Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

maksukatto

Perussuomalaiset pitää eduskunnassa myös keskiluokkaisten ja keskituloisten suomalaisten puolia. Kansanedustaja Ville Tavion mukaan keskiluokan ostovoiman turvaaminen inflaation keskellä on kenties nyt kaikkein tärkeintä, koska kyseessä on suuri joukko, joka yhdessä pitää talouden pyöriä pyörimässä.

Kiihtyvän inflaation ja hintojen nousun kurittaessa kansaa, perussuomalaiset haluaa huolehtia tavallisten suomalaisten hyvinvoinnista ja siihen liittyen ostovoimasta.
Kansanedustaja Ville Tavio sanoo, että perussuomalaiset puolustaa aina suomalaista työtä ja yrittäjyyttä, mutta perussuomalaiset on myös köyhän, eläkeläisen ja lapsiperheiden puolue.
&#8211; Vaikeimmassa asemassa tällä hetkellä ovat keskituloiset palkansaajat, joiden palkan ostovoima heikkenee tänä vuonna jopa tuhannella eurolla, eli nopeammin kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla, Tavio sanoo.
Hän huomauttaa, että isossa kuvassa keskiluokan ostovoiman turvaaminen on kenties jopa kaikkein tärkeintä.
&#8211; Keskiluokka on isompi joukko, jolla rahaa tulisi jäädä myös kulutukseen, jotta talouden rattaat pysyvät liikkeellä.
&#8211; Tällä hetkellä on olemassa vakava huoli siitä, onko työnteosta tulossa kannustinloukku, eli laskevatko noin 2 500 euroa kuukaudessa tienaavat palkansaajat, että näillä polttoaineen hinnoilla töihin ei kannata enää ajaa kovin pitkälle.
Autoilun ja asumisen hinnat johtuvat ilmastotoimista
Hallituksen harjoittama maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka on keskeinen syy sille, että autoilun ja asumisen hinta nousee.
Tavio ihmetteleekin, miksi Suomi pyrkii saavuttamaan ilmastotavoitteet vuoteen 2035 mennessä, kun EU pyrkii tavoitteisiin vasta vuonna 2050.
&#8211; Tunnetusti Suomi harvoin poikkeaa EU:n linjasta. Mutta nyt, kun ilmastopolitiikan osalta linjasta poiketaan, voi kysyä, miksi näin juuri nyt, kun poikkeaminen on kaikkein haitallisinta omalle kansalle ja Suomen taloudelle.
Liikkumisen ja asumisen hintaan korottavasti vaikuttaa myös vihervasemmistolainen veropolitiikka, jolle yllättäen löytyy tukea myös oppositiosta.
&#8211; Valitettavasti Petteri Orpon johtama kokoomus kannattaa myös muuta maailmaa kireämpiä ilmastotoimia, vaikka ne lisäävät työttömyyttä ja koituvat suomalaisten veronmaksajien köyhtymiseksi.
Järkevä hallitus laskisi polttoaineveroa
Polttoaineiden korkeita hintoja Suomessa ei suinkaan selitä yksin maailmanmarkkinahinnat.
&#8211; Suomessa polttoaineiden verotus on reilusti yli 100 prosenttia. Silti demarien ja keskustan johtama hallitus teki heti eduskuntavaalien jälkeen historiallisen suuren polttoaineveron korotuksen. Suomessa polttoaineiden hinnat ovatkin kohonneet maailman kalleimpien joukkoon, Tavio sanoo.
Hän huomauttaa, että koska polttoaineissa on mukana arvonlisävero, valtion verotuotot nousevat samaa vauhtia polttoaineiden hintojen kanssa.
&#8211; Näin ollen onkin arvioitu, että valtion verotulot kasvavat yli 600 miljoonaa euroa. Jos meillä olisi järkevä hallitus, polttoaineveroa laskettaisiin välittömästi 600 miljoonan euron verran, eikä se vaikuttaisi merkittävästi verotuottoihin. Se merkitsisi ainakin 20 sentin laskua pumppuhintoihin. Jakeluvelvoitteen laskemisella pumppuhintoja voitaisiin laskea lisää kertaheitolla, eikä sillä olisi kohtuuttomia vaikutuksia valtion budjettiin.
