Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

maatilojen alasajo

Eduskunta keskusteli tänään opposition välikysymyksestä koskien suomalaisen maatalouden kriisiä ja ruuantuotannon turvaamista. Perussuomalaiset huomautti, että mikäli maatalouden kustannuskriisi ja maatilojen lopettamiset jatkuvat nykyistä tahtia, ovat kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus uhattuina.

&#8211; Omavaraisuus on ollut elinehto maamme rattaiden pyörimiselle. Energiansaannin lisäksi on välttämätöntä turvata ruoantuotanto. Suomessa on menossa kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole aiemmin koettu, perussuomalaisten Ritva ”Kike” Elomaa totesi.
Elomaa huomautti, että käsillä oleva ongelma koskettaa jokaista suomalaista, sillä kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen on yksi huoltovarmuuden peruspilareista. Monella maatilalla kustannusten räjähdysmäinen kasvu on johtanut akuuttiin rahoituskriisiin, sillä viivan alle ei jää mitään.
Myös EU:sta tulossa lisäkustannuksia
&#8211; Hallitus on vetelehtinyt kotimaisen maatalouden ja metsäsektorin edunvalvonnassa EU-pöydissä, Elomaa muistutti.
&#8211; Tästä esimerkkinä Suomelle kalliiksi käyvä ennallistamisasetus. Me perussuomalaiset olemme esittäneet maatalouden kriisiin useita ratkaisuehdotuksia, kuten esimerkiksi sääntelyn purkua, taloudellista tukea ja kiinteistöverotuen laajentamista koskemaan maatalouden harjoittajia.
Tuottajahinnat liian pienet
Elomaa arvioi, että maatalouden ahdingon ydinsyy ovat liian matalat tuottajahinnat.
&#8211; Jos tähän ei tule ratkaisua elintarvikeketjun toimijoiden välisissä neuvotteluissa, on valtiovallan ryhdyttävä tiukkoihin toimiin. Hallitus on seurannut maatalouden ahdingon syvenemistä passiivisena. 300 miljoonan euron maataloustuestakaan ei montaa euroa päätynyt ruoantuottajille, Elomaa sivalsi.
Tuottajia kohdellaan kuin rikollisia
&#8211; Ruokaturvakysymys on vakava. Silti hallitus ajaa jääräpäisesti linjaa, jossa Suomi haluaa olla mallioppilas ilmastotavoitteiden suhteen ja jopa ylittää EU:n vaatimukset, Elomaa ihmetteli.
Elomaan mukaan yltiökunnianhimoiset ilmastotoimet ovat ajaneet maataloustuotannon entistä ahtaammalle niin, että suomalaisista tuottajista on tehty jo ”jonkin sortin rikollisia”.
&#8211; Perussuomalaiset vastustaa tällaista kehityskulkua jyrkästi. Maaseutu ansaitsee sellaisia poliittisia linjauksia, joilla pidetään koko maaseutu elinvoimaisena. Perussuomalaisten mielestä maaseutupoliittinen ajattelu tarvitsee suunnanmuutoksen viimeistään nyt, Elomaa vaati.
Ulkomaisilla toimijoilla etulyöntiasema
Elomaa huomautti, että Suomen ruokaketju työllistää jopa noin 300 000 suomalaista ja on maailmankin mittakaavassa uudenaikainen ja tehokas.
&#8211; Suomessa panostetaan ruoan puhtauteen ja laatuun. Samaa ei voi sanoa kaikista ulkomailta kauppojemme hyllyihin virtaavista tuotteista.
&#8211; Hintakilpailu markkinoilla on kuitenkin armotonta kotimaisille tuottajille. Me perussuomalaiset arvostamme alkutuottajaa. Elintarvikeketjun toimijoiden on lisättävä avointa informaation kulkua tuotantoketjussa. Tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä siihen, miten eurot jakautuvat. Kyse on viime kädessä siitä, että kansalaiset saavat pöytiinsä kotimaassa tuotettua ruokaa jatkossakin.
Tarvitaan energiaratkaisuja
&#8211; Euroopassa on nyt sota, ja perussuomalaiset katsovat, että on edesvastuutonta ajaa maataloustuottajiamme konkurssin partaalle tai hylätä toimivaa energiantuotantoa, Elomaa totesi.
Elomaa huomauttikin, että energian tuotantopalettiin tulee sisältyä edelleen turve ja kivihiilivarauma – tuotannon turvaamiseksi.
&#8211; Turpeen alasajo oli suuri virhe. Energiavajeen lisäksi vieläkään ei ole löydetty toimivia korvikkeita kasvu- tai kuiviketurpeelle, Elomaa muistutti.
Kaikki on maksettava etukäteen
Lopuksi Elomaa huomautti, että maatiloilla tehdään edelleen mittavia investointeja ja moni tilallinen elää kädestä suuhun.
&#8211; Lannoitteet, kuivikkeet ja muut tarvikkeet pitää maksaa etukäteen, vaikka tukia ei näy. Tulevaisuuden usko on koetuksella vähemmästäkin. Tukien maksaminen jälkijunassa on täysin vastuutonta.
&#8211; Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on äärimmäisen pettynyt Sanna Marinin hallituksen harjoittamaan ja keskustalaisten ministerien johtamaan maatalouspolitiikkaan. Siksi kannatan edustaja Sari Essayahin esittämää epäluottamuslausetta, Elomaa totesi lopuksi.
&nbsp;

