Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

maaseudun alasajo

Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva Elomaa ja Jari Koskela näkevät, että edessä olevat vaalit antavat kansalle mahdollisuuden pelastaa suomalaisten huoltovarmuutta ja omavaraisuutta tukeva maaseutu, jota keskustan tukema vihervasemmistolainen hallitus on kuluvalla kaudella kurittanut kohtuuttoman paljon muun muassa niin kutsutuilla ilmastotoimilla.

&#8211; Suomessa on liian pitkään harjoitettu maaseudulla elämistä ja yrittämistä hankaloittavaa politiikkaa esimerkiksi autoilun kustannuksia nostamalla ja turvetuotantoa alasajamalla. Tämän ei pitäisi mennä näin, vaan maaseutu pitää nähdä tasavertaisena alueena kaupunkien kanssa, kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa huomauttaa.
Perussuomalaisedustajia huolettaa erityisen paljon maatilojen määrän väheneminen. Tällä hetkellä Suomessa lopettaa kolme maatilaa joka päivä. Viime vuosien kustannuskriisit sekä maatalousyrittäjien ikääntyminen ovat kiihdyttäneet maatilojen alasajoa.
&#8211; Omaa epävarmuuttaan maatalousyrittäjille luo myös riippuvuus erilaisista tuista. Tukien maksatuksen kanssa on ollut ongelmia, ja tiloja on ajautunut kassakriiseihin. Laskut on maksettava ajallaan, ja investoinnit tulevaa satokautta varten on tehtävä ajoissa. Toimintaympäristön epävarmuus ei houkuta alalle uusia yrittäjiä, kansanedustaja Jari Koskela painottaa.
Edustajat pitävät erikoisena järjestelmää, jossa maataloustukia maksetaan sekä kansallisesti että kierrättämällä omia rahoja Euroopan unionin kautta. Toisinaan kuulee jopa viestiä, että unionia pitäisi kiittää suomalaisen maatalouden tukemisesta, vaikka tuet ovat suomalaisten omaa rahaa.
Suomen vientiteollisuus nojaa maaseutuun
Edustajat Elomaa ja Koskela muistuttavat, että suomalainen metsätalous on aina ollut suomalaisen hyvinvointivaltion selkäranka. Nyt Euroopan unioni haluaa ilmastopoliittisista syistä säädellä sitä, miten suomalaiset omia metsiään käyttävät. Perussuomalaisedustajien mukaan Suomen pitää päättäväisesti torjua kaikki sellaiset asetukset, joilla päätäntävaltaa metsäpolitiikasta siirrettäisiin Euroopan unionille.
&#8211; Muistetaan, että perustuslaki takaa omaisuudensuojan. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, jotka joutuvat nyt miettimään, mitä metsillään tekevät. Heille on annettava varmuus siitä, että jatkossakin he saavat itse hyödyntää omistuksiaan parhaaksi katsomallaan tavalla, edustajat toteavat.
Koskela ja Elomaa huomauttavat myös, että vaikka suurin osa Suomen väestöstä asuu kaupungeissa, on Suomen vientiteollisuus täysin riippuvainen maaseudun ja maaseutumaisten alueiden luonnonvaroista.
&#8211; Suomea pitää kehittää kokonaisvaltaisesti. Autoilun kustannuksia on yksinkertaisesti pakko saada alemmas. Samaan aikaan on huolehdittava, että liikenneverkko ei syrjäisimmilläkään alueilla pääse entistä huonompaan kuntoon. Teollisuuden ja maatalouden raskaiden kuljetusten pitää myös jatkossa päästä kulkemaan Suomen teillä, Elomaa ja Koskela sanovat.
&nbsp;

Elomaa ja Koskela: Suomalainen maaseutu pitää pelastaa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on monin paikoin nostanut polttoaineiden hinnat yli kipurajan, mikä iskee rajusti erityisesti autosta riippuvaisten kotitalouksien taloudelliseen tilanteeseen. Muiden muassa Saksa yrittää auttaa ahdinkoon joutuneita kansalaisiaan veronalennuksin, mutta Suomen vihervasemmistohallitusta ei pienituloisten hätä kiinnosta.