<iframe loading="lazy" title="Virén ja Tavio - miksi hinnat rajussa nousussa?" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/whqSwvQsbw4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaiset esittää sähkönsiirrolle hintakattoa
Inflaatiossa tavallisen kansalaisen kukkaron kannalta kriittisiä kysymyksiä ovat myös hinnat. Tavio muistuttaa, että kalliita hintoja Suomessa ei voi pistää yksinomaan koronan tai Ukrainan sodan piikkiin.
&#8211; Harjoitetulla politiikalla on merkitystä. Kun muut puolueet keskittyvät ilmastoposeeraukseen ja globalistisen agendan edistämiseen, perussuomalaisille oman kansan hyvinvointi, oikeudenmukaisuus suomalaisia kohtaan tulee ensin.
Sähkön hintaan vaikuttaa samanaikaisesti kaksi tekijää: energian hinnannousu ja kohoavat siirtomaksut. Suomessa on sähköyhtiöitä, joiden sähkönsiirtomaksut ovat nousseet kymmenessä vuodessa kymmenillä prosentilla ja kasvu näyttää jatkuvan.
Perussuomalaiset esittää sähkönsiirrolle hintakattoa.
&#8211; Perussuomalainen ajatus on, että kohtuuton siirtohinnoittelu, etenkin maaseudulla, on saatava viimein loppumaan.
Pörssisähkö on noussut viime vuonna ennätyskalliisiin lukemiin. Suomessa ja muuallakin Euroopassa kirjattiin viime talvena korkeimpia hintoja yli kymmeneen vuoteen.
&#8211; Yksisilmäinen, vihreä energiapolitiikka on Keski-Euroopassakin osasyy sähkön hinnan nousulle. Esimerkiksi Saksassa ydinvoima on ajettu vihreiden ilmastonmuutostavoitteiden nimissä alas, vaikka tilalle tulee kivihiilen polttoa &#8211; siis lisää päästöjä, Tavio sanoo.
Kotimaan politiikka vaikuttaa energian hintaan
Öljyn ja maakaasun jakeluongelmat johtuvat Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta, josta seuraa hinnannousua ja energiapulaa tavalliselle kansalaiselle. Tavio kuitenkin huomauttaa, että kuluttajahinnat Euroopassa eivät ole samoja, vaikka maailmanmarkkinoille vaikuttavat taustatekijät ovat samoja.
Tavio painottaa, että kotimaassa harjoitetulla politiikalla on ratkaiseva merkitys.
&#8211; Marinin hallitus ajoi Orpon johtaman kokoomuksen tuella läpi EU-elvytyspaketin, jolla suomalaiset veronmaksajat laitettiin italialaisten sähkölaskujen maksajiksi. Näin globalistinen politiikka köyhdyttää omaa maata, samalla kun muualla maailmassa huolehditaan omien kansalaisten pärjäämisestä.
Tavio vaatii, että Suomessakin hallitus asettaisi viimein oman kansan etusijalle.
&#8211; Nyt on puututtava voimakkaasti varsinkin sähkön hintaan. Sähkölaskut ovat kohtuuttoman kovia, varsinkin talviaikaan. Sähkön hinnan nousu vaikuttaa teolliseen kilpailukykyyn ja uhkaa samalla talouskasvua ja työllisyyttä. Seuraavana talvena Sanna Marinin hallituskaan ei voi enää väittää, että sähkön hinnan nousu tulee yllätyksenä. Nythän asia on selvä, ja ekonomistitkin ovat tästä varoittaneet.
Aika herätä todellisuuteen ”Kallion kuplasta”
Perussuomalaiset vaati jo viime vuonna hallitukselta varautumista ja toimia sähkön hintojen alentamiseksi.
&#8211; Kysyimme sähköveron laskemisesta. Viime joulukuussa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) vastasi eduskunnassa perussuomalaisille, että kovien sähkölaskujen kanssa tuskailevat suomalaiset voivat tukeutua sosiaaliturvaan. Tämä on kestämätön asenne ja niinpä vaadimme hallitusta muuttamaan linjaa, Tavio sanoo.
Hänen mukaansa ”Kallion kuplassa” oleskelevien punavihreiden ministerien olisi jo aika herätä todellisuuteen
&#8211; Suuri osa suomalaisista tarvitsee runsaasti sähköä talojen lämmittämiseen ja elämiseen.

