Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

maksukortti

Saksa haluaa rajoittaa turvapaikanhakijoiden rahalähetyksiä kotimaihinsa. Kansantaloudelle aiheutuvien haittojen lisäksi tavoitteena on vähentää kehittyvien maiden kansalaisten halukkuutta hakeutua länsimaisen hyvinvoinnin ja tukijärjestelmän piiriin. Kysymys on kaksipiippuinen, sillä rahalähetykset ovat merkittävä osa kansalaisten toimeentuloa köyhissä maissa.

Saksan kuudestatoista osavaltiosta seitsemässä turvapaikanhakijat saavat välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon sosiaalietuudet yhä käteisenä. Käyttöön ollaan niissäkin ottamassa maksukortti, jonka motiivi on osaltaan kannustaa turvapaikanhakijoita kohti omakustanteista elämää.
Saksan valtiovarainministeriö puolestaan haluaa <a href="https://www.dw.com/en/german-government-mulls-limiting-migrant-remittances/a-67213316">rajoittaa</a> raha-avustusten lähettämistä turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten kotimaihin. Muualle lähetetty raha on pois rasvaamasta Saksan kansantalouden rattaita.
Toki sosialidemokraatti Olaf Scholzin hallituksen tavoitteena on myös rajoittaa maahanmuuttoa ja näin kääntää poliittisen keskustelun suuntaa itselleen myönteisemmäksi vuoden 2025 liittopäivävaalien lähestyessä.
Kolme kertaa kehitysapu
Toisaalta rajoitukset voivat edelleen lisätä köyhyyttä pakolaisten ja siirtolaisten lähtömaissa. Maailmanlaajuisesti yksityisten rahojen virta kehittyviin maihin on nimittäin kolme kertaa suurempi kuin virallinen kehitysapu.
Maailmanpankin mukaan siirtolaiset siirsivät uusista kotimaistaan vuonna 2021 matalan ja keskitulon maihin vajaat 500 miljardia euroa. Suomesta maahanmuuttajat lähettävät vuosittain lähtömaihinsa vajaat miljardi euroa.
Summat ovat käytännössä suurempia, sillä rahoja siirtyy myös epävirallisia väyliä pitkin.
Maksukortti vähensi maahanmuuttoa
Thüringenin alueella Eichsfeldissä maksukortti on osoittautunut veronmaksajien kannalta menestykseksi. Bild-verkkomedian <a href="https://m.bild.de/politik/inland/erste-bezahlkarten-bilanz-migranten-gehen-arbeiten-oder-reisen-ab-664f0ec64789a32b91f26bf2?t_ref=https%3A%2F%2Fwww.bild.de%2Fpolitik%2Finland%2Ferste-bezahlkarten-bilanz-migranten-gehen-arbeiten-oder-reisen-ab-664f0ec64789a32b91f26bf2">mukaan</a> kortin saajiksi oli alun perin ehdolla 400 pakolaista. Heistä vain 255 on kuitenkin tähän mennessä saanut kortin. Lopuille ei enää ole tarvetta, sillä 75 on löytänyt työpaikan ja 70 on lähtenyt pois.
Joulukuusta 2022 huhtikuuhun 2023 kymmenen turvapaikanhakijaa palasi Eichsfeldistä vapaaehtoisesti kotimaahansa. Joulukuusta 2023 huhtikuuhun 2024 &#8211; jolloin käytössä oli maksukortti &#8211; 70 henkilöä lähti paluumatkalle.
Maksukortin käyttöönotto on tilastojen mukaan myös lievästi laskenut halukkuutta asettua turvapaikanhakijaksi juuri Eichsfeldiin.

Sosiaalietuuksien siirtäminen maksukortille Saksassa sai osan turvapaikanhakijoista hakeutumaan muualle – osa tuloista lähetetään kaukaiseen kotimaahan

Perussuomalaiset Yleisradion hallintoneuvoston jäsenet ja kansanedustajat Jari Ronkainen, Leena Meri ja Olli Immonen paheksuvat Ylen vaatimusta poistaa sosiaalisessa mediassa laajalle levinnyt video. Yle vetoaa tekijänoikeuksiin pyytäessään Tampereen kaupunginvaltuutettua ja Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtajaa Joakim Vigeliusta poistamaan koostamaansa videota, jossa Ylen Jälkiviisaiden panelistit paljastavat puolueellisuutensa Elokapina- ja Convoy-mielenosoitusten suhteen.