Polttoaineiden korkeat hinnat ovat kurittaneet autoilijoita ympäri maailmaa kuluvan vuoden aikana. Saksassa parlamentti riensi kansalaisten apuun alentamalla polttoaineiden verotusta EU:n minimitasolle kesäkuusta elokuuhun. Myös joukkoliikenteen lippujen hintaa laskettiin tuntuvasti kolmeksi kuukaudeksi.
&#8211; Saksan parlamentti on ymmärtänyt, että ihmiset eivät autoile huvikseen, vaan todellisen tarpeen vuoksi. Suomessa taas hallitus vähät välittää pienituloisten työssäkäyvien ahdingosta, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen toteaa.
&#8211; Joukkoliikennettä harvaan asutuilla alueilla ei ole tai vuorovälit eivät mahdollista työssäkäyntiä, mutta sehän ei cityvihreitä ja vihervasemmistoa kiinnosta. Hallituksen tavoitteena lienee pakottaa harvaan asuttujen alueiden asukkaat kasvukeskuksiin ja samalla autioittaa maaseutu lopullisesti.
Autoilijat hallituksen loputon lypsylehmä
Huhtikuun alussa hallitus ilmoitti polttoaineiden jakeluvelvoitteen väliaikaisesta laskemisesta vuosina 2022 ja 2023. Jakeluvelvoitteen laskun on arvioitu näkyvän erityisesti dieselin hinnassa, mutta etenkin Autoliitto on vaatinut kovempia toimia polttoaineiden hintojen laskemiseksi.
&#8211; Autoilijat ovat hallituksen loputon lypsylehmä, jolta puristetaan kaikki, mikä vaan irti lähtee. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, eikä autolle ole muuta vaihtoehtoa monillakaan paikkakunnilla. Työnteon kannattavuus laskee sitä mukaa, kun polttoaineiden hinnat nousevat, eikä loppua näy.
&#8211; Jakeluvelvoitteen lasku on askel oikeaan suuntaan, mutta tarvitaan lisää toimia, jotta suomalaisilla on edelleen varaa käydä töissä ja kaupassa. Polttoaineveroa sekä dieselautojen käyttövoimaveroa on laskettava välittömästi ja pysyvästi, Antikainen vaatii.
Myös sähköautoilun kustannukset karkaavat käsistä
Myöskään sähköautoon vaihtaneet eivät ole välttyneet autoilun kohonneilta kustannuksilta sähkön hinnan noustua ennätysmäisen korkeaksi.
&#8211; Vihervasemmistohallitus yrittää pakottaa suomalaisia sähköautoilijoiksi välittämättä siitä, että suurimmalla osalla autosta riippuvaisista pienituloisista ei todellakaan ole varaa sähköautoon eikä monilla myöskään ole auton latausmahdollisuutta kotipihassa.
&#8211; Sähkön hinta on karannut käsistä siinä missä liikennepolttoaineidenkin, mikä kurjistaa pienituloisten tilannetta entisestään. Suurella osalla haja-asutusalueiden asukkaista ei ole toivoakaan sähköauton ostamisesta, kun kaikki käytettävissä olevat rahat valuvat auton tankkiin ja oman kodin lämmitykseen, mutta sitä hallitus ei edelleenkään tunnu ymmärtävän, Antikainen moittii.
&nbsp;

Muut EU-maat alentavat veroja auttaakseen kansalaisiaan polttoainekriisissä – Suomen hallitusta ei omien kansalaisten ahdinko kiinnosta

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on päättänyt lähteä mukaan maatalouden parlamentaariseen komiteaan koskien Suomen maaseutupolitiikkaa. Perussuomalaiset ovat huolissaan maatalouden kannattavuudesta ja haluavat tehdä oman osansa maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi.

