Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

maatalouden tuotantorakennukset

Maatalouden kriisipakettiin kuuluvan kiinteistöverotuen suhteen osalle osakeyhtiömuotoista maataloutta harjoittavista tuottajista on selvinnyt vasta hakuprosessin yhteydessä, <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/abd52ce1-f6d9-442d-852b-25774b2bd26a">etteivät he saakaan tukea</a>. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää tyrmistyi, kääri hihat ja jätti viime viikon perjantaina lakialoitteen korjaamaan esille noussutta ongelmaa.

Juha Mäenpään uudessa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_57+2022.aspx">lakialoitteessa</a> esitetään, että kiinteistöverolakia muutetaan siten, että myös elinkeinoverolain alaisten toimijoiden maataloustoimintaan käyttämien tuotantorakennusten (teollisuus- ja varastorakennukset) kiinteistöverotukseen olisi mahdollista hakea tukea samoin perustein kuin mitä maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennusten (maatalousrakennukset, maatalouden tuotantorakennukset) osalta on säädetty.
Elinkeinoverolain alaisia tuottajia ongelmissa
Tällä hetkellä tukea myönnetään hakemuksesta alentamalla maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennuksista suoritettavaa veroa enintään 35 000 eurolla. Riippuen siitä, miten rakennus on merkitty kiinteistörekisteriin, laki ei kuitenkaan mahdollista tuen saantia kaikkiin elinkeinoverolain alaisten maatalouden harjoittajien tuotantorakennuksiin.
&#8211; Viime vuoden joulukuussa tekemäni <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_54+2021.aspx">lakialoitteen</a> pohjalta kiinteistöverolakia muutettiin siten, että verohallinnon on mahdollista alentaa määrättyä veroa hakemuksesta maatalouden tuotantorakennusten osalta kuluvalle vuodelle 2022.
&#8211; Alkuperäisen lakialoitteeni lähtökohta oli, että kaikki maataloustoimintaan käytetyt tuotantorakennukset olisivat olleet kiinteistöveronpalautuksen piirissä ja että kiinteistöverohelpotus olisi ollut pysyvä helpottamaan jo pitkään kustannuskriisistä kärsineen maatalouden tilannetta samalla varmistaen ruokaturvaamme, Mäenpää toteaa tuoreessa lakialoitteessaan.
&#8211; Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista lainkaan kiinteistöverotuen hakemista osakeyhtiömuotoisten maataloustoiminnan harjoittajien elinkeinoverolain alaisiin maatalouden tuotantorakennuksiin, hän jatkaa.
Mäenpään mielestä kyseessä on vakava yhdenvertaisuusongelma erilaisilla yhtiömuodoilla toimivien tuottajien välillä. Kustannuskriisi koettelee kaikkia riippumatta yhtiömuodosta.
Maatalousyrittäjille suurehko rasite
&#8211; Nyt esitetyn kiinteistöverotuen laajentaminen elinkeinoverolain alaisesti toimiviin maatalouden harjoittajiin ei merkittävästi vähennä valtion saamia verotuottoja. Sen sijaan vaikeassa ja epävarmassa tilanteessa elävälle maatalousyrittäjälle tuotantorakennusten vero on merkittävä kuluerä kaiken muun ohella. Kuntien menettämä raha korvattaisiin tarvittaessa valtionosuusjärjestelmän kautta, Mäenpää päättää aloitteensa perustelutekstin.
Kiinteistöverohelpotus kohdistuu suurelta osin nuoriin merkittäviä investointeja tehneisiin maatalousyrittäjiin. Lakialoite osaltaan turvaa täten maamme maatalouden jatkuvuutta.
&nbsp;

Mäenpää vaatii yhdenvertaisuutta maataloustuottajien välille – osa tuottajista jäämässä kokonaan ilman maataloustukea

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää hämmästelee maaseudun edunvalvojana usein esiintyvän keskustan äänestyskäyttäytymistä eduskunnassa viime perjantaina. Puolue äänesti muun hallituksen mukana maatalousrakennusten kiinteistöveron pysyvää poistamista vastaan.