&#8211; Ylen puolueellisuudesta on käyty hallintoneuvostossa keskustelua kerta toisensa jälkeen. Nyt Yle on jäänyt kiinni housut nilkoissa eivätkä selittelyt enää auta. Yle on miehittänyt niin ohjelmat kuin muunkin sisällöntuoton lähinnä punavihreiden ideologian kannattajilla. Tämän täytyy muuttua, jotta yhteiskunnan moniäänisyys tulisi paremmin esiin, Jari Ronkainen sanoo.
Kansa pakotetaan maksamaan ideologiasta
Ylen toiminnassa ja ohjelmissa puolueettomuudelle tulisi asettaa erityistä painoarvoa, sillä Ylen toiminta rahoitetaan julkisista varoista. Talouselämän mukaan Ylen määräraha on paisumassa lähivuosina 600 miljoonaan euroon, eikä suomalaisten maksaman Yle-veron tuotto riitä edes sen kattamiseksi.
&#8211; Ei voi olla niin, että koko kansa pakotetaan maksamaan yhden tietyn poliittisen ideologian sisällöistä ja tuotannosta. Perussuomalaiset ovat vaatineet leikkauksia Ylen budjettiin, Yle-veroon sekä ehdottaneet Ylen TV-kanavia maksukortin taakse. Tänä päivänä nämä vaatimukset näyttävät yhä enemmän perustelluilta, Leena Meri toteaa.
Toimintaan tultava täyskäännös
Hallintoneuvoston perussuomalaiset vaativat Yleä peruuttamaan kohtuuttoman poistopyyntönsä ja pahoittelemaan toimintaansa. Heidän mukaansa jatkossa kommentaattorien ja panelistien valintaan on kiinnitettävä enemmän huomiota.
&#8211; Yle on pyytänyt videon poistamista, vaikka tekijänoikeudet antavat mahdollisuuden sitaatti- ja parodiatarkoituksiin. Asia näyttää Ylen kannalta pahalta ja ainoa oikea tie ulos on Ylen anteeksipyyntö ja toiminnan täyskäännös. Jatkossa Ylen tulee palvella koko väestöä, eikä vain vallalla olevaa punavihreää klikkiä, Olli Immonen perustelee.
Strategia edellyttää riippumattomuutta
Eduskunnan valitseman Ylen hallintoneuvoston tehtävänä on mm. huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi ja päättää yhtiön strategiasta.
&#8211; Vaikka hallintoneuvoston toimenkuvaan ei suoraan kuulukaan ohjelmasisältöjen puntarointi, niin odotamme, että seuraavaan kokoukseen tuodaan selvitys tilanteesta erityisesti suhteessa Ylen strategiaan. Strategiassa painotetaan riippumattomuutta ja moniäänisyyttä, joka on jälleen kerran joutunut kyseenalaistetuksi, perussuomalaiskolmikko kertoo.
&nbsp;

Hallintoneuvoston PS-edustajat: Yle osoittaa puolueellisuutensa vaatiessaan laajalle levinneen videon poistamista – ”Jäi kiinni housut nilkoissa eivätkä selittelyt enää auta”

Edes yli puoli miljardia euroa vuodessa ei enää riitä Yleisradiolle polyamorian ja intersektionaalisen feminismin lobbaukseen sekä tiedon pimittämiseen. Vaikka tyytymättömyys Yleisradion toimintaan kasvaa kansan keskuudessa, Sanna Marinin hallituksesta väläytellään Yle-veron korottamista. Samaan aikaan esimerkiksi Iso-Britannia harkitsee lähivuosina ajavansa alas BBC:n julkisen rahoituksen.