&#8211; Me perussuomalaiset tiedostamme hyvin, että nykyinen maaseutupolitiikka ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua, sillä maaseudun palveluja on hallituksen toimesta siirretty ja keskitetty liiaksi kasvukeskuksiin, perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas toteaa.
Hän huomauttaa, että palvelujen säilyttäminen eri puolilla maata on tehokkainta aluepolitiikkaa, jolla koko maa pystytään pitämään elettynä ja asuttuna jatkossakin.
Tuottajille maksetaan aivan liian vähän
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on huolissaan siitä, että Suomessa alkutuottajille maksetaan tuotteistaan aivan liian vähän. Jotta tilanne helpottuisi, pitää hintoihin Peltokankaan mukaan tehdä tarkistuksia kesken sopimuskauden, että alkutuottajille maksetaan tuotteistaan korkeampi hinta.
&#8211; Erityisen huolissaan olemme siitä, mitä hallituksen politiikka nostettuine bensaveroineen ja turpeen alasajoineen osaltaan aiheuttaa viljelijöiden tulonmuodostukselle. Maatalouden kannattavuus on nyt jo erittäin huonolla tasolla.
Syynä hallituksen päätökset ja EU-politiikka
Osasyynä tähän ovat perussuomalaisten mukaan olleet sekä hallituksen päätökset että nykyinen EU-politiikka ja sen mukanaan tuomat lainsäädännölliset esteet.
&#8211; Nyt se on lopullisesti nähty, mitä aikoinaan kokoomuksen ja keskustan johdolla tehty EU-jäsenpäätös tuo tullessaan. Tämä on johtanut niin pienten perhetilojen alasajoihin kuin tukipäätösten ja maksatusten viivästyksiin ja näin ollen maanviljelijöiden todellisiin ongelmiin, sanoo Peltokangas.
Myös jätevesiasetus on osasyyllinen
Myös keskustan suosiollisella tuella tehty jätevesiasetus on ollut osasyynä maaseudun tyhjenemiseen.
&#8211; Se on aiheuttanut kansalaisille suuria kustannuksia. Hallitukselta puuttuu maaseutupoliittinen strategia, kun lähes kaikilta muilta politiikan sektoreilta strategia löytyy.
Vastuu on hallituksella
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä lähtee siitä, että istuvalla hallituksella on vastuu toimista, joilla ratkaistaan maatalouden ongelmat &#8211; ei komitealla.
&#8211; On nimittäin lähes käsittämätöntä, että hallitus on tehnyt hyvin vähän tai ei mitään pelastaakseen kokonaisen elinkeinoalan alas ajamisen, jyrähtää Peltokangas.
&nbsp;

Perussuomalaiset mukaan maatalouden parlamentaariseen komiteaan: ”Haluamme nähdä maaseudun elinvoimaisena ja monimuotoisena myös tulevaisuudessa”

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä pahin maatalouskriisi vuosikymmeniin. Tuottajat ovat hädässä: huonot satokaudet, kohonnut energian hinta sekä lannoitteiden ja rehun hintojen karkaaminen ajaa maatiloja alas järkyttävää vauhtia.

&#8211; Tuhannet tilat ovat maksuongelmissa, ja tähän mennessä ainoa tekemänne helpotus on mahdollistaa tiloille lisävelanottoa. Siis kriisin keskellä lisää velkaa! Me perussuomalaiset vaadimme teiltä toimia nyt; välitön lyhennysvapaus maatilalainoista ilman erillistä hakemusta, ja syksyllä maatalousrakennusten vapautus kiinteistöverosta, kansanedustaja Jenna Simula vaati tänään eduskunnan kyselytunnilla.
Toimenpiteitä ”lähipäivinä”
Simula kysyi, missä viipyvät toimenpiteen ruuantuotannon turvaamiseksi ja ymmärtääkö hallitus, että toimen on oltava riittäviä.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) myönsi, että ruuantuotannon osalta Suomessa ollaan ennennäkemättömän kriittisessä tilanteessa.
Leppä kertoi, että valtiovallan ja hallituksen on markkinoiden lisäksi puututtava tilanteeseen, mutta toimenpiteitä Leppä ei listannut. Niistä kerrotaan ”lähipäivinä”.
Keskustalla on suuri vastuu
Simula huomautti, että ministeri Leppä itse ja keskustapuolue ovat olleet päättämässä näistä asioista jo pitkään, mutta siihen on tultu, että Suomessa on käsillä EU-ajan pahin maatalouskriisi.
&#8211; Se uhkaa suomalaista maatalouselinkeinoa, huoltovarmuutta ja omavaraisuuttamme. Emme todellakaan halua, että kaupan hyllyt täyttyvät ulkomaisella ruoalla, ja siksi on äärimmäisen tärkeää huolehtia suomalaisen maatalouden kannattavuudesta.
&#8211; Joko pian näemme päivän, jolloin tuottajalle jää tehdystä työstä oikeanlainen korvaus? Simula tivasi.
Ministeri Leppä lupasi, että hallitus tulee huolehtimaan akuuteista toimenpiteistä, mutta pitkän aikavälin ruuantuotannon haasteisiin vastaamaan kootaan kaikista eduskuntapuolueista koostuva parlamentaarinen ryhmä.
Ilmastotoimet pahentavat tilannetta
Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi huomautti hallitukselle, että kauniit puheet ovat ainakin osittain ristiriidassa tekojen kanssa.
&#8211; Eräät ministerit ovat vaatineet ilmastohätätilaa Suomeen. Se pahentaisi entisestään maatalouden tilannetta, koska toimenpiteet kohdistuisivat maatalouteen, joka muutoinkin on kriisissä, Kankaanniemi huomautti.

