Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

maaseutuelinkeinot

Suurpetopolitiikka uudistumassa – Polvinen: Kannanhoidollinen metsästys tuo tasapainoa maaseudulle

Torstaina eduskunnassa käsiteltiin lakialoitetta laiksi eläinten hyvinvoinnista annetun lain liitteen 1 muuttamisesta. Lakialoitteen tavoitteena on lopettaa turkistarhaus Suomessa. Pohjalainen kansanedustaja Anne Rintamäki ei kannata aloitetta, koska ei näe mitään lopetusta puoltavia hyviä perusteita.

— Olen itse kotoisin Pohjanmaalta, jossa turkiselinkeinolla on pitkät perinteet tärkeänä maaseudun elinkeinona, joka on lisäksi merkittävä alueellinen työllistäjä. Turkistarhaus on ammatti, joka kulkee usein suvussa sukupolvelta toiselle. Turkiseläinten jalostustyö on vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestänyttä pitkäkestoista työtä, perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki kertoo.
Hallitus suhtautuu myönteisesti turkistarhaukseen
Rintamäki antaa kiitosta hallitusohjelmalle, joka ei edistä turkistarhauksen alasajoa. Hallitusohjelmassa päinvastoin ymmärretään turkisalan tärkeys ja erityishaasteet.
— Tästä aloitteesta sen sijaan käy ilmi, etteivät tämän aloitteen tekijät näytä alkuunkaan tunnistavan turkisalan tärkeyttä, Rintamäki lataa.
Tautien leviäminen turkistarhoilla on estettävissä
Lakialoitteen yksi keskeisistä perusteluista on se, että turkistarhoissa voi kehittyä uusia koronaviruksen kaltaisia tauteja, kun virukset siirtyvät lintujen ulosteista turkiseläimiin. Rintamäkeä ei yllätä se, että lintuinfluenssaa käytetään välineenä oman asian eli tässä tapauksessa turkistarhauksen lopettamisen ajamiseen.
— Vihreä agenda ei yleensäkään piittaa siitä, kuinka yksilön käy utopian edessä, Rintamäki tokaisee ja jatkaa:
— On ihan selvää, että turkistarhojen varjotalot tulisi verkoilla suojata haittalintujen vierailuilta. Tämä on tietysti tarhaajalle kustannuskysymys, mutta se on järkevämpää kuin antaa lintujen vapaasti levittää tautia tarhoille.
Suomalainen turkiseläin voi hyvin
Rintamäki ihmettelee usein kuultua puhetta, että turkistarhoilla eläimillä olisi aivan järkyttävän huonot elinolosuhteet. Hän toteaakin, että hyvinvoiva turkiseläin on nimenomaan tarhaajan etu, sillä huonovointinen eläin ei tuota hyvää turkista.
— Jos olette joskus nähneet vaikkapa kettuja luonnossa, niiden turkit saattavat olla kapisia ja luonnossa elävä elukka näyttää joskus kovin kurjalta. Sen sijaan tarhoissa elävät ovat pulskia ja hyväturkkisia eläimiä, Rintamäki pohtii ja jatkaa:
— Eläimet ovat syntyneet tarhoilla eivätkä tiedä luonnossa elämisestä mitään. Kannattaa tutustua alaan tarkemmin, niin ei tarvitse luulla.
Turkistarhausta valvotaan tarkasti
Suomessa turkistarhausta valvotaan hyvien kriteerien mukaisesti. Rintamäki tunnistaa kuitenkin, että jokaisesta ammattikunnasta löytyy ammatinharjoittajia, jotka syystä tai toisesta laiminlyövät velvoitteitaan.
— Joskus esimerkiksi uupumus tai masennus voi viedä kyvyn hoitaa ammattiaan kunnialla. Näistä tapauksista löytyy esimerkkejä vuosien varrelta, mutta niihin puututaan ja on puututtu eri viranomaisyhteistyöllä. Koko elinkeinoa ei pidä ajaa alas muutaman poikkeuksen vuoksi, Rintamäki toteaa.
&nbsp;

Rintamäki: Turkiselinkeinoa ei pidä lopettaa

Perussuomalaiset on tänään julkaissut maaseutupoliittisen ohjelman, jossa esitetään kattavasti erilaisia toimia maaseutuelinkeinojen tukemiseksi. Ohjelma kattaa kuusi aihealuetta: maatalous, metsät ja metsätalous, maaseutuelinkeinot, metsästys, huoltovarmuus ja maaseudun kehittäminen. &#8211; Suomalaisen maaseudun ja maaseutumaisten alueiden pärjääminen on elinehto Suomelle, perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula sanoo.

