Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

maatalouden hätätila

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti tiistain lähetekeskustelussa <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-64-2022?start=5210&amp;end=5557&amp;speaker=1437">kantaa</a> hallituksen esitykseen maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotuesta. Asiasta jo viime vuonna hallituksen ehdotusta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12215246">kunnianhimoisemman lakialoitteen</a> tehnyt Mäenpää oli erityisen tuohtunut siitä, että tästäkin asiasta oli täytynyt käydä anomassa polvillaan lupaa EU:lta.

Eduskunnan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_64+2022+4+8+8.aspx">lähetekeskustelussa</a> saatiin taas ihmetellä Euroopan unionin vallan lonkeroiden ulottumista joka paikkaan. Hallituksen esityksessä nimittäin todettiin: ”Maatalouteen kohdistuvat julkisista varoista myönnetyt tuet tulevat, kuten muuhunkin taloudelliseen toimintaan kohdistuvat tuet, arvioitaviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen valtiontukea koskevien määräysten perusteella. Valtiontukisäännökset asettavat rajoituksia ja menettelyllisiä vaatimuksia tukien myöntämiselle. Pääsäännön mukaan valtiontueksi katsottavat toimenpiteet on ilmoitettava Euroopan komissiolle ennen niiden käyttöönottoa.”
&#8211; Se, että tätä asiaa on jouduttu käyttämään Euroopan unionin kautta, on aivan kuvottavaa. Olemmeko me itsenäinen valtio, jos me emme saa itse omista veroistamme täällä päättää? kysyi perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää tuohtuneena.
&#8211; Tämä on juuri niin kuin silloin kun eduskunta sääti lain kevytautoista Suomessa, jonka saivat jotkut Etelä-Euroopan mopoautovalmistajat sitten kumottua Euroopan unionin kautta. Olemmeko me itsenäinen valtio, ja saammeko me päättää itse veroistamme?
Lupaa anottiin polvillaan Euroopan unionilta
Mäenpää piti aivan käsittämättömänä ajatusta, että Suomen eduskunnassa ei saisi muuttaa kansallista verotusta.
&#8211; Onko todellakin niin, että me emme voi itsenäisenä valtiona edes poistaa omia verojamme ilman, että anelemme polvillamme Euroopan unionilta asiaa? Emmekä olisi saaneet tätä edes läpi ilman Ukrainan sodan aiheuttamaa poikkeuksellista tilannetta Euroopassa. Tämä on aivan uskomatonta, hän ihmetteli.
&#8211; Ne valiokunnat, jotka tämän asian käsittelevät, ottakaa nyt järki käteen ja viekää tämä pitkäaikaiseksi laiksi. Silloin maatalouden tuottajien on helpompi investoida ja uskoa tulevaisuuteen, lähetti kansanedustaja terveisensä eduskunnan jatkokäsittelyyn.
Maataloudessa on hätä
Mäenpää huomautti myös, että oli tehnyt jo vuoden 2021 lopulla asiasta hallituksen nykyistä lakiehdotusta kunnianhimoisemman lakialoitteen.
Mäenpään aloitteen mukaan kiinteistöverolaissa määriteltyjen verosta kokonaan tai osittain vapaiden kiinteistöjen luetteloon lisättäisiin maatalouden tuotantorakennukset. Kiinteistöveroa ei tarvitsisi tämän seurauksena jatkossa suorittaa kyseisistä rakennustyypeistä lainkaan. Mäenpään lisäksi aloitteen allekirjoitti jo tuolloin joukko opposition ja hallituksen kansanedustajia.
&#8211; Maataloudessa on hätä, ja tämä hallituksen esitys on oikeansuuntainen. Se on pieni paikka maatalouden ahdinkoon tällä hetkellä, aloitti Mäenpää.
&#8211; Nämä esitykset poikkeavat sillä tavalla toisistaan, että omani on jatkuva ja tämä toinen, elikkä hallituksen esitys, on vain tälle vuodelle. Esitys itsessään on hyvä asia, mutta se pitäisi saada pitempiaikaiseksi. Sillä tavalla se loisi maatalouden tuottajille uskoa, että he pärjäävät jatkossakin.
Hallitus kopioi Mäenpään lakialoitteen
Mäenpään mielestä on toki hienoa, että hallitus lopulta heräsi asiassa ja kopioi Mäenpään joulukuun alussa tekemän lakialoitteen.
&#8211; Harmillista vain, että hallituksen tänne saliin tuomassa esityksessä tämä helpotus koskee vain ja ainoastaan tätä vuotta. Alkuperäisessä lakialoitteessani ajatus oli nimenomaan pysyvä muutos. Tämä loisi toivoa ahdingossa olevalle maataloudelle pitkäksi ajaksi tulevaisuuteen, eikä vain väliaikaista helpotusta. Kun kerran kopioitte näitä aloitteita, kopioikaa edes kunnolla, Mäenpää sivalsi.