PS: Maatalouden hätätila julistettava – välittömiä aputoimenpiteitä nyt

EU:n komissio on vaatimassa vihreän siirtymän nimissä suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuutta parantavia pakkoremontteja, uutisoi <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">Kuntaliitto</a>. Kansanedustaja Ari Koposen mukaan ehdotus pakkoinvestoinneista tulee vain entisestään lisäämään suomalaisten energiaköyhyyttä, erityisesti alimmissa tuloluokissa. 

Uuden direktiiviehdotuksen mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 %:n osuus, joka luokiteltaisiin uudessa järjestelmässä G-luokkaan. Tämä luokka tulisi sitten nostaa peruskorjauksilla muutaman vuoden sisällä F-luokkaan.
&#8211; Energiatehokkuusinvestoinnit ovat toki hyvä asia. Mutta tässä mittakaavassa ja pakotettuna se koskisi kuitenkin lähes joka seitsemättä talonomistajaa. Ei näin iso osa suomalaisista tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen remonttilaskusta, tyrmää kansanedustaja Ari Koponen.
Asuntojen arvot romahtavat erityisesti maaseudulla
Hurja tavoite tulee varmasti nopeuttamaan entisestään myös maaseudun autioitumista. Koponen arvioikin asuntojen arvon romahtavan niiden joutuessa G- eli roskaluokkaan.
&#8211; Kaikkein energiatehottominta 15 %:n kiinteistökantaa saattaa muiltakin osin esimerkiksi huonon kuntonsa, sisäilma- ja homeongelmien tai sijaintinsa vuoksi olla kannattamatonta korjata, päättää Koponen.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">Kuntalehti</a>.
&nbsp;

EU vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuusremontteja vihreän siirtymän nimissä – Koponen: Kaikki eivät tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen laskusta

Kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa vetoaa hallitusta miettimään tarkkaan ilmastotoimiensa vaikutuksia maatalouteen ja kuluttajiin ja tekemään tarvittavat korjausliikkeet. Sanna Marinin hallitus ympäristötavoitteineen on sammuttamassa viimeisenkin toivonkipinän Suomen maaseudulta.

