Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

maidontuottajat

Tuottajahinnat ovat nousseet, mutta se ei tiloilla näy. &#8211; Eivät ole tulleet kaupan korotukset tuottajalle. Tuntuu naurettavalta, kun maidon tuottajahintaa on nostettu 1-2 senttiä kuukaudessa. Kauppa voi nostaa hintaa kerralla 20 senttiä ja se on ihan ok, mutta siitä ei tule tuottajalle mitään, sanoo Suomen Uutisten jututtama maidontuottaja.

Tiloja lopettaa, mikä uhkaa Suomen ruoantuotantoa ja huoltovarmuutta. Kun alkutuotanto köhii, se vaikuttaa kuljetusyrityksiin, metallipajoihin, rehuntekijöihin ja -myyjiin, kauppoihin sekä korjaamoihin.
&#8211; Nyt ei puhuta vain maidon tai lihan hinnasta, puhutaan paljon isommasta, hän huomauttaa.
Tuntipalkka miinusmerkkistä
Moni tila sai säästettyä tänä vuonna tuotantopanoksissa, jos tilasi ja maksoi lannoitteet ja siemenet jo viime vuonna. Puskurit on nyt käytetty.
&#8211; Jos ei kaupasta tule hintaa, mistä se tulee? Pitäisikö tuen nousta? kysyy tuottaja ja ihmettelee, miten kriisituki, jota odotettiin auttamaan kevään siemen- ja lannoiteostoksia, ohjattiinkin kosteikkojen perustamiseen.
&#8211; Miten se auttaa ruoantuotantoa?
Tuottaja saa maitolitrasta alle 50 senttiä.
&#8211; Ei oikein riitä, kun polttoaine on kallista, samoin rypsi.
Rekallinen rypsiä maksoi aiemmin noin 16 000 euroa. Nyt hinta on 25 500 euroa.
&#8211; Lehmät syövät saman verran, oli hinta mikä tahansa. Peltotyöt täytyy tehdä, jos meinaa lehmille saada heinää. Rehua, polttoaineita, sähköä on pakko ostaa. Mistä muualta sen kulut kuin omasta palkasta? Lapsilisät on sijoitettu navettaan. Ei se oikein ole.
Tilalla tehtiin laskelmia loppuvuoteen. Palkka menee pakkaselle. Omapalkkaennuste oli -16 euroa tunnilta.
&#8211; Toivottavasti maidon hinta nousisi kulujen tasolle, ei tässä muuten ole mitään mieltä.
Lopettaminen mahdotonta
Hankalassa tilanteessa edes lopettaminen ei ole kaikille mahdollista.
&#8211; Ne, jotka pystyvät, lopettavat. Jos tilat lopettavat, ei tule uusia.
Investoinnit painavat, helpotuksia ei pankista saa. Hallituksen tyhjien korulauseiden sijaan tarvitaan konkreettista apua. Päätöksentekijöiltä odotetaan vastuullisuutta ja tilanteen ymmärtämistä.
Jatkuvat tarkastukset ja raportoinnit rassaavat. Kaikkea syynätään, ja monesti tarkastuksista joutuu maksamaan. Tarkastuseläinlääkärin mukaan tilalla oli liikaa kissoja, kun neljä kissaa olisi maksimi ja neljästä kissasta yhdellä oli pennut. Kaikkeen puututaan.
&#8211; Mitähän Sanna Marin tuumaisi, jos sen pitäisi olla kuukausi bilettämättä ja raportoida ihan kaikesta, ja tuntipalkka nousisi sitten sentillä?
Kauppa painaa hintoja alas
Maidontuottajan mukaan tuet voisi poistaa ja antaa ruoan hinnan muodostua miten muodostuisi. Ruokaa on myyty alennuksella vuosikausia.
Kaupan omat merkit syövät elintarviketuotannon vinoon.
&#8211; Ei pitäisi niille myydä. Niillä saadaan järkyttävä hintaero. Kaupan merkeillä painetaan hintoja alas, ja niistä maksetaan alta kustannusten.
Jaksaminen on koetuksella. Lomittajia on vaikea saada.
&#8211; Pitäisi olla positiivinen, että olisi jatkumo. Lapset kasvavat tähän. Ei enää jaksa innostua itsekään, pelottaa. On eläinsuojelulaki ja lastensuojelulaki. Isäntiä ja emäntiä ei suojele kukaan, hän huokaa.
