähköntuotannon riittävyyden varmistaminen myös poikkeusolosuhteissa”. Yhtiön toimialan ydin on sähkön, lämmön ja kaasun tuotanto, hankinta, siirto, jakelu ja myynti.
&#8211; Sen sijaan Fortumin toimitusjohtajan mukaan yhtiön tarkoitus on edistää muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Lisäksi toimitusjohtajan mukaan Fortum hankki Uniperin ajaakseen puhtaaseen energiaan siirtymistä kautta Euroopan!
&#8211; Fortumin on aika palata Saksan ilmastoristiretkeltään, ja keskittyä turvaamaan perusasioita eli Suomen ja Pohjoismaiden markkinoiden toimitus- ja hintavakautta. Siinä riittää työsarkaa valtion strategiselle yhtiölle, Ranne sanoo.

Fortum ja omistajaohjaus – Ranne: ”Molempien johto vaihtoon”

Alenevasta kannatuksesta eduskuntavaalien alla kärsivän keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vyörytti tänään perussuomalaisten puoluepomon Riikka Purran päälle erikoisia väitteitä, jotka Purra joutui kaikki korjaamaan. Saarikolle huomautettiin myös, että keskustan toimet hallituksessa ovat puheisiin nähden hyvin toisenlaisia.

Hallituspuolue keskustan kannatus sulaa eduskuntavaalien alla. Viime viikon HS-mielipidemittauksessa keskusta sai 11 prosentin kannatuksen, ja kannatus oli jopa <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009008134.html">alentunut</a> edellisestä kyselystä 0,6 prosenttiyksiköllä.
Perussuomalaiset puolestaan oli nostanut eniten kannatustaan, jopa 1,3 prosenttiyksiköllä kannatuksen ollessa 16 %.
Keskustan alenevan kannatuksen ja ensi keväänä häämöttävien eduskuntavaalien lähestymisen saattoi havaita kepupomo Annika Saarikon puheista tänään Turun Eurooppa-foorumin pääministeritentissä, jossa paikalla olivat kaikki neljän suurimman puolueen puheenjohtajat.
Saarikko tunki sanoja suuhun
Saarikko alkoi yllättäen haastaa tentissä voimakkaasti perussuomalaisten Riikka Purraa, jolle Saarikko väitti perussuomalaisten ”kääntäneen takkinsa” kaikissa politiikan pääkysymyksissä.
&#8211; Te olette olleet pakolaiskriittisiä. Nyt ukrainalaiset olivatkin sitten pakolaisia, jotka kelpasivat. Te olette kutsuneet viherhumpaksi siirtymää uusiutuvaan energiaan, joka on ollut Suomessa edelläkävijä ja välttämättömyys, nyt se on teille sinivalkoinen siirtymä. Ja nyt onneksi myönnät, että Venäjän hyökkäyssodan keskellä EU:n yhtenäisyys onkin tärkeä asia, arvostan linjan muuttumista, jos on ollut väärässä, Saarikko vyörytti.
Perussuomalaisten linja sama kuin ennenkin
Purra totesi tentissä, että hän joutuu korjaamaan kaikki Saarikon väitteet. Purra totesi, että perussuomalaisten linja humanitaariseen maahanmuuttoon on sama kuin ennenkin, eikä ole muuttunut miksikään.