Yleisradiovero saattaa lähiaikoina nousta, sillä kansalaisilta kerättävän Yle-veron tuotto ei enää riitä kattamaan Yleisradion pöhöttyvää budjettia.
Talouselämä-lehti kertoi äskettäin, että vuosittaiset indeksikorotukset paisuttavat Ylen rahoitusta. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Ylen valtiolta saama vuosittainen rahoitus on lähivuosina nousemassa yli 600 miljoonaan euroon. Yle-veron tuotto ei nykyisellään tähän rahasummaan enää riitä.
Valtiovarainministeriön virkamiehen, finanssineuvos Filip Kjellbergin suulla hallitus vihjailee jo tulossa olevaa korotusta Yle-veroon.
– Jos kehitys jatkuu vuoden 2026 jälkeen tuollaisena ja ennusteet pitävät paikkansa, <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ylen-rahoitus-paisumassa-yli-600-miljoonaan-euroon-vuodessa-veronmaksajia-uhkaa-lisalasku/389d780a-379b-4bac-b3da-553d2bbadc57">kyllä se siltä vaikuttaa</a>, Kjellberg sanoo Talouselämä-lehdelle.
Yle-veron korottaminen näyttää hyvinkin varteenotettavalta, sillä pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on – sanatarkasti – sitoutunut varmistamaan Yleisradion turvallisuuden. Marinin <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">hallitusohjelmassa</a> lukee muun muassa, että ”turvataan Yleisradion riittävä rahoitus” ja että ”Yleisradion riippumattomuus turvataan”.
Yle pulskistuu vuodesta toiseen
Viime vuosikymmenen aikana moniin julkisiin menoihin, kuten koulutukseen, poliisiin ja vanhuspalveluihin, on kohdistunut paljon säästöjä ja leikkauksia. Yleisradiolle on käynyt päinvastoin: ajan saatossa Ylen kulunkeihin on vuositasolla pumpattu aina vaan enemmän veronmaksajien rahaa.
Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Yleisradion rahoitus oli noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Tuolloin rahat raavittiin kasaan televisiomaksuilla.
Sittemmin rahoitus uudistettiin veropohjaiseksi. Yle-vero tuli voimaan vuoden 2013 alusta ja tällä hetkellä Yleisradiolla on käytettävissään noin 550 miljoonaa vuodessa eli yli 1,5 miljoonaa euroa per päivä.
Yleisradion näkökulmasta ratkaisu on ollut ihanteellinen, koska erillisen ja korvamerkityn veron vuoksi eduskunta ei voi valtiontalouden raameissa ottaa rahaa pois Yleltä. Samasta syystä Ylessä ei ole mitään paineita toiminnan tehostamiseen ja säästöjen hakemiseen. Ikuisesti taattu tulonlähde tuo varmasti mukavaa tunnelmaa Ylen toimituksen aamupalavereissa.
Vastineeksi seksikolumneja ja elokapinalaisten ylistämistä
Mitä Yle-veron vastineeksi saadaan? Esimerkiksi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12130348">ylistäviä henkilöjuttuja</a> Elokapina-aktivisteista, kolumneja seksikokeiluista sekä tarinoita <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11551860">kondomin sovittelemisesta</a> banaanin päälle.
Viime aikoina Yle on vyöryttänyt eri alustoilla niin runsaasti sisältöä <a href="https://yle.fi/aihe/t/18-289790">polyamoriasta</a> eli monisuhteisuudesta siihen malliin, että katsojissa on jo herännyt epäilyjä kampanjoiko yhtiö aiheen puolesta.
Tunnetusti Yle osaa toteuttaa puoluepoliittisia <a href="https://stage.sudev.fi/yle-kutsui-studioon-sanna-marinin-puoluetoverin-selittelemaan-parhain-pain-paaministerin-bilekohua-ylessa-on-turha-itkea-etta-luottamus-rapautuu/">valkopesuoperaatioita</a>, joissa haastateltavien sidonnaisuuksia ei kerrota katsojille. Olennaisen <a href="https://stage.sudev.fi/tanskalaisministerin-eroon-johtanut-tuomio-tuli-alaikaisten-turvapaikanhakijoiden-erottamisesta-yle-jatti-alaikaisyyden-mainitsematta-kahdesti-paauutislahetyksessaan/">tiedon pimittäminen</a> on Ylen toimituksessa myös perinteinen temppu.
Yle hallitsee vaalivaikuttamisen ja poliittisen <a href="https://stage.sudev.fi/yle-kioskin-johdatteleva-vaalikone-on-lapimata-vihrean-aktiivin-johdolla-kyhattiin-sakeinta-puppua-mita-suomalaisten-vaalikoneiden-historiassa-on-koskaan-nahty/">propagandan tyrkyttämisen</a> jo vuosikymmenien kokemuksella.
Veronmaksajien rahaa hupenee Ylessä myös talon sisäisiin palkintojärjestelmiin. Ylen toimitusjohtajalle Merja Ylä-Anttilalle on myönnetty <a href="https://view.24mags.com/yle/palkitsemisraportti-2020#/page=8">40 500 euron tulospalkkio</a>, jonka perusteeksi Yle kertoo ”vastuullisuuteen, monimuotoisuuteen sekä henkilöstötyytyväisyyteen liittyvien tavoitteiden edistymisen”. Vuonna 2020 Ylä-Anttilan palkka erilaisine etuineen oli 321 000 euroa.