Kansanedustaja Juha Mäenpää tuohtui hallituksen nöyristelystä: ”Olemmeko itsenäinen valtio, jos emme saa itse omista veroistamme päättää?”

Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina perussuomalaisten välikysymyksestä energia- ja polttoainehinnoista. Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa nosti omassa puheenvuorossaan esille tavallisten suomalaisten vaikeudet jyrkästi kohoavien kustannusten seurauksena.

&#8211; Tälle välikysymykselle on tilausta. Suomen kansan mitta alkaa olemaan täynnä jatkuvasti kallistuvien arjen menojen kanssa. Bensaa tarvitaan liikkumiseen, ja sähköllä tai öljyllä lämmitetään iso osa taloista, joten näihin liittyvät hinnankorotukset iskevät rajusti tavallisiin suomalaisiin. Sitten kun lätkäistään päälle vielä veronkorotuksia ja muita maksuja, joita hallitus kutsuu ympäristötoimiksi, alkaa ihmisten kukkaro olemaan tyhjä ja mitta todella täysi, kertoi kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Sähkönsiirron myyminen ulkomaille oli paha virhe
Elomaa viittasi puheessaan sähkön jyrkän hinnannousun lisäksi myös kohtuuttoman korkeisiin sähkönsiirtomaksuihin.
&#8211; Sähkönsiirtomaksut ovat olleet jo kauan kohtuuttoman korkealla tasolla ulkolaisten pääomasijoittajien nyhtäessä satumaisia voittoja vuodesta toiseen Energiaviraston ja hallituksen siunauksella. Verkkoyhtiöiden myyminen suurille ulkolaisille pääomasijoittajille on ollut paha virhe. Ei pitäisi viedä lypsäviä lehmiä teuraalle, Elomaa totesi.
Suomalainen maatalous hätätilassa
Myös yritysten ja maatalousyrittäjien tilanne huoletti kansanedustajaa.
&#8211; Energian raketin lailla nouseva hintalappu puree yksityishenkilöiden lisäksi yrityksiin. On selvää, että polttoaineiden hinnannousu lisää suoraan esimerkiksi logistiikka-alan kustannuksia. Sähkön korkea hinta taas iskee laaja-alaisesti tuotantotoimintaan.
&#8211; Nostan tässä yhteydessä esille suomalaisen maatalouden, joka on suoraan sanottuna hätätilassa. Ympäristöpolitiikan mukanaan tuomat velvoitteet ovat nostaneet toimintamenoja tuntuvasti monilla tiloilla. Energian hinnannousu on myös monilla tiloilla vakava paikka, ja kustannukset kasvavat sen seurauksena entisestään. Sitten kun tähän päälle lisätään vielä esimerkiksi rehuviljan nopea kallistuminen, voi alkaa viimeistään miettimään, voiko toiminta olla enää yhtään kannattavaa, Elomaa sanoi.
Nopeita toimia tarvitaan
Elomaa vaati nopeita toimita maatalousyrittäjien tukemiseksi.
&#8211; Tuottajien osuus kuluttajan maksamasta hinnasta on poljettu alas. Välikädet ja kauppa jyräävät alkutuottajan: siis 2 euron leivästä 7 senttiä alkutuottajalle. Näin ovat asiat, valitettavasti. Maataloudessa meillä on iso pommi viritettynä, sillä tuottajille maksettava hinta ei riitä alkuunkaan kattamaan kuluja, jotka ovat nousseet muun muassa energian hinnan kirittäminä. Tämä on todella vakava asia, ja se pitää ratkoa heti, Elomaa vaati.
Hallituksen ympäristötoimet kohtuuttomia
Elomaa pitää hallituksen ympäristötoimia kohtuuttomina tavallisia suomalaisia sekä elinkeinonharjoittajia kohtaan.
&#8211; Nyt ympäristötavoitteet muun EU:n tasolle heti. Energia- ja polttoainehintojen nousussa on kyse niin isosta asiakokonaisuudesta, että tämä välikysymys on todella tarpeen, totesi Elomaa.