&#8211; Me olemme kertoneet, että meidän mielestämme lähialueilla tapahtuva auttaminen on oikein. Me olemme Ukrainan lähialue ja kyseessä on Eurooppa. Myöskään perussuomalaisten EU-politiikka ei ole lainkaan muuttunut, Purra sanoi.
Purra jatkaa aiheesta myös sosiaalisen median kanavillaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Keskusta ei kai ole huomannut mitään eroa 2015 saapuneiden siirtolaisten ja ukrainalaisten auttamisen välillä… 
Ukrainalaiset muuten saavat tilapäistä suojelua. Nimenkin jo luulisi kertovan jotakin.
Iltalehti: ”Saarikko syytti PS:ia takinkäännöistä – Purra vastasi heti”
👇
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1563137942415364098?ref_src=twsrc%5Etfw">August 26, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Sotki sinivalkoisen siirtymän vihersiirtymäään
Perussuomalaiset lanseerasi keväällä käsitteen <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-esittaa-sinivalkoista-siirtymaa-suomi-tarvitsee-nyt-investointeja-tyota-tuottavuutta-ja-kasvua/">sinivalkoinen siirtymä</a>, jolla kuvataan paitsi uudenlaista teollisuuspolitiikkaa, myös laajemmin tarvetta vetää ja ajatella kotiinpäin. Purra ihmetteli, miten Saarikko sekoitti käsitteen vihersiirtymään. Purra avasi sinivalkoisen siirtymän <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-esittaa-sinivalkoista-siirtymaa-suomi-tarvitsee-nyt-investointeja-tyota-tuottavuutta-ja-kasvua/">sisältöä</a> eilen perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lappeenrannassa.
&#8211; Mikäli kuuntelitte eilen, mitä se tarkoittaa, te ette voi sekoittaa sitä nykyiseen vihersiirtymäpolitiikkaan tai ilmastokunnianhimoon, Purra sanoi Saarikolle.
Kepun linja ei näy siinä, mitä se tekee hallituksessa
Purra toi esille, että EU pyrkii vähitellen saamaan määräysvaltaa useilla sektoreilla, jotka eivät perussopimusten mukaan edes kuulu unionille ja lisäksi unionista tulee jatkuvasti lainsäädäntöä ja hankkeita, jotka eivät ole Suomen edun mukaisia.
Purra myös esitti, että tulevan Nato-jäsenyyden myötä Suomen olisi jo aika kehittää uusi EU-politiikan linja, jossa jatkossa edistetään paremmin Suomen omaa etua ja intressejä.
EU-kriittisyys säilyy siis jatkossakin olennaisena osana perussuomalaisten linjaa. Tästä huolimatta Saarikko moitti, ettei perussuomalaisten linja ole kirkas. Purra joutui huomauttamaan oman puolueensa kannatuksen laskemisesta kipuilevalle Saarikolle, että keskustan sanat eivät vastaa keskustan tekoja hallituksessa.
&#8211; Sanallisella tasolla keskustan EU-linjassa on paljonkin hyvää, esimerkiksi suomalaisen maatalouden korostaminen sekä se, että Suomella on suvereeni oikeus päättää metsistään. Valitettavasti nämä eivät näy käytännössä. Suomalaisista metsistä ollaan tekemässä Euroopan yhteinen hiilinielu. Myös ilmastopolitiikan varjolla EU-integraatio lisääntyy tavalla, joka ei ole Suomen edun mukainen.