&#8211; Maatalouden alamäki sai alkunsa viime vuosituhannen puolella Suomen liittyessä Euroopan unionin jäseneksi. Tuolloin neuvottelutulos oli Suomen kannalta kehno erityisesti maatalouden kohdalla. 2000-luvun alku oli EU:n järjettömän laajentumisvimman voittokulkua. Uudet Itä-Euroopan jäsenvaltiot saivat mittavia tukia maatalouden kehittämiseen ja kiilasivat edullisine tuotteineen pysyvästi unionin sisämarkkinoille, kertoo kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
&#8211; Toisin sanoen suomalaiset tuottajat ajautuivat rajun hintakilpailun armottomaan mankeliin. Tuottajien kustannukset ovat korkeat kasvuympäristön ja tuotantoa koskevien laatuvaatimusten seurauksena, mutta silti pitäisi hinnalla pystyä kilpailemaan.
Raja alkaa tulla vastaan
Brexitin myötä muodostunutta kassavajetta on EU:ssa paikkailtu muun muassa maataloustukia karsimalla. Tämä iskee kovaa Suomen maatiloihin, vaikka hallitus on yrittänyt kompensoida EU:n maataloustukien ehtymistä. Sanna Marinin hallitus tekee kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa eikä ilmastovimmassaan ota huomioon tavallisia suomalaisia, saati maatalousyrittäjiä.
&#8211; Tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä ja hinnalla millä hyvänsä. Bensan litrahinta lähentelee jo kahta euroa, eikä tankkaajaa hymyilytä. Polttoaineverot ja öljyn hinnannousu ovat myrkkyä autoilijoiden lisäksi maatalousyrittäjille. Suomen maatilat ovat toki tottuneet nielemään poliittisten päätöksentekijöiden juottamaa tervaa, mutta nyt alkaa tulemaan raja vastaan, Elomaa sanoo.
Ympäristötoimien seurauksena maataloustuotantoa koskevia vaatimuksia tulee jatkuvasti lisää, mikä nostaa suoraan tuotantokustannuksia. Pilviin nousevat kustannukset ovat suoraan pois tuottajien tilipussista. Kauppa kyllä ottaa oman osuutensa, mutta alkutuottajalle jäävä osuus vähenee jatkuvasti kaupan kasvattaessa pottiaan. Elomaa pelkää, että Marinin hallitus ympäristötavoitteineen on sammuttamassa viimeisenkin toivonkipinän Suomen maaseudulta.
Näinkö ilmastonmuutosta torjutaan?
Elomaan mielestä kotimaista maataloustuotantoa on puolustettava, koska suomalainen ruoka on laadukasta, puhdasta, eettisesti tuotettua ja antibioottivapaata. Nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä kaikissa EU-jäsenmaissa, ja eläinten ala-arvoinen kohtelu sekä vakavat puutteet hygieniassa ovat valitettavan yleisiä ongelmia. Maatalous työllistää Suomessa suuren määrän ihmisiä, välillisesti yli 300 000 henkeä, ja maataloussektori on taloudellisesti merkittävä.
Maatalous on keskiössä myös maaseudun elinvoimaisuutta ajatellen. Kotimaisen laadukkaan ruoan saatavuuden turvaaminen on lisäksi huoltovarmuuskysymys. Sitä mukaa kuin tiloja joudutaan ajamaan alas, ruoantuotanto supistuu.
&#8211; Tietyn pisteen jälkeen ruoantuotannon omavaraisuusaste on huoltovarmuuden kannalta tarkasteltuna kestämättömällä tasolla. Aiheesta keskusteltiin koronapandemian alussa, jolloin huoltovarmuuskysymykset olivat pinnalla, mutta nyt teema on vaipunut taka-alalle.
&#8211; Hallituksen tulisi nyt istua alas ja miettiä tarkkaan ilmastotoimiensa vaikutuksia maatalouteen sekä kuluttajiin ja tehdä tarvittavat korjausliikkeet. Kun ruoantuotanto Suomessa hiipuu, joudutaan elintarvikkeita rahtaamaan tänne entistä kauempaa. Siitä puolestaan syntyy mittavat päästöt, ja tietysti itse tuotanto synnyttää päästöjä vaikkakin Suomen rajojen ulkopuolella. Näinkö ilmastonmuutosta torjutaan? Elomaa kysyy.
&nbsp;