Ensimmäisen käsittelyn <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+4.aspx">äänestyksessä</a> oli viime perjantaina hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää oli yleiskeskustelussa kristillisdemokraattien Sari Essayahin kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen sisältyvät lakiehdotukset, millä tarkoitettiin tässä kohtaa Mäenpään joulukuussa 2021 jättämää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_54+2021.aspx">lakialoitetta</a>.
Sen mukaan olisi kiinteistöverolaissa määriteltyjen verosta kokonaan tai osittain vapaiden kiinteistöjen luetteloon lisätty maatalouden tuotantorakennukset. Kiinteistöveroa ei olisi tämän seurauksena jatkossa suoritettava kyseisistä rakennustyypeistä lainkaan.
Mäenpää katsoisi mallia Ruotsista
Mäenpää perusteli lakialoitettaan:
&#8211; Hallituksen esitys on kyllä ihan oikeansuuntainen, mutta mielestäni olisi tasa-arvoista, jos me täällä Suomessa kohtelisimme omia maanviljelijöitämme samalla tavalla kuin esimerkiksi Ruotsissa kohdellaan. Siellä ei ole maatalouden rakennuksissa ollenkaan kiinteistöveroa. Sillä tavalla tämä olisi myös Euroopan unionin sisällä tasa-arvoista, että eri maista olevat ihmiset, maanviljelijät tässä tapauksessa, voitaisiin katsoa tasa-arvoisiksi omassa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_73+2022+11+2+2.aspx">työssään</a>, Mäenpää avasi asiaa.
Mäenpää huomautti, että hänen lakialoitteensa jätettiin jo joulukuun ensimmäisenä päivänä 2021, kun taas hallituksen toukokuun lopulla 2022 annettuun esitykseen johtaneista toimenpiteistä kerrottiin vasta helmikuulla 2022. Mäenpäätä voidaan siis pitää hallituksenkin lopulta antaman esityksen alkuperäisenä ideanikkarina, vaikka perussuomalaisen kansanedustajan alkuperäinen aloite olikin maatalousyrittäjien kannalta hallituksen esitystä parempi.
Hallitus äänesti kumoon
Koko hallitus keskusta mukaan lukien äänesti kuitenkin Mäenpään lakialoitteen kumoon. Kaikki paikalla olleet oppositioryhmät <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=4&amp;istuntonro=76&amp;vuosi=2022">äänestivät</a> sen sijaan aloitteen puolesta. Hallituspuolueiden tuen puuttuminen on siitäkin syystä kummastuttavaa, että jopa Mäenpään oman lakialoitteen allekirjoittajissa oli hallituspuolueiden jäseniä, etenkin <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_54+2021.aspx">keskustalaisia</a>.
Hallituksen oma esitys on vesitys Mäenpään lakialoitteesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia väliaikaisesti ottamalla lakiin säännös vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa sovellettavasta maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotuesta. Lisäksi ehdotetaan muutettaviksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia sekä verotusmenettelystä annettua lakia.
Kiinteistöverotuki perustuisi Euroopan komission hyväksymiin tilapäisiin valtiontukisääntöihin talouden tukemiseksi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen johdosta. Tuki myönnettäisiin hakemuksesta alentamalla maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennuksista suoritettavaa veroa enintään 35 000 eurolla. Verohallinto poistaisi kiinteistöveron maksuvelvoitteen alennusta vastaavalta osalta ja palauttaisi suoritetun veron.
Politiikassa merkitystä on sanojen sijaan teoilla
&#8211; Täällä hallituksen esityksessä ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että kyse on väliaikaisesta toimenpiteestä, jota sovellettaisiin vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa. Siis yhtenä vuotena, ja sitä perustellaan maatalouden kustannuskriisillä. Se lähtökohta, mistä minä olen tätä lakialoitetta lähtenyt tekemään, on se, että maatalouden kustannuskehitys on ollut jo pitkäaikaisesti heikentynyt, selvensi Mäenpää oman aloitteensa ja hallituksen esityksen keskeisiä eroja.
Politiikassa sanojen sijaan merkitystä on kuitenkin teoilla eli sillä, miten päätöksen tullessa eteen äänestää. Tässä valossa keskustalaiset eivät saa viime viikon perusteella korkeita pisteitä. Maatalousyrittäjän kannattaakin jatkossa äänestää perussuomalaisia, mikäli haluaa aitoa ja pysyvää helpotusta ahdinkoonsa eikä vain väliaikaisia almuja.
&nbsp;

Mäenpää ihmettelee keskustan äänestyskäyttäytymistä – ”maaseudun edunvalvojat” maatalousrakennusten kiinteistöveron pysyvää poistamista vastaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti tiistain lähetekeskustelussa <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-64-2022?start=5210&amp;end=5557&amp;speaker=1437">kantaa</a> hallituksen esitykseen maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotuesta. Asiasta jo viime vuonna hallituksen ehdotusta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12215246">kunnianhimoisemman lakialoitteen</a> tehnyt Mäenpää oli erityisen tuohtunut siitä, että tästäkin asiasta oli täytynyt käydä anomassa polvillaan lupaa EU:lta.

