Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

maariski

Perussuomalaiset ei hyväksy missään olosuhteissa kansallista liikenteen päästökauppaa, kommentoi puolueen puheenjohtaja Riikka Purra. Kansallinen päästökauppa nostaisi polttoaineiden pumppuhinnat sikamaisen korkeiksi. Tuore Ilmastopaneelin raportti arvioi kansallisen päästökauppajärjestelmän korotusvaikutukseksi 30-80 senttiä polttoaineen litrahintaan.

&#8211; Jos SDP kantaisi aidosti huolta kehä kolmosen pohjoispuolella olevien kansalaisten elämisen ehdosta ja yritysten toimintaedellytyksistä, olisi liikenneministeri Timo Harakka tyrmännyt välittömästi Ilmastopaneelin esitykset. Hän totesi vain, että bensan hinta nousee vääjäämättömästi, Riikka Purra ihmettelee.
&#8211; SDP-vetoinen hallitus ajaa liikenteen päästötavoitteellaan täysin nurkkaan. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt 2030 mennessä. Tällä liian kireällä aikataululla päästötavoitteiden toteuttamisen hintalappu on autoilijoille ja yrityksille kohtuuttoman suuri.
Maariski kasvaa merkittävästi
Logistiikkakustannukset ovat eräs keskeisimmistä yritysten kustannuskomponenteista. Ne ovat nousussa muutenkin. Kansallinen päästökauppa nostaisi kustannuksia pitkälle kipurajan yli.
&#8211; Jos logistiikkakustannuksia ei voida ennustaa luotettavasti, Suomen maariski kasvaa merkittävästi, Purra muistuttaa.
”Suomea ennallistetaan kivikaudelle”
Purran mukaan yritykset seuraavat tarkasti eri maiden poliittisia suunnitelmia ja niistä aiheutuvia maariskejä.
&#8211; Konsernit turvaavat kokonaiskannattavuuttaan riskilaskelmilla. Jos riskit kasvavat liian suuriksi, Suomeen sijoitetut tehtaat suljetaan, eikä uusia tehtaita maahamme enää sijoiteta.
&#8211; SDP-vetoinen hallitus on pakkolaeilla ja hintojen korotuksilla lopettamassa fossiilisten polttoaineiden käytön ennen kuin korvaavia tuotantomuotoja on ehditty kehittää. Suomea ennallistetaan kivikaudelle.
Hintojen nousu kurittaa jo nyt
Purra kertoo samalla tulevasta ohjelmajulkistuksesta:
&#8211; Perussuomalaiset julkistaa tammikuussa sinivalkoisen siirtymän ohjelman. Siinä kuvataan keinot, joilla sekä hiilidioksidipäästöjä minimoidaan että lasketaan sähkön ja polttoaineiden hintoja, Purra kertoo.
&#8211; Suuri osa suomalaisista miettii tälläkin hetkellä, miten he selviävät nousseiden hintojen kanssa. On hävytöntä, että he saavat lisää laskuja hallitukselta ja Ilmastopaneelilta.

Purra kansallisesta päästökauppajärjestelmästä: Hävytöntä, että SDP kiihdyttää yrittäjien ja autoilijoiden kurittamista