Kepun Saarikolta outoja takinkääntösyytöksiä – Purra huomautti, että keskustan puheet ja teot hallituksessa ovat kaukana toisistaan

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vakuuttaa EU-kritiikin säilyvän myös jatkossa olennaisena osana perussuomalaisten politiikkaa. &#8211; Unionista tulee jatkuvasti lainsäädäntöä ja hankkeita, jotka eivät ole Suomen edun mukaisia, Purra sanoo.

Perussuomalaisten puoluejohtaja Riikka Purra huomauttaa, että EU pyrkii vähitellen saamaan määräysvaltaa useilla sektoreilla, jotka eivät perussopimusten mukaan edes kuulu unionille. Purran mukaan suunta on täysin väärä.
&#8211; EU:n tulisi toimia yhteismarkkina-alueena ja keskittyä niihin asioihin, joita varten se on alun perin perustettu.
Suunta on kuitenkin huolestuttava. Tällä hetkellä EU:ssa suunnitellaan perussopimusten avaamista, määräenemmistöpäätösten lisäämistä, puhumattakaan taloudellisesta taakasta, joka käy Suomen kohdalla koko ajan raskaammaksi.
&#8211; EU:ssa halutaan lisätä yhteisvastuuta, yhteisvelkaa ja uusia tulonsiirtoja. Se ei ole Suomen edun mukaista politiikkaa. Tämä olisi hyvä kaikkien ymmärtää paremmin, Purra sanoo.
Purra osallistui tänään Turun Eurooppa-foorumin pääministeritenttiin, jossa nähtiin myös Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok) ja Annika Saarikko (kesk).
Suomen tappio elvytyspaketista kasvaa koko ajan
Suomen eduskunta hyväksyi viime vuoden kesällä Suomen osallistumisen nettomaksajana 750 miljardin euron EU-elvytyspakettiin, jossa Suomelle lankeaa usean miljardin vastuut. Perussuomalaiset vastusti jyrkästi pakettia, mutta hallitus runttasi sen läpi oppositiopuolue kokoomuksen tuella.
Suomelle elvytyspaketista kertyy useiden miljardien tappiot, ja lisäksi on huomattava, että Suomelle alun perin luvattu osuus avustuksista pienenee koko ajan. Kesäkuussa valtiovarainministeriö tiedotti, että Suomen <a href="https://vm.fi/suomen-elpymis-ja-palautumissuunnitelma">osuus pienenee</a> jopa 300 miljoonaa euroa. Suomen maksuosuus elpymispaketista on noin 6,6 miljardia euroa. Näillä näkymin Suomi on siten maksamassa jopa 4,2 miljardia euroa enemmän kuin saa takaisin.
Purra muistuttaa, että viime vuonna valtiovarainvaliokunnan mietintöön kirjattiin sitovat lausumat, joiden mukaan jatkossa Suomi vastustaa tulonsiirtounionia, ja että Suomi ei enää hyväksy vastaavia tukipaketteja. Valtiovarainvaliokunta myös muistutti no bailout -säännöstä eli siitä, että EU-jäsenvaltiot huolehtivat talousvastuistaan, kuten veloistaan, itsenäisesti ilman toisten jäsenvaltioiden apua.
&#8211; Valtiovarainvaliokunta otti kantaa siihen, että Suomi ei tule hyväksymään ylikansallisia veroja ja että jatkossa huolehditaan myös Suomen kokonaisveroasteen pitämisestä maltillisena, Purra sanoo
Hän linjaa, että perussuomalaiset ei tule osallistumaan hallitukseen, joka rikkoo näitä periaatteita.
&#8211; Emme halua edistää liittovaltiota emmekä taloudellisia yhteisvastuita ja tulonsiirtoja
Myös EKP kehittymässä tulonsiirto-organisaatioksi
Elvytyspakettien ohella EU:ssa on haluja lisätä monenlaisia muitakin taloudellisia instrumentteja.
Purra nostaa esille myös, että Euroopan keskuspankista (EKP) on kehittymässä tulonsiirto-organisaatio. EKP käynnisti heinäkuussa uuden velkapaperien osto-ohjelman TPI (transmission protection instrument), jolla voidaan tarvittaessa tasata koronnoston vaikutuksia eri euromaissa.
&#8211; Käytännössä sen tarkoitus on ostaa käytännössä rajattomasti kriisimaiden, esimerkiksi Italian, velkapapereita, jolloin muiden maiden velkapapereita ostetaan vähemmän. Se tarkoittaa sitä, että pohjoisissa EU-maissa korkotaso nousee, ja samaan aikaan laskee eteläisissä EU-maissa. Kyseessä on jälleen eräänlainen uusi EU-tulonsiirto, vaikka Suomessa tästäkään asiasta ei keskustella lainkaan, Purra sanoo.
Hän painottaa, että Suomen EU-vastuiden yhteissumma on tällä hetkellä jo yli 50 miljardia, ja yhteisvastuista kansantaloudelle kasautuva taakka käy koko ajan raskaammaksi.

Purra kirkasti perussuomalaisten EU-linjaa pääministeriehdokkaiden Eurooppa-tentissä: ”Me emme halua edistää liittovaltiota, taloudellisia yhteisvastuita ja tulonsiirtoja”

Suomen metsäteollisuutta uhkaa EU:n metsästrategia, jolla EU pyrkii laajentamaan määräysvaltaansa Suomen metsiin. Suomen osalta kyse voisi pahimmillaan olla esimerkiksi EU-määräyksiin perustuvista metsien hakkuiden rajoituksista. Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari sanoo, että Suomen metsäteollisuus on edelleen valmis tekemään investointeja, kunhan pelisäännöt vain ovat tiedossa hyvissä ajoin etukäteen.