Eduskunnan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_64+2022+4+8+8.aspx">lähetekeskustelussa</a> saatiin taas ihmetellä Euroopan unionin vallan lonkeroiden ulottumista joka paikkaan. Hallituksen esityksessä nimittäin todettiin: ”Maatalouteen kohdistuvat julkisista varoista myönnetyt tuet tulevat, kuten muuhunkin taloudelliseen toimintaan kohdistuvat tuet, arvioitaviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen valtiontukea koskevien määräysten perusteella. Valtiontukisäännökset asettavat rajoituksia ja menettelyllisiä vaatimuksia tukien myöntämiselle. Pääsäännön mukaan valtiontueksi katsottavat toimenpiteet on ilmoitettava Euroopan komissiolle ennen niiden käyttöönottoa.”
&#8211; Se, että tätä asiaa on jouduttu käyttämään Euroopan unionin kautta, on aivan kuvottavaa. Olemmeko me itsenäinen valtio, jos me emme saa itse omista veroistamme täällä päättää? kysyi perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää tuohtuneena.
&#8211; Tämä on juuri niin kuin silloin kun eduskunta sääti lain kevytautoista Suomessa, jonka saivat jotkut Etelä-Euroopan mopoautovalmistajat sitten kumottua Euroopan unionin kautta. Olemmeko me itsenäinen valtio, ja saammeko me päättää itse veroistamme?
Lupaa anottiin polvillaan Euroopan unionilta
Mäenpää piti aivan käsittämättömänä ajatusta, että Suomen eduskunnassa ei saisi muuttaa kansallista verotusta.
&#8211; Onko todellakin niin, että me emme voi itsenäisenä valtiona edes poistaa omia verojamme ilman, että anelemme polvillamme Euroopan unionilta asiaa? Emmekä olisi saaneet tätä edes läpi ilman Ukrainan sodan aiheuttamaa poikkeuksellista tilannetta Euroopassa. Tämä on aivan uskomatonta, hän ihmetteli.
&#8211; Ne valiokunnat, jotka tämän asian käsittelevät, ottakaa nyt järki käteen ja viekää tämä pitkäaikaiseksi laiksi. Silloin maatalouden tuottajien on helpompi investoida ja uskoa tulevaisuuteen, lähetti kansanedustaja terveisensä eduskunnan jatkokäsittelyyn.
Maataloudessa on hätä
Mäenpää huomautti myös, että oli tehnyt jo vuoden 2021 lopulla asiasta hallituksen nykyistä lakiehdotusta kunnianhimoisemman lakialoitteen.
Mäenpään aloitteen mukaan kiinteistöverolaissa määriteltyjen verosta kokonaan tai osittain vapaiden kiinteistöjen luetteloon lisättäisiin maatalouden tuotantorakennukset. Kiinteistöveroa ei tarvitsisi tämän seurauksena jatkossa suorittaa kyseisistä rakennustyypeistä lainkaan. Mäenpään lisäksi aloitteen allekirjoitti jo tuolloin joukko opposition ja hallituksen kansanedustajia.
&#8211; Maataloudessa on hätä, ja tämä hallituksen esitys on oikeansuuntainen. Se on pieni paikka maatalouden ahdinkoon tällä hetkellä, aloitti Mäenpää.
&#8211; Nämä esitykset poikkeavat sillä tavalla toisistaan, että omani on jatkuva ja tämä toinen, elikkä hallituksen esitys, on vain tälle vuodelle. Esitys itsessään on hyvä asia, mutta se pitäisi saada pitempiaikaiseksi. Sillä tavalla se loisi maatalouden tuottajille uskoa, että he pärjäävät jatkossakin.
Hallitus kopioi Mäenpään lakialoitteen
Mäenpään mielestä on toki hienoa, että hallitus lopulta heräsi asiassa ja kopioi Mäenpään joulukuun alussa tekemän lakialoitteen.
&#8211; Harmillista vain, että hallituksen tänne saliin tuomassa esityksessä tämä helpotus koskee vain ja ainoastaan tätä vuotta. Alkuperäisessä lakialoitteessani ajatus oli nimenomaan pysyvä muutos. Tämä loisi toivoa ahdingossa olevalle maataloudelle pitkäksi ajaksi tulevaisuuteen, eikä vain väliaikaista helpotusta. Kun kerran kopioitte näitä aloitteita, kopioikaa edes kunnolla, Mäenpää sivalsi.