Elomaa: Kotimaisen maatalouden alasajo ei ilmastonmuutosta jarruta

Hallitus yrittää viedä soteuudistuksen väkisin ja vauhdilla läpi. Lukuisat asiantuntijat ovat esittäneet huolensa sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen ongelmista. Perussuomalaiset eivät voi ummistaa silmiään katastrofilta, johon Marinin hallitus on Suomea viemässä. Tästä syystä koko oppositio on tehnyt yhteisen välikysymyksen.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron asiasta eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Arja Juvonen kertoi saaneensa henkilökohtaisesti useita yhteydenottoja kansalaisilta. Nykytilassa ei ole hurraamista, mutta paremmaksi ei tilanne muutu Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksellakaan, koska toimet puuttuvat.
&#8211; &#8221;Meidät vanhukset on unohdettu. Ei ole palvelutaloa, minne mennä, kun ei jaksa kotihommia ikänsä takia tehdä. Me olemme 86- ja 90-vuotiaita. Terveyspalvelut on ajettu alas, lääkärille ei saa aikoja&#8221;, Juvonen siteerasi saamaansa kansalaispalautetta ja jatkoi:
&#8211; On selvää, että tässä tilanteessa emme voi ummistaa silmiämme ja korviamme katastrofilta, joka pääministeri Marinin hallituksen sote-uudistuksen muodossa uhkaa Suomea. Tästä syystä koko oppositio on tehnyt yhteisen välikysymyksen.
Yhteiskunnan tärkeimmät palvelut vaarassa
Sote-palvelut ovat monin tavoin yhteiskunnan tärkeimpiä palveluita. Toimivien sote-palveluiden merkitys korostuu hädän, sairauden ja vanhuuden hetkellä, kun ihmiset eivät enää kykene itse huolehtimaan itsestään.
&#8211; Nyt kuitenkin näiden palveluiden tulevaisuus on uhattuna. Hallitus tukee hyvinvointierojen kasvua, sillä uudistus ei nopeuta hoitoon ja lääkärille pääsyä. Näin on nähtävä, sillä sote-esitys ei tuo yhtä ainoatakaan keinoa tuoda lisää lääkäreitä tai hoitajia. Kuinka hallitus voi toimia näin? Tehän lupasitte pääsyä viikossa lääkärille!
Hyvinvointierot kasvavat entisestään
Suomessa väestön terveys- ja hyvinvointierot kuuluvat länsimaiden suurimpiin. Ne uhkaavat kasvaa entisestään alueellisen eriarvoistumisen seurauksena: työt ja hyvinvointi keskittyvät kasvukeskuksiin, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomesta lakkautetaan tehtaita. Kokonaiset kunnat ovat vaarassa, kun palveluihin ei riitä rahaa. Päivystyssairaaloiden ja lähipalveluiden lakkauttaminen lisää kurjistumisen kierrettä.
&#8211; Hallituksen aluepolitiikka ei käännä tätä kehitystä, vaan kiilusilmäinen ilmastopolitiikka on pikemminkin kiihdyttänyt suomalaisen maaseudun alasajoa. Sote-uudistus ei pelasta haja-asutusalueiden lähipalveluita tai ratkaise rahoitukseen liittyviä ongelmia, vaan rahat uhkaavat huveta muutoskustannuksiin ja äänivallan keskittyessä maakuntien keskuskaupungeille palveluiden alasajo muualla helpottuu entisestään, Juvonen kertoi.
Äänivalta viedään pieniltä alueilta
Kun pieneltä kunnalta viedään tehdas, työt ja terveyskeskus, mitä jää jäljelle? Maakuntavaaleissa pienet kunnat häviävät oman äänensä. Ne eivät saa edustustaan maakuntavaltuustoon, vaikka kunnan kaikki äänestäjät äänestäisivät yhtä ehdokasta.
&#8211; Suurimmilta, yli sadantuhannen asukkaan kaupungeilta taas viedään rahat. Erityisesti heikennetään Uudenmaan asemaa, ja samalla on väläytelty Kelan korvausten leikkauksia: Uudenmaan asukkaat, hoitakaa itsenne yksityisellä ja maksakaa aivan kaikki itse. Hoidon saatavuus riippuvaiseksi varallisuudesta, tätäkö keskusta haluaa? Juvonen kysyi.
Sote-uudistuksen tavoitteet eivät toteudu
Perussuomalaisten mielestä Marinin hallituksen soteuudistus ei täytä sille määriteltyjä tavoitteita. Uudistuksen piti turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kaikille Suomessa asuville sekä parantaa näiden palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.
&#8211; Uskooko hallitus tähän itsekään, kun yksi uudistuksen keskeisistä pohdinnoista liittyy siihen, mitä kunnissa tehdään tyhjilleen jääville sote-kiinteistöille?
Mistä tekijät?
Yhdeksi uudistuksen tavoitteeksi on asetettu ammattitaitoisen työvoiman saanti. Hallituksen esitys ei kuitenkaan sisällä yhtäkään ratkaisua ongelmaan, vaan henkilöstö nähdään pelkkänä kustannuksena, joka sekin jätetään perustettavien hyvinvointialueiden ongelmaksi.
&#8211; Yhteiskuntamme rahallinen panostus sote-palveluihin on ollut ja säilyy myös tämän uudistuksen myötä Pohjoismaiden alhaisimpana. Hoitotyötä tekeville ei riitä lisää rahaa, eikä uudistus mahdollista lisäkäsiparien palkkaamista. Palvelutarpeen kasvua ei huomioida rahoituksessa täysimääräisenä. Hyvä hallitus, leikkauksillako ammattitaitoisen työvoiman saanti ratkaistaan? Juvonen ihmetteli.
Muutos ei ole itseisarvo
Rakennemuutoksiin upotettavat rahat eivät tuota terveyttä tai hyvinvointia. Hallituksella tuntuu riittävän rahaa kaikkialle muualle paitsi sinne, missä rahaa kipeimmin tarvittaisiin, jotta erityisesti ikääntyneet suomalaiset saisivat ansaitsemaansa laadukasta hoitoa ja hoivaa. Hallitus aikoo tehdä päätökset, mutta jättää rahoituksen pohtimisen seuraajilleen.
&#8211; Perussuomalaiset eivät pidä muutosta itseisarvona. Jos uudistus johtaa huonompaan tilaan kuin lähtötilanne, se pitää jättää tekemättä. Kun uudistus ei paranna palveluihin pääsyä, kyseessä on liian kallis harjoitus. Kun jopa perustuslakivaliokunnan yksimielisen lausunnon mukaan aikataulu vaikuttaa uudistuksen merkitys ja mittavuus huomioiden kireältä, miksi hallitus ei ota lusikkaa kauniiseen käteen ja ota aikalisää näiden virheiden korjaamiseksi?
&#8211; Koska hallitus ei näytä näin tekevän, kannatamme opposition yhteistä epäluottamusesitystä, Juvonen totesi puheenvuoronsa lopuksi.
&nbsp;