Eduskunnassa käsiteltiin tänään Nato-jäsenyyttä, jonka hakemista perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ilmaisi puheensa aikana tukevansa. Mäenpää painotti yleisen asevelvollisuuden tärkeyttä maamme puolustamisen kannalta jatkossakin ja muistutti Suomen päättävän itse, sijoitetaanko tänne esimerkiksi Nato-joukkoja tai ydinaseita.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää huomautti, että Nato-jäsenyyden merkitys ei ole vain sotilaallinen, vaan sillä on myös taloudellinen ulottuvuus. Jäsenyys auttaa Suomen myönteisen maakuvan säilymisessä, minkä johdosta maariski näyttää sijoittajille pienemmältä. Mäenpää liitti päätöksen historiaan lainaamalla entistä tasavallan presidenttiä:
&#8211; Tämän jääväämättömän epävarmuuden edessä olen laajasti asiaa arvioinut ja pohtinut, ja mieleeni tuli yksi sellainen vanha sitaatti, ja luen sen täältä: ”Perustavoitteemme on Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa ja sen myötä huolenpito kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tämä kulkee kaiken muun edellä.”
&#8211; Tämän puheen on täällä pitänyt joskus Urho Kekkonen, ja itse kun olen ollut hyvin sillä kannalla, että me pärjäämme liittoutumattomana ja käsittänyt sen riippumattomuutena, niin nyt kuitenkin asiaa pohdittuani olen tullut siihen tulokseen, että tuen jäsenyyden hakemista, ja tällä tavoin me olemme nyt ainakin riippumattomia Venäjästä.
Suomella jatkossakin reserviläisarmeija
Mäenpää painotti yleisen asevelvollisuuden tärkeyttä jatkossakin, vaikka Suomi todennäköisesti kuuluukin lähiaikoina puolustusliittoon.
&#8211; Vaikka Nato lisää Suomen turvallisuutta, perustuu jatkossakin kansallinen puolustuskykymme omaan asevelvollisuuteen perustuvaan reserviläisarmeijaan. Tällä hetkellä tämä ajatus käsittääkseni jaetaan lähes poikkeuksetta poliittisen kentän kaikilla laidoilla. Tästä pitää kuitenkin pitää kiinni myös jatkossa eikä lähteä hakemaan irtiottoja siinä vaiheessa, kun Nato-pidäkkeen ja lisäsuojan arkeen ollaan jo totuttu Suomessa. Odotan kaikilta puolueilta sitoutumista tähän, Mäenpää linjasi.
Suomalaisia sotilaita muihin Nato-maihin vain vapaaehtoisina
Mäenpää sanoi puheessaan, että sotilasvala velvoittaa ainoastaan Suomen puolustamiseen:
&#8211; Korostan sitä, että suomalaisten joukkojen lähettämisen muihin Nato-maihin on perustuttava vapaaehtoisiin sitoumuksiin. Halukkaita kyllä löytynee, niin ammattisotilaista kuin reservistä. Haluan korostaa, että ketään ei lähetetä muiden maiden kriiseihin pelkän suomalaisen sotilaan sotilasvalan perusteella.
Ydinaseista ja Nato-joukoista päätämme itse
Mäenpää selvensi myös, että Suomi päättää itse, sijoitetaanko sen alueelle Nato-joukkoja, -tukikohtia tai ydinaseita:
&#8211; Ydinaseet tosin ovat jo toisaalta omassa lainsäädännössämme kiellettyjä. Tässä jääväämättömän epävarmuuden tilanteessa on tärkeää, että tämä turvallisuuspoliittinen ratkaisu, Nato-option lunastaminen, on kauaskantoinen ratkaisu, joka tehdään laajan enemmistön turvin. Tiukoissa turvallisuuteemme vaikuttavissa päätöksissä päätökset tehdään hyvässä yhteistyössä.
Mäenpää lainasi vielä suomalaista jalkaväenkenraalia Adolf Ehrnroothia:
&#8211; ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa, ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.” Tämän tulee olla jatkossakin näin. Meidän pitää pitää omat puolustusvoimat kunnossa, turvata niihin ja ottaa tämä Nato sitten lisäsuojana tai lisäpidäkkeen antajana tähän meidän puolustusjärjestelmään.
&nbsp;

Mäenpää painottaa yleisen asevelvollisuuden merkitystä jatkossakin – ydinaseista ja Nato-joukoista Suomi päättää itse

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti keskiviikon täysistunnossa kantaa Nato-kysymykseen korostaen erityisesti maanpuolustustahtoa ja huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä. Lopullisen kantansa Nato-jäsenyyteen Mäenpää itse aikoo muodostaa vasta siinä vaiheessa, kun jäsenyyden ehdot, vastuut ja velvollisuudet tiedetään.