Kansanedustaja Juha Mäenpää tuohtui hallituksen nöyristelystä: ”Olemmeko itsenäinen valtio, jos emme saa itse omista veroistamme päättää?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti keskiviikon täysistunnossa kantaa Nato-kysymykseen korostaen erityisesti maanpuolustustahtoa ja huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä. Lopullisen kantansa Nato-jäsenyyteen Mäenpää itse aikoo muodostaa vasta siinä vaiheessa, kun jäsenyyden ehdot, vastuut ja velvollisuudet tiedetään.

Kansanedustaja Juha Mäenpää pitää eduskunnassa keskustelun aiheena ollutta valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta merkittävänä siksi, että siinä arvioidaan muun muassa yhteistyön tiivistämistä Naton kanssa sekä mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia.
&#8211; Tämä ei kuitenkaan ole ainoa osa selontekoa, se nimittäin käsittelee edellä sanotun lisäksi muuttuneen turvallisuustilanteen vaikutuksia ja Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin.
&#8211; Nämä ovat merkittäviä asiakokonaisuuksia, sillä niiden on oltava kunnossa riippumatta siitä, onko Suomi sotilaallisesti liittoutunut vai ei, Mäenpää huomautti.
Huoltovarmuusasiat lähellä sydäntä
&#8211; Olen viime aikoina tehnyt eduskunnassa useita Suomen huoltovarmuuteen liittyviä aloitteita käteisestä rahasta turvetuotantoon liittyvään toimenpidealoitteeseen, ja haluan kaikin keinoin edistää huoltovarmuutta, vannoi Mäenpää.
Hän huomautti, että huoltovarmuuteen kuuluu keskeisesti oma ruuantuotanto ja että se pitää turvata, oltiin sitten Natossa tai ei.
&#8211; Esitin maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistoa, jonka hallitus onkin osittain hyödyntänyt ohjelmassaan.
&#8211; Eduskunnalle annetaan ensimmäinen huoltovarmuusselonteko syyskuussa 2022. Olen puolueeni edustaja tässä, ja olemme siellä parlamentaarisessa seurantaryhmässä tukemassa tätä huoltovarmuusselonteon valmistelua, selvensi Mäenpää merkittävää rooliaan huoltovarmuusasioiden suhteen eduskunnassa.
Naton vaikutus maanpuolustustahtoon mietitytti
Myös mediassakin paljon näkyvillä ollut Nato-kysymys sai Mäenpäältä huomiota. Hän kytki kysymyksen laajemmin maanpuolustukseen ja maanpuolustustahtoon.
&#8211; Itsenäiselle valtiolle ei ole turvallisuuspoliittisesti mitään tärkeämpää kuin maanpuolustuskyky, paitsi maanpuolustustahto. Edellä mainitut ovat kaiken pohja, alku ja juuri, kriisissä pelastus tai kuolema, julisti kansanedustaja.
&#8211; Maanpuolustustahtoa ei pidä romuttaa, sitä pitää vaalia. Maanpuolustustahto on se, mikä minua eniten huolettaa mahdollisessa Nato-jäsenyydessä, pohti Mäenpää.
Liittyykö Nato-jäsenyyteen tai sen hakemiseen riskejä?
Puheensa loppuvaiheessa Mäenpää esitti liudan kysymyksiä, jotka häntä Nato-jäsenyyden suhteen askarruttivat.
&#8211; Minulla on muutama asia, jotka vielä askarruttavat suhteessa omaan kantaani Nato-kysymykseen. Nämä kysymykset ovat seuraavat: Hyväksyvätkö kaikki Nato-maat Suomen jäsenhakemuksen? Onko meillä turvatakuut Nato-hakemuksen käsittelyn ajaksi? Onko mahdollista, että Yhdysvallat ei olekaan tulevaisuudessa enää Naton jäsenmaa? Onko mahdollista, että Suomen liittyminen Natoon muodostaa turvallisuusratkaisun sijaan turvallisuusongelman?
&#8211; Näitä asioita joudun pohtimaan, aivan kuten joudumme pohtimaan myöskin Nato-jäsenyyden vaikutusta talouspoliittiseen maariskiin. Itse Nato-jäsenyyden suhteen lopullisen kantani voin muodostaa siinä vaiheessa, kun tiedämme jäsenyyden ehdot, vastuut ja velvollisuudet, Mäenpää totesi.
&nbsp;

Nato-keskustelussa kiinnitettävä huomiota erityisesti maanpuolustustahtoon ja huoltovarmuuteen liittyviin kysymyksiin – Mäenpään kanta vielä avoin

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää aikoo jättää eduskunnassa lakialoitteen, jossa esittää arvonlisäveron alennetun 14 prosentin verokannan soveltamista myös maatalouden teuraaksi myytävien elävien eläinten myyntiin. Tällä hetkellä niihin sovelletaan yleistä 24 prosentin arvonlisäverokantaa, jonka tuottajat kokevat epäoikeudenmukaiseksi.