Kike Elomaa ei sulata energian ja polttoaineiden hintojen jatkuvaa nousua

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan maatalouden ja kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta ja jatkuvuudesta. Kymmenessä vuodessa maatiloja on vähentynyt yli kymmenellä tuhannella.

Viimeisen vuoden aikana maatilojen määrä väheni 900:lla. Viljeltyyn peltoalaan vähennys ei ole vaikuttanut, vaan entistä pienempi määrä tiloja viljelee jatkuvasti suurempaa peltoalaa.
&#8211; Maatalous on juuri nyt ennennäkemättömän kriisin keskellä. Huono satovuosi ja kohonneet tuotantokustannukset ovat ajaneet tiloja maksuvaikeuksiin ja yrittäjiä pohtimaan, pystyykö kaikkea peltoalaa tänä vuonna viljelemään, sanoo Jari Koskela.
Kriisi kaipaa kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja
Hallitus on tehnyt minimaalisia toimia, jotka vaikuttavat myös maatalouteen. Koskelan mielestä esimerkiksi maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron väliaikainen poisto on ehdottomasti kannatettava toimenpide, mutta se on lopulta vain pieni laastariratkaisu.
&#8211; Maatalouden kriisi kaipaa kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja. Alkutuottajan on yksinkertaisesti saatava suurempi osuus ruuan hinnasta, ja tuotantokustannusten nousun on tunnuttava myös tuottajan tilillä. Tämä on yksinomaan kohtuullista. Maatalousyrittäjät kaipaavat varmuutta tulevasta ja riittävän palkan tehdystä työstä, Koskela toteaa.
Omavaraisuus ja huoltovarmuus eivät saa vaarantua
Kansanedustaja Koskela on erityisen huolissaan siitä, miten maatalouden heikko tilanne vaikuttaa nuorten yrittäjien halukkuuteen aloittaa maatalousyrittäjyys ja tehdä maatilojen sukupolvenvaihdoksia. Kriisistä kriisiin kulkeva ala ei varmasti näyttäydy houkuttelevana uravaihtoehtona. Viljelijöiden ikärakenne ei olekaan nuorentunut, ja yli 70-vuotiaiden viljelijöiden määrä on ollut nousussa.
&#8211; Suvereenin kansallisvaltion on ehdottoman tärkeää huolehtia ruuan ja myös energian omavaraisuudesta ja sen jatkuvuudesta. Alkutuotanto on se pohja, jonka päälle hyvinvointimme lopulta rakentuu. Me emme voi ajautua näissä liikaa tuonnin varaan. Omavaraisuus ja huoltovarmuus eivät saa olla uhattuina missään tilanteessa. Nyt valitettavasti näyttää siltä, että olemme sillä rajalla, jossa uhka menetyksestä on todellinen, Koskela varoittaa.
Ratkaisun hetket ovat käsillä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on päättänyt lähteä mukaan maatalouden parlamentaariseen komiteaan. Jari Koskela toivoo komitean löytävän ratkaisuja, joilla maatalouden kriisille löydetään tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja, jotka turvaavat maatalouden tulevaisuuden.
&#8211; Maatalouden hätätilan ratkaisun hetket ovat nyt käsillä. Toivon, että kaikki puolueet ymmärtävät tämän ja kurittamisen sijaan maatalousyrittäjille vihdoin ja viimein luodaan helpotuksia ja toivoa tulevasta, Koskela sanoo.
&nbsp;

Koskela: Maatalouden kriisi on ratkaistava tehokkaasti ja kestävästi

maatalouden hätätila

Kansanedustaja Juha Mäenpää tuohtui hallituksen nöyristelystä: ”Olemmeko itsenäinen valtio, jos emme saa itse omista veroistamme päättää?”

Kike Elomaa ei sulata energian ja polttoaineiden hintojen jatkuvaa nousua

Koskela: Maatalouden kriisi on ratkaistava tehokkaasti ja kestävästi

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025