Kansanedustaja Juha Mäenpää pitää eduskunnassa keskustelun aiheena ollutta valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta merkittävänä siksi, että siinä arvioidaan muun muassa yhteistyön tiivistämistä Naton kanssa sekä mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia.
&#8211; Tämä ei kuitenkaan ole ainoa osa selontekoa, se nimittäin käsittelee edellä sanotun lisäksi muuttuneen turvallisuustilanteen vaikutuksia ja Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin.
&#8211; Nämä ovat merkittäviä asiakokonaisuuksia, sillä niiden on oltava kunnossa riippumatta siitä, onko Suomi sotilaallisesti liittoutunut vai ei, Mäenpää huomautti.
Huoltovarmuusasiat lähellä sydäntä
&#8211; Olen viime aikoina tehnyt eduskunnassa useita Suomen huoltovarmuuteen liittyviä aloitteita käteisestä rahasta turvetuotantoon liittyvään toimenpidealoitteeseen, ja haluan kaikin keinoin edistää huoltovarmuutta, vannoi Mäenpää.
Hän huomautti, että huoltovarmuuteen kuuluu keskeisesti oma ruuantuotanto ja että se pitää turvata, oltiin sitten Natossa tai ei.
&#8211; Esitin maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistoa, jonka hallitus onkin osittain hyödyntänyt ohjelmassaan.
&#8211; Eduskunnalle annetaan ensimmäinen huoltovarmuusselonteko syyskuussa 2022. Olen puolueeni edustaja tässä, ja olemme siellä parlamentaarisessa seurantaryhmässä tukemassa tätä huoltovarmuusselonteon valmistelua, selvensi Mäenpää merkittävää rooliaan huoltovarmuusasioiden suhteen eduskunnassa.
Naton vaikutus maanpuolustustahtoon mietitytti
Myös mediassakin paljon näkyvillä ollut Nato-kysymys sai Mäenpäältä huomiota. Hän kytki kysymyksen laajemmin maanpuolustukseen ja maanpuolustustahtoon.
&#8211; Itsenäiselle valtiolle ei ole turvallisuuspoliittisesti mitään tärkeämpää kuin maanpuolustuskyky, paitsi maanpuolustustahto. Edellä mainitut ovat kaiken pohja, alku ja juuri, kriisissä pelastus tai kuolema, julisti kansanedustaja.
&#8211; Maanpuolustustahtoa ei pidä romuttaa, sitä pitää vaalia. Maanpuolustustahto on se, mikä minua eniten huolettaa mahdollisessa Nato-jäsenyydessä, pohti Mäenpää.
Liittyykö Nato-jäsenyyteen tai sen hakemiseen riskejä?
Puheensa loppuvaiheessa Mäenpää esitti liudan kysymyksiä, jotka häntä Nato-jäsenyyden suhteen askarruttivat.
&#8211; Minulla on muutama asia, jotka vielä askarruttavat suhteessa omaan kantaani Nato-kysymykseen. Nämä kysymykset ovat seuraavat: Hyväksyvätkö kaikki Nato-maat Suomen jäsenhakemuksen? Onko meillä turvatakuut Nato-hakemuksen käsittelyn ajaksi? Onko mahdollista, että Yhdysvallat ei olekaan tulevaisuudessa enää Naton jäsenmaa? Onko mahdollista, että Suomen liittyminen Natoon muodostaa turvallisuusratkaisun sijaan turvallisuusongelman?
&#8211; Näitä asioita joudun pohtimaan, aivan kuten joudumme pohtimaan myöskin Nato-jäsenyyden vaikutusta talouspoliittiseen maariskiin. Itse Nato-jäsenyyden suhteen lopullisen kantani voin muodostaa siinä vaiheessa, kun tiedämme jäsenyyden ehdot, vastuut ja velvollisuudet, Mäenpää totesi.
&nbsp;

Nato-keskustelussa kiinnitettävä huomiota erityisesti maanpuolustustahtoon ja huoltovarmuuteen liittyviin kysymyksiin – Mäenpään kanta vielä avoin

Kansallisen tieliikenteen päästökaupan valmistelu on alkanut. Päästökauppa tarkoittaa, että valtio huutokauppaisi bensiinin ja dieselin jakeluoikeuksia. Perussuomalaisten mukaan tämä johtaisi Suomessa automaattiseen ja huomattavaan polttoainehintojen korotukseen.