Osa tuottajista on kokenut erityisen epäoikeudenmukaiseksi sen, että eläinten ruokintaan tarkoitettujen rehujen veroprosentti on 14 prosenttia, teuraaksi myytävän eläimen 24 prosenttia, mutta eläimestä tehdyn ruoan taas 14 prosenttia.
&#8211; Vaikka arvonlisäveroprosentin muutos ei suoranaisesti paranna tulosta, se helpottaa tuottajien asemaa tuotannon arvonlisäveroketjussa siten, että tilitettävä arvonlisäveron määrä alenee. Heikon kannattavuuden johdosta osalla tiloista on käynyt niin, että päivittäiset kulut on kyllä saatu hoidettua, mutta arvonlisäveromaksut on jouduttu kuittaamaan pankkivelalla, päivittelee kansanedustaja Juha Mäenpää huolestuneena.
Pallo on hallituksella
Mäenpää korostaa, että aloitetta jätettäessä maataloudessa käytettävän polttoöljyn hinta on tuplaantunut viime vuodesta ja että monet tilat kärsivät kasvaneiden kustannusten johdosta taloudellisesti. Hän heittääkin pallon hallitukselle:
&#8211; Koska maatalouden alkutuottajien asemaan ei hallitus ole kyennyt löytämään ratkaisua, näkisin, että tämä arvonlisäveroprosentin muutos antaisi tässä jo ennalta kireässä tilanteessa, Ukrainan sodan edelleen kiristäessä kotimaisen ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden säilymistä Suomessa, maatalousministerille mahdollisuuden neuvotella elintarviketeollisuuden ja lihantuottajien välisiin sopimuksiin oikeudenmukaisen noin 7 prosentin korotuksen lihantuottajille.
Aiemmin Sanna Marinin hallitus otti kopin Mäenpään ideasta maatalouden tuotantorakennusten vapauttamisesta kiinteistöverosta määräajaksi. Mäenpää tosin esitti verovapautta pysyväksi. Mäenpään mukaan maatalouden tulevaisuudennäkymiä ei pienillä toimenpiteillä korjata.
Suomessa tarvitaan isänmaallista talouspolitiikkaa
Mäenpään mukaan myös elintarviketeollisuuden tulee tämän kriisin myötä ymmärtää Suomen huoltovarmuuden näkökulma ja se, ettei ilman alkutuotantoa ole myöskään elintarviketeollisuutta.
&#8211; Suomessa on nyt tehtävä isänmaallista talouspolitiikkaa. Tämä lakialoite on myös allekirjoittaneiden kansanedustajien vetoomus elintarviketeollisuudelle alkutuottajan aseman parantamiseksi, Mäenpää perustelee.
Mäenpää alkoi kerätä kansanedustajien nimiä lakialoitteeseensa tänään. Nimien kerääminen jatkuu tasa-arvon päivään 19.3.2022 asti.
&nbsp;

Mäenpää: Teuraaksi myytävien eläinten arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan maatalouden ja kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta ja jatkuvuudesta. Kymmenessä vuodessa maatiloja on vähentynyt yli kymmenellä tuhannella.