Suomalainen maatalous on 2020-luvulla suistunut vakavaan kriisiin. Energian ja lannoitteiden hintojen nousun myötä maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet ennennäkemättömällä vauhdilla, ja moni tila on joutunut lopettamaan toimintansa.
Perussuomalaisten mielestä maaseutupoliittinen ajattelu tarvitsee suunnanmuutoksen.
Perussuomalaisten tänään julkaistussa maaseutupoliittisessa ohjelmassa esitetään kattavasti erilaisia toimia maaseutuelinkeinojen tukemiseksi, huoltovarmuuden turvaamiseksi ja maaseudun pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti - maaseutupoliittinen ohjelma" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/hibbOTCqgzI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula muistuttaa, että suomalainen maaseutu koskettaa meistä ihan jokaista.
&#8211; Maaseudulla asutaan ja eletään ja tuotetaan puhdasta suomalaista ruokaa jokaisen lautaselle. Maaseutu on samalla synnyinsijoja, perinne- ja kansallismaisema ja monille myös paikka virkistyä ja rauhoittua, Simula sanoo. Hän puhui tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten maaseutupoliittisen ohjelman julkaisutilaisuudessa.
Maaseutu ja kaupungit täydentävät toisiaan
Simula huomauttaa, että Suomi tarvitsee sekä maaseutua että kaupunkeja.
&#8211; Ne täydentävät toisiaan eivätkä suinkaan ole toistensa vastakohtia. On huomioitava kummankin erityistarpeet.
Suomalaisten menestystarina on kuitenkin rakentunut erityisesti metsien ja maanviljelyn ympärille.
&#8211; Samat asiat ovat edelleen merkityksellisiä, ja me perussuomalaiset haluamme korostaa tätä: suomalaisen maaseudun ja maaseutumaisten alueiden pärjääminen on elinehto Suomelle. Ei ole yhdentekevää, miten ja missä ruoka tuotetaan. Ei ole yhdentekevää, mistä teollisuus saa raaka-aineita. Ei ole yhdentekevää, millaiset palvelut ja saavutettavuus maaseudulla on.
Koko Suomi pidettävä asumiskelpoisena
Simula korostaa, että perussuomalaiset haluavat pitää koko Suomen asumiskelpoisena.
&#8211; Maaseutu ansaitsee sellaiset poliittiset päätökset, joilla pidetään koko maaseutu elinvoimaisena ja joilla niin maaseutu kuin maaseudun ihmisetkin saavat ansaitsemansa arvostuksen, erityisesti nykyaikana, kun pitkään on parjattu maataloustuottajia ja poliittisin toimin suorastaan ajettu suomalaista kaupunkeihin, kauas juuristaan, kauas suvustaan ja turvaverkoista, sieltä missä suomalaiset olisivat onnellisimmillaan.
Perussuomalaisten tänään julkaistu <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/11/MaaseutuohjelmaIsoWeb.pdf">maatalouspoliittinen ohjelma</a> kattaa kuusi aihealuetta: maatalous, metsät ja metsätalous, maaseutuelinkeinot, metsästys, huoltovarmuus ja maaseudun kehittäminen. Ohjelma ei jää vain periaateohjelman tasolle, vaan sisältää sata konkreettista toimenpidettä maaseudun puolesta.
&nbsp;

Suomalaisten menestystarina on rakentunut metsien ja maanviljelyn ympärille – perussuomalaiset esittää 100 toimenpidettä maaseudun puolesta

maaseutuelinkeinot

Suurpetopolitiikka uudistumassa – Polvinen: Kannanhoidollinen metsästys tuo tasapainoa maaseudulle

Rintamäki: Turkiselinkeinoa ei pidä lopettaa

Suomalaisten menestystarina on rakentunut metsien ja maanviljelyn ympärille – perussuomalaiset esittää 100 toimenpidettä maaseudun puolesta

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025