Perussuomalaiset haluaa turvata keskiluokan ostovoiman: Sähkönsiirrolle hintakatto, polttoainevero alas – Tavio: ”Rahaa tulee jäädä kulutukseen”

Palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot eli vuosiomavastuut on yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi. Sairastamisen kustannukset eivät saa olla kenellekään hoidon ja hoivan este, sanoo terveydenhuolloin maksukattojen yhdistämisestä lakialoitteen jättänyt kansanedustaja Minna Reijonen.

Vuonna 2020 kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto on 683 euroa, lääkkeiden vuosiomavastuu on 577,66 euroa ja matkakatto eli hoito- tai sairaalamatkojen vuosittainen omavastuu 300 euroa. Kaikki maksukatot juoksevat erikseen, joten paljon sairastavalle voi tulla maksettavaa yhteensä 1 560, 66 euroa jo heti tammikuussa.
Joka viides säästää lääkkeistä tai hoidosta
Sosten selvityksen mukaan vuonna 2018 ulosottoon päätyi lähes 400 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen maksua, ja määrä on kasvussa. Joka viides suomalainen on säästänyt lääkkeistä, lääkäripalveluista tai hoidosta.
&#8211; Monen pitkäaikaissairaan on pakko turvautua toimeentulotukeen aina vuoden ensimmäisinä kuukausina. Kelan terveydenhoitomenoihin myönnetty toimeentulotuki kohdentuu etenkin lääkekuluihin, Minna Reijonen kertoo.
Maksukatto sidottava takuueläkkeen tasoon
Takuueläkkeen määrä on tällä hetkellä 835,00 euroa. Reijosen mielestä maksukatto tulee sitoa takuueläkkeellä tasoon.
&#8211; Erillisistä maksukatoista aiheutuvien kokonaismaksurasituksen pienentäminen olisi tarpeellista ja perusteltua ikääntyneiden ja pienituloisten asiakkaiden näkökulmasta, Reijonen sanoo.
Koska matkakatto on huomattavasti pienempi, kuin lääke- tai terveydenhuollonmaksukatto, tulee erilliset maksukatot kuitenkin säilyttää ja niitä tulee seurata jatkossakin myös erikseen.
&#8211; Asiakkaan maksukaton täytyttyä maksukatto olisi voimassa 12 kuukauden ajan. Jos maksukatto ei täyty, olisi voimassa normaali kalenterivuoden mittainen kertymäaika, sanoo Reijonen.
Nyt asiakkaan maksukatto voi täyttyä vaikka vasta vuoden lopussa ja uusi kertymäaika alkaa heti seuraavan vuoden alusta. Paljon palveluita käyttävät eivät ole tasavertaisessa asemassa.
Kela hoitamaan seurantaa
Reijosen mielestä Kelan tulisi hoitaa maksukattojen seurantaa keskitetysti ja asiakkaalle olisi ilmoitettava maksukaton täyttymisestä. Kelan tulisi myös huolehtia, että edunsaajan saa hänelle kuuluvan etuuden automaattisesti.
&#8211; Yhtenäisen maksukaton toteuttamisen edellytys on toimiva ja reaaliaikainen sähköinen järjestelmä, jossa on varmistettu tiedon kulku mm. Kelan, kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten palveluntuottajien välillä. Tällä hetkellä tällainen on jo Kelan ja apteekkien välillä.
Reijonen on jätti lakialoitteen maksukattoihin liittyvän lainsäädön uusimisesta. Lakialoite tulee myöhemmin eduskunnan käsittelyyn.

Yhä useampi ulosotossa sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen vuoksi – Reijonen jätti lakialoitteen yhdistetystä maksukatosta

Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa käsitellään sosiaali- ja terveyspalveluiden ja maakuntauudistuksen asiakasmaksuja koskevaa lakia. Hallituksen esityksessä ollaan poistamassa terveyskeskusmaksuilta ns. välikatto.
Terveyskeskusmaksuista iso lasku
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri sanoo terveyskeskusmaksujen ”välikaton” poistamisen olevan huono uutinen kansalaisille, jotka käyttävät paljon terveyskeskuspalveluita.
&#8211; Tähän asti lääkärin vastaanoton kertamaksua (20,60 euroa) on peritty terveyskeskuksessa enintään kolme kertaa kalenterivuodessa, eli kansalaisen vuosimaksu on ollut maksimissaan 61,80 euroa.
&#8211; Uusi laki muuttaa tilanteen. Jatkossa kansalaista voitaisiin laskuttaa jokaisesta lääkärikäynnistä terveyskeskuksessa &#8211; aina maksukattoon eli 683 euroon asti. Toki katto täyttyy aikaisemmin, jos kansalainen käyttää muita asiakasmaksullisia palveluita, Meri toteaa.
Vanhukset ja sairaat maksumiehinä
Hallitus toteaa itsekin, että muutos kohdistuu paljon palveluita käyttäviin ja erityisesti vanhuksiin. Vanhukset käyttävät eniten perustason palveluita.
&#8211; Hallituksen uudistus vaatii siis uhrinsa, joita ovat paljon palveluita tarvitsevat vanhukset. Samaan aikaan puhutaan eläkeläisten aseman parantamisesta ja eläkeläisköyhyydestä. Tällaista esitystä eivät perussuomalaiset voi hyväksyä, Meri painottaa.

Meri: Hallituksen sote vaatii maksu-uhrinsa

maksukatto

Perussuomalaiset haluaa turvata keskiluokan ostovoiman: Sähkönsiirrolle hintakatto, polttoainevero alas – Tavio: ”Rahaa tulee jäädä kulutukseen”

Yhä useampi ulosotossa sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen vuoksi – Reijonen jätti lakialoitteen yhdistetystä maksukatosta

Meri: Hallituksen sote vaatii maksu-uhrinsa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025