Elomaa välikysymyskeskustelussa: Suomessa on kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole koettu

Huoltovarmuuskeskustelu heräsi horroksesta koronan myötä, ja viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti teeman politiikan puheenaiheiden kärkikastiin. Maataloustuottajien tukalasta tilanteesta huolestunut perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa vaatii päättäjiltä nopeita toimia tuottajien auttamiseksi, tai seuraukset voivat olla hyytäviä.

&#8211; Huoltovarmuus on todella laaja kokonaisuus, ja maatalous on puolestaan yksi sen keskeisimpiä palasia. Ruoantuotannon toimivuus on yhteiskunnan elinehto. Vaikeina aikoina ei voida suomalaisten vatsojen täyttämistä laskea tuontiruoan varaan. Ainoa keino varmistua, että täällä riittää ruokaa jatkossakin jopa vaikeiden aikojen iskiessä, on varmistaa ruoantuotannon riittävä omavaraisuus, toteaa kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Maatalous jo ennestään vaikeuksissa
Suomen maatalous on jo pitkään paininut kannattavuusongelman kanssa. Kiteytettynä ongelman ydin on se, että tuottajien kustannukset ovat liian suuret tuotteista saatuun hintaan nähden. Suomessa oli vielä vuonna 2010 lähes 60 000 maatilaa. Vuonna 2021 tämä luku oli enää alle 45 000, ja lopettamistahti on noin 1 000 tilaa vuodessa.
&#8211; Tuotantokustannukset ovat viime aikoina kasvaneet muun muassa energian, lannoitteiden ja rehujen hinnannousun sekä tilojen toimintaa määrittelevän sääntelyn myötä. Mikä estää uhkaavan tilojen lakkauttamisaallon? Kysymyksessä on iso asia, sillä ruokaketju työllistää yhteensä yli 300 000 suomalaista. Jos tilat lopettavat, katoavat työpaikat myös muualtakin, Elomaa pelkää.
Tuottajat ovat jääneet elintarviketeollisuuden jalkoihin
Kotimaisilla ruokamarkkinoilla painavin sana on ollut elintarviketeollisuudella ja kauppaliikkeillä, jotka ajattelevat tietysti omaa tulostaan. Tuottajat ovat jääneet jalkoihin. Tuottajahintoja on nostettava, mutta tiukassa taloustilanteessa hinnannousua ei voi siirtää kuluttajien maksettavaksi. Toisin sanoen välikäsien on kannettava vastuu. On myös muistettava, että jos kotimaisen ruoan hinta nousee liikaa, kääntyy monen kuluttajan katse tuontiruokaan.
&#8211; Hinta näyttelee erityisen isoa roolia yleisten elinkustannusten kohotessa vauhdilla. Suomalaisessa tuotannossa panostetaan eläinten hyvinvointiin, puhtauteen, ympäristöasioihin ja antibioottivapauteen. Näin ei tehdä edes monissa EU-maissa. Investoinnit eläinten hyvinvointiin sekä tuotannon laatuun ja kestävyyteen maksavat pitkän pennin, minkä takia tuontielintarvikkeilla on hintakilpailussa etu kotimaisiin tuotteisiin nähden.
Tuottajahintojen on noustava tuntuvasti
Kuluvan vuoden aikana tilojen hätähuudot ovat kantautuneet päättäjien korviin. Myös media on nostanut suomalaisten tietoisuuteen monien tuottajien ahdingon. Osa tekee kovaa työtä, ja tulos saattaa olla jopa tappiollinen. On päivänselvää, ettei mikään tila porskuta loputtomiin, kun viivan alle ei jää euroakaan.
&#8211; Elintarviketeollisuus, kauppa ja tuottajat ovat käyneet neuvotteluja tiukentuneen tilanteen seurauksena. Samoin valtionjohto pohtii uhkaavaan tilanteeseen ratkaisuja. Tuottajahintojen on yksinkertaisesti noustava tuntuvasti, mutta tuleeko tämä tapahtumaan? Maatalous tarvitsee lisäksi toimintaedellytyksiä vahvistavia poliittisia päätöksiä, ei lisää vihreän siirtymän vaateita, Elomaa sanoo.
Tuottajien auttamisella on nyt kiire
Miksi tuottajien auttamisella on todella kiire? Inflaatiolukemat ovat korkeimmillaan aikoihin. Elämisen hinta on noussut kaikilla suomalaisilla, myös maataloustuottajilla. Elomaan mielestä on sanomattakin selvää, että jos toimeentulon kanssa on painittu jo aiemmin, niin nyt nurkan takana vaanivat entistä vaikeammat ajat.
&#8211; Esimeriksi sähkön hinta uhkaa nousta tulevana talvena ennätyslukemiin. Hintapommi iskee maataloustuottajien elinkeinotoimintaan sekä elämisen kustannuksiin. Myös riski korkojen tuntuvasta noususta on läsnä, mikä voi haitata tarvittavia tuotantoinvestointeja.
Maatalouden pelastaminen vaatii painavia panostuksia
Suomen maatalous tarvitsee kipeästi hyviä uutisia. Hallitus valmistelee parhaillaan tulevan vuoden budjettia. Kovasti hehkutetusta maatalouden 300 miljoonan euron tukipaketista suuri osa valui erilaisiin hankkeisiin eikä lämmittänyt tilallisia.
&#8211; Maatalouden ja samalla huoltovarmuuden pelastamiseen tarvitaan todella painavia panostuksia budjettiriihessä. Jos niitä ei kuulu, voivat seuraukset olla hyytäviä. Myös kuntien ja eri julkisten toimijoiden pitäisi tarjota kotimaista ruokaa ja osallistua talkoisiin ja näin tukea suomalaisia tuottajia, Elomaa vaatii.