Silloin tällöin julkisuuteen putoilee muitakin tiedonmuruja Ylen rahankäytöstä. Käytännössä laajempi tarkastelu ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä yhtiö ei suostu avaamaan budjettiaan.
Isossa-Britanniassa BBC joutuu leikkaamaan
Siinä missä Yleisradio pulskistuu vuosi vuodelta, on Isossa-Britanniassa tehty toisenlaisia ratkaisuja. Maan hallitus ilmoitti äskettäin, että kansallisen yleisradioyhtiön BBC:n lupamaksut poistetaan kokonaan vuonna 2027, ja tässä välissä seuraavien vuosien ajaksi rahoitus pysäytetään nykyistä vastaavalle tasolle.
BBC:lle julkisen rahoituksen jäädyttäminen pakottaa mediayhtiön väistämättä toimintojen supistamiseen ja leikkauksiin. Nykyrahoituksella BBC:lla on peliaikaa vielä viisi vuotta. Sen jälkeen on epäselvää, miten rahoitus järjestetään.
BBC joutuu lähivuosina neuvottelemaan hallituksen kanssa täysin uudesta rahoitusmallista, kun lopullinen lupamaksujärjestelmä loppuu vuonna 2027.
Isossa-Britanniassa pohditaan tällä hetkellä rohkeasti markkinatalouteen perustuvia malleja, sillä BBC:n <a href="https://www.theguardian.com/media/2022/jan/16/bbc-licence-fee-to-be-abolished-in-2027-and-funding-frozen">rahoitukseksi on ehdotettu myös maksukorttia</a>, koko toiminnan yksityistämistä tai tulojen keräämistä mainonnalla. Kaikille näille malleille on yhteistä se, että BBC:n menot eivät olisi enää brittiläisen veronmaksajan rasitteena.
Itävallassa karsastetaan verorahoitteista mediaa
Britanniassa on ymmärretty, että 2020-luvulla pöhöttynyt ja kallis valtiollinen media edustaa jo mennyttä maailmaa. Samaan aikaan eri kokoiset ja ketterät yksityiset mediayritykset ovat kasvattaneet suosiotaan. Uusia mediasisältöjä on loputtomasti kaikkien saatavilla verkossa joko ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan.
Viime vuosina Euroopassa on noussut laajaa tyytymättömyyttä verovaroilla ylläpidettyjen yleisradioyhtiöiden toimintaan.
Esimerkiksi Itävallassa tehdyn kyselyn mukaan jopa 70% itävaltalaisista haluaisi <a href="https://www.wochenblick.at/medien/aktuelle-ausgabe-buerger-wollen-fuer-orf-nicht-mehr-bezahlen/">lopettaa median rahoittamisen</a> pakollisilla veroluonteisilla maksuilla. Tyytymättömyyden syyksi mainitaan muun muassa ”manipuloidut kannanotot” sekä ”puoluepoliittisesti motivoituneille propagandisteille” valuneet ohjelmasisällöt.
Itävallan varaliittokanslerina toiminut Heinz-Christian Strache on maininnut haluavansa uudistaa kansallisen yleisradioyhtiön ORF:n ja lopettaa sen rahoittamisen pakollisilla veroluonteisilla maksuilla.
Myös suomalaisten tyytymättömyys kasvaa
Valtio kerää vuositasolla Yle-veroa yli puoli miljardia euroa Yleisradion toimintojen rahoittamiseksi. Suomessa tyytymättömyys Ylen sisältöihin ja Yle-veroon nousee nykyään esiin joka puolella, erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa veron sadattelu on jokapäiväinen puheenaihe.
Ylen sisältöihin ja rahoitukseen kohdistuvaa kritiikkiä voi löytää sosiaalisen median alustoilta esimerkiksi #DefundYLE -tunnisteella.
Yleä karsastetaan pitkin valtakuntaa, mutta erityisesti ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvien kansalaisten tyytymättömyys Yleen on nouseva trendi. Se ilmenee esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus-lehden <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1614066">tuoreesta kyselystä</a>, jonka mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista kertoo jäävänsä ilman vastinetta Yle-maksulle. Erityisesti perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/tyytymattomyys-yleisradion-tarjontaan-kasvaa-perussuomalaisten-mitta-erityisen-taysi/">ovat saaneet Ylestä tarpeekseen</a>.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaati jo syksyllä 2020 korjausliikettä Ylen journalismin sisältöön.
&#8211; Ylen journalismi on ideologisesti värittynyttä. Kattaus asiantuntijoita on lähetyksissä kovin kummallinen, Marttila <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1249169">sivalsi</a> Yleä MTK:n valtuuskunnan kokouksessa Seinäjoella.
Kansalaisaloite.fi-palvelussa on viime vuosina avattu ja nähtävillä useita Yleisradion verorahoituksen lopettamiseen tähtääviä kansalaisaloitteita.