Viimeisen vuoden aikana maatilojen määrä väheni 900:lla. Viljeltyyn peltoalaan vähennys ei ole vaikuttanut, vaan entistä pienempi määrä tiloja viljelee jatkuvasti suurempaa peltoalaa.
&#8211; Maatalous on juuri nyt ennennäkemättömän kriisin keskellä. Huono satovuosi ja kohonneet tuotantokustannukset ovat ajaneet tiloja maksuvaikeuksiin ja yrittäjiä pohtimaan, pystyykö kaikkea peltoalaa tänä vuonna viljelemään, sanoo Jari Koskela.
Kriisi kaipaa kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja
Hallitus on tehnyt minimaalisia toimia, jotka vaikuttavat myös maatalouteen. Koskelan mielestä esimerkiksi maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron väliaikainen poisto on ehdottomasti kannatettava toimenpide, mutta se on lopulta vain pieni laastariratkaisu.
&#8211; Maatalouden kriisi kaipaa kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja. Alkutuottajan on yksinkertaisesti saatava suurempi osuus ruuan hinnasta, ja tuotantokustannusten nousun on tunnuttava myös tuottajan tilillä. Tämä on yksinomaan kohtuullista. Maatalousyrittäjät kaipaavat varmuutta tulevasta ja riittävän palkan tehdystä työstä, Koskela toteaa.
Omavaraisuus ja huoltovarmuus eivät saa vaarantua
Kansanedustaja Koskela on erityisen huolissaan siitä, miten maatalouden heikko tilanne vaikuttaa nuorten yrittäjien halukkuuteen aloittaa maatalousyrittäjyys ja tehdä maatilojen sukupolvenvaihdoksia. Kriisistä kriisiin kulkeva ala ei varmasti näyttäydy houkuttelevana uravaihtoehtona. Viljelijöiden ikärakenne ei olekaan nuorentunut, ja yli 70-vuotiaiden viljelijöiden määrä on ollut nousussa.
&#8211; Suvereenin kansallisvaltion on ehdottoman tärkeää huolehtia ruuan ja myös energian omavaraisuudesta ja sen jatkuvuudesta. Alkutuotanto on se pohja, jonka päälle hyvinvointimme lopulta rakentuu. Me emme voi ajautua näissä liikaa tuonnin varaan. Omavaraisuus ja huoltovarmuus eivät saa olla uhattuina missään tilanteessa. Nyt valitettavasti näyttää siltä, että olemme sillä rajalla, jossa uhka menetyksestä on todellinen, Koskela varoittaa.
Ratkaisun hetket ovat käsillä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on päättänyt lähteä mukaan maatalouden parlamentaariseen komiteaan. Jari Koskela toivoo komitean löytävän ratkaisuja, joilla maatalouden kriisille löydetään tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja, jotka turvaavat maatalouden tulevaisuuden.
&#8211; Maatalouden hätätilan ratkaisun hetket ovat nyt käsillä. Toivon, että kaikki puolueet ymmärtävät tämän ja kurittamisen sijaan maatalousyrittäjille vihdoin ja viimein luodaan helpotuksia ja toivoa tulevasta, Koskela sanoo.
&nbsp;

Koskela: Maatalouden kriisi on ratkaistava tehokkaasti ja kestävästi

Perussuomalaisten kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Jenna Simula penäsi eilen kyselytunnilla hallitukselta konkreettisia toimia suomalaisen maatalouden pelastamiseksi. Toimia luvattiin perjantaiksi, mutta kun niitä ei alkanut kuulua, ehdotti Simula tänään Twitterissä uutena keinona alkutuottajien arvonlisäverolle kulutonta maksuaikaa.

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä pahin maatalouskriisi pitkään aikaan. Tuottajat ovat hädässä: huonot satokaudet, kohonnut energian hinta sekä lannoitteiden ja rehun hintojen karkaaminen ajavat maatiloja alas kovaa vauhtia. Ministeri Jari Leppä (kesk.) lupasi ratkaisuja tähän akuuttiin kriisiin välittömästi, mutta mitään konkreettista esitystä kyselytunnilla ei saatu.
&#8211; Jotta kevätkylvöt saadaan turvattua, on toimiin ryhdyttävä heti. Maataloustuottajien tulee maksaa arvonlisävero 28. helmikuuta mennessä. Verojen maksuun pitää saada nyt täysin kulutonta maksuaikaa, esimerkiksi 12 kuukautta. Tällaisen järjestelyn ALV-maksuissa voisi ulottaa useamman vuoden ajalle. Lisäksi maatilalainoille tulee myöntää vuoden vapaaehtoinen lyhennysvapaa, Simula vaatii.
Simulan mukaan näillä toimilla voitaisiin vastata maatalouden hätätilaan nopeasti, ja siksi hän jätti asiasta tänään toimenpidealoitteen eduskunnassa.
Ratkaisuja kansallinen etu edellä
Tuhannet tilat ovat maksuongelmissa, ja tähän mennessä hallitus on tarjonnut helpotusta vain tilojen lisälainanotolle. Tänään valtionvarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi ehdottaneensa hallitukselle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron huojennusta, joka kuitenkin vaatii EU:n lupaa.
&#8211; Vaikka esitetty huojennus on tärkeä toimi, se auttaa viljelijöitä vasta syksyllä. Huoleni on se, että mikäli EU:lta ei heru lupaa verohuojennukseen, keskusta piiloutuu jälleen EU:n selän taakse. Tässä tilanteessa pitäisi myös uskaltaa tehdä ratkaisuja kansallinen etu edellä, Simula huomauttaa.
Huoltovarmuutta ei saa rapauttaa
Suomalaisen maatalouden tilanne on ollut jo pitkään heikko, mutta silti lisävelvollisuuksia etenkin ilmastonmuutoksen varjolla tehtaillaan kuin liukuhihnalta. Kansanedustaja Simula varoittaa vakavasti vallalla olevasta kehityssuunnasta.
&#8211; Kotimainen, puhdas ja lähellä tuotettu ruoka vai kaukaa rahdattu, kasvinsuojeluaineilla ja antibiooteilla kyllästetty ruoka – nämä vaihtoehdot ovat nyt pöydällä. Kyse on valinnoista, mutta tässä tapauksessa Suomi voi todellakin valita väärin. Kotimainen ruoantuotanto on huoltovarmuutemme kulmakivi, ja tällaisina epävakaina aikoina olisi silkkaa typeryyttä antaa sen rapautua, kuten hallitus valitettavasti näyttää tekevän, Simula toteaa lopuksi.
&nbsp;