PS: Sote-esityksessä viedään suuremmilta alueilta rahat ja pienemmiltä päätösvalta – palvelutasosta puhumattakaan

Pääministeri Marinin hallitus on siirtämässä sote-uudistuksessa palveluiden järjestämisvastuun kunnilta hyvinvointialueille. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen pohtivat, johtaako uudistus pienten terveysasemien lakkauttamiseen.

Sote-uudistuksella tavoitellaan säästöjä, joita järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta hyvinvointialueille ei kuitenkaan automaattisesti tuota. Kun keskustapuolue on koplannut uudistukseen järjettömän suuren määrän hyvinvointialueita, hallinnon karsimisesta ei ole tiedossa merkittäviä säästöjä. Digitalisaatiolla ei korvata hoitavia käsiä, joten jäljelle jää palveluverkon kattavuus.
&#8211; Aikooko hallitus tässäkin asiassa jatkaa harvaanasuttujen alueiden palveluiden alasajoa säästöjen saamiseksi? kysyvät sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen.
Alueellista yhdenvertaisuutta ei voi heikentää
Perussuomalaiset katsovat, että alueellista yhdenvertaisuutta ei sote-uudistuksen yhteydessä voi entisestään heikentää.
&#8211; Jo perustuslain kannalta on kyseenalaista, jos laadukkaiden julkisten sote-palveluiden saatavuus poikkeaa merkittävästi riippuen siitä, missä päin maata kansalainen asuu. Paljon on puhuttu hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta. Kenenkään terveys ei kuitenkaan parane sillä, jos nykyiset kuntakohtaiset lähiterveysasemat lakkautetaan pienemmistä kunnista ja pienempiinkin vaivoihin hoitoa saadakseen pitää matkustaa maakuntakeskuksiin, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.
Päätöksentekijät siirtyvät kauas
Perussuomalaisten ohjelmissa lähipalveluiden ja lähidemokratian säilyttäminen on ollut keskeisessä asemassa eikä palveluiden alasajoa vaivihkaa hyväksytä.
&#8211; Viime eduskuntakaudella esitimme ratkaisuna erillisen lähipalvelulain säätämistä sote-uudistuksen osana. Tarve ei ole hävinnyt mihinkään. Vaikka järjestämisvastuu siirrettäisiin hyvinvointialueille, on lähipalveluiden tarjonta silti varmistettava. Nyt kunnat eivät uskalla sijoittaa sote-kiinteistöihin, kun vaarana on, että hyvinvointialueet eivät jatka kiinteistöjen vuokraamista ja investoinnit menevät hukkaan.
&#8211; Päätöksenteko siirtyy kunnista maakuntavaltuustoihin, ja pienet terveyskeskukset on helppo lakkauttaa, kun joka kunnasta ei maakuntavaltuustossa ole välttämättä edustajia ja päätöksentekijät ovat kaukana. Keskustapuolue vaikenee tähän liittyen jostain syystä kuin muuri, Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Lähipalvelut uhattuina sote-uudistuksessa – keskusta vaikenee kuin muuri

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien pienten kuntien ja paikallisesti merkittävien työllistäjien tukemista koronaepidemian aiheuttamassa talouskriisissä.