Yleisradiolle ei riitä 1,5 miljoonaa euroa päivässä: Yle-veroon vihjaillaan korotuksia – budjetti paisuu ja johdon palkkiot paukkuvat

Perussuomalaisten tuoreessa media- ja kulttuuripoliittisessa ohjelmassa käsitellään myös verorahoitteisen Yleisradion asemaa. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että Yleisradion asema on viime aikoina muuttunut.
Ylellä on perinteisesti ollut tehtävä laadukkaiden dokumenttien, Euroopan yleisradioiden yhdessä tuottaman ohjelmasisällön ja musiikki- ja muiden taideohjelmien tarjoajana. Myös suomalaisen kulttuurin ja kielen vaalijana Ylen rooli on ollut merkittävä.
<iframe loading="lazy" title="Työmiehen tuumaustunti 30.1.2020" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/kKbPrr4r_Bc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Valitettavasti tämä ideaali ei ole enää pitkään aikaan toteutunut käytännössä.
&#8211; Perussuomalaisia joskus täysin perusteetta syytetään siitä, että haluaisimme puuttua journalistisiin sisältöihin. Emme halua. Peräänkuulutamme riittävän objektiivista ja neutraalia uutisointia. Kyse ei ole toimittajien puoluesidonnaisuuksista. Ammattitaitoinen journalisti osaa tehdä työnsä. Kuten ammattitaitoinen tutkijakin, Riikka Purra sanoo.
&#8211; Kyse on siitä, että tietynlainen arvotus, painotukset, suosiminen, puolueellisuus, ennakkoasetelmat, mieltymykset ja vääristymät näkyvät median toiminnassa. Tässä tapauksessa Yleisradion toiminnassa.
Yksipuolista uutisointia
Purra arvostelee Yleisradiota yksipuolisuudesta. Kritiikkiä ei kuitenkaan pidä käsittää väärin.
&#8211; Me emme halua ”perussuomalaista” uutisointia ja mediaa. Meillä on oma puoluelehti sitä varten, kuten kaikilla muillakin puolueilla. Yhdysvaltojen polarisoitunut mediatodellisuus ei ole ihanteemme.
&#8211; Journalismin normatiivisuudella viittaan sellaisiin tuotettua tietoa kuvaaviin ja määrittäviin tekijöihin, jotka jollain tapaa ottavat kantaa siihen, mikä on oikein, hyvää, tavoiteltavaa ja mikä toisaalta väärin, pahaa tai vastustettavaa. Oikeasti kriittinen media kykenee tarkastelemaan asioita moniulotteisemmin, Purra painottaa.
Toiminnassa liikaa ilmaa
Laajemmassa katsannossa Purra jakaa myös kehuja tiedotusvälineille.
&#8211; Median taso yleisesti on parantunut viime vuosina. Monille nykyisen hallituksen kannattajille on tullut selvästi järkytyksenä, että media iskee toisinaan jopa vihreitä. Niin paha tilanne ei ilmeisesti sentään vielä ole, että vihreiden pitäisi harkita puoluelehtensä palauttamista – kyllä valtamedia hoitaa myötämielisen uutisoinnin ja puolueelle tärkeiden teemojen jatkuvan ja yleensä kritiikittömän esilläpidon.
&#8211; Mitä tulee Yleen, yhtiöllä on edelleen, verorahoitteisena toimijana, aivan liian paljon ilmaa toiminnassaan – mikäli tuotos on tällainen niin uutis- ja ajankohtaispuolella kuin muutenkin, mainoskanavien kanssa kilpaillessa.
Maksuhalukkaille Yle-kortti
Perussuomalaiset ovat ehdottaneet, että mikäli tilanne ei muutu, pakollisesta Yle-verosta tulee määräajan jälkeen siirtyä vapaaehtoiseen Yle-maksukorttiin.
&#8211; Tällöin maksuhalukkaat palveluiden käyttäjät ostaisivat katseluoikeuden Ylen tv-tuotantoon lunastamalla erillisen maksukortin. Näin ollen Yle olisi budjettitalouden alainen vain radiotoiminnan osalta, kun taas televisiotoiminnan rahoitus perustuisi yksityisten kansalaisten maksukorttien lunastuksesta syntyville tuloille, Purra sanoi lopuksi.