Laura Huhtasaari toteaa, että Suomi on päässyt kehittymään sellaiseksi kuin se tänä päivänä on pitkälti metsiemme ansiosta.
&#8211; Miljardien investointeja ei tehdä epävarmuudessa ennen kuin pelisäännöt ovat selvillä ja kunhan tiedetään, kuinka paljon saa käyttää energiaa, kuinka paljon saa hakata ja käyttää puuta.
&#8211; Jo vuonna 1886 säädettiin Suomen ensimmäinen metsälaki, johon koottiin kaikki metsiä koskevat säännökset. Suomalaisen metsälainsäädännön perustaksi tuli neuvo ”metsää älköön hävitettäkö”, Huhtasaari muistutti tänään perussuomalaisten puoluetoimistolla.
Suomessa metsiä onkin hoidettu hyvin. Vuosina 2009-2045 puun hiilivaraston ennustetaan jopa kasvavan. Puut eivät siis vähene, vaikka hakkuumäärissä onkin vuosittaista vaihtelua.
&#8211; Kun näette otsikoita, että tänä vuonna on hakattu enemmän puuta kuin viime vuonna, niin se ei siis tarkoita sitä, että metsät olisivat loppumassa, koska metsää Suomessa kasvaa enemmän kuin sitä hakataan.
Rinnakkaisia sertifiointijärjestelmiä ei tarvita
Komissio suunnittelee uutta sertifiointijärjestelmää. Huhtasaari kuitenkin katsoo, että EU-tasolla ei tarvita rinnakkaista sertifiointia.
&#8211; Ei ole järkeä luoda päällekkäisyyttä nykyisten sertifiointijärjestelmien kanssa. Metsäsektori on jo nyt sitoutunut globaaleihin metsäsertifiointijärjestelmiin, joita kehitetään laajassa yhteistyössä. EU:ssa tulisi keskittyä kehittämään FCS:tä ja PECF:aa, jos tarvetta on.
&#8211; Kontrolloitu puu ei tälläkään hetkellä saa olla lähtöisin alueilta, joissa kansalaisoikeuksia rikotaan tai lähtöisin metsistä, joissa metsänkäyttö uhkaa korkeita suojeluarvoja tai joissa on geenimuunneltua perimää tai puu on laittomasti hakattua. Lisäksi seurataan puustomääriä, metsän uudistumista, metsän terveydentilaa ja ympäristövaikutuksia.
&#8211; Jos EU silti vie suunnitelmansa läpi, eikä Suomi taaskaan saa sitä estettyä, perussuomalaiset haluaa tunnistaa ongelmia ja torjua niitä. Jos Suomen hallitus kuitenkin on sitä mieltä, että toinen sertifiointijärjestelmä tarvitaan, perussuomalaiset toivovat, että siitä ei ainakaan tulisi delegoitua säädöstä ja se olisi vapaaehtoinen, Huhtasaari sanoo.
EU voisi lopettaa mikromanageeraamisen
Huhtasaari muistuttaa, että menestyvä Suomi tarvitsee nousevaa puun ja energian käyttöä. Hän jatkaa, että me emme kuitenkaan tarvitse erikseen lakia puun kaskadikäytölle.
Kaskadiperiaate tarkoittaa tehokasta resurssien käyttöä, eli puutuote laitetaan hylkäysvaiheessa polttoon, koska huonekalun voi polttaa, mutta päinvastoin asiaa ei voi tehdä.
&#8211; Arkijärki riittää siihen, että parhaimpia tukkipuita ei heitetä takkaan, vaan niistä tehdään tuotteita. Jos suomalaiset eivät luota omaan järkeensä, niin sitten meillä on kyllä muitakin ja paljon isompia ongelmia, eikä sitä yhdellä lailla korjata. EU:n pitäisikin lopettaa jatkuva mikromanageeraaminen.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 5.11.2021: Hakkarainen ja Huhtasaari" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/fUgvZJv-vCc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
EU:lle on tyypillistä, että vaikka edellisiä päätöksiä ei olisi vielä edes toimeenpantu ja niistä ei olisi saatu edes kokemuksia, joiden pohjalle voitaisiin tehdä uusia kriteerejä, nyt ollaan jo tiukentamassa uusiutuvan energian kestävyyskriteerejä.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä kriteerejä ei pidä avata uudestaan juuri nyt, kun niistä sovittiin vasta vuonna 2018. Joten me emme kannata myöskään biodiversiteetti- ja maaperäkriteerien tiukentamista. Emmekä juuri nyt tarvitse lisää no go -alueita, joilta metsäbiomassan hankinta on kielletty.