Tuottajahintojen nousu on myöhässä
&#8211; Nousu olisi tarvittu vuosi sitten, nyt tarvittaisiin saman verran lisää. Sitten se alkaisi kattaa kustannusten tuplaantumisia. Rahaa tarvitaan heti. Siitä ei tarvitse keskustella, sitä pitää tulla, sanoo puolestaan pohjalainen maitotilallinen, jolla on 200 lypsävää.
Koronapandemian aikana polttoöljyn hinta putosi 0,70 euroon litralta. Kevään mittaan se nousi pahimmillaan eurolla.
&#8211; Vuoden takainen alempi hinta oli tekohengityshetki, joka auttoi hetkeksi monia tiloja, joilla meni heikosti. Otin kaikki säiliöt täyteen. Tiesin, että se on ainutlaatuinen hetki, kun hinta laski.
Suomessa maidon hinta on Euroopan hinnoista jäljessä.
&#8211; Maidon hinta on noin 42-48 senttiä litralta. Hollannissa maksetaan 60 senttiä ja Euroopassa kautta linjan yli 50 senttiä.
Hän ei usko kaupan nostavan hintoja.
&#8211; Ei kaupassa mene läpi hinnan nostaminen. Lihafirmoille kauppa on antanut lisähintaa, ja kauppa toivoo sen näkyvän tuottajille. Kaikki vain kiillottavat kilpeään. Kautta linjan pitäisi hinnan nousta, varsinkin tilalta lähtevän tuotteen. Lihan hinnan nousussakin puhutaan senteistä, kun pitäisi puhua euroista.
EU ohjasi erikoistumaan
EU-aikana Suomessa on voimakkaasti kannustettu tiloja erikoistumaan. Erikoistuneet ja lainarahalla investoineet tilat ovat nyt pahiten pulassa. Kustannukset ja korot nousevat. Työstä ei saa palkkaa.
15 vuotta sitten maanviljelijäksi ja karjankasvattajaksi ryhtynyt isäntä piti päänsä. Hän ryhtyi viljelemään viljaa ja pitämään emolehmiä. Useista suunnista painostettiin erikoistumaan.
&#8211; Onneksi en lähtenyt isosti investoimaan. Kasvinviljely pelastaa tällä hetkellä, palkka tulee siitä. Pelkästään lihan varassa olisi todella ahdasta, ja näkymät olisivat ahtaat.
Hän osti tämän vuoden tuotantopanokset viime vuonna vanhoilla hinnoilla.
&#8211; Paitsi polttoaineet. Elokuuhun mennessä on mennyt enemmän euroja polttoaineeseen kuin koko viime vuonna. On yritetty säästää ajoissa mistä on voitu.
Monet tilat miettivät eläimistä luopumista ja viljaan siirtymistä. Hänen mielestään suomalaista ruokahuoltoa ei voida laskea vain viljan varaan.
&#8211; Ruoantuotannon tasapaino pitää pyrkiä säilyttämään. Nauta on tärkeä kiertotaloudessa. Venäjältä ei enää tule lannoitteita ja energiaa. Olemme todella ison muutoksen edessä. Ratkaisun avaimet liittyvät karjatalouteen. Naudat, nurmet ja maan rakenne korostuvat. Olisiko nyt myös biokaasun aika? hän kysyy.
Pysyykö mopo hanskassa?
Isäntää huolettaa ensi vuosi ja se, riittääkö hinnannousu pelastamaan ruoantuotannon.
&#8211; Energian hinta tulee olemaan järkyttävällä tasolla, ja ruoan hinta väkisin nousee. Onko päättäjillä keinoja pitää tilanne hallussa? Miten pysyy mopo hanskassa?
Hän pelkää kauppojen hyödyntävän viljelijöiden ahdinkoa.
&#8211; Toivottavasti kauppa ei omilla merkeillään, private labeleillä, paina hintoja väkisin alaspäin. Nyt tarvitaan päättäjiltä, teollisuudelta ja kaupalta yhteisvastuuta, että tuotanto pysyy kestävällä tasolla.
Hän uskoo silti tulevaisuuteen.
&#8211; Pakko tällä on olla tulevaisuutta. Millä muuten eletään, ja mitä tapahtuisi kotimaiselle tuotannolle?
Tuottajat halusivat kommentoida tilannetta nimettömänä. Suomen Uutisilla on tiedossa jutussa haastateltujen nimet.
&nbsp;