Perussuomalaiset väläyttää Yle-verosta luopumista: Ohjelmat maksukortin taakse

Yleisradion tehtäviin ja toiminnan rahoitukseen kohdistuu muutospainetta. – Tätä asiaa ei voi loputtomiin venytellä ja vanutella, joten seuraavalla vaalikaudella perussuomalaiset ottavat Ylen toiminnan kriittiseen tarkasteluun, kansanedustajat Jari Ronkainen ja Olli Immonen sanovat.

Suomen julkisen talouden sopeuttamistarve ensi vaalikaudella on valtiovarainministeriön mukaan vähintään kaksi miljardia euroa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ilmoitti torstai-iltana Ylen vaalitentissä, että Yleisradion kulukuurin aika on koittanut.
&#8211; On pystyttävä panemaan asioita tärkeysjärjestykseen. Me (perussuomalaiset) haluamme leikata Yleisradion budjettia, Halla-aho sanoi.
Myös perussuomalaisten työmies, eduskuntavaaliehdokas Matti Putkonen kertoi viikko sitten Maaseudun tulevaisuus –lehden haastattelussa, että perussuomalaiset kannattaa Yle-pakkoveron poistamista.
&#8211; Kun ohjelmat tulevat maksukortin taakse, Ylen olisi tehtävä ohjelmia, jotka myös kiinnostavat yleisöjä, Putkonen sanoi.
Yleisradion toiminta rahoitetaan kansalaisilta kerättävällä Yle-verolla. Veron turvin Yleisradiolla on joka vuosi käytettävissä toimintaansa yli 0,5 miljardia euroa.
Yle-vero on aikansa elänyt
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri esitti jo viime syksynä Ylen ohjelmiston viemistä maksukortin taakse. Meri pitää Yle-veroa aikansa eläneenä.
&#8211; Minusta olisi järkevää, että Ylestä tehtäisiin maksullinen siten, että ne, jotka haluavat seurata Ylen ohjelmia, maksavat siitä ja ne, jotka eivät tarvitse Yleä, niin heidän ei myöskään tarvitsisi maksaa. Hätätiedotteet ja vastaavat toki täytyisi edelleen tarjota kaikille.
Meren esittämässä uudistuksessa Ylen tulot väistämättä laskisivat rajusti. Maksavien asiakkaiden kannalta muutos saattaisi kuitenkin olla positiivinen.
&#8211; Yle joutuisi sitten monipuolisemmin huomioimaan ohjelmatuotannossaan, mitä kansalaiset todella haluavat, Meri sanoi.
Toimintaa voidaan purkaa porrastetusti
Kansanedustaja Olli Immonen on samoilla linjoilla Halla-ahon, Putkosen ja Meren kanssa.
&#8211; Ylen tilanne täytyy ottaa ensi vaalikaudella uudelleentarkasteluun. Koska verovaroilla turvataan kansalaisten tärkeimmät peruspalvelut, leikkaukset on kohdistettava toissijaisiin kohteisiin. Yle syö valtavasti verovaroja, mutta suomalaisten hyvinvoinnin kannalta Yle on toissijainen rahareikä.
Immosen mukaan pöydälle on nostettava useita erilaisia vaihtoehtoja.
&#8211; Ylen toimintaa on mahdollista purkaa porrastetusti eri tavoilla tai sitten siirtää Yle puhtaasti maksukortin taakse. Rahoituksen leikkaaminen Tanskan mallin mukaisesti on yksi tapa. Toinen olisi sitten kansalaisten vapauttaminen kokonaan Yle-verosta, jolloin Ylen palveluista maksaisivat jatkossa vain käyttäjät, Immonen sanoo.
Tehtävät määriteltävä uudelleen
Kansanedustaja Jari Ronkainen sanoo, että nykyisellään Yle pyrkii tarjoamaan kaikkea kaikille, mutta epäonnistuu tehtävässään. Ronkaisen mukaan vähintäänkin Ylen tehtävät pitäisi määritellä uudelleen ja tarkentaa niitä.
&#8211; Meidän pitäisi päättää, mikä Ylen tehtävä on. Näin on tehty esimerkiksi Tanskassa, jossa paikallisen yleisradioyhtiön rahoitusta leikattiin samalla kun yhtiön toimintaa tarkistettiin.
Ronkainen suhtautuu avoimesti muihinkin erilaisiin vaihtoehtoihin.
&#8211; Olen valmis selvittämään Tanskan mallin, eli miten se toimisi Suomessa. Myös Yle-veron lakkauttaminen ja ohjelmiston vieminen maksukortin tai muun maksujärjestelmän taakse olisi hyvä vaihtoehto, Ronkainen sanoo.
Hän näkee, että Yleisradion toiminnan purkamisella ja rahoituksen leikkaamisella olisi myös media-alaa tervehdyttävä vaikutus, jonka seurauksena syntyisi uusia työpaikkoja.
&#8211; Jo nyt monet paikallislehdet kuihtuvat ja näivettyvät, kun verorahoitteinen Yle vie niiltä tilaa, Ronkainen sanoo.
Tyytymättömyys Yleisradiota kohtaan kasvussa
Kansalaisille on tarjolla lähes rajattomasti mediasisältöjä joko ilmaiseksi tai vähäisiä maksuja vastaan. Samaan aikaan tyytymättömyys yleisradiotoimintaa kohtaan on kasvanut kaikkialla Euroopassa.
Maaseudun Tulevaisuus –lehden äskettäin julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan Yli 50 prosenttia maaseudulla asuvista on tyytymättömiä Yleisradion tarjontaan, kun taas vastaavasti pääkaupunkiseudulla asuvat city-vihreät ovat tyytyväisimpiä Yle-veron vastineeksi saamastaan palvelusta.
Gallupin mukaan 54 prosenttia suomalaisista saa mielestään Yle-veroa vastaan riittävän hyvää palvelua. Tyytymättömiä on 39 prosenttia vastaajista. Puoluetaustan perusteella yli 73 prosenttia vihreiden kannattajista oli tyytyväisiä Yleisradioon.
Suomalaisten verovaroja Yleltä Facebookille
Monet yksityiset media-alan yritykset ovat viime vuosina ilmoittaneet yt-neuvotteluista sekä toiminnan supistamisesta. 2020-luvulle siirryttäessä media-alan liiketoiminta on entistä hankalampaa tilanteessa, jossa kaikkien saatavilla on jatkuvasti ja lähes rajattomasti ilmaisia sisältöjä.
Samaan aikaan Yleisradio voi runsaan 0,5 miljardin rahoituksensa turvin jatkaa välittämättä talouden suhdanteista tai yleisön mielipiteistä.
Yle-veron maksajat tukevat välillisesti myös amerikkalaisia media-alan jättiyrityksiä, kuten Facebookia, koska Yle tuottaa jatkuvasti Facebookille ilmaisia sisältöjä. Lisäksi Yle maksaa Facebookille saadakseen sisällöille enemmän näkyvyyttä.

Perussuomalaiset valmiita leikkaamaan Ylen jättibudjettia: ”Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta toissijainen rahareikä”

Perussuomalaisten Leena Meri ehdotti, että Ylen ohjelmisto laitettaisiin maksukortin taakse niin, että jatkossa ohjelmista maksaisivat vain ne, jotka niitä katsovat ja muut vapautettaisiin kaikista maksuista. Tämä ei sovi ainakaan demarileirille.

SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantolan mukaan Meren ehdotus on &#8221;raju ja käsittämätön irtiotto, joka merkitsisi sananvapauden oleellista kaventumista suomalaisessa yhteiskunnassa.&#8221; Kantolan näkemyksiä esitteli Verkkouutiset.
&#8221;Koskaan et muuttua saa&#8221;
Meren mukaan Kantolan purkaus on vähintäänkin erikoinen.
&#8211; Koskaan et muuttua saa. Ei saa ehdottaa mitään uutta tai on kummallinen, Meri kirjoittaa Facebookissa.
&#8211; Eikö politiikka ole sitä, että saa esittää omia ideoita muilta kysymättä? Vai onko tarkoitus, että olemme kaikki samaa mieltä sellaisista asioista, joista SDP haluaa, että ollaan samaa mieltä?
Rasti ruutuun veroilmoituksessa
Meri pitää Yle-veroa vanhentuneena ja esittää, että Ylen ohjelmatuotanto tulisi siirtää maksukortin taakse.
&#8211; Muutenkin voisi olla enemmän vapautta valita mistä maksaa. Esimerkiksi tämä olisi toteutettavissa niin, että jos haluat maksaa Yle-veroa, niin laitat rastin ruutuun veroilmoituksessa.
Joutuisi huomioimaan katsojien toiveet
Meren esittämässä uudistuksessa Ylen tulot väistämättä laskisivat rajusti. Meri näkee tässä kuitenkin myös hyviä puolia.
– Yle joutuisi sitten monipuolisemmin huomioimaan ohjelmatuotannossaan, mitä kansalaiset todella haluavat.
&nbsp;