Huhtasaari: Menestyvä Suomi tarvitsee nousevaa puun ja energian käyttöä – ”Suomessa kasvaa enemmän metsää kuin sitä hakataan”

EU:n uusi metsästrategia voi Suomen osalta tarkoittaa esimerkiksi metsien hakkuiden rajoituksia. Perussuomalaisten Ville Tavio huomauttaa, että metsäpolitiikka kuuluu kuitenkin jäsenvaltioiden päätettäväksi. &#8211; EU on jälleen siirtämässä toimivaltaa jäsenvaltioilta unionille. Brysselin vallanhimo on loputon.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio korostaa vahvasti, että EU:n pyrkimyksistä huolimatta metsäpolitiikka tulee jatkossakin pitää kansallisessa päätösvallassa.
&#8211; EU:ssa on jo nyt maankäyttö- ja metsäasetus LULUCF, jossa määrätään laskennallinen hiilinielu, mikä Suomen metsistä huomioidaan. Kun EU nyt on entisestään kiristämässä päästövähennystavoitteitaan ja metsien huomioimista kansallisena hiilinieluna Suomessa, on herännyt perusteltu huoli siitä, että EU pyrkii viemään Suomelta omien metsien käytön päätösvaltaa, Tavio sanoo.
EU rajoittamassa metsähakkuita
EU-komissio esitteli heinäkuussa uuden metsästrategian, jonka tavoitteeksi on sanottu metsiin liittyvien aloitteiden yhteensovittaminen ja muutenkin jäsenmaiden yhteistyön lisääminen metsäasioissa.
Pinta-alaan suhteutettuna Suomi on EU:n metsäisin maa. Suomessa tunnetusti hoidetaan hyvin metsiä ja huolehditaan kasvusta. Metsäteollisuutta voidaankin pitää Suomen taloudellisen hyvinvoinnin perustana.
Tavio kuitenkin huomauttaa, että EU pyrkii nyt käyttämään Suomen runsaita metsiä unionin yhteisinä hiilinieluina tarkoituksena kompensoida muiden maiden tekemättä jääneitä ilmastotoimia, jotta EU:n kokonaistilanne saadaan paperilla näyttämään paremmalta.
&#8211; Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi metsien hakkuiden rajoituksia, mikä on Suomea kohtaan erittäin epäoikeudenmukaista. Suomea mätkitään nyt vaatimuksilla ilmastopolitiikan tiukentamisesta samalla kun monet EU-maat eivät ole tehneet Suomen kaltaisia päästövähennyksiä.
Brysselin vallanhimo on loputon
EU:n perussopimusten mukaan metsäpolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden kansalliseen päätösvaltaan. Metsästrategia onkin jälleen esimerkki EU:n halveksunnasta jäsenvaltioiden päätösvaltaa kohtaan.
&#8211; Metsäpolitiikka ei kuulu EU:n valtaan sen enempää kuin yhteinen finanssipolitiikka, eli jälleen ollaan luomassa uutta toimialaa unionille.
&#8211; Brysselin vallanhimo on loputon. Tämä järjestelmä hyödyttää eniten lähinnä valtaa pitäviä keskusvaltoja eli pääosin Saksaa ja Tanskaa. Etelä-Euroopan maat sitten pyrkivät hyötymään siinä rinnalla, Tavio sanoo
Hän jatkaa, että on tullut aika lopettaa EU:n hännystely.
&#8211; Jokainen voi vaikuttaa siihen äänestämällä perussuomalaisia.

Tavio: On tullut aika lopettaa EU:n hännystely – ”Suomea mätkitään taas uusilla vaatimuksilla”

Tämänhetkisten tietojen mukaan Suomi lahjoittaa EU-elvytysrahaston nimellä kulkevaan tukipakettiin 8,6 miljardia ja saa takaisin 3,7 miljardia, eli Suomi nettomaksaa lähes viisi miljardia euroa. Kansanedustaja Ville Tavio huomauttaa, että kyse on tulonsiirrosta, minkä olisi laitonta EU-perussopimusten mukaan ja todennäköisesti myös Suomen perustuslain mukaan. &#8211; Perussuomalaiset haluaakin pitää kiinni säännöstä, jonka mukaan jokainen EU-maa vastaa omista veloistaan, Tavio sanoo.