Kike Elomaa: Energian hintapommi osuu kipeästi maatalouteen – ”Jos tilat lopettavat, katoavat työpaikat myös muualtakin”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan maatalouden ja kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta ja jatkuvuudesta. Kymmenessä vuodessa maatiloja on vähentynyt yli kymmenellä tuhannella.

Viimeisen vuoden aikana maatilojen määrä väheni 900:lla. Viljeltyyn peltoalaan vähennys ei ole vaikuttanut, vaan entistä pienempi määrä tiloja viljelee jatkuvasti suurempaa peltoalaa.
&#8211; Maatalous on juuri nyt ennennäkemättömän kriisin keskellä. Huono satovuosi ja kohonneet tuotantokustannukset ovat ajaneet tiloja maksuvaikeuksiin ja yrittäjiä pohtimaan, pystyykö kaikkea peltoalaa tänä vuonna viljelemään, sanoo Jari Koskela.
Kriisi kaipaa kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja
Hallitus on tehnyt minimaalisia toimia, jotka vaikuttavat myös maatalouteen. Koskelan mielestä esimerkiksi maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron väliaikainen poisto on ehdottomasti kannatettava toimenpide, mutta se on lopulta vain pieni laastariratkaisu.
&#8211; Maatalouden kriisi kaipaa kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja. Alkutuottajan on yksinkertaisesti saatava suurempi osuus ruuan hinnasta, ja tuotantokustannusten nousun on tunnuttava myös tuottajan tilillä. Tämä on yksinomaan kohtuullista. Maatalousyrittäjät kaipaavat varmuutta tulevasta ja riittävän palkan tehdystä työstä, Koskela toteaa.
Omavaraisuus ja huoltovarmuus eivät saa vaarantua
Kansanedustaja Koskela on erityisen huolissaan siitä, miten maatalouden heikko tilanne vaikuttaa nuorten yrittäjien halukkuuteen aloittaa maatalousyrittäjyys ja tehdä maatilojen sukupolvenvaihdoksia. Kriisistä kriisiin kulkeva ala ei varmasti näyttäydy houkuttelevana uravaihtoehtona. Viljelijöiden ikärakenne ei olekaan nuorentunut, ja yli 70-vuotiaiden viljelijöiden määrä on ollut nousussa.
&#8211; Suvereenin kansallisvaltion on ehdottoman tärkeää huolehtia ruuan ja myös energian omavaraisuudesta ja sen jatkuvuudesta. Alkutuotanto on se pohja, jonka päälle hyvinvointimme lopulta rakentuu. Me emme voi ajautua näissä liikaa tuonnin varaan. Omavaraisuus ja huoltovarmuus eivät saa olla uhattuina missään tilanteessa. Nyt valitettavasti näyttää siltä, että olemme sillä rajalla, jossa uhka menetyksestä on todellinen, Koskela varoittaa.
Ratkaisun hetket ovat käsillä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on päättänyt lähteä mukaan maatalouden parlamentaariseen komiteaan. Jari Koskela toivoo komitean löytävän ratkaisuja, joilla maatalouden kriisille löydetään tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja, jotka turvaavat maatalouden tulevaisuuden.
&#8211; Maatalouden hätätilan ratkaisun hetket ovat nyt käsillä. Toivon, että kaikki puolueet ymmärtävät tämän ja kurittamisen sijaan maatalousyrittäjille vihdoin ja viimein luodaan helpotuksia ja toivoa tulevasta, Koskela sanoo.
&nbsp;