Perussuomalaisten Meri esitti Yle-veron poistoa, demarikansanedustaja älähti – vetoaa sananvapauden kaventumiseen

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri esitti perussuomalaisten kyselytunnilla, että Yleisradion ohjelmat tulisi asettaa maksukortin taakse.
&#8211; Ehdotus on varteenotettava. Tuntuukin kummalliselta, että kansalaisilta kerätyillä verorahoilla tuotetaan sisältöä, erityisesti uutisia ja ajankohtaisohjelmia, jotka eivät ole tasapuolisia, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja ja Ylen hallintoneuvoston jäsen Jari Ronkainen.

Toimittajien kannat eivät jää epäselviksi
Hyvänä esimerkkinä Ronkainen mainitsee tämän aamun Ylen jälkiviisaat, jossa Ruotsin hiljattaisia autopaloja vihjaillaan ruotsidemokraattien vaalitempuksi.
&#8211; Ylen omassa strategiassakin puhutaan siitä, että tiedonvälityksen tulee olla riippumatonta ja tasavertaista. Yllä antamani esimerkki on kuitenkin pelkkä jäävuorenhuippu, eikä edes sieltä räikeimmästä päästä. Esimerkiksi Yhdysvaltain ja Suomen presidentinvaalikampanjoiden tai Brexit-äänestyksen aikaan toimittajien kannat eivät jääneet epäselviksi.
Tiedon jättäminen pois johtaa harhaan
Ronkainen painottaa, että yhteisen ja yleisen median tehtävänä tulisi olla tiedon välittäminen mitään siitä muuttamatta tai salaamatta.
&#8211; En väitä, että Yle antaa väärää tietoa, mutta aivan yhtä harhaanjohtavaa on jättää tietoa pois. Median tulisi jättää mielipiteiden muodostaminen kuulijan tai lukijan tehtäväksi.
&#8211; Se, että toimittajan oma poliittinen kanta näkyy puolueettomaksi julistautuvassa mediassa, on mielestäni silkkaa ammattitaidottomuutta. Kun puhutaan koko kansan mediasta, ei se voi eikä saa muodostua toimittajien omien näkökantojen kautta, Ronkainen sanoo.
Esteettömät palvelut Huoltovarmuuskeskukselle
Ronkainen sanoo, että ohjelmiston muuttaminen maksulliseksi poistaisi verorasitteen kansalaisilta ja siirtäisi maksun niille, jotka haluavat Ylen &#8221;tämänhetkisestä paatoksesta&#8221; nauttia.
&#8211; Ylen tehtävä on kuitenkin uutis- ja ajankohtaistoimintaa laajempi. Sen tarjoamat esteettömät palvelut esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisille tuskin selviäisivät kaupallisen maailman tyrskyissä. Kuka tämän palvelun tuottaisi ja maksaisi? Lisäksi Yle vastaa viestinnän huoltovarmuudesta ylläpitämällä tiloja, laitteistoa ja henkilöstöä, millä on suuri merkitys kriisiaikoja ajatellen.
&#8211; Jos tämä saataisiin erotettua Ylen muusta tuotannosta, esimerkiksi Huoltovarmuuskeskukselle, joka tekisi sopimuksen jonkin mediatoimijan kanssa kriisitilanteiden hallinnasta, niin mikäpäs siinä, Ronkainen linjaa.
Negatiivisen palautteen määrä on suuri
Ainoa tapa, miten nykyinen malli voi Ronkaisen mielestä jatkua on se, että Yle toimii oman strategiansa mukaisesti. Sen strategian missioksi on julistettu, että ”Yle vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria.”
&#8211; Strategiaan kirjattujen riippumattomuuden ja luotettavuuden tulee koskea toimittajiakin. Yle seuraa sisäisesti tilastoja luotettavuudesta kansan parissa. Tilastot ovat kuitenkin yksi asia, joita voidaan lukea itselle mieluisiksi, Ronkainen huomauttaa.
&#8211; Toinen asia on, että negatiivisen palautteen määrä on suuri erityisesti räikeiden tapausten ollessa esillä. Operatiivisen johdon olisikin syytä astua ulos kuplastaan ja katsoa toimintaansa ulkopuolisen silmin. Vain siten Ylen nykyinen toiminta voi kehittyä koko kansaa palvelevaksi.

Ylen hallintoneuvoston perussuomalainen jäsen: Ohjelmiston muuttaminen maksulliseksi veisi kansalaisilta verorasitteen pois – ”Halukkaat voisivat maksaa Ylen tämänhetkisestä paatoksesta”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri ehdottaa, että Yleisradion tuotannosta tehtäisiin maksullista siten, että ne jotka haluavat seurata Ylen ohjelmia, maksavat siitä ja ne, jotka eivät näitä ohjelmia tarvitse, vapautetaan kaikista maksuista.