Tuumaustunnilla julkistettiin tänään perussuomalaisten Kantar TNS:llä teettämä tuore tutkimus, jonka tulokset osoittavat, että selvä enemmistö kansalaisista ei ole valmis antamaan euroakaan EU:n elvytysrahastolle eikä euron tukemiseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio toteaa, että EU-elvytysrahasto on tosiasiassa peitelty etelän euromaiden tukipaketti. Tämänhetkisten tietojen mukaan Suomi lahjoittaa rahastoon 8,6 miljardia ja saa takaisin 3,7 miljardia, eli Suomi nettomaksaa lähes viisi miljardia euroa.
&#8211; Tämä on tulonsiirtoa, minkä ensinnäkin pitäisi olla laitonta EU-oikeuden mukaan ja nähdäkseni se on sitä myös Suomen perustuslain mukaan. Perussuomalaiset kuitenkin haluaa pitää kiinni säännöstä, jonka mukaan jokainen EU-maa vastaa omista veloistaan, Tavio sanoo.
Kymmenkertainen lisälasku
Hän huomauttaa, että Suomen viiden miljardin maksuosuus rahastossa tarkoittaa jopa 2 000 euron lisälaskua aivan jokaista työssäkäyvää suomalaista kohden. Summa on jopa kymmenen kertaa enemmän kuin mitä EU-jäsenmaksun osuus jokaista työssäkäyvää suomalaista kohden tällä hetkellä on.
&#8211; Tuoreiden tutkimustulosten perusteella ihmiset ovat valmiita maksamaan vuositasolla vain 10-50 euroa EU-menoihin, joten ne rahat eivät mitenkään riitä EU:n elvytysrahasto-nimellä kulkevaan, koronakriisin varjolla valmisteltuun tukipakettiin.
EU hamuaa tukipaketilla lisää valtaa
Tavion mukaan komission suunnittelema tukipaketti osoittaa myös, miten EU haluaa kahmia lisää talouspoliittista valtaa Ison-Britannian EU-eron jälkeen.
&#8211; Kun Brexit toteutui, siinä vaiheessa mietin itse, että nyt EU voisi lopettaa liittovaltiokehityksen ja kenties palata kohti kauppaliittoa. Kävi kuitenkin päinvastoin: komissio otti linjan, jonka mukaan liittovaltiota ajetaan entistä vahvemmin.
Tavion mukaan komission ajatus näyttää olevan, että tiukemmalla integraatiolla voidaan estää uudet Brexitit.
&#8211; Kun maat sidotaan taloudellisesti yhteen, se tarkoittaa samalla sitä , että liittovaltiosta lähteminen on vaikeampaa. Yhteisillä velkavastuilla komissio voi uhkailla maita sillä, että unionista lähteminen johtaisi maksukyvyttömyyteen. Uhkana olisivat EU:n kautta realisoituvat suuret takausvastuut.
Tavio laskee, että EU-tukipakettiin uppoavalla viidellä miljardilla saataisiin kotimaassa aikaiseksi paljon hyviä asioita.
&#8211; Sillä saataisiin rahoitettua hoitajamitoitus, voitaisiin korjata kaikki homekoulut ja päiväkodit ja kaikkiin eläkkeisiin saataisiin korotukset. Samoin olisi mahdollista toteuttaa veronalennukset työntekijöille ja yrittäjille. Nyt ne rahat ollaan lähettämässä EU:lle.
Suomalaisten rahaa veronmaksuhaluttomille italialaisille
EU-tukipaketin suurimpien edunsaajien joukkoon kuuluu Italia, jossa verotus on Suomea selvästi matalammalla tasolla. Italia on myös EU:n johtava veronkiertomaa.
Tavion mukaan Italia on köyhä maa, jossa on rikas kansa ja Suomi rikas maa, jossa on köyhä kansa. Hän antaa yhden lisäesimerkin.
&#8211; Suomessa yleinen arvonlisävero on 24 prosenttia ja Italiassa 22 prosenttia. Suomessa ruuan arvonlisävero on 14 prosenttia, kun Italiassa ruuan arvonlisävero on vain neljä prosenttia.
&#8211; Ruuan arvonlisäverotuksessa maiden välillä siis on jopa kymmenen prosenttiyksikön ero. Italialaisen ostovoima on matalamman verotuksen johdosta paljon parempi kuin suomalaisella.
Tavio on eduskunnassa usein kysynyt muilta kansanedustajilta, miksei Italia korjaa omaa verojärjestelmäänsä.
&#8211; On selvää, että Italian valtio hoitaa itse omaa talouttaan huonosti. Jos Italia on nyt talouskriisissä, niin voidaan kysyä, miksei se sitten nosta verotustaan esimerkiksi Suomen tasolle. Minulle on sanottu, että Italian poliittisessa ilmapiirissä veronkorotukset eivät vain ole mahdollisia. Minusta on silti käsittämätöntä, ettei Italiaa vaadita laittamaan omaa talouttaan kuntoon.
EU käyttää jo nyt taloudellista määräysvaltaa Suomeen
Perussuomalaiset on usein todennut, että EU:n tulisi olla ensisijaisesti kauppaliitto, ja vasta toissijaisesti jotain pidemmälle lainsäädännöllisesti menevää. Mutta onko EU jo nyt liittovaltio? Tavion mukaan määritelmä on makuasia. Tavio kuitenkin esittää eräitä keskeisiä huomioita EU:n nykytilasta.
&#8211; EU-lainsäädäntö on Suomen kansallisen lainsäädännön yläpuolella. EU:n tuomioistuimella on päätösvalta yli Suomen korkeimman oikeuden, eli EU jo pitkälti määrää Suomen oikeuskäytännöstä.
&#8211; EU myös määrää, miten saamme Suomessa käyttää osan rahoistamme, eli esimerkiksi maatalouden tukirahoitukselle pääsääntöisesti tarvitaan EU-komission hyväksyntä. On useita muitakin asioita, joissa EU nyt jo käyttää taloudellista määräysvaltaa Suomeen.
Suomen Pankki kuuluu Euroopan keskuspankkijärjestelmään.
&#8211; Keskuspankki onkin usein mainittu konkreettisena liittovaltion tunnusmerkkinä. On myös huomattava, että suomalaiset eivät voi vaikuttaa siihen, ketkä istuvat lainsäädäntöesityksiä tekevässä EU-komissiossa.
Tuliko Suomesta EU:n ajopuu?
Tavion mielestä EU on jo nyt liittovaltio.
&#8211; Tai vähintäänkin voidaan sanoa, että EU on voimakkaasti liittovaltion tunnusmerkkejä jo omaava valtioliitto.
Kansanedustaja pohtii, onko Suomesta tullut EU:n ajopuu.
&#8211; Jäsenyys ajopuuna merkitsee sitä, että Suomi hyväksyy kaikki komission ja EU:n metkut, maksaa kaikki ehdotukset eikä koskaan sano ei. Ja jos ei koskaan sano ei, niin silloin neuvotteluvoima EU:ssa on käytännössä olematon: ei ole mahdollisuutta pärjätä neuvotteluissa.

EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa

määräysvalta

Ministeri Kaisa Juuso oikoo vääriä käsityksiä WHO:n sopimuksista: Suomi päättää asioistaan itse – ”Suositukset ovat suosituksia – ei määräyksiä”

Fortum ja omistajaohjaus – Ranne: ”Molempien johto vaihtoon”

Kepun Saarikolta outoja takinkääntösyytöksiä – Purra huomautti, että keskustan puheet ja teot hallituksessa ovat kaukana toisistaan

Purra kirkasti perussuomalaisten EU-linjaa pääministeriehdokkaiden Eurooppa-tentissä: ”Me emme halua edistää liittovaltiota, taloudellisia yhteisvastuita ja tulonsiirtoja”

Huhtasaari: Menestyvä Suomi tarvitsee nousevaa puun ja energian käyttöä – ”Suomessa kasvaa enemmän metsää kuin sitä hakataan”

Tavio: On tullut aika lopettaa EU:n hännystely – ”Suomea mätkitään taas uusilla vaatimuksilla”

EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025