Koronaepidemian aiheuttama talouskriisi vaati jälleen uuden uhrin sonkajärveläisen talovalmistaja Omatalo Oy:n hakeuduttua konkurssiin tammikuun alussa. Yhtiö on Suomen vanhin puutalovalmistaja ja toiminut Sonkajärvellä vuodesta 1974.
&#8211; Omatalon talotehdas on vuosikymmenten ajan ollut merkittävä työllistäjä Sonkajärvellä ja sen sulkeminen olisi raskas isku kunnalle. Konkurssin myötä noin 75 ihmistä on vaarassa menettää työpaikkansa, ellei toiminnalle löydy jatkajaa. Tehtaan sulkemisesta eivät kärsi pelkästään elantonsa menettävät työntekijät ja alihankkijat, vaan se heijastuu väistämättä myös kunnan talouteen menetettyinä verotuloina. Monien kuntien talous on jo ennestään todella heikoissa kantimissa ja työllisyyden lasku vaikeuttaa tilannetta entisestään, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen toteaa.
Tehtaan sulkeminen voi olla kuolinisku
Useat paikkakunnat ovat lähivuosina menettäneet merkittäviä työnantajia yritysten sulkiessa tehtaitaan ja toimipaikkojaan. Tilanne on erityisen vaikea pienissä kunnissa, joissa työpaikkoja on ennestään tarjolla niukasti.
&#8211; Pelkästään viime vuonna menetettiin satoja teollisuuden työpaikkoja useilla paikkakunnilla. Kiteellä suljettiin saha, Jämsässä Kaipolan paperitehdas ja seuraavana vuorossa on Nesteen jalostamon alasajo Naantalissa vain muutamia mainitakseni. Pienelle paikkakunnalle tehtaan sulkeminen voi olla kuolinisku, ellei menetettyjen työpaikkojen tilalle pystytä luomaan uutta, työllistävää yritystoimintaa. Pienten kuntien työpaikkaomavaraisuus on valitettavan usein muutaman suuren toimijan varassa, Antikainen huomauttaa.
Hallitus hankaloittaa yritysten toimintaa 
Keskeisessä asemassa työpaikkojen säilymisen kannalta on se, millaista elinkeinopolitiikkaa hallitus ajaa.
&#8211; Hallitus on tehnyt muutenkin hankalassa taloudellisessa tilanteessa lukuisia toimenpiteitä, jotka ovat hankaloittaneet yritysten toimintaa asutuskeskusten ulkopuolella. Polttoaineverojen korotukset nostavat kuljetuskustannuksia ja työmatkakustannusten nousu heikentää pienemmillä paikkakunnilla toimivien yritysten kiinnostavuutta työntekijöiden näkökulmasta. Jopa metsäteollisuuden suurinvestointeja on torpattu. Tähän yritysvihamieliseen politiikkaan, joka johtaa erityisesti Itä-Suomen alasajoon, on tultava loppu, Antikainen vaatii.

maaseudun alasajo

Elomaa ja Koskela: Suomalainen maaseutu pitää pelastaa

Muut EU-maat alentavat veroja auttaakseen kansalaisiaan polttoainekriisissä – Suomen hallitusta ei omien kansalaisten ahdinko kiinnosta

Perussuomalaiset mukaan maatalouden parlamentaariseen komiteaan: ”Haluamme nähdä maaseudun elinvoimaisena ja monimuotoisena myös tulevaisuudessa”

PS: Maatalouden hätätila julistettava – välittömiä aputoimenpiteitä nyt

EU vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuusremontteja vihreän siirtymän nimissä – Koponen: Kaikki eivät tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen laskusta

Elomaa: Kotimaisen maatalouden alasajo ei ilmastonmuutosta jarruta

PS: Sote-esityksessä viedään suuremmilta alueilta rahat ja pienemmiltä päätösvalta – palvelutasosta puhumattakaan

Perussuomalaiset: Lähipalvelut uhattuina sote-uudistuksessa – keskusta vaikenee kuin muuri

Antikainen vaatii hallitusta puuttumaan pienten kuntien alasajoon: ”Yritysvihamieliseen politiikkaan on tultava loppu”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025