Perussuomalaisten kyselytunnille monet olivat lähettäneet Leena Merelle kysymyksiä koskien Yleisradiota.
<h4> Mitä ajattelet Yleisradiosta?</h4>
&#8211; Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tavannut Ylen toimittajia. Olemme esitelleet itsemme ja olemme kertoneet puolueesta. Vaikka meihin on suhtauduttu tapaamisissa ihan asiallisesti, emme siitä huolimatta ole juurikaan päässeet kertomaan ajatuksiamme Ylen kanavissa.
&#8211; Kun olemme maininneet perussuomalaisten heikosta näkyvyydestä eduskunnan kyselytunneilla, niin vastaus on ollut se, että kaikki puolueet valittavat siitä. Voidaan kuitenkin melko tarkasti osoittaa, että ei meidän kannanottoja ole Ylessä paljoa näkynyt, Meri sanoo.
https://www.facebook.com/suutiset/videos/321520755081511/
Kyselytunnin osuus, jossa Meri kommentoi Yleisradion rahoitusta. Facebook video, 4 min 12 sek. 
Hän toteaa, että vaikka perussuomalaisten viesti ei menekään läpi Ylen kanavilla, puolueen käytössä on muitakin tiedotuskanavia kuten some.
<h4>Puolueellista toimintaa</h4>
Meri sanoo pohtineensa sitä, onko Ylessä käytäntönä se, että perussuomalaisia ei kutsuta ohjelmiin tai muutenkaan ei haluta tuoda esille perussuomalaisten ajatuksia.
&#8211; Jotkut puolueet saavat sen sijaan surkeallakin kannatuksella paljon näkyvyyttä, koska ilmeisesti niiden kannatusta halutaan nostaa.
&#8211; Minua harmittaa se, että monissa Ylen keskusteluohjelmissa on aiheita, joissa perussuomalaiset olisivat aivan vastakkaisella kannalla kuin käsiteltävän aiheen kohdalla yleensä ollaan. Siitäkään huolimatta meitä ei pyydetä mukaan debatoimaan, vaan ohjelmaan valitaan yleensä keskustan, kokoomuksen tai jonkun muun puolueen edustaja.
Esimerkiksi Meri ottaa kesällä vahvasti esillä olleen laittomien maahanmuuttajien tilanteen, johon perussuomalaiset ovat esittäneet selkeitä ratkaisuja.
&#8211; Ilmeisesti meille ei vain sallita esittää näkemyksiämme julkisuudessa.
<h4>Yle-veron aika on ohi</h4>
Ylen toiminta rahoitetaan kansalaisilta kerättävällä Yle-verolla. Meri pitää järjestelyä vanhentuneena ja esittää, että Ylen ohjelmatuotanto tulisi siirtää maksukortin taakse.
&#8211; Minusta olisi järkevää, että Ylestä tehtäisiin maksullinen siten, että ne, jotka haluavat seurata Ylen ohjelmia, maksavat siitä ja ne, jotka eivät tarvitse Yleä, niin heidän ei myöskään tarvitsisi maksaa. Hätätiedotteet ja vastaavat toki täytyisi edelleen tarjota kaikille.
Meren esittämässä uudistuksessa Ylen tulot väistämättä laskisivat rajusti. Meri näkee tässä kuitenkin myös hyviä puolia.
&#8211; Yle joutuisi sitten monipuolisemmin huomioimaan ohjelmatuotannossaan, mitä kansalaiset todella haluavat.
Katso kyselytunti kokonaisuudessaan Youtubesta:
<iframe loading="lazy" title="Kyselytunnilla: Leena Meri" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/d4ji_jaT5X0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Kyselytunnilla Leena Meri. Youtube, 48 min 16 sek.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja: Ylen ohjelmat maksukortin taakse – ”Ne maksavat, jotka haluavat katsoa ja muut vapautetaan kaikista maksuista”

maksukortti

Sosiaalietuuksien siirtäminen maksukortille Saksassa sai osan turvapaikanhakijoista hakeutumaan muualle – osa tuloista lähetetään kaukaiseen kotimaahan

Hallintoneuvoston PS-edustajat: Yle osoittaa puolueellisuutensa vaatiessaan laajalle levinneen videon poistamista – ”Jäi kiinni housut nilkoissa eivätkä selittelyt enää auta”

Yleisradiolle ei riitä 1,5 miljoonaa euroa päivässä: Yle-veroon vihjaillaan korotuksia – budjetti paisuu ja johdon palkkiot paukkuvat

Perussuomalaiset väläyttää Yle-verosta luopumista: Ohjelmat maksukortin taakse

Perussuomalaiset valmiita leikkaamaan Ylen jättibudjettia: ”Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta toissijainen rahareikä”

Perussuomalaisten Meri esitti Yle-veron poistoa, demarikansanedustaja älähti – vetoaa sananvapauden kaventumiseen

Ylen hallintoneuvoston perussuomalainen jäsen: Ohjelmiston muuttaminen maksulliseksi veisi kansalaisilta verorasitteen pois – ”Halukkaat voisivat maksaa Ylen tämänhetkisestä paatoksesta”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja: Ylen ohjelmat maksukortin taakse – ”Ne maksavat, jotka haluavat katsoa ja muut vapautetaan kaikista maksuista”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025