Hallituksen toimet maatalouskriisiin edelleen riittämättömät – Simula: Lainojen lyhennysvapaa ja alville koroton maksuaika turvaisivat kevätkylvöt

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio pitävät hallituksen perussuomalaisten välikysymyksen alla valmistelemaa pakettia energiahintojen kompensoimisesta täysin riittämättömänä.

– Vihervasemmiston linja voitti keskustasta kuuluneet soraäänet, ja polttoaineen jakeluvelvoitteen kiristäminen jatkuu. Tämä tulee nostamaan polttoainehintoja merkittävästi, Ville Tavio toteaa.
Hallitus yrittää sumuttaa kansalaisia
Hallitus ei pienentänytkään työmatkavähennyksen omavastuuosuutta kuten oli toivottu. Sen sijaan hallituksen esittämä työmatkavähennyksen enimmäismäärän nosto on vaikutuksiltaan hyvin vähäinen toimi, koska se koskee alle 26 000 ihmistä.
– Hallitus yrittää sumuttaa kansalaisia esittämällä toimenpiteensä vaikuttavampina kuin ne ovat, Tavio sanoo.
– Vähennysten ulkopuolelle jääville ihmisille hallitus ei anna mitään, Riikka Purra moittii.
Tavio ja Purra huomauttavat, että työmatkavähennys vaikuttaa käytettävissä olevaan varallisuuteen viiveellä, joten autoilun hintalappu jatkaa nousuaan, koska kasvaviin kustannuksiin ei puututa välittömästi esimerkiksi polttoaineveroa laskemalla.
Hallitus heräsi vasta vaalien lähestyessä
Perussuomalaisten vaatiman ammattidieselin etenemisen Tavio ja Purra näkevät positiivisena signaalina. He harmittelevat kuitenkin, että hallitus ei kertonut aikataulua, jossa eduskunnalle annetaan lakiesitys, vaan hallitus ilmoitti vain aloittavansa lakimuutoksen valmistelun. Tavio huomauttaa, että kaikki lainvalmistelu ei johda lainmuutoksiin.
– Hallituksella on ollut aikaa jo kolme vuotta. Hallitus näyttää ryhtyneen toimiin vasta perussuomalaisten välikysymyksen vuoksi ja eduskuntavaalien lähestyessä, Tavio sanoo.
– Hallitus haluaa nyt myös poistaa kiinteistöveron väliaikaisesti maatalouden tuotantorakennuksilta. Perussuomalainen kansanedustaja Juha Mäenpää teki samasta aiheesta lakialoitteen jo viime vuonna, Purra toteaa.
Hallitus vastaa tiistaina perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin jättämään välikysymykseen bensan ja sähkön hinnoista. Välikysymyksessä vaaditaan polttoaineverojen alentamista, ammattidieselin käyttöönottoa sekä kotitalouksien sähköveron alentamista.
&nbsp;

Hallitus reagoi perussuomalaisten välikysymykseen julkaisemalla energiapaketin – Perussuomalaiset: Paketin sisältö vaatimaton

Tänään kello 16 alkavassa <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-3-2022">täysistunnossa</a> käsitellään perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_54+2021.aspx">lakialoite</a> laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta. Kyseessä on lakialoitteen lähetekeskustelu. Aloitteen on allekirjoittanut sekä hallituksen että opposition kansanedustajia. Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/maenpaa-maatalouden-tuotantorakennusten-kiinteistovero-poistettava/">uutisoi</a> joulukuussa 2021 Mäenpään jättäneen kyseisen lakialoitteen eduskunnassa.