Moni maataloustuottaja tuottaa ruokaa ilman palkkaa

Tilallisten tyytymättömyys kiristyviin ympäristövaatimuksiin on johtanut vakaviin levottomuuksiin Hollannissa. Palavat heinäpaalit ja traktorimuurit moottoriteillä katkovat liikennettä ja tavarantoimituksia koko maassa. Hallituksen päivittämät ilmastotavoitteet ajavat tuottajien mukaan karjatilat vasaran alle.

Alankomaiden hallitus <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/fortsatta-lantbrukarprotester-mot-nya-nederlandska-miljoregler">julkisti</a> kesäkuussa päivitetyt ilmastotavoitteensa. Typpi ja ammoniakkipäästöt on puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on mahdollista saavuttaa ainoastaan leikkaamalla voimakkaasti karjataloutta sekä lannoitteiden käyttöä, sillä maidon- ja lihantuotanto on suurin kyseisten päästöjen lähde.
Hollannin neljän puolueen koalitiohallituksen ilmoittamat rajoitukset <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-62335287">tarkoittavat</a> käytännössä sitä, että 11 200 tilaa joutuu lopettamaan kokonaan ja vielä 17 600 karjankasvattajaa joutuu leikkaamaan voimakkaasti tuotantoaan.
”Sota on alkanut”
Siksi heinäpaalit ovat nyt tulessa Hollannin moottoritiellä, traktorit aiheuttavat liikennekaaoksen ja viljelijät ovat otsaanlyöntikilpailussa virkavallan kanssa.
Alkuviikosta viljelijöiden ja karjatilallisten traktorit häiritsivät liikennettä ja heinäpaalit paloivat useilla paikkakunnilla. Maatalousväestön huoli on edennyt jo raivon puolelle ja median huomiota on herättänyt muun muassa aktivistien banderolli ”Sota on alkanut ja me sen voitamme”.
Hallituksen ehdotuksen taustalla ovat typpipäästöjen aiheuttamat happamat sateet ja se, että vesistöihin joutuvat lannoitepäästöt ovat uhka meren biologiselle monimuotoisuudelle. Ehdotus koskee 131 aluetta, jotka ovat haavoittuvien luontokohteiden välittömässä läheisyydessä.

”Sota on alkanut ja me sen voitamme” – hallituksen ilmastotavoitteet ajavat karjatilat kurjuuteen ja maatalousväestön barrikadeille Hollannissa

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on seurannut huolestuneena Suomen maaseudun kehityskulkua jo vuosikymmeniä. Poliittisilla päätöksillä on merkittävät vaikutukset maaseudun elinvoimaan. Elomaa on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa toivoo hallituksen heräävän myös pienten maidontuottajien tukalaan tilanteeseen.

Maatilojen määrä oli vielä vuosituhannen alussa hieman yli 80 000 ja nyt luku on alle 50 000. Maaseutu autioituu sitä mukaa kun mahdollisuudet tehdä töitä ja yrittää heikkenevät. Poliittiset päätökset ovat osaltaan vauhdittaneet tätä kehityskulkua.
&#8211; On pitkään tehty sellaisia ratkaisuja, jotka pakottavat tilat suuriin investointeihin sekä laajennuksiin. Pientilojen toimintaedellytykset heikkenevät vuosi vuodelta, Ritva ”Kike” Elomaa sanoo.
&#8211; Euroopan unionin yhteiset maatalouslinjaukset ovat osaltaan kiihdyttäneet tätä suuruutta suosivaa kehityskulkua. Lisääntynyt byrokratiakaan ei helpota yhtään tilallisten elämää, hän jatkaa.
Maidontuottajien tilanne on käynyt mahdottomaksi
Maidontuotannon suhteen pienet tuottajat kärsivät Elomaan mukaan meijereiden vähimmäiskiintiöistä, jotka ovat nousseet tuntuvasti ajan saatossa. Tämän vuosituhannen alussa määrä saattoi olla esimerkiksi 30 litraa, mutta nyt puhutaan jo 150 litran suuruisista kiintiöistä. Nämä toki vaihtelevat toimijoiden välillä, mutta trendi on ollut selvästi nouseva. Myös lehmien sairastelut ja muut tilapäiset vaikeudet aiheuttavat toisinaan haasteita saada kiintiöt täyteen.
&#8211; Tilanne on mennyt ihan mahdottomaksi. Jos maitoa ei saada lypsettyä riittävää määrää, jotta se tultaisiin ostamaan, syntyy hävikkiä ja hyvä maito joudutaan laskemaan viemäriin. On todella sääli, kun maitoauto ajaa tilan ohi pysähtymättä kiintiöiden takia. Tämä tietää tilallisille taloudellista tappiota eikä hävikin syntyminen ole ekologisesti kestävää, Elomaa kertoo.
Maaseudun valoja ei pidä sammuttaa huonolla politiikalla
Elomaa on laatinut kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy hallitukselta, mitä toimia se tulee tekemään pienten lypsykarjatilojen toimintamahdollisuuksien parantamiseksi, ja tulisiko vähimmäismaitokiintiöihin puuttua.
&#8211; Toivon, että hallitus herää myös pienten maidontuottajien tukalaan tilanteeseen. Isossa kuvassa olisi tärkeää, ettei huonoa politiikkaa harjoittamalla sammuteta maaseutumme valoja. Päinvastoin maaseudun elinvoimaisuutta tulee vahvistaa, ja se tapahtuu parhaiten luomalla hyvät edellytykset elinkeinotoiminnan harjoittamiseen myös siellä, missä kaupunkien valot eivät loista, Elomaa päättää.
&nbsp;

Poliittiset päätökset vauhdittavat maaseudun autioitumista – Elomaa: Pieniäkään tiloja ei ole varaa menettää

maidontuottajat

Moni maataloustuottaja tuottaa ruokaa ilman palkkaa

”Sota on alkanut ja me sen voitamme” – hallituksen ilmastotavoitteet ajavat karjatilat kurjuuteen ja maatalousväestön barrikadeille Hollannissa

Poliittiset päätökset vauhdittavat maaseudun autioitumista – Elomaa: Pieniäkään tiloja ei ole varaa menettää

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025