Koskela: Maatalouden kriisi on ratkaistava tehokkaasti ja kestävästi

Perussuomalaisten kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Jenna Simula penäsi eilen kyselytunnilla hallitukselta konkreettisia toimia suomalaisen maatalouden pelastamiseksi. Toimia luvattiin perjantaiksi, mutta kun niitä ei alkanut kuulua, ehdotti Simula tänään Twitterissä uutena keinona alkutuottajien arvonlisäverolle kulutonta maksuaikaa.

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä pahin maatalouskriisi pitkään aikaan. Tuottajat ovat hädässä: huonot satokaudet, kohonnut energian hinta sekä lannoitteiden ja rehun hintojen karkaaminen ajavat maatiloja alas kovaa vauhtia. Ministeri Jari Leppä (kesk.) lupasi ratkaisuja tähän akuuttiin kriisiin välittömästi, mutta mitään konkreettista esitystä kyselytunnilla ei saatu.
&#8211; Jotta kevätkylvöt saadaan turvattua, on toimiin ryhdyttävä heti. Maataloustuottajien tulee maksaa arvonlisävero 28. helmikuuta mennessä. Verojen maksuun pitää saada nyt täysin kulutonta maksuaikaa, esimerkiksi 12 kuukautta. Tällaisen järjestelyn ALV-maksuissa voisi ulottaa useamman vuoden ajalle. Lisäksi maatilalainoille tulee myöntää vuoden vapaaehtoinen lyhennysvapaa, Simula vaatii.
Simulan mukaan näillä toimilla voitaisiin vastata maatalouden hätätilaan nopeasti, ja siksi hän jätti asiasta tänään toimenpidealoitteen eduskunnassa.
Ratkaisuja kansallinen etu edellä
Tuhannet tilat ovat maksuongelmissa, ja tähän mennessä hallitus on tarjonnut helpotusta vain tilojen lisälainanotolle. Tänään valtionvarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi ehdottaneensa hallitukselle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron huojennusta, joka kuitenkin vaatii EU:n lupaa.
&#8211; Vaikka esitetty huojennus on tärkeä toimi, se auttaa viljelijöitä vasta syksyllä. Huoleni on se, että mikäli EU:lta ei heru lupaa verohuojennukseen, keskusta piiloutuu jälleen EU:n selän taakse. Tässä tilanteessa pitäisi myös uskaltaa tehdä ratkaisuja kansallinen etu edellä, Simula huomauttaa.
Huoltovarmuutta ei saa rapauttaa
Suomalaisen maatalouden tilanne on ollut jo pitkään heikko, mutta silti lisävelvollisuuksia etenkin ilmastonmuutoksen varjolla tehtaillaan kuin liukuhihnalta. Kansanedustaja Simula varoittaa vakavasti vallalla olevasta kehityssuunnasta.
&#8211; Kotimainen, puhdas ja lähellä tuotettu ruoka vai kaukaa rahdattu, kasvinsuojeluaineilla ja antibiooteilla kyllästetty ruoka – nämä vaihtoehdot ovat nyt pöydällä. Kyse on valinnoista, mutta tässä tapauksessa Suomi voi todellakin valita väärin. Kotimainen ruoantuotanto on huoltovarmuutemme kulmakivi, ja tällaisina epävakaina aikoina olisi silkkaa typeryyttä antaa sen rapautua, kuten hallitus valitettavasti näyttää tekevän, Simula toteaa lopuksi.
&nbsp;

Hallituksen toimet maatalouskriisiin edelleen riittämättömät – Simula: Lainojen lyhennysvapaa ja alville koroton maksuaika turvaisivat kevätkylvöt

maatilojen alasajo

Elomaa välikysymyskeskustelussa: Suomessa on kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole koettu

Kike Elomaa: Energian hintapommi osuu kipeästi maatalouteen – ”Jos tilat lopettavat, katoavat työpaikat myös muualtakin”

Koskela: Maatalouden kriisi on ratkaistava tehokkaasti ja kestävästi

Hallituksen toimet maatalouskriisiin edelleen riittämättömät – Simula: Lainojen lyhennysvapaa ja alville koroton maksuaika turvaisivat kevätkylvöt

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025