Kansanedustaja Juha Mäenpään jättämän lakialoitteen tavoitteena on lisätä kiinteistöverolaissa määriteltyjen verosta kokonaan tai osittain vapaiden kiinteistöjen luetteloon maatalouden tuotantorakennukset. Kiinteistöveroa ei olisi tämän seurauksena jatkossa suoritettava kyseisistä rakennustyypeistä lainkaan.
– Kotimaisen ruoan alkutuotannon olemassaolo ei ole vain maatalousyrittäjien asia vaan koko yhteiskunnan, sillä kysymys on kansallisen huoltovarmuuden perustasta, Mäenpää perusteli lakialoitettaan joulukuussa.
Monilla tiloilla kyse on eloonjäämistaistelusta
Aloitteen taustalla oli Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n lokakuussa 2021 jättämä varoitus siitä, että maatalous on ajautunut vaaralliseen talouskriisiin. Viljelijöiden ja lihantuottajien tilat eivät kannata, ja laskupinot kasvavat. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan monilla tiloilla kyse on eloonjäämistaistelusta. Mäenpää kertoi, että maataloustuottajien kyky tehdä tulosta on heikentynyt jo pitkään.
– Osin kuitenkin kyse on ihan viimeaikaisista muutoksista. Huonon kesän jäljiltä tiloilla on pulaa rehusta, jonka hinta on noussut. Esimerkiksi maitotiloilla itse tuotettu rehuvilja menetettiin, minkä vuoksi tilat ovat joutuneet ostamaan kallista rehua ulkopuolelta. Samaan aikaan on osunut myös energian hinnannousu ja koneiden, koneenosien sekä lannoitteiden kallistuminen, Mäenpää kertoi.
Valtiolle melko pieni tulo
Kiinteistövero on vuosittain maksettava kiinteistön omistukseen perustuva vero, joka koskee sekä maata että rakennuksia. Vuonna 2020 Suomessa kiinteistöveroa kerättiin kokonaisuudessaan jopa 1 955 miljoonaa euroa, josta maatalouden tuotantorakennusten osuus oli vain vähän yli 15 miljoonaa. Kiinteistöverotuksen kokonaisuuteen suhteutettuna kyse on siis suuruusluokaltaan melko pienestä tulosta valtiolle.
– Sen sijaan vaikeassa ja epävarmassa tilanteessa elävälle maatalousyrittäjälle tuotantorakennusten vero on merkittävä kuluerä kaiken muun ohella, Mäenpää sanoi.
Lakialoitteen allekirjoittajien joukossa oli sekä hallituksen että opposition edustajia.
Eduskunnan täysistuntoa voi seurata eduskunnan sivuilta <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-3-2022">verkkolähetyksenä</a>. Myös <a href="https://areena.yle.fi/1-3411685">Yle Areena</a> näyttää sivuillaan täysistunnot. Mäenpään aloite käsitellään päiväjärjestyksen kohdassa 7: Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta. Kyseessä on päiväjärjestyksen toiseksi viimeinen käsiteltävä kohta, minkä vuoksi tarkkaa käsittelyaikaa on vaikea arvioida, mutta se venynee pitkälle iltapäivään.
&nbsp;

maatalouden tuotantorakennukset

Mäenpää vaatii yhdenvertaisuutta maataloustuottajien välille – osa tuottajista jäämässä kokonaan ilman maataloustukea

Mäenpää ihmettelee keskustan äänestyskäyttäytymistä – ”maaseudun edunvalvojat” maatalousrakennusten kiinteistöveron pysyvää poistamista vastaan

Kansanedustaja Juha Mäenpää tuohtui hallituksen nöyristelystä: ”Olemmeko itsenäinen valtio, jos emme saa itse omista veroistamme päättää?”

Nato-keskustelussa kiinnitettävä huomiota erityisesti maanpuolustustahtoon ja huoltovarmuuteen liittyviin kysymyksiin – Mäenpään kanta vielä avoin

Mäenpää: Teuraaksi myytävien eläinten arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin

Koskela: Maatalouden kriisi on ratkaistava tehokkaasti ja kestävästi

Hallituksen toimet maatalouskriisiin edelleen riittämättömät – Simula: Lainojen lyhennysvapaa ja alville koroton maksuaika turvaisivat kevätkylvöt

Hallitus reagoi perussuomalaisten välikysymykseen julkaisemalla energiapaketin – Perussuomalaiset: Paketin sisältö vaatimaton

Mäenpää vaatii maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamista: ”Kysymys on kansallisen huoltovarmuuden perustasta”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025