Päästökauppajärjestelmässä polttoaineen jakelija ostaisi valtiolta myytävää fossiilista polttoaineen hiilidioksidin määrää vastaavan jakeluoikeuden. Huutokaupattavien oikeuksien määrää supistetaan ja polttoaineen hintaa pakotetaan ylöspäin ja sitä kautta autoilijoita vähentämään autolla liikkumistaan päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
&#8211; Myyntilupajärjestelmä nostaisi bensiinin ja dieselin pumppuhintoja progressiivisesti suhteessa tilannekohtaiseen hinnankorotustavoitteeseen, liikenne- ja viestintäministeriön taustamuistion mukaan kaikkiaan jopa 34–40 senttiä litralta. Tämä tarkoittaa suomeksi polttoaineiden hintojen automaattista korotusta, jotta autoilun määrää saadaan vuosittain leikattua, toteavat valtiovarainministeriön liikenteen verotuksen uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraporttiin tutustuneet perussuomalaiset.
Ilmaston kannalta ei mitään merkitystä
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola on ehdotuksesta suorastaan tyrmistynyt.
&#8211; Suomalaiselle työmiehelle ja suomalaiselle yrittäjälle lankeava lasku on kohtuuton, jos tätä aletaan todellakin toteuttamaan. Ilmaston kannalta sillä ei ole loppujen lopuksi mitään merkitystä, koska kyseessä on globaali ongelma, sanoo Eerola.
Suomen maariski kasvaa huomattavasti
Perussuomalaisten mielestä ehdotus on tyrmättävä, koska liikenteen päästökauppajärjestelmä nostaa pumppuhintoja arvaamattomasti. On mahdotonta etukäteen varmuudella määrittää, kuinka suuri hinnankorotus riittää pakottamaan ihmiset leikkaamaan autoiluaan riittävästi.
&#8211; Myyntilupajärjestelmä automatisoi polttoaineen hinnankorotukset ja poistaa poliittisen vastuun korotuksista. Myyntilupajärjestelmästä tai polttoaineen hinnannoususta ei ole tehty kattavaa vaikutusarviointia, eikä sitä esitysaikataululla ole myöskään mahdollista toteuttaa.
&#8211; Suomen maariski kasvaa huomattavasti, kun yhtä yritysten keskeistä kustannuskomponenttia eli logistiikkakustannusten nousun suuruutta ei pystytä ennakoimaan. Suomen maariskin kasvaminen johtaa tällä hetkellä kannattavasti toimivien tehtaiden sulkemiseen ja uusista investoinneista Suomeen luopumiseen, perussuomalaiset uskovat.
&nbsp;

Liikenteen kansallinen päästökauppa nostaisi pumppuhintaa jopa 40 senttiä litralta – veroryhmän ehdotuksesta tyrmistynyt Eerola: ”Kohtuuton lasku suomalaisille”

maariski

Purra kansallisesta päästökauppajärjestelmästä: Hävytöntä, että SDP kiihdyttää yrittäjien ja autoilijoiden kurittamista

Mäenpää painottaa yleisen asevelvollisuuden merkitystä jatkossakin – ydinaseista ja Nato-joukoista Suomi päättää itse

Nato-keskustelussa kiinnitettävä huomiota erityisesti maanpuolustustahtoon ja huoltovarmuuteen liittyviin kysymyksiin – Mäenpään kanta vielä avoin

Liikenteen kansallinen päästökauppa nostaisi pumppuhintaa jopa 40 senttiä litralta – veroryhmän ehdotuksesta tyrmistynyt Eerola: ”Kohtuuton lasku